Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Alustavia tuloksia kaupunkiseutujen vertailusta Panu Söderström 25.10.2013
Tutkimusalueet Punaisella tutkimusalueet: Helsingissä toiminnallinen alue, Tukholmassa läänin alue Keltaisella Tukholman toiminnallinen alue läänin ulkopuolella
Etäisyysperusteinen aluejako Helsingin ja Tukholman seuduilla Jako erilaisiin ydinalueisiin, kehysalueisiin ja maaseutualueisiin Toimii perustana kaupunkiseutujen vertailulle
Väestön jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu - 1 517 000 asukasta Tukholman seutu 2 012 000 asukasta 1.8 % 1.9 % 4.2 % 3.1 % 1.6 % 1.3 % 0.2 % 0.8 % 4.6 % 8.6 % 29.5 % 5.9 % 5.9 % 36.1 % 6.0 % 6.6 % 65% 10.6 % 989 000 as. 72% 35.6 % 1 447 000 as. Väestö Raideliikenteen keskittynyt kehysalue Tukholmassa korostuu Helsinkiä Tukholman voimakkaammin seudulla, ydinalueille. Helsingissä itsenäiset Myös maapinta-alan kaupungit merkittävämpi osuus Tukholman väestökeskittymä. ydinalueilla suurempi. 35.8 %
Työpaikkojen jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu - 708 000 työpaikkaa Tukholman seutu 1 025 000 työpaikkaa 3.6 % 7.2 % 0.8 % 2.1 % 1.3 % 1.0 % 2.4 % 1.7 % 0.3 % 1.3 % 0.2 % 4.4 % 3.8 % 3.8 % 6.0 % 25.8 % 51.7 % 78% 22.1 % 83% 548 000 tp. 849 000 tp. 60.7 % Työpaikat Tukholmassa keskittyneet myös raideliikenteen ydinalueille kehysalue molemmilla korostuu, seuduilla, Tukholmassa Helsingissä muut korostuu kehysalueet erityisesti ja itsenäiset sisempi ydinalue. kaupungit
Väestönkasvu kaudella 2000-2010, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seudulla 140 000 uutta asukasta (+10,2%). Tukholman seudulla 196 000 (+10,8%) 90 000 80 000 Ydinalueiden kasvu painottunut Tukholmassa keskustan tuntumaan, Helsingissä ulommalle alueelle. Helsinki Tukholma 70 000 60 000 50 000 40 000 Kehysalueiden kasvu korostunut Helsingin seudulla verrattuna Tukholmaan. 30 000 20 000 10 000 0
Väestö ja työpaikat kaupunkiseutujen osa-alueilla Helsinki väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos 2000 2010 väestönmuutos (%) suhteellinen muutos työpaikat työpaikat /ha sisempi ydinalue 447 844 37,0 +20 057 +4,7 % 365 907 30,2 ulompi ydinalue 539 834 17,4 +56 878 +11,8 % 182 591 5,9 raideliikenteen kehysalue 100 093 6,2 +12 299 +14,0 % 26 770 1,7 sisempi kehysalue 91 145 1,0 +16 421 +22,0 % 26 863 0,3 ulompi kehysalue 88 809 0,5 +15 740 +21,5 % 25 373 0,1 itsenäiset kaupungit, ydin 129 820 4,6 +9 120 +7,6 % 50 794 1,8 itsenäiset kaupungit, kehys 27 120 0,4 +2 825 +11,6 % 6 010 0,1 pienkaupungit 28 927 1,3 +2 671 +10,2 % 9 260 0,4 maaseutumainen alue 63 722 0,1 +4 212 +7,1 % 14 680 0,0 yhteensä/keskimäärin 1 517 314 1,7 +140 223 +10,2 % 708 248 0,8 Tukholma sisempi ydinalue 726 989 42,8 +81 035 +12,5 % 622 629 36,6 ulompi ydinalue 719 820 14,4 +60 165 +9,1 % 226 295 4,5 raideliikenteen kehysalue 213 890 7,3 +18 291 +9,4 % 61 293 2,1 sisempi kehysalue 118 654 1,0 +17 395 +17,2 % 24 363 0,2 ulompi kehysalue 62 412 0,4 +7 240 +13,1 % 10 704 0,1 itsenäiset kaupungit, ydin 91 652 6,3 +6 912 +8,2 % 45 455 3,1 itsenäiset kaupungit, kehys 15 429 0,5 +2 245 +17,0 % 17 464 0,6 pienkaupungit 32 078 3,0 +1 597 +5,2 % 13 598 1,3 maaseutumainen alue 25 984 0,2 +1 396 +5,7 % 3 042 0,0 saaristo 4 810 0,1 +79 +1,7 % 634 0,0 yhteensä / keskimäärin 2 011 718 3,1 +196 355 +10,8 % 1 025 477 1,6
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, ydinalueet ja sisemmät kehysalueet Helsingin seudulla olemassa olevan YKR-taajaman ja vyöhykejaon hyödyntäminen Tukholman seudulle laadittu YKR-taajaamaa vastaava taajamarajaus ja vyöhykkeet
Helsingin ydinalueet 989 000 asukasta 15.3 % 7.1 % 11.2 % 18 % 181 000 as. 17.9 % 10.4 % Tukholman ydinalueet 1 447 000 asukasta 12.8 % 23 % 336 000 as. 30.6 % 13.8 % 21.0 % 11.5 % Perustasoinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. 21.9 % 26.4 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. Väestö yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Keskusta-asuminen on Tukholmassa Helsinkiä yleisempää. Absoluuttisesti keskustan jalankulku- ja reunavyöhykkeellä asuu Tukholmassa lähes kaksinkertaisesti väestöä Helsinkiin verrattuna. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke on Tukholmassa vahvempi verrattuna Helsinkiin, missä väestön sijoittumisessa korostuu perustasoinen joukkoliikennevyöhyke.
Helsingin ydinalueet 549 000 työpaikkaa 6.3 % Tukholman ydinalueet 849 000 työpaikkaa 7.0 % 17.5 % 40 % 19.3 % 38 % 209 000 tp. 18.7 % 18.3 % 10.8 % 29 % 27.7 % 50 % 421 000 tp. 22.2 % 15.0 % 14.9 % 21.9 % 136 000 166 000 Työpaikat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Tukholmassa jopa puolet ydinalueiden työpaikoista sijoittuu keskustaan tai keskustan reunavyöhykkeelle. Helsingissä näille alueille sijoittuu 38 prosenttia työpaikoista. Alakeskuksiin sijoittuu molemmilla kaupunkiseuduilla noin 15 prosenttia ydinalueiden työpaikoista. Molemmissa kaupungeissa myös joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuu runsaasti työpaikkoja Helsingin seudulla jopa enemmän kuin keskustaan.
Väestönkasvu kaudella 2000-2010, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin seudun ydinalueilla 79 000 uutta asukasta (+8,7 %) