Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana



Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Helena Vorma lääkintöneuvos

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Esperi Care Anna meidän auttaa

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Työllisyyden kuntakokeilu

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

SOTE- ja maakuntauudistus

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Viidakkokujan tuetun asumisen

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Ikäihmisten palvelut

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ ( ) SOSIAALIFOORUMI 21.4.

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Mielenterveystyö

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Vuonna 2016 perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet sekä vuonna 2016 tehtävät vakanssimuutokset

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Pyhtään sote-uudistus. Olli Nuuttila, kunnanjohtaja Eduskunnan hallintovaliokunta

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Transkriptio:

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa sellaista henkilöä, jolla on tai on ollut sosiaalisen tuen tarvetta, mielenterveysongelmia ja on kuntoutumassa siitä. Kuntoutuminen on jatkuva henkilökohtainen prosessi, johon liittyy psyykkisen voinnin muutokset. Tärkeintä kuntoutujille on arjen selviytymistaidot sekä tuki psyykkisen voinnin ylläpitämiseksi. Mielenterveyskuntoutujilla on arvokasta kokemusperäistä tietoa omasta sairaudestaan ja he voivat kokoontua vertaisryhmiin; tukea ja auttaa toisiaan. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää kuntaa järjestämään kunnallisena sosiaalipalveluina sosiaalistakuntotutusta ( 17). Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Uudessa mallissa ryhmätoiminta pyritään rakentamaan siten, että siitä hyötyvät niin sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat kuin mielenterveyskuntoutujatkin. Toiminnan tavoite: Kuntoutujien ryhmätoiminnan järjestämisen tavoitteena Sote- uudistuksen yhteydessä on integraatio. Integraation tavoitteena on palvelujen järjestäminen niin, että perusterveydenhuolto ja erityistason palvelut ovat saumaton Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax PL 20 Välskärintie 2 C (02) 845 151 (02) 8451 5280 23501 UUSIKAUPUNKI 23500 UUSIKAUPUNKI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 2 (5) kokonaisuus. Lisäksi palvelutuotannon uudelleen organisoinnin tavoitteena on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on asiakkaan etu saada eheä monialainen palveluketju yksilöllisiin tarpeisiinsa. Päivätoiminnan tavoitteena on tavoittaa nykyiset avohoidossa olevat mielenterveyskuntoutujat ja näin keventää kotiin tuotettavien mielenterveyskuntoutujien palveluita sekä vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Päivätoimintaa suunnitellaan 20 30 mielenterveyskuntoutujille. Päivätoiminnan alkamisajankohta on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2016. Toiminnan sisältö: Päivätoiminnassa käytetään erilaisia ryhmätoimintoja, joiden tavoitteena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja lisätä yleistä elämänhallintaa. Säännöllisenä tuella vahvistetaan arjessa jaksamista sekä opetellaan ja ylläpidetään olemassa olevia taitoja. Tavoitteena on kannustaa kuntoutujaa mielekkäiksi koettujen harrastusten ja toimintojen pariin sekä siirtää opitut asiat omaan elämänympäristöön ja sitä kautta itsenäiseen kotona selviytymiseen. Toiminta koostuu pääsääntöisesti hoidollisista ja toiminnallisista aamu- ja iltapäiväryhmistä, mutta tarvittaessa myös yksilökeskustelut ovat mahdollisia. Ryhmissä hyödynnetään asiantuntijoita kuten toimintaterapeuttia ja fysioterapeuttia, jotka tuovat uuden ulottuvuuden ryhmän toimintaan ja asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Ryhmien sisällöt suunnitellaan kuntoutujien tarpeiden pohjalta. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa kartoitetaan asiakkaan tämänhetkinen elämäntilanne sekä mahdollinen avun ja tuen tarve. Ryhmien sisältöä rakennetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa siten, että aikuissosiaalityön ja työllistämispalveluiden piirissä olevat asiakkaatkin pystyvät hyödyntämään palvelutarjontaa, joka auttaa ihmistä aktivoitumaan ja jopa työllistymään. Ensiarvoisen tärkeää on, että palvelupiste olisi jatkossa saman katon alla, jotta monialainen yhteistyö mahdollistetaan ja asiakas saa palvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 3 (5) matalan kynnyksen palvelupisteestä, yhden oven periaatteella. Samalla toiminta on vaikuttavaa ja usein myös kustannustehokkainta. Toiminnan organisointi: Kuntoutujien ryhmätoimintaa suunnitellaan toteutettavaksi terveyskeskuksen toimesta kolmena päivänä viikossa maanantaina, keskiviikkona ja torstaina. Erikoissairaanhoidolle jää toteutettavaksi 2 päivää päivätoimintaa, jotka he tarjoavat pääsääntöisesti psykiatrisessa sairaanhoidossa oleville potilailleen. Erikoissairaanhoito on varautunut yhden työntekijän toteuttamaan toimintaan. Asiakkaiden liikkuvuus eri ryhmien ja päivien välillä pyritään mahdollistamaan. Päivätoiminnan resursointiin on suunniteltu irrotettavan terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikön mielenterveyskuntoutujien työryhmästä yksi mielenterveyshoitaja. Toinen työntekijä jää mielenterveyskuntoutujien avohoitotiimiin. Palvelurakenne pyritään rakentamaan monipuoliseksi hyödyntäen alueen palvelutarjontaa ja henkilökuntaresurssia asiakkaan tarpeet huomioiden. Hoitomuotoina käytetään keskustelu, lääkehoito sekä toiminnallisia ryhmätoimintoja. Palvelu tuotetaan avopalveluna, jossa asiakas käy saamassa hoitoa yleensä joitakin kertoja viikossa tai kuukaudessa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa kartoitetaan asiakkaan tämänhetkinen elämäntilanne sekä mahdollinen avun ja tuen tarve. Kustannusvertailua: Vuonna 2013 terveyspalveluiden alaisuudessa toimi Kummelin päivätoiminta, jossa kuntoutujia kävi vuositasolla 25 ihmistä. Kummelissa työskenteli

