Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö
Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen.
Mrd. Valtionvelka Lähde: Valtiokonttori, ennusteet VM
Kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä: 2002-2005: 2,1 % 2006-08: 7,4 % 2009-11: 3,9 % 2012-15: 3,4 % KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ KÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 9,5 9,0 8,5 7,7 8,1 7,4 6,4 6,9 5,8 5,5 5,1 3,7 3,9 4,3 4,7 3,4 3,2 3,2 3,3 17,5 17,6 18,3 19,2 19,3 20,0 20,4 21,2 16,3 14,1 14,1 11,0 11,8 12,1 12,9 13,5 13,7 14,3 15,2 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012 2013 2014 2015 KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET
Lainamäärän kasvu pääosin asukasluvultaan suurista kunnista Koko maan lainanmäärän kasvusta 73 % johtui yli 100 000 as. kunnista Lainakanta 2008-2010, kuntakoon mukaan, /as 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2008 2009 2010 Koko maa alle 2 000 2 000-6 000 6 000-10 000 10 000-20 000 20 000-40 000 40 000-100 000 yli 100 000
Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Lappi Uusimaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2009-2010 lopussa, /asukas Koko maa: 2009 2010* 2010* 2009 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Lähde: Tilastokeskus 7.6.2011/hp
lkm 70 Kuntien lukumäärät vuoden 2011 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 336 kuntaa) 60 50 60 51 53 40 38 30 20 10 0 1 16,25 28 22 16 13 13 10 6 6 4 2 2 3 2 3 1 2 16,50 17,00 17,25 17,50 17,75 18,00 18,25 18,50 18,75 19,00 19,25 19,50 19,75 20,00 20,25 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 18.11.2010 / hp
Väestökehitys kunnittain 2010-2030
Kuntatalouden lähivuosien toimintaympäristö: hidastuvaa kasvua, hintapaineita ja valtiontalouden tasapainotusta Keskipitkällä aikavälillä talouskasvun ennakoidaan hidastuvan kansainvälisen talouden epävarmuudet kasvaneet Työllisyystilanne toistaiseksi hyvä Hintapaineet nousussa Inflaatio vuonna 2011 3,4 % ja vuodelle 2012 nousupaineita? Mitkä ovat vaikutukset tuleviin palkankorotuksiin ja kunta-alan tuleviin neuvotteluihin? palkankorotuksilla olennainen vaikutus kuntatalouden rahoitustasapainoon Inflaatio ja ansiotason nousu kohottaisi kuntien menoja sekä palkkoja että ostojen kautta Yksi prosenttiyksikkö toimintamenoissa merkitsee n. 350 milj. euroa Valtiontalouden sopeutustalkoot alkaneella vaalikaudella Valtiontalous heikentyi taantuman seurauksena merkittävästi Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä Julkista taloutta vahvistetaan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla valtion tuloja ja menoja sopeutetaan yht. 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä. Kuntatalouden näkymät kiristyvät sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena
Tulojen muutoksia kehyskaudella Valtionosuusprosentin tilapäinen laskeminen vuosille 2012-2015 etupainotteisesti vuoden 2012 alusta pienentämällä vos%:a 2,70 prosenttiyksiköllä 31,42 %:iin valtionosuudet vähenevät 631 milj. euroa Yhteisöveron muutos (ennuste PPB): kuntien yhteisövero-osuuden korotus 5 %-yksiköllä korotus vuosille 2012-2013 korotuksen vaikutus vuonna 2012 noin 260 milj. euroa korotuksen vaikutus vuonna 2013 noin 262 milj. euroa Indeksikorotus vuosina 2012 2015: vuonna 2012 indeksikorotus 3,7 %, 348 milj. euroa vuonna 2013 indeksikorotus 3,2 %, 250 milj. euroa (arvio) vuonna 2014 indeksikorotus 3,2 %, 258 milj. euroa (arvio) vuonna 2015 indeksikorotus 3,2 %, 266 milj. euroa (arvio) Kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta tasauksesta: toteutetaan vuoden 2012 alusta toteutetaan kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä (5,1 milj. euroa) tulot lisääntyvät yli 50 euroa/as yhteensä 37 kunnassa tulot vähenevät yli 50 euroa/as yhteensä 100 kunnassa
Tulojen muutoksia kehyskaudella Kustannustenjaon tarkistus: toteutetaan vuoden 2012 alusta valtionosuudet lisääntyvät 374 milj. euroa Vuoden 2012 veromenetysten kompensaatio: 309 miljoonaa euroa kompensoidaan täysimääräisesti kunnallisverovähennysten kompensaatio, 263 milj. euroa yhteisöverokannan alentamisen kompensoiminen, 46 milj. euroa Tehtävämuutokset: opiskeluhuollon kehittäminen toisen asteen oppilaitoksissa, vos 13 milj. euroa v.2014 vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen kohdistetaan vuonna 2013 yhteensä 28 milj. euroa, vuonna 2014 yhteensä 56 milj. euroa ja vuonna 2015 vastaavasti 132 milj. euroa yhteensä hallitusohjelmaan perustuvat tehtävämuutokset 145 milj. euroa, valtionosuus yli puolet todellisista kustannuksista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan menosäästöt toteutetaan pääosin vuosina 2013 2015.
Arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita Kuntien tehtävien kokonaisarvioinnista pitkä aika Normihankkeen työstä pohjaa velvoitteiden luokittelulle Ohjauksen ja säädösvalmistelun kehittyminen - lisää yksityiskohtia kunnallinen itsehallinto Kuntauudistuksella luodaan elinvoimaiset kunnat Työryhmän asettaminen Vahva poliittinen sitoutuminen aito tehtävien läpikäynti
KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN MENOT mrd.e Lähde: Kuntaliitto 2009 m% 08-09 osuus m% 04-09 MENOT YHTEENSÄ 38,43 2,7 100,0 5,3 Siitä: Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 19,74 6,8 51,4 6,5 -toimintamenot 18,97 7,0 49,4 6,5 -investoinnit 0,76 3,1 2,0 6,9 Opetus- ja kultt.toimi yhteensä 9,11 1,8 23,7 3,2 -toimintamenot 8,46 2,6 22,0 3,9 -investoinnit 0,66-7,8 1,7-4,3 Muut tehtävät yhteensä 7,62-3,2 19,8 4,6 -toimintamenot 5,05-2,8 13,1 3,9 -investoinnit 2,56-4,1 6,7 5,9 Rahoitustoiminta ja muut menot 1,96-7,5 5,1 8,0
Yleissivistävä opetus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Asianomainen ministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta.
Ammatillinen koulutus Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena. Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle ammattikorkeakoulun toimiluvan. Vapaa sivistystyö Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
Museot Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että: 1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen; Teatterit ja orkesterit Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että: 1) teatterin tai orkesterin omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu teatteri- tai orkesteritoiminnan harjoittaminen taikka teatterin tai orkesterin ylläpitäminen;
Kirjasto Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kuntien kulttuuritoiminta Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Liikunta Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Nuorisotyö Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt.