tasken organisaatio sisällysluettelo organisaatioyksikkö henkilöstö ja talous viestintä

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009, tiivistelmä

tasken organisaatio sisällysluettelo organisaatioyksikkö henkilöstö ja talous viestintä VARAINHALLINTA TIETOTEKNIIKKAOSASTO ELINKEINOPALVELU matkailu- ja kongressitoimisto elinkeinokehitys tapahtumayksikkö YritysHelsinki TALOUSSUUNNITTELUOSASTO KEHITTÄMISOSASTO aluerakentamisyksikkö asunto-ohjelmatiimi kehittämistiimi viestintätiimi SISÄINEN TARKASTUS 1 Virastopäällikön katsaus 3 2 Viraston organisaatio ja johtaminen 4 3 Keskeiset valmistelutehtävät vuonna 2009 5 4 Osastot 4.1 Taloussuunnitteluosasto 6 4.2 Organisaatioyksikkö 8 4.3 Sisäinen tarkastus 9 4.4 Kehittämisosasto 10 4.5 Tietotekniikkaosasto 14 4.6 Varainhallinta 16 4.7 Elinkeinopalvelu 18 5 Henkilöstö 23 6 Talous 24 7 Viestintä 25 2

1 virastopäällikön katsaus Tapio Korhonen Maailmanlaajuinen talouden taantuma vaikutti talouteen Muutaman verotulojen kehityksen kannalta hyvän vuoden jälkeen verotulot kehittyivät heikosti vuonna 2009. Helsinki ei kuitenkaan painanut jarruja eikä leikannut menoja. Uudisrakentamista, peruskorjauksia, tiehankkeita ja uusien kaupunginosien rakentamista jatkettiin suunnitellusti. Henkilökuntaa ei lomautettu tai irtisanottu eikä määrärahoja leikattu kesken vuoden. Taloustilanteen heikentymisen vuoksi vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin siten, että kaupungin toimintamenojen kasvu saataisiin pysäytettyä ja jopa laskuun taloussuunnitelmakaudella. Strategiaohjelman toteuttamiseksi valmisteltiin esitykset työryhmien, muun muassa palveluverkkotyöryhmän, työn käynnistämisestä. Strategiaohjelman seurantaa varten valmisteltiin katsauksia kaupunginhallituksen iltakouluihin. Valtakunnallisella tasolla edunvalvontaan osallistuttiin kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä sekä budjettilakien eduskuntakäsittelyjen yhteydessä. Virasto toimi edelleen päävastuullisena asiantuntijana kaupungin tuottavuuslaskennan kehittämisessä. Palvelujen kustannuksia, tuottavuutta ja laatua seurattiin vertailemalla niitä erityisesti kymmenen suurimman kaupungin kesken. Virasto laati kaupunginhallituksen konsernijaostolle tytär-, osakkuus- ja PKSyhteisöjen toiminnan ja talouden seurantaraportit neljännes- ja puolivuosittain. Lisäksi kaupunginjohdolle laadittiin neljännesvuosittain harmaan talouden ja liikelaitosten torjunnan seurantaraportit. Elinkeinostrategiaa toteutettiin Yritysmyönteinen kumppani -kehityshankkeella, jossa on käynnissä kolme poikkihallinnollista palvelupolkuprojektia. Viraston johtoryhmä seurasi vuoden kuluessa tarkasti näiden hankkeiden etenemistä. Tietotekniikan hyödyntämistä kaupungin palveluissa ja hallinnossa kehitettiin ja ohjattiin kaupunginhallituksen hyväksymän tietotekniikkastrategian mukaisesti. Painopisteinä olivat kaupungin tietotekninen infrastruktuuri, sähköinen asiointi, palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät, Tietotekniikkaa kaikille -hanke, sähköinen työpöytä, asianhallintajärjestelmä, tietovarastohankkeet ja keskushallinnon it-tuki. Tietotekniikkapuolella julkaistiin uudenlainen Helsingin palvelukartta -portaali. Palvelukartta sisältää kaikki kaupungin toimipisteet ja palvelutiedot. Rakentamisen edellytysten luominen ja rakentamisen aloitusten valmistelu etenivät aluerakentamisprojekteissa suunnitellusti. Talousarvion sitovina tavoitteena laadittiin Östersundomin, keskustakortteleiden, Kuninkaankolmion, merellisen Helsingin sekä pientaloprojektin projektiohjelmat. Virasto valmisteli Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 2017 seurantaraportin, joka esiteltiin kaupunginvaltuustolle 29.4.2009. Virasto huolehti Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyön koordinoivasta valmistelusta. Viraston valmistelemana otettiin loppuvuodesta tuotantokäyttöön Kehittyvä kerrostalo -ohjelma. Talous- ja suunnittelukeskuksen toiminnan onnistumista mitataan erityisesti muutostilanteiden ohjaustarpeen kasvaessa. Kaupungin johto tarvitsee epävarmuuden lisääntyessä asiantuntevia tilannearvioita ja vaihtoehtoselvityksiä voidakseen linjata toimenpiteitä. Päätetyt strategiset toimet muutettiin ohjeiksi ja toimenpiteiksi koko hallinnolle ja konsernille. 3

2 Viraston organisaatio ja johtaminen Talous- ja suunnittelukeskus vastaa kaupunginhallituksen alaisena virastona kaupungin keskitetystä taloussuunnittelusta ja -hallinnosta sekä avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajistoa hallinnon yleisessä kehittämisessä, sisäisessä valvonnassa, tietotekniikan hyödyntämisessä ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi virasto avustaa kaupunginjohtajistoa aluerakentamisen ohjauksessa ja asunto-ohjelman valmistelussa. Talous- ja suunnittelukeskusta johti kertomusvuonna rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Virastossa oli johtosäännön mukaan kuusi osastotasoista yksikköä ja rahoitusjohtajan alaisuudessa organisaatiopäällikön vetämä organisaatioyksikkö, viestintäpäällikkö, tiedottaja, henkilöstöpäällikkö ja taloussuunnittelija. Viraston johtoryhmän muodostivat virastopäällikön ja osastopäälliköiden ohella kaksi henkilöstön valitsemaa edustajaa talous- ja suunnittelukeskuksessa sovitun yhteistoimintamallin mukaan. Lisäksi johtoryhmätyöskentelyyn osallistuivat viestintäpäällikkö ja henkilöstöpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui 45 kertaa vuonna 2009. Viraston sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty Helsingin kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen ja riskienhallinnan ohjeiden linjausten mukaisesti. Tärkeimmät toimintaprosessit on vastuutettu, ohjeistettu ja kuvattu. Riskienhallinnan näkökulma on yhä selkeämmin mukana toiminnan ohjauksessa, suunnittelussa ja seurannassa. Viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu riskikartoituksin, itsearvioinneilla (EFQM) ja käyttämällä Helsingin kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeeseen perustuvaa sisäisen valvonnan muistilistaa. Arvioinnin perusteella viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on hyvä. Merkittäviä puutteita ei ole havaittu vuonna 2009. Viraston sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on kehitetty parantamalla keskeisiä toimintaprosesseja ja näiden kehittämistyö jatkuu vuonna 2010. Riskikartoituksiin ja itsearviointeihin perustuvien toimenpiteiden toteuttamista jatketaan vuonna 2010. Kaupungin kokonaistalouteen ja talouden tasapainoon liittyvien riskien arviointia ja skenaariomallinnusta kehitetään. Keskushallinto- ja asiantuntijavirastona talous- ja suunnittelukeskus edistää kaupunkitasoisten ohjausryhmien työskentelyä ja yli hallintokuntarajojen menevien prosessien toimivuutta. Talous- ja suunnittelukeskus on arvioinut toimintansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Arvioinnissa esille tulleita merkittävimpiä riskejä ovat taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja sen vaikutukset kaupungin talouteen, toimintaympäristön muutokset, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia myös kaupunkitasolla, henkilöresurssit suhteessa kasvaviin osaamisvaatimuksiin ja riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avainhenkilöistä sekä eläköitymisen vaikutukset osaamiseen ja toiminnan sujuvuuteen, tietojärjestelmähäiriöt ja poikkeustilanteet ulkopuolisten palvelutoimittajien tuottamien kaupunkiyhteisten tietotekniikkapalvelujen toimivuudessa. 4

Keskeiset valmistelutehtävät vuonna 2009 3 Palveluverkko voitti kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2000 2012. Strategiaohjelma oli lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2010 2012 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. Strategioiden toteuttaminen on yhteisvastuullista kaikille hallintokunnille. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin strategiaohjelman mukaisia toimenpiteitä muun muassa tuottavuuden lisäämiseksi ja palveluverkon kehittämiseksi. Kaupunkiyhteisten järjestelmien osalta osallistuttiin laskentajärjestelmän esiselvitykseen ja vaatimusmäärittelyyn sekä laadittiin avustusjärjestelmän hankesuunnitelma ja asiointiportaalin vaatimusmäärittely. Kiinteistö- ja tilatiedon tietovarastohankkeessa käynnistettiin esiselvitys. Strategiaohjelman toteutumista seurattiin syksyllä kaupunginhallituksen iltakouluissa. Virasto osallistui Helsingin Energian kehitysohjelman Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta -laatimiseen. Virasto valmisteli seutuyhteistyönä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perustamisen yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Joukkoliikenteen organisointi muuttui Helsingin seudulla 1.1.2010. Uusi kuntayhtymä Helsingin Seudun Liikenne (HSL) aloitti tuolloin toimintansa. Satamalta vapautuvien alueiden toteutus eteni vuoden 2009 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti 3.6.2009 asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta Länsisatamassa sekä osin Kampissa, joka mahdollisti pääosin tavarasatamakäytössä olleen alueen osan muuttamisen asuin- ja työpaikka-alueeksi. Jätkäsaari täydentää merkittävästi Helsingin kantakaupunkia osana haluttuja merellisiä asuinalueita. Tämä asemakaavan muutos oli ensimmäinen, joka valmisteltiin kesällä 2006 voimaan tulleen Jätkäsaaren osayleiskaavan pohjalta. Kaupunginvaltuusto päätti 9.9.2009 Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelutehtävien siirtämisestä sosiaalivirastosta Palmiaan 1.1.2010 alkaen ja päiväkotien ruokapalvelutehtävien siirtämisestä sosiaalivirastosta Palmiaan 1.8.2010. 5

4 4. 1 Ta l o u s s u u n n i t te l u o s a s to Osasto huolehtii kaupungin keskitetystä toiminta- ja taloussuunnittelusta, laatutyön koordinoinnista sekä kaupungin yhteisten kehittämisstrategioiden valmistelusta. Seudullisella tasolla käytännön edunvalvontayhteistyötä toteutettiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien asettamassa edunvalvontaryhmässä. Vuoden aikana osallistuttiin kahdesti kymmenen suurimman kaupungin talousarvio- ja strategiatapaamisiin ja kerran kuntien talous- ja rahoitusjohdon tapaamiseen. Kuntaliiton kanssa jatkettiin veroennustemallin kehittämistä. Osasto seurasi eurooppalaista hallintokehitystä ja toimi kaupungin johdon tukena kaupunkiverkostoissa erikseen nimetyissä tehtävissä mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman työryhmissä, Eurocitiesjärjestössä, EU:n alueiden komiteassa sekä Euroopan metropolialueiden verkostossa (Metrex). Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen tiedotustilaisuus Vanhan Raatihuoneella. Vasemalta rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja talousarviopäällikkö Tuula Saxholm. Kaupungin kilpailukyky Palvelujen kustannuksia, tuottavuutta ja laatua seurattiin vertailemalla niitä erityisesti kymmenen suurimman kaupungin kesken. Osastolla oli säännölliset yhteistyökokoukset suurimpien virastojen kanssa ja erityisesti tietokeskuksen kanssa. Yhteistyökokouksia järjestettiin sekä tutkimusten käynnistämiseksi että valmistuneiden tutkimusten seurantaa varten. Talouden ohjauksen tiivistämiseksi keväällä ja syksyllä järjestettiin controllerajankohtaispäivät. Tilaisuuksissa käsiteltiin raamia ja laatimisohjeita, talousarviota, ennusteita sekä kaupunkiyhteisten talouden tietojärjestelmähankkeiden etenemistä. Investointien kustannusohjausta ja tilahankkeiden hankesuunnitelmien ennakkokäsittelyä jatkettiin talous- ja suunnittelukeskuksen ja virastojen yhteisen hankeohjausryhmän kautta. Strategiaohjelma viimeisteltiin valtuuston päätettäväksi 29.4.2009. Kaupunginhallitukselle valmisteltiin 22.6.2009 erikseen toimeenpanopäätös keskeisten toimenpiteiden käynnistämiseksi. Strategiaohjelman linjauksia viestitettiin virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille monin tavoin esimerkiksi laatimisohjein sekä luennoimalla erillistilaisuuksissa ja keskitetysti Oiva Akatemialta tilattavissa koulutus- ja valmennusohjelmissa. Vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi vuoden 2010 talousarvion raami valmisteltiin miinusmerkkiseksi talouden tasapainoon saattamiseksi. Kaupunginhallitus teki raamiin merkittäviä lieventäviä muutoksia ja laatimisohjeet saatiin lautaja johtokunnille Kaupunginhallituksen 6.4.2010 päätöksen jälkeen. Lauta- ja johtokuntien talousarvioehdotusten pohjalta käytiin virastokohtaiset talousarvioneuvottelut elokuussa. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus julkistettiin syyskuun lopussa. Kaupunginhallituksen muutosten jälkeen talousarvioehdotus eteni valtuuston käsittelyyn ja talousarvio hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa. Talousarvioin noudattamisohjeet valmisteltiin Kaupunginhallituksen päätettäväksi joulukuussa. Investointien kustannusohjausta ja tilahankkeiden hankesuunnitelmien ennakkokäsittelyä jatkettiin talous- ja suunnittelukeskuksen ja keskeisten virastojen hankeohjausryhmän kautta. Rakennushankkeiden seurantaraportin luotettavuutta parannettiin ja raportti liitettiin osaksi talouden ja toiminnan seurantaraporttia. 6

4.1 Taloussuunnitteluosasto 4 Talousarvio- ja strategiaprosessi Talousarvioprosessiin liittyen itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen talousarviokäsittely uudistettiin ottaen huomioon kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet. Osallistuttiin Talpan ja asiakasvirastojen yhteiseen BP-järjestelmän kehitysryhmän työhön. Tilinpäätösprosessia kehitettiin yhteistyössä Talpan ja viraston viestinnän kanssa. Tuottavuuslaskennan kehittäminen Osasto toimi edelleen päävastuullisena asiantuntijana kaupungin tuottavuuslaskennan kehittämisessä. Vuonna 2009 osasto osallistui aktiivisesti sosiaaliviraston 2. aallon tuottavuuslaskennan kehittämishankkeeseen muun muassa toimimalla ohjausryhmän puheenjohtajana ja asiantuntijana. Vuoden aikana toteutettiin virastoille useita valmennustilaisuuksia matriisipohjaisesta tuottavuuden laskentamallista. Samoin pidettiin useita virastokohtaisia palavereja ja konsultoitiin virastokohtaisia luonnoksia. Kaupungin raportointijärjestelmä Heta Kaupungin yhteisen raportointijärjestelmän kehittämisessä ja virastojen käyttöönoton tukemisessa edettiin suunnitellusti. Käyttäjämäärä kasvoi vuoden aikana 150 ja kokonaismäärä ooli 900 käyttäjää. Useat virastot ovat ottaneet Hetan vakiotyökalukseen ja toteuttavat omia laajennusprojektejaan järjestelmän avulla. Hetan tietosisältöjen laajentamiseksi käynnistettiin kiinteistö- ja tilatietojen tietovaraston esiselvitys sekä osallistuttiin myös tietovarastoarkkitehtuurin esiselvitystyöhön. Laskentajärjestelmän (Laske) kehittäminen Kaupungin tulevan laskentajärjestelmän uudistamisen esiselvitys käynnistettiin alkuvuodesta yhteistyössä Taloushallintopalvelujen ja tietotekniikkaosaston kanssa. Esiselvitys saatiin päätökseen kevätkaudella ja vaatimusmäärittelytyö pääosin vuoden loppuun mennessä. Toiminnan ja johtamisen tavoitteellisuuden kehittäminen Jatkettiin vuonna 2008 tehdyn itsearvioinnin tuloksena syntyneiden parannusehdotusten toimeenpanoa muun muassa prosessivastuiden ja rajapintojen määrittelyn, toiminnan aikataulutuksen ja dokumentaation, perehdyttämisen sekä osaston käytäntöjen osalta. Osasto tuki viraston johtoa sekä virastoja ja liikelaitoksia johtamisen ja suorituskyvyn itsearviointien tekemisessä sekä osallistui vuoden 2009 tulospalkkiojärjestelmien käsittelyyn. Pääosa henkilöstöstä työskenteli Apteekintalon 3. kerroksessa. Osa henkilökunnasta toimi Kaupungintalossa. Osaston toimintamenot toteutuivat 1 461 679 euron mukaisina tulosbudjetin ollessa 1 787 000 euroa. Vuoden aikana toteutettiin virastoille useita valmennustilaisuuksia matriisipohjaisesta tuottavuuden laskentamallista. 7

4 4. 2 O rg a n i s a a t i o y k s i k k ö ORGANISAATIOYKSIKKÖ KEHITTÄÄ HALLINTOA PITKÄJÄNTEISESTI Esityksiä ja selvityksiä Organisaatioyksikkö valmisteli vuoden 2009 aikana useita esityksiä ja selvityksiä. Yksikkö valmisteli esityksen Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ja päiväkotien ruokapalvelutehtävien siirtämisestä sosiaalivirastosta Palmian hoidettaviksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 9.9.2009. Organisaatioyksikkö käynnisti selvityksen siivous- ja vahtimestaripalvelujen keskittämisestä. Yksikkö valmisteli esityksen kaupungin itse tuottamien tukipalveluiden kilpailuttamisen jatkosta lauta- ja johtokuntien esitysten pohjalta. Maahanmuutto-organisaation kehittämisestä valmisteltiin kaupunginvaltuustolle esitys, jonka mukaan maahanmuuttajien neuvontapiste siirtyy sosiaalivirastosta henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolle. Myös ruotsinkielisen päivähoidon siirtämisestä sosiaalivirastosta opetusvirastoon valmisteltiin esitys. Organisaatioyksikkö kehitti lisäksi mallin ristiriitaisten intressien kuvaamiseksi ja hallitsemiseksi. Sitä testattiin tilahallinnon kehittämisen yhteydessä. Työryhmien työskentelyssä mukana Organisaatioyksikön jäsenet toimivat vuoden 2009 aikana aktiivisesti erilaisissa työryhmissä. Työpajaselvityksen ohjausryhmässä on organisaatioyksiköstä ollut puheenjohtaja ja sihteeri, ja ruokapalvelujen kehittämistä selvittävässä työryhmässä jäsen ja sihteeri. Lisäksi yksikkö on osallistunut kiinteistöyhtiöiden hallintojaoksen toimintaan, talous- ja suunnittelukeskuksen sähköisen työpöydän sisältöpilottiin, Palveluverkon uudistaminen poikkihallinnollisena yhteistyönä -hankkeeseen ja kaupungin palveluverkon kehittämistyöhön. Yksikkö hoiti tilahallinnon kehittämisryhmän puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät. Työn pohjana oli organisaatioyksikön laatima selvitys. Yksikkö osallistui pääkaupunkiseudun hankintaryhmän teettämien yhteishankintojen ja välivarastojen organisointia koskevien konsulttiselvitysten ohjausryhmien työskentelyyn. Yksikkö osallistui myös viraston yhteisen tulostavoitteen toteuttamiseen kehittämällä poikkihallinnollisten prosessien yleistä ohjausmallia elinkeinopalvelujen Palvelupolku-projektille. Organisaatioyksikössä työskentelee kolme henkilöä. Yksikkö on suoraan rahoitusjohtajan alainen. 8

4 4.3 Sisäinen tarkastus Siston tyhy Aino Acten huvilalla. SISÄINEN TARKASTUS TUOTTAA ARVIOINTI- JA VARMISTUSTIETOA Sisäisen tarkastuksen osasto avustaa kaupungin johtoa tuottamalla riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustietoa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan tilasta Helsingin kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa. Sisäinen tarkastus tuottaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi-, varmistus- ja konsultointipalveluja. Tuotteena ovat tarkastus- tai konsultointiraportissa suositusten muodossa esitetyt kehittämisehdotukset. Kymmeniä tarkastuksia Vuoden 2009 aikana valmistui 30 tarkastusta, joista kaksi oli seurantoja aikaisemmin tehtyihin tarkastuksiin. Kaupunginjohtajan toimialalle tehtiin yksitoista tarkastusta, rakennus- ja ympäristötoimeen seitsemän, sosiaali- ja terveystoimeen kahdeksan, sivistystoimeen seitsemän sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimeen kaksi tarkastusta. Liikelaitosten kiinteistöistä tehtiin 5 selvitystä. Lisäksi laadittiin 10 suppeampaa muistiota. Tarkastukset koskivat hallinnon prosesseja, riskienhallintaa, keskuskassaprosessin hallintaa, kilpailutusta ja hankintoja, sijoituksia, ostolaskuja, työllisyysmäärärahojen hallinnointia, kassanhoidon prosesseja, tietojärjestelmien käyttövaltuuksien hallintaa, tulonkantoa, asiakasvaroja, jätehuoltoa sekä irtaimen omaisuuden hallintaa ja kirjanpitoa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen tarkastus on arvioinut toimintansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Sisäisen tarkastuksen merkittävimpiä riskejä ovat tarkastusten oikea kohdistuminen merkittävimpiin riskialueisiin ja tarkastuksen riittämätön vaikuttavuus. Toiminnan vaikuttavuus Sisäisen tarkastuksen osastolle tilattiin sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien edellyttämä ulkoinen auditointi, jossa arvioitiin, toimiiko sisäinen tarkastus toimintasääntönsä, sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien ja eettisten sääntöjen mukaisesti sekä toimiiko sisäinen tarkastus tehokkaasti ja tuloksellisesti. Sisäinen tarkastuksen tarkastusraporttien suositukset ovat rakentavia ja toteuttamiskelpoisia. Tätä seurattiin virastopäälliköiltä ja tarkastuskohteen asiantuntijoilta kerättävällä asiakaspalautteella. Asiakaspalautteesta lasketun lisäarvoindeksin toteutumisaste oli 4,3 asteikolla 1 5. Asiakaspalautekyselyn palautusprosentti oli 72. Tuottavuuden parantaminen Osastolla on oma sisäisen tarkastuksen työhön suunniteltu tuottavuusindeksi, joka muodostuu useasta toimintakykyä mittaavasta panos- ja tuotostekijästä. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena oli 1 prosentin tuottavuuden nousu, mikä saavutettiin. Ammattitaitoinen henkilöstö Tulos- ja kehityskeskustelut käytiin vuoden alussa ja niiden pohjalta laadittiin henkilökohtaiset tulos- ja kehityssuunnitelmat. Ammatillista osaamista kartutettiin järjestelmällisen kouluttautumisen ja keskinäisen osaamisen jakamisen avulla. Osaston koulutussuunnitelmassa painopisteinä olivat haastattelu- ja vuorovaikutustaidot, tietotekniikan hyväksikäyttö sekä tietojärjestelmien tarkastus. Työhyvinvointia ylläpidettiin aktiivisesti. Työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin yhdessä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tyhy-päivää, joissa teemana olivat vastuullinen työyhteisö ja positiivisuus. Työpisteiden ergonomiaa parannettiin työterveyskeskuksen fysioterapeutin suositusten mukaisesti. Sisäisessä tarkastuksessa oli vuoden 2009 lopussa 17 kokoaikaista vakanssia. Osaston tilat sijaitsevat Unioninkatu 25:ssa toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Osaston toimintamenot toteutuivat 1 360 012 euron mukaisina talousarvion ollessa 1 411 000 euroa. 9

4 4.4 Kehittämisosasto Kehittämisosastolla on yksi toimistotasoinen yksikkö, aluerakentamisyksikkö sekä kolme tiimiä: asunto-ohjelmatiimi (Ato-tiimi), kehittämistiimi ja viestintätiimi. Vuoden lopussa osastolla oli yhteensä 40 vakanssia, joista viisi avoinna. Kolmen vakanssin täyttöprosessi aloitettiin loppuvuodesta. Lisäksi osastolla oli yksi määräaikainen toimi. Henkilöstön määrä oli siten yhteensä 36. Jätkäsaaren markkinointiviestintä näkyi myös katukuvassa, kun poptähti Madonna esiintyi Jätkäsaaressa elokuussa. Osastolla on yhtenäiset toimitilat osoitteessa Aleksanterinkatu 24, 2. 4. kerroksessa. 10 Rakentamisen edellytysten luominen ja rakentamisen aloitusten valmistelu etenivät aluerakentamisprojekteissa suunnitellusti aluerakentamisprojektien johtoryhmän ohjauksessa. Talousarvion sitovina tavoitteena laadittiin Östersundomin, keskustakortteleiden, Kuninkaankolmion, merellisen Helsingin sekä pientaloprojektin projektiohjelmat Osastolla valmisteltu Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 2017 seurantaraportti esiteltiin kaupunginvaltuustolle 29.4.2009 ja kaupunginhallitus teki asiassa täytäntöönpanopäätöksen 4.5.2009. Osasto on huolehtinut Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyön koordinoivasta valmistelusta. Osaston valmistelemana otettiin loppuvuodesta tuotantokäyttöön Kehittyvä kerrostalo ohjelma. ALUERAKENTAMINEN Aluerakentamisen ohjaus Aluerakentamisprojektitoiminnan ohjausta varten perustettu aluerakentamisprojektin johtoryhmä kokoontui vuonna 2009 yhdeksän kertaa. Osasto vastasi johtoryhmän valmistelutyöstä sekä osallistui elinkeinopolitiikkaa koordinoivan työryhmän asioiden valmisteluun. Määriteltyjä aluerakentamisprojekteja olivat vuonna 2009 Länsisatama, Töölönlahti, Keskustakorttelit, Arabia-Hermanni, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Viikki, Vuosaari, Kuninkaankolmio, Pasila, Myllypuro-Roihupelto ja Östersundom. Lisäksi rakentamista koordinoitiin aluerakentamisprojektien tapaan Haagan keskiosassa, Alppikylässä ja Ormuspellossa sekä Maunulassa. Länsisatama Eiranrannan vuonna 2008 valmistuneen uudisasuinalueen katu- ja puistorakentaminen jatkui. Salmisaaressa oli vuoden vaihteessa valmistuneita hankkeita kaikkiaan 61 300 km 2, rakenteilla 20 200 km 2 (liikuntahalli) ja aloittamatta 40 300 km 2. Saukonpaaden alueella valmistui alueen ensimmäinen, marraskuussa 2007 alkanut hanke, yksityinen syöpätutkimuslaitos ja syöpäsairaala, Docrates. Katurakentaminen sekä Crusellinsillan rakentaminen jatkuivat. Lisäksi teetettiin kivijalkaliiketilojen toteuttamiseen liittyvä konseptiklinikka. Töölönlahti Musiikkitalon rakennustyöt etenivät tavoiteaikataulun mukaisesti ja talon runkotyöt valmistuivat vuoden lopussa. Laitos valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja siihen tulee n. 650 autopaikkaa. Keskustakorttelit Toiminta painottui Helsingin Leijona Oy:n toiminnan tukemiseen. Yhtiön vastuulla on projektin osa-alueen, Torikortteleiden elävöittäminen ja hallintokäytöstä vapautuvien ja edelleen vuokrattavien tilojen hallinnointi, kehittäminen ja vuokraustoiminta. Kaupungintalon aulaan sijoittuneet Virka Galleria ja Virka Info sekä ensimmäiset, ulosvuokrattaviin vapautuneisiin tiloihin valitut yritykset aloittivat toimintansa. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden lopussa Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman ja sen toimeenpanon, rakentamistapaohjeen sekä julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelman. Arabia-Hermanni Arabia-Hermannin projektialueella aloitettiin asuntohankkeita n. 19 000 km 2 ja valmistui n. 46 000 km 2. Arabianrannan rakennusoikeudesta valmistuneiden ja rakenteilla olevien asuntokohteiden osuus oli vuoden 2009 lopussa noin 69 % ja Etelä-Hermannissa noin 64 %. Kalasatama Asemakaavoitus jatkui useilla Kalasataman osa-alueilla. Sörnäistenniemen tontinvarauksista päätettiin alkuvuodesta. Tontteja varattiin useille toimijoille. Stuuvarin korttelia koskeva tontinluovutuskilpailu käynnistettiin marraskuussa. Kilpailun kohteena on kolme asuinkerrostalotonttia, joille rakennetaan yhteensä noin 100 hitas-omistusasuntoa ja vapaarahoitteista omistusasuntoa. Lisäksi Verkkosaaresta tehtiin aluevaraukset kelluvien asuntojen rakentamista varten. Kruunuvuorenranta Osallistuttiin uudenmallisen kumppanuuskaavoitushankkeen ohjelmointiin ja siihen liittyvän tontinluovutuskilpailun valmisteluun Borgströminmäellä. Kruunu-

4.4 Kehittämisosasto4 Kalasatamassa tehtiin esirakennustöitä mm. syvätiivistämällä maata. vuorenrannan kunnallistekniikan suunnitelmia on edistetty siten, että rakentaminen voidaan käynnistää loppuvuodesta 2010. Edistettiin alueen käyttöön saatavuutta koordinoimalla öljy-yhtiöiden alueelta poistumista sekä eri osapuolten keskinäistä yhteistyötä. Vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2010 lopussa, mihin mennessä öljy-yhtiöiden tulee purkaa pääosa rakennelmistaan sekä puhdistaa maaperä. Valmisteltiin joukkoliikenneyhteyden Kruununhaka-Kruunuvuori siltasuunnittelukilpailua. Viikki Viikin aluerakentamisprojektissa aloitettiin vuonna 2009 asuntohankkeita yhteensä 37 500 km 2. Asuntoja valmistui 27 600 km 2. Tärkeimmät tuotantokohteet olivat Latokartano 4 5, Tiedepuisto ja Viikinmäen länsiosa. Rakentamatonta asuntokerrosalaa on projektialueella vielä noin 200 000 km 2. Toimitilahankkeita aloitettiin 4 200 km 2 ja valmistui 42 400 km 2. Kivikossa valmistuivat teollisuusalueen aloitushanke ja talviurheilukeskus Ylläs-halli. Vapaita toimitilatontteja on vielä Tiedepuistossa sekä Lahdenväylän ja Kehä I:n varrella Viikinmäessä, Latokartanossa ja Kivikossa yhteensä noin 270 000 km 2. Tiedepuistossa saatiin rakennuslupavaiheeseen Helsingin ympäristökeskuksen uusi toimitalo (Viikin ympäristötalo) ja käynnistettiin Suomen ympäristökeskuksen uuden toimitalon hankesuunnittelu. Vantaanjoen rantapuisto kunnostettiin ja avattiin uusi kevyen liikenteen silta joen yli. Jatkettiin Eko-Viikin kehittämishankkeita ja seurantatutkimuksia. Uusina hankkeina valmistui matalaenergiakerrostalo Viikinrantaan, käynnistyi matalaenergiatalon rakentaminen Viikinmäessä sekä käynnistyi Itsenäinen kerrostaloasunto -hanke Tiedepuistossa. Vuosaari Vuosaaressa oli vuoden 2009 lopussa asukkaita noin 36 000. Vuonna 1989 kun aluerakentamisprojekti alkoi, oli asukkaita noin 15 000. Nyt rakentamatonta asuntokerrosalaa on noin 300 000 km 2 ja vapaita toimitilatontteja on Vuosaaren keskustassa, satamakeskuksessa ja Rastilan metroaseman vieressä. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti helmikuussa Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi. Aurinkolahdessa aloitettiin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen. Kahvikorttelissa Paulig teki sopimuksen vapaarahoitteisten asuntokohteiden toteuttamisesta. Kahvipaahtimorakenteiden purku suunniteltiin aloitettavaksi tammikuussa 2010. Fallpakassa asuntorakentaminen jatkui. Vuosaaren keskustassa alettiin rakentaa Vuosaaren Urheilutalon laajennusta. Kuninkaankolmio Kuninkaankolmion projektiohjelma valmistui 15.12.2009. Samaan projektiohjelmaan on yhdistetty Kuninkaankolmion seudullinen aluekehittämisprojekti sekä Helsingin Kuninkaantammen ja Honkasuon käsittävä aluerakentamisprojekti. Seudullisen aluekehittämisprojektin toiminta keskittyi yhteisten suunnittelutarpeiden tunnistamiseen, palveluverkon selvittämiseen sekä suunnittelu- ja rakentamisaikataulujen koordinointiin projektialueella. Kuninkaankolmion kehittämisfoorumin työnä rakennettiin internetsivut, kartoitettiin ja otettiin mukaan foorumiin asukasyhdistykset ja projektialueen keskeiset toimijat. Aluekehittämisprojektille laadittiin esite ja painettiin kangaskassi. Pasila Maanomistussuhteista johtuen Pasilan aluerakentamisen projektityötä on tehty kaupungin hallintokuntien lisäksi tiiviissä yhteistyössä valtion osapuolten sekä alueen yksityisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Keski-Pasilan alueella tehtiin vuonna 2009 useita merkittäviä päätöksiä. Autojunien lastausterminaalia ei rakenneta alaratapihalle. Autojunat siirtyvät Töölönlahdelta kesään 2012 mennessä Haarakallion alueelle. Keski-Pasilaan ei tule päättyviä kahdessa tasossa olevia raiteita käsittävää Pasila-terminaalia. Pasilan kautta tulee kulkemaan Pisara-rata, jonka yleissuunnittelu aloitettiin syksyllä 2009 valtion ja kaupungin yhteistyönä. Keskustakorttelin läpi rakennetaan yksi uusi länsiraide Pasilan aseman nykyisten raiteiden tasoon. 11

44.4 Kehittämisosasto Malminkartanon Vuorenjuuri 12 Aluerakentamisprojektilla on koordinointivastuu keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestämisestä. Vuonna 2009 projektin pääasialliset tehtävät liittyivät kilpailun edellyttämien ratkaisuiden tekemiseen sekä kilpailuasiakirjojen valmisteluun yhdessä valtiota edustavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kilpailun edellyttämien konsulttitöiden kustannukset on jaettu kaupungin ja Senaatti-kiinteistöiden kesken. Kilpailun hankekuvaus ja täydentävät kilpailuasiakirjat valmistuvat kevätkaudella 2010. Keski-Pasilan tornialueesta valmistui Cino Zucchi Architettin laatima yleissuunnitelma, joka käsitti myös kahden esimerkkitornin tilaratkaisut. Myllypuro-Roihupelto Myllypuro-Roihupellon aluerakentamisprojekti perustettiin 2008. Myllypuron keskuksen asemakaavassa on rakennusoikeutta asunnoille noin 40 000 km 2 ja liiketiloille noin 7 000 km 2. Ostoskeskuksen alueella Helsingin kaupunki ja Citycon Oyj solmivat 22.5.2008 esisopimuksen kiinteistöjen kaupasta. Ostoskeskuksen alueen suunnittelu valmistui rakennuslupavaiheeseen syksyllä ja Citycon Oy ryhtyi purkamaan ostoskeskuksen kiinteistöä syyskuussa. Palvelukeskukseen sijoittuu vapaarahoitteisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja 255 kpl ja liiketilaa 7400 m 2. Liiketiloja on mm. kahdelle päivittäistavarakaupalle. Eteläisen Myllypuron pientaloalueen asemakaavan ensimmäinen tontinluovutuskilpailu ratkaistiin helmikuussa. Koko kilpailualueelle tulee 124 asuntoa, 14 580 asm 2. Östersundom Östersundomin aluerakentamisprojektia käynnistettiin ja osallistuttiin tiiviisti maankäytönsuunnittelun ohjaamiseen. Alueen maankäyttöön suuresti vaikuttavan raideliikenteen suunnittelu käynnistettiin tekemällä kahdessa eri toimeksiannossa pikaraitiotiehen ja metroon perustuvaa raidejärjestelmän esisuunnittelua. ASUNTOPOLIITTINEN YLEISSUUNNIT- TELU JA OHJELMOINTI Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman, MA-ohjelman 2008 2017 ensimmäinen seurantaraportti valmisteltiin osaston johdolla ja esiteltiin kaupunginvaltuustolle huhtikuussa. Aloitettiin nimettyjen ryhmien asumista koskeva selvitystyö sekä toimenpideohjelman valmistelu vieraskielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta. MA-ohjelman mukaisten hallintamuototavoitteiden alueittaista soveltamista kehittäneen työryhmän ja kaupungin tontinluovutusta kehittäneen työryhmän töiden perusteella maaliskuussa hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kumppanuuskaavoitusta, tontinluovutusta ja prosessien kehittämistä koskevat toimenpiteet ja periaatteet. Keväällä kaupunginhallituksessa käsiteltiin myös kaupungin asuntohankintayhtiötä käsitelleen työryhmän raportti sekä autopaikkojen rakentamista selvittäneen työryhmän työt. Syksyllä perustetun tontinluovutuksen seurantaryhmän tehtävänä on koordinoida tontinluovutuksen kaupunginhallitusvaiheen valmistelua. Osallistuttiin em. työryhmien työskentelyyn. KEHITTÄMINEN Hitas-ohjaus Vuoden 2009 aikana Hitas-työryhmä puolsi seitsemän vapaarahoitteisen hankkeen suunnitelmaa. Niissä oli asuntoja kaikkiaan 290 kpl 22 703 asm 2. Kilpailuohjelmista annettiin viisi lausuntoa kiinteistövirastolle. Työryhmä antoi lausunnon kuuden hankkeen hinnasta. Asuntoneliöllä painotettu hankinta-arvo oli keskimäärin 3 243 euroa/asm 2 (295 asuntoa, 22 792,5 asm 2 ). Hissiprojekti Osasto hoiti kaupungin hissiprojektin toteutusta tuottamalla neuvontapalveluja taloyhtiöille sekä huolehtimalla hissiprojektin ohjausryhmän valmistelusta. Projektin tavoitteena on puuttuvien hissien rakentaminen olemassa olevaan asuntokantaan. Vuonna 2009 Helsingissä aloitettiin 63 hissin rakentaminen. Näihin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA on myöntänyt tukea noin 6,4 milj. euroa. Helsingin kaupungin panostus näihin hankkeisiin tulee olemaan runsaat 0,6 milj. euroa.

4 4.4 Kehittämisosasto Osoitteessa www.uuttahelsinkia.fi avattiin rakentuvia kaupunginosia esittelevät sivut, jotka toteutettiin yhdessä virastojen kanssa. Tietoa löytyy aluekohtaisesti ja virastorajat on häivytetty. Asuntojen energiatehokkuus ja täydennysrakentaminen Kesällä asetettu energiatehokkuustyöryhmä valmisteli osaston johdolla ehdotusta kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi. Täydennysrakentamistyöryhmä asetettiin kesällä ja työ valmistuu vuonna 2010. Syksyllä käynnistettiin yhteistyössä kaupungin kiinteistöyhtiöiden kanssa selvitystyö täydennysrakentamisen mahdollisuuksista. KEHITTÄMISOSASTON VIESTINTÄ Tiedotteita ja kutsuja tiedotustilaisuuksiin medialle lähetettiin osastolta yhteensä 40. Mediaa palveltiin myös muilla tavoilla, kuten tausta-aineistoilla, kuvatoimituksina ja haastateltavien hankinnalla. Osaston vastuulla olevilla verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana yli 200 uutista. Verkkoviestintä Vuonna 2009 toteutettiin Uutta Helsinkiä -portaali virastojen kanssa yhteistyönä. Sivustolta löytyy tietoa Helsingin uusista kaupunginosista ja suurista rakennuskohteista. Tieto tarjotaan aluelähtöisesti, ja virastorajat on hävitetty. Töölönlahden aluerakentamisprojektin www.finlandiapuisto.fi -sivustolle tuotettiin vuoden alussa interaktiivinen virtuaalimalli, ensimmäisenä laatuaan Helsingin kaupungin sivustoilla. Jätkäsaaren markkinointiviestintä Jätkäsaaren Bunkkerirakennukseen tuotettiin 750 m 2 :n kokoinen mainoslakana tekstein: Jätkä pitkä pätkä messevää merenrantaa. Uuden avomerellisen kaupunginosan rakentaminen on alkanut. Jätkäsaaren markkinointihankkeen näkyvyyttä lisättiin viidellä mainoskontilla, joiden kylkiin maalattiin lausahduksia: Jätkän koukussa on merenneitokin Jätkällä on saari, se iso saari on Jätkä sen kun porskuttaa! Jätkällä on vetovoimaa Madonnasta meikäläiseen. Jätkäsaaressa järjestettiin 6.8.2009 Suomen suurin ulkoilmatapahtuma amerikkalaisen laulajan Madonnan konsertoidessa alueen eteläkärjessä yli 80 000:lle. Em. mainoslakana, kontit ja salkoliput julkistettiin tapahtuman yhteydessä ja ne saivat runsaasti näkyvyyttä myös tiedotusvälineissä. Maaliskuussa järjestettiin Helsingin uusien kaupunginosien laaja esittely Helsingin Messukeskuksessa Asuntomarkkinoilla. Messuosasto toteutettiin yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Hissiprojekti oli esillä huhtikuussa FinnBuild -messuilla Messukeskuksessa sekä Taloyhtiö 2009 -tapahtumassa syyskuussa Messukeskuksessa. Kaupungintaloa ympäröivissä Torikortteleissa järjestettiin Helsinki-viikolla Bongaa korttelit Kolla in Torgkvarteren Spot the Tori Quarters -tapahtuma, jossa kaupunkilaiset ja turistit tutustuivat kortteleihin korttelisuunnistuksen avulla. Tapahtuma nousi Helsinki-viikon kävijätutkimuksessa selvästi yhdeksi mainituimmaksi tapahtumaksi kysyttäessä mihin tapahtumaan viikolla osallistui. Syyskuussa pidettiin osaston avoimet ovet eli Palmu-torstai. Tapahtumaan osallistui yli 300 yhteistyökumppania kaupungin organisaatiosta ja ulkoa. 13

4 4.5 Tietotekniikkaosasto Osasto kehitti tietotekniikan hyödyntämistä kaupungin palveluissa ja hallinnossa ja ohjasi tietotekniikan hyödyntämistä tietotekniikkastrategian mukaisesti. Painopisteinä olivat kaupungin tietotekninen infrastruktuuri, sähköinen asiointi, palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät, Tietotekniikkaa kaikille -hanke, sähköinen työpöytä, asianhallintajärjestelmä, tietovarastohankkeet sekä keskushallinnon it-tuki. Tietotekniikan käytön laajenemisen ja jatkuvasti lisääntyvien vaatimusten myötä osaston toimintaresursseja lisättiin. Global cities dialogue -tapahtuman gaala kaupungintalolla Tulokset Osaston virastoille ja liikelaitoksille järjestämiä jatkuvia palveluja olivat kaupungin tietoliikenneverkko, vakioitu työasemaverkko ja siihen liittyvät palvelut, sähköposti, ulkoinen portaali, intranet, dokumentinhallinta- ja asianhallintapalvelut, raportointijärjestelmä ja tietovarasto, Palvelukartta sekä kaupungin puhelinpalvelut. Jatkuvien palvelujen käytettävyys säilyi hyvänä. Tietohallinnon ohjaus ja koordinointi Kaupungin tietotekniikan hankeohjelmaan tulevat hankkeet pyydettiin hallintokunnilta osana talousarvioesitystä. Osasto laati hallintokunnille tarvittavat ohjeet ja mallit. Kaupunkitasoiseen hankeohjelmaan hyväksyttiin 96 hanketta. Hankeohjelma käsiteltiin tietotekniikkastrategian ohjausryhmässä. Hankehallinnan koordinointia ja seurantaa varten osastolle perustettiin it-hankehallintaryhmä. Tiedottamista kaupungin tietotekniikasta hoidettiin laatimalla neljä numeroa Tietotekniikka Helsingissä -tiedotetta. Uutisia laadittiin myös internet- ja intranet-sivuille. Osaamiskeskus Osaamiskeskuksen toimesta kehitettiin prosessit, ohjeistus ja toimintamalli seuraaville kehittämisalueille: kaupungin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli ja kehittämismenetelmä, it-hankekoordinointi ja hankejohtaminen, projektihallinta, tietojärjestelmien vaatimusmäärittely- ja hyväksymistestausmenetelmä, dokumenttien katselmointimenetelmä sekä verkkopalvelu- ja asiointisovellusten käyttöliittymäkonsepti. Osaamiskeskuksen asiantuntijoiden ohjaus- ja seurantamalli otettiin käyttöön. Hallintokuntien tietojärjestelmäprojekteihin käytettiin osaamiskeskuksen asiantuntijaresursseja 980 henkilötyöpäivää 39 projektissa. IT-arkkitehtuurit Kaupungin kokonaisarkkitehtuurin organisointia kehitettiin perustamalla kaupunkitason arkkitehtuuriryhmä. Määriteltiin kaupunkitasoinen sisäinen ja ulkoinen integraatioarkkitehtuuri. Osasto osallistui muun muassa seuraavien hankkeiden arkkitehtuurityöhön: Laske, HR-järjestelmät, ATJ, Ahjo, sähköisen asioinnin ratkaisut, hammashuollon palveluseteli ja tietovarasto. IT-perusinfrastruuktuuri ja tietoturva Windows7-työasemavakion asennusmalli toteutettiin ja testaaminen aloitettiin. Hallintaympäristöä kehitettiin ja otettiin käyttöön työasemien virranhallintamenetelmä. Office2007-ohjelmisto otettiin käyttöön kaupunkitasoisesti. Tietoturvasta huolehdittiin päivittämällä työasemien ja palvelinten virustorjunta sekä jakamalla tietoturvapäivitykset säännöllisesti. Tietoliikenne Helnet-verkkoon liitettyjen opetusviraston toimipisteiden valvonnan ja hallinnan käyttöönotto aloitettiin kesällä. Kertomusvuonna uudistettiin sairaaloiden ja päiväkotien wlan-verkot. Lisäksi uusittiin talokytkimiä ja niiden nopeuksia nostettiin sekä toteutettiin erillisverkkoja. Sähköposti Kaupungin sähköpostijärjestelmä uusittiin syksyllä 2009 Exchange Outlook -sähköpostijärjestelmäksi. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön mobiilipalvelu, joka mahdollistaa sähköpostin ja kalenterin käytön sovituille puhelinmalleille. 14

4.5 Tietotekniikkaosasto4 Sähköinen asiointi ja ulkoiset verkkopalvelut Asiointi.hel.fi-portaali julkaistiin kuntalaisten käyttöön kolmella kielellä. Asiointialustalle kehitettiin uusia palveluita kuten kuntalaisen ja virkailijan kansiot, palvelukuvaukset, uutiset ja palautteet. Yritystunnistautumiseen, Vetuma-maksamiseen sekä SMS-gateway-palveluihin liittyviä ratkaisuja selvitettiin. Osasto toteutti Hel.fi-portaaliin uudet sivustot pelastuslaitokselle, taloushallintopalveluille, henkilöstön kehittämispalveluille, rakentamispalveluille, taidemuseolle, Stadin kyydille ja Uutta Helsinkiä -projektille. Osasto myös kehitti ja testasi Hel.fi-portaaliin hakutoimintoja sekä uusia palveluja kuten korkeakontrastin sivustot näkövammaisille ja sosiaalisen median palveluita (rss, addthis). M.hel.fimobiilisivusto julkaistiin kolmella kielellä. Portaalin sisällönhallinnassa otettiin käyttöön uusi editori. Palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät Virastojen palautemääristä ja käsittelytavoista on tehty selvitykset yhtenäisen palautejärjestelmän suunnittelun pohjaksi. Pilottihankkeena toteutettiin verkkopalvelu Fillarikanava, jossa testataan sosiaalisen median työkaluja virastojen työn tukena. Toteutettiin karttakyselytyökalun määrittely ja kilpailutus sekä käynnistettiin työ. Palvelukartan palauteosiota laajennettiin ja kehitettiin. Tietotekniikkaa kaikille Asiakaspäätteiden vakiointia ja asiakasverkon rakentamista pohjustavia selvityksiä teetettiin: infrastruktuurikartoitus, nettipistekartoitus sekä asiakaspäätteiden hankinta ja varustus -selvitys. Kaupungin toimitiloissa sijaitsevat nettipisteet palveluineen tuotiin palvelukartalle. Sähköinen työpöytä Sähköisen työpöydän kehittäminen käynnistettiin keväällä 2009. Helmi-järjestelmän ja sen laiteympäristön määrittely, suunnittelu, toteutus ja testaus tehtiin yhteistyössä virastojen kanssa. Asianhallintajärjestelmä Asianhallintajärjestelmää koskeva määrittely ja toiminnallinen suunnittelu saatiin niin sanottujen pakollisten järjestelmävaatimusten osalta valmiiksi. Päätettiin järjestelmän rajauksista ja liittymistä koskien 1.1.2011 alkaen tapahtuvaa käyttöä varten. Kaupunginvaltuuston uusi salijärjestelmä määriteltiin keväällä 2009. Kiinteähintainen toteutustyö käynnistettiin lokakuussa. Salijärjestelmän edellyttämät muutostyöt valtuustosalissa päätettiin ajoittaa kesään 2011, jonka jälkeen salijärjestelmä Ahjo- ja videointiliittymineen otetaan tuotantokäyttöön. Paikkatieto Osasto kartoitti kaupungin paikkatietohallinnan kokonaisuutta ja osallistui tietojen muodostumista, jakelua ja käyttöä käsitteleviin ryhmiin ja projekteihin. Osasto tuotti esiselvityksen paikkatiedon hyötykäytön kehittämisestä kaupunkiyhteisesti. Selvityksessä luotiin katsaus paikkatiedon käytön monipuolisuuteen ja yhteiskäytön strategisiin mahdollisuuksiin. Toimipisterekisteri ja palvelukartta Toimipisterekisterin sisältöä laajennettiin lisäämällä muun muassa konsernin pisteet sekä tiedot nettipisteistä. Ylläpitotoiminnallisuutta kehitettiin ja kiinnitettiin erityinen huomio Palvelukartan käyttöliittymän kehittämiseen muun muassa lisäämällä väestötiedot palveluun. Palvelukartasta tuotettiin kielikäännökset ruotsiksi ja englanniksi. Palvelukartta valittiin finalistiksi European egovernment-kilpailussa, ja se voitti kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinnon. Tietovarastohankkeet Raportointijärjestelmän käyttöönottoa hallintokunnissa jatkettiin. Raportointijärjestelmän ja toimipisterekisterin yhteisen tietokannan kapasiteettia lisättiin kasvaneen käytön vuoksi. Puhelinpalvelut Huolehdittiin puhelinpalvelujen koordinoinnista. Keskushallinnon it-tuki Kertomusvuonna tietotekniikkaosasto huolehti keskushallinnon tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisestä ja työasemien ja lähiverkon laitteiden uusimisesta. Samoin otettiin käyttöön uusi sähköpostijärjestelmä ja uusi Office2007-ohjelmisto. Lisäksi osasto osallistui useiden keskushallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen ja uusimiseen. Tietotekniikkaosaston käyttömenot olivat 2,3 miljoonaa euroa. Keskitetyn atk-toiminnan käyttömenot olivat 9,3 miljoonaa euroa ja investointimenot 3,3 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä kasvoi neljällä vakinaisella ja yhdellä projektityöntekijällä. Helsingin kaupunki on voittanut Ciscon kansainvälisen Network Innovations -palkinnon Most Society Impacting Network -sarjassa. Oikealta palkinnon noutaneet Jorma Svartholm ja opetusviraston Veli-Matti Rautiainen. Kuvassa myös Leo Lähteenmäki, Ciscosta. 15

4 4.6 Varainhallinta Tiivistelmä osaston tärkeimmistä tuloksista vuonna 2009 Maksuvalmiussuunnittelujärjestelmä ja kassanhallintaohjeistus uusittu. Kaupunginhallituksen konsernijaoston toiminnan käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet toteutettu. Konserniohjeet uusittu. Tytäryhteisökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset uusittu. Konserniyhteisö- ja liikelaitosraportoinnin tietosisältöä ja analyysejä parannettu ja lisätty. Liikelaitosohjauksen uudet käytänteet toteutettu. Harmaan talouden torjunnan seurantaraportointi otettu käyttöön. PKS-yhteisöjen seurantaraportointi otettu käyttöön. MetropoliLabin yhtiöittäminen valmisteltu. HKL:n ja Palmian hallintomalliselvitykset laadittu. Osallistuttu Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymien perustamiseen ja mallinnettu kuntayhtymien omistajaohjaus. Osallistuttu yritysjärjestelyihin. Henkilöstökassan markkinointisuunnitelma laadittu. Alustava riskikartoitus henkilöstökassan internet-pohjaisen verkkosovelluksen käyttöönottoa varten teetetty. Anna-lainajärjestelmän tarkastus uuden version käyttöönottamiseksi teetetty. Kaupunkitason riskienhallinnan kehittäminen käynnistetty samoin kuin konserniyhteisöjen riskienhallinnan koulutus ja neuvonta. Osaston riskienhallintasuunnitelma laadittu. Toteutettu yhteensä 360 miljoonan euron rahoitusjärjestelyt, joista lainojen nostoja 290 miljoonaa euroa. Asuntotuotannon ja peruskorjaustoiminnan tukeminen; kaupungin takausten myöntäminen ja omien korkotukilainojen ehtojen vahvistaminen CEB:n myöntämistä varoista. Anna-antolainajärjestelmän uuden version testaus. Osallistuttu Liikuntareseptihankkeeseen, osallistujien kuntoindeksi on noussut vuodessa lähtötasosta 15 %. Osaston toiminta yksiköittäin Konserniyksikkö Konserniyksikkö järjesti kertomusvuonna edellisvuosien tapaan Konserni Akatemiassa koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä neuvottelupäiviä tytäryhteisöille. Myös pitkäkestoinen tytäryhteisöjen toimitusjohtajien valmennusohjelma (Tova 3) aloitettiin. Ohjelma jatkuu vuonna 2010. Yksikkö laati kaupunginhallituksen konsernijaostolle tytär-, osakkuus- ja PKS-yhteisöjen toiminnan ja talouden seurantaraportit neljännes- ja puolivuosittain ja teki edellämainituista yhteisöistä erillisanalyyseja. Lisäksi yksikkö laati neljännesvuosittain liikelaitosten ja harmaan talouden torjunnan seurantaraportit kaupunginjohdolle. Konserniyksikkö osallistui 1.1.2010 toimintansa aloittaneiden Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perustamisvalmisteluun ja muihin pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeisiin. Yksikkö osallistui HKL:n hallintomallivaihtoehtojen valmisteluun sekä MetropoliLab-liikelaitoksen yhtiöittämisselvityksen tekemiseen. Yksikkö otti käyttöön tytäryhteisöjen seurantaraportoinnin uuden raportointijärjestelmän (Tara). Kehitettiin raportointikäytänteitä ja -sisältöjä. Käynnistettiin uuden konsernintasoisen omistajatietojärjestelmän suunnittelu sekä tytäryhteisöille tarkoitetun extranet-palvelun (Tyyne) suunnittelu. Rahoitusyksikkö Finanssikriisin voittamiseksi suoritetut keskuspankkien tukitoimenpiteet ovat pitäneet korkotason matalana. Lainamarginaalit ovat myös laskeneet alkuvuoden 2009 huipputasolta. Lainasopimuksia tehtiin yhteensä 360 miljoonalla eurolla, joista nostettiin 290 miljoonaa euroa. Näistä Vuosaaren Satamaa varten nostettiin 110 miljoonaa euroa ja HKL:n vaunuhankintoja varten 30 miljoonaa euroa. Ottolainoja lyhennettiin 59 miljoonalla eurolla. Lainaa oli vuoden lopussa liikelaitosten lainat mukaan lukien 925 miljoonaa euroa. Antolainojen Anna-järjestelmän uuden version testaus ja turvatarkastus suoritettiin 2010 vuodenvaihteen käyttöönottoa varten. Uusi versio mahdollistaa verkkolaskutuksen. Antolainojen pääomat olivat 1 363,2 miljoonaa euroa ja kappalemäärä vuoden lopussa 3 367, josta vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 249 kappaletta. Vähenemistä tapahtui eniten asuntolainarahaston lainoissa. Asuntotuotannon tukemiseksi käytettiin kaupungin takauksia, ja Asuntotuotantorahastoa kartutettiin lainalla Euroopan Neuvoston Kehityspankista (nosto 50 miljoonaa euroa) uusien kaupungin korkotukilainojen myöntämistä varten. Rahoitusyksikkö uusi maksuvalmiuden suunnittelujärjestelmän sekä kassanhallinnan ohjeet, ja hallintokuntien koulutus aloitettiin. Myös sijoitusjärjestelmän uusi versio otettiin käyttöön. Yksikkö laati tasehallintaraportin kuukausittain, ja tasehallintaryhmä kokoontui kaksitoista kertaa. 16 Laadittiin osaston riskienhallintasuunnitelma, ja riskienhallinnan koordinaatioryhmän sihteerin tehtävät siirtyivät osaston riskienhallinnan asiantuntijalle. Kaupungin kiinteistöriskien koordinointityö käynnistettiin.

4 4.6 Varainhallinta Konserniryhmä muodostettiin. Vasemmalta Petra Vänskä-Sippel, Pia Halinen, Matti Malinen, Anne Pyylampi, Tarja Toikka, Jonna Hohti Näiden riskien nykyinen hallinnan taso on pääosin riittävä ja sitä arvioidaan jatkuvasti. Toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit huomioidaan myös palvelujen ja tuotteiden hankintaprosesseissa. Kaupungin likviditeetin kehitystä seurataan muun muassa tasehallintaryhmässä, joka koordinoi kaupungin lainanottoa ja muun muassa luottotappioita. Tasehallintaryhmä koordinoi lisäksi kaupunkitason toimenpiteitä kohtuuhintaisen rahoituksen turvaamiseksi myös tytäryhteisöille. Henkilöstökassa Henkilöstökassan jäsenmäärä oli vuoden 2009 lopussa 17 350 (lisäystä 99 jäsentä). Kassaan liittyi 800 ja siitä erosi 701 jäsentä. Eläkeläisiä jäsenistöstä on reilut 3 200. Kaupungin sisäverkossa toimiva Inka-verkkopalvelu sai 398 uutta käyttäjää, joita oli vuoden lopussa 5 259. Verkkopalvelua käyttää nyt noin 37 % työikäisestä jäsenistöstä. Koko vuonna maksetuista 149 000 laskusta 30 prosenttia oli asiakkaiden itsensä tallentamia. Inka-palvelun laajentamiseksi internetiin tehtiin alustava riskikartoitus. Käyttötilitalletukset kasvoivat vuoden aikana 13 miljoonalla eurolla 74 miljoonaan euroon, tilivelat 0,2 miljoonalla eurolla 6 miljoonaan euroon ja määräaikaistalletukset 12 miljoonalla eurolla 80 miljoonaan euroon. Henkilöstökassan 132 miljoonan euron kassavaroista oli vuoden lopussa 128 miljoonaa euroa sijoitettuna pidempiaikaisilla sopimuksilla kaupungin kassaan. Kassavarat kasvoivat 31 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta, mikä johtui alkuvuoden korkeista talletuskoroista. Asuntolainan ja kulutusluoton enimmäismäärät ja -laina-ajat säilyivät ennallaan. Asuntolainoja myönnettiin 171 kappaletta ja kulutusluottoja 371 kappaletta. Sekä asuntolainojen että kulutusluottojen yhteismäärät laskivat noin 1 miljoonalla eurolla vuoden aikana, asuntolainat 33 miljoonaan euroon ja kulutusluotot 11 miljoonaan euroon. Henkilöstökassan jäsenmäärän kasvattamiseksi tehtiin ulkopuolisen konsultin avulla markkinointisuunnitelma, jonka mukaisesti järjestettiin kaksi infotilaisuutta ja uudistettiin henkilöstökassan esitteet. Henkilöstökassatoimikunta kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Varainhallintaosaston riskienhallinta ja sisäinen valvonta perustuvat osaston toimintaan liittyvien keskeisten riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä siihen, että riskeihin vastataan tarvittavin toimenpitein. Riskienhallinta on osa osaston johtamista ja turvallisuustyötä. Jokainen osaston työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnasta. Osaston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan taso on hyvä. Tällä hetkellä osaston riskienhallintaprosessi on toimiva ja riittävä. Osastopäällikkö, yksikön päälliköt ja riskienhallinnan asiantuntija seuraavat riskienhallinnan toteutumista ja tuloksellisuutta. Merkittävimpiä tunnistettuja riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat muun muassa - sisäisestä tai ulkoisesta toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat riskit (talous- ja sidosryhmän toiminta), - toiminnan jatkuvuuteen ja laatuun liittyviä riskit (muun muassa tietoliikennehäiriöt, tietoturvallisuus, avainhenkilöihin ja toimitiloihin liittyvät riskit), - palvelujen ja tuotteiden hankintaan liittyvät haasteet. Toimiva riskienhallinta on kytketty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan ja tulostavoitteisiin. Tavoitteena on kehittää ja uudistaa prosesseja ja prosessien hallintaa myös tietoturvan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Riskien arvioinnissa on tarkoitus huomioida myös eettiset periaatteet entistä vahvemmin. Osaston resurssit: henkilöstön lukumäärä, toimitilat, tulosbudjetti Varainhallinnan henkilöstövahvuus oli vuoden 2009 lopussa 29 koko- tai osaaikaista henkilöä. Osaston tavoitteena oli 2 prosentin tuottavuuden nousu. Tuottavuus laskettiin varainhallinnan suoritteiden ja niiden tuottamiseen käytettyjen panosten suhteen. Tuottavuustavoite tavoite toteutui. Tuottavuus nousi 5 prosenttia. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella osaston työhyvinvoinnin kehittämisen suurimmat haasteet ovat työyhteisön toimivuudessa ja sisäisessä tiedonkulussa. Henkilöstö jakautuu vastuualueittain seuraavasti: Osaston päällikkö 1 Rahoitusyksikkö 12 Henkilöstökassa 11 Konserniyksikkö 5 Yhteensä 29 Varainhallinnalla on toimitiloja kaupungintalolla osoitteessa Pohjoisesplanadi 11 13, Rahatoimiston talossa osoitteessa Pohjoisesplanadi 15 17 ja Kallion virastotalossa osoitteessa Toinen linja 4. Osaston tulot olivat 352 euroa ja menot 2 707 910 euroa. 17

4 4.7 Elinkeinopalvelu Kaupunginvaltuusto oli asettanut talous- ja suunnittelukeskukselle vuoden 2009 sitovaksi tavoitteeksi elinkeinostrategian toteuttamisen suunnitelman mukaisesti. Elinkeinopalvelu laati vuoden lopussa valmistuneen yksityiskohtaisen raportin strategian toimeenpanosta. Raportti osoittaa, että sitova tavoite toteutui. 18 Elinkeinostrategiaa toteutettiin myös Yritysmyönteinen kumppani -kehityshankkeella, jonka puitteissa oli käynnissä kolme poikkihallinnollista palvelupolkuprojektia. Osasto osallistui vuoden alkupuolella kaupungin strategiaohjelman 2009 2012 kilpailukykyosion valmisteluun ja vuoden kuluessa toimeenpanon valmisteluun. Erityisesti panostettiin strategian uusien avausten käynnistämiseen esimerkkeinä opiskelijakaupunkiasiat ja korkeakouluyhteistyö, ruokakulttuuri ja World Design Capital 2012-hakemusprosessi. Elinkeinopalvelun edustajat osallistuivat aktiivisesti pääkaupunkiseudun yhteisen kilpailukykystrategian toteuttamiseen ja metropolipolitiikan aiesopimuksen valmisteluun. Helsingin kansainvälistä markkinointia toteutettiin yhteistyössä Greater Helsinki Promotion -yhtiön kautta. Helsingin elinkeinopolitiikka sai vuoden aikana merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Helsinki sijoittui ensimmäiseksi European Cities Entrepreneurship Ranking tutkimuksessa, jossa selvitettiin 37 eurooppalaisen kaupungin yritysmyönteisyyttä. Elinkeinopalvelussa oli vuoden lopussa vakinaista henkilökuntaa 59 ja määräaikaisia kaksi. Toimitilat sijaitsevat osoitteessa Unioninkatu 28 A. ELINKEINOKEHITYS Yritysmyönteinen kumppani -kehittämishanke Elinkeinostrategian toteutusta tukevassa Yritysmyönteinen kumppani -kehittämishankkeessa käynnistettiin kolme poikkihallinnollista palvelupolkuprojektia: tapahtumajärjestäjän lupaprosessin sujuvoittaminen, kaupungin eri yksiköiden kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan sekä pk-yrityksen sijoittumisprosessi tontin/tilan hankinnasta toimitilan käyttöönottoon asti. Hankkeella oli käytössään syksyn aikana toimitila, Palvelukehitysklinikka (Service Design Clinic) Katariinankatu 4:ssä, yhteisiä kehittämiskokouksia varten. Tiloihin koottiin suppea palvelumuotoilua ja palvelujen kehittämistä esittelevä kirjasto ja siellä järjestettiin kaksi Avoimet ovet -tilaisuutta joulukuussa. Hankkeen seurantaseminaari järjestettiin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -tilaisuuden yhteydessä 7.5.2009. Projektit etenivät aikataulun mukaisesti ja jatkuvat keväällä 2010. Kehittämishankkeet Elinkeinokehitys on osallistunut Forum Virium Helsingin (FVH) työvaliokunnan toimintaan, FVH:n taustaorganisaation Radio- ja televisiotekniikan tutkimus (RTT) Oy:n omistajavaihdoksen järjestämiseen, Forum Virium Centerin konseptin jatkokehittelyyn, pk-kumppanuusohjelman toteuttamiseen sekä erillisenä yhteistyöhankkeena Culminatum Innovationin kanssa kasvuvalmennuksen toiminnan järjestämiseen. Art and Design City Helsinki (ADC) Oy:n kanssa solmittiin vuoden lopulla sopimus matkailukoordinaattorin palkkaamisesta, mukana matkailu- ja kongressitoimisto, elinkeinokehitys sekä kehittämisosasto. ADC on jatkanut Living Lab -konseptin kehittämistä ja Arabianrannan toimintojen kehittämistä yhteistyössä elinkeinokehityksen kanssa. Elinkeinokehitys on yhteistyössä alan toimijoiden kanssa rakentanut luovien alojen yritysten palveluita. Jalostamohankeklinikat vakiinnutettiin osaksi YritysHelsingin toimintaa ja niitä järjestettiin yhteensä viisi kertaa vuoden 2009 aikana. Elinkeinokehitys on ollut mukana kansallisessa luovan alan yrittäjyyden kehitystoiminnassa opetusministeriön Luova Suomi -koordinaatiotyön sekä työja elinkeinoministeriön luovan talouden strategisen hankkeen kautta. Elinkeinokehitys on osallistunut Itämeren alueen Basic-hankkeeseen yhteistyössä Culminatum Innovation Oy Ltd:n kanssa. Suomalaisten osapuolten vastuulla on luoda Itämeren alueelle yhtenäinen yritysten asettautumispalveluiden konsepti.