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 4 (5) sairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja, ja kustannukset kokonaisvaltaisesta hoitamisesta terveyshyödyn mukaisesti olivat 131 300 /vuosi. Vuosina 2014 ja 2015 Kummelin toimintaa ei enää ollut, ja palvelu tuotettiin erikoissairaanhoidon toimesta, työtupa- toimintona. Työtupa- toiminnassa kävi 10 perusterveydenhuollon mielenterveyskuntoutujaa. Vuonna 2014 kustannukset olivat 68 000 ja vuonna 2015 kustannukset olivat 64 000, vaikka samanaikaisesti terveyspalvelut olivat tehostaneet mielenterveyskuntoutujien avopalveluun. Avopalveluun kuului myös muutamia ryhmätoimintoja. Näinä vuosina työtuvalla on käynyt 10 kuntoutujaa, jotka ovat olleet perusterveydenhuollon piirissä ja käyntejä ollut yhteensä 700. Kun lasketaan käynteihin mukaan erikoissairaanhoidon asiakkaat, on työtuvalla on ollut yhteensä 1750 asiakaskäyntiä. Yhdellä perusterveydenhuollon asiakkaalla on siis keskimääräisesti ollut 70 tapaamiskertaa vuodessa. Tämän mukaan yhden kuntoutujan työtupa käynti on maksanut kaupungille noin 92 /kerta. Esimerkki tukipalvelun kustannuksista: Erikoissairaanhoidon toimintaterapeutin ja fysioterapeutin työpanoksesta on kohdentunut työtupa- toimintaan noin 25%. Toimintaterapeutin palkka on 2450 /kk eli siitä kohdentuu noin 620 /kk ryhmätoimintaan. Todellisuudessa perusterveydenhuolto on maksanut nykyisellä systeemillä erikoissairaanhoidolle toiminta- ja fysioterapian ryhmässä toimimisesta 88 /henkilö riippumatta sen kestosta. Ryhmä voi kestää kaksi tuntia tai koko päivän. Jos ryhmässä on kymmenen kuntoutujaa, on asiantuntija työntekijän maksu perusterveydenhuollolle silloin 880 /ryhmä. Perusterveydenhuolto on maksanut yhden kymmenen hengen kuntoutuja ryhmästä enemmän kuin se mitä todellisuudessa kuukauden maksu on. Asiantuntijapalvelun tuottaminen omana toimintana tulee huomattavasti halvemmaksi kuin nykyisellään, joista saadaan selkeitä säästöjä aikaiseksi. On mietittävä jatkossa myös ostopalveluna tuotettavaa toimintaa. Vaikka ostopalvelunakin tunti maksaisi 80 niin saamme ostettua palvelua 10h eli monen ryhmän tarpeet myös ostopalveluna.

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 5 (5) Arviolaskelma kustannuksista ja henkilöstöresurssista tulevaisuudessa: Kuntoutujien ryhmätoimintaan olisi järkevää laatia oma talousarvio Perusterveydenhuolto budjetoi työtupa- toimintaan varatut rahat talousarvioonsa eli noin 64 00, jonka raameissa toimintaa suunnitellaan ja pyöritetään. Vuokra: Jos toiminta jatkuu työtuvan tiloissa kaupungin omana tuotantona vuokrakustannukset ovat 2000 /kk Perusterveydenhuolto ottaa käyttöön 3pvää kustannus on 1200 /kk 14 400 / vuodessa. Vuokra lisäksi sähkö ja vesimaksut noin 1400 /vuodessa. Käytössämme olisi kaikki työtuvan välineistö. Ryhmiä pystytään strukturoimaan kohderyhmittäin, ja arvioiden mukaan ryhmistä hyötyisi 25-35 perusterveydenhuollon asiakasta. Vuoden 2017 talousarvion on budjetoitava 2000 käyntiä. Henkilökunta: Lähihoitaja ja lisäresurssi pystytään hankkimaan säästyvillä rahoilla (50%) työpanos. Henkilöstöresursointiin pystytään hyödyntämään myös sosiaalipuolen henkilökuntaa tarvittaessa. Pohdittavaksi tulee lähihoitajan / mielenterveyshoitajan palkkaaminen työpariksi kuntoutujien ryhmätoimintaa pyörittävälle lähihoitajalle. Tämä pystytään sisällyttämään talousarvioon. Lähihoitajan kokonaiskustannus on noin 32 000 /v.