4.7 Elinkeinopalvelu4 ELINKEINOKEHITYS Korkeakouluyhteistyö Korkeakoulu- ja opiskelijakaupunkiasioiden valmistelu tehostui 1.6.2009 lähtien, kun elinkeinokehitykseen palkattiin uusi erityissuunnittelija. Aalto-yliopiston ja kaupungin välistä yhteistyötä on suunniteltu yhteisessä työryhmässä lukuvuoden 2009 2010 aikana. Elinkeinomarkkinointi ja messut Elinkeinokehitys vastasi sekä Kalasataman että Vuosaaren yhteismarkkinointihankkeiden vetämisestä. Osana lähiöprojektia toimivan Metro- Helsinki-elinkeinomarkkinointi- hankkeen tavoitteena on tehdä metroradan alueita (Myllypuro, Puotila, Itäkeskus, Herttoniemi, Roihuvuori) tunnetuiksi hyvinä yritysalueina. Yhteismarkkinointia toteutettiin muun muassa hankkeiden omilla internetsivuilla, järjestämällä yritysseminaareja ja asiakastilaisuuksia, talouslehtiin suunnatuilla ilmoituskampanjoilla, ulkomainonnalla ja esitemateriaalilla. Elinkeinokehitys vastasi useiden kaupunkien ja yrityskumppaneiden yhteisosaston toteutuksesta ExpoReal ja Mipim -kiinteistömessuilla. Elinkeinokehitys osallistui helmikuussa Coresma -toimitilamessuille yhdessä kiinteistöviraston kanssa, maaliskuussa Oma Yritys-messuille yhdessä kiinteistöviraston ja opetusviraston kanssa sekä toukokuussa Helsingin yrittäjien järjestämään Yritystä Stadiin -tapahtumaan. Syksyllä 2009 elinkeinokehitys osallistui valtakunnallisille Yrittäjäpäiville. Muu toiminta Elinkeinokehitys vastasi kaupunginjohtajan vetämän elinkeinopoliittisia asioita koordinoivan EPOK-työryhmän asioiden valmistelusta ja sihteerin tehtävistä. Elinkeinokehitys vastasi myös kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisen neuvoa-antavan toimielimen eli elinkeinoneuvottelukunnan asioiden valmistelusta. Elinkeinokehitys veti myös turvallisuusohjelman laadinnan yhteydessä yritysturvallisuustyöryhmää. Elinkeinokehitys on osallistunut Roadmap to Shanghai -hankkeeseen, jossa on valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumista Shanghain maailmannäyttelyyn. Elinkeinokehitys on ollut mukana myös seuraavissa hankkeissa ja osallistunut niiden ohjausryhmätyöskentelyyn: - ympäristökeskuksen vetämässä Ekokompassi-hankkeessa, jonka tavoitteena on pk-yritysten ympäristöosaamisen edistäminen, - Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen (PYK) vetämässä Baltic Sea Integration -hankkeessa, jonka tavoitteena on yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen tukeminen Latvian, Liettuan ja Pietarin alueella, - BIO Health -osaamiskeskuksen vetämässä Tohtoreita yrityksiin -hankkeessa, jonka tavoitteena on bioalan työttömien tohtoreiden liiketoimintaosaamisen parantaminen ja työllistymisen edistäminen. Elinkeinokehityksen toimittama Helsinki-avain 2009, opas yrittäjille Helsingin kaupungin palveluista, ilmestyi maaliskuussa. Elinkeinopalvelun uutiskirje ilmestyi vuoden 2009 aikana neljä kertaa. Lokakuussa toteutetun sidosryhmäkyselyn mukaan Helsingin kaupungin yritysmyönteisyys oli kasvanut 0,3 prosenttiyksikköä. Tulos 3,6 (asteikko 1 5). Kysely oli suunnattu erityisesti elinkeinopalvelun elinkeinokehitys-yksikön sidosryhmille. Vastaajat pitivät yksikön toimintaa myös aiempaa parempana (3,6). Elinkeinokehityksen toimintakulut vuonna 2009 olivat noin 1,4 miljoonaa euroa. 19

44.7 Elinkeinopalvelu YRITYSHELSINKI YritysHelsinki muodostuu NYP yrityspalvelujen sekä Helsingin Uusyrityskeskus ry:n henkilöstöstä. Toimipaikka sijaitsee Kaisaniemenkatu 6 A:ssa. Yritysneuvonnan uusien asiakkaiden ja tuotettujen palveluiden määrä kasvoi vuonna 2009 huomattavasti. Taloustilanne vaikutti osaltaan kysynnän huomattavaan kasvuun. YritysHelsingin omien palveluiden ja resurssien lisäyksen takia palvelukysyntään kyettiin vastaamaan hyvin. Asiakaspalvelumäärät 2008 2009 - INFOjen käyneet asiakkaat 685 1486 - uusien asiakkaiden määrä 2379 2975 - neuvontakäyntien määrä 2301 3056 - asiantuntijalähetteiden määrä 686 1612 - perustettujen yritysten määrä 720 829 YritysHelsingin perustamassa sähköisessä liiketoimintasuunnitelma-palvelussa kävi ennätysmäärä asiakkaita: kävijämäärä oli vuoden lopulla 13 500 kuukaudessa, ja heistä 1 166 teki liiketoimintasuunnitelmankuukautta kohden. YritysHelsinki on tuottanut koulutusta. Vuonna 2009 järjestettiin kolme työvoimapoliittista yrittäjyyskurssia maahanmuuttajille. Kursseille osallistui yhteensä 60 maahanmuuttajaa. Lisäksi järjestettiin iltakursseja toimiville maahanmuuttajayrittäjille englanniksi ja venäjäksi, jossa aiheina olivat muun muassa markkinointi, yritystalous, kirjanpitoasiat ja yritysjuridiikka. Asiakastyytyväisyys on kasvaneista asiakaspalvelumääristä huolimatta saatu pidettyä hyvällä tasolla, keskiarvo 8,45. YritysHelsinki on saanut lisää positiivista julkisuutta sekä mediassa (lehdet, tv) että eri sidosryhmissä ja tunnettuus on kasvanut. YritysHelsinki neuvontapisteen toimintaa on kehitetty voimakkaasti. * Yritysmyönteinen kumppani hanke, jossa YritysHelsingin vastuulla oli kaupungin eri virastojen kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan. * Monikulttuuriset yrityspalvelut -projekti. Projektin rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto ja kumppaneina Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Projektin kautta tarjottiin yri- tysneuvontaa ja koulutusta pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille sekä laadittiin selkokielinen yrityksen perustajan opas maahanmuuttajille. * YritysHelsinki kehitti uuden Kiihdytyspiste-neuvontapalvelun yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Palvelu on tarkoitettu kasvuhaluisille ja kasvupotentiaalin omaaville yrityksille. Helsingin Uusyrityskeskus ry:n toimintakulut olivat 387 767 euroa. NYP-yrityspalvelujen toimintakulut olivat 844 298 euroa ja toimintatuotot olivat 155 538 euroa. NYP yrityspalvelujen toimintakulut ja -tuotot ovat talousja suunnittelukeskuksen käyttöön osoitettuja työllisyyden hoitamiseen varattuja määrärahoja. 20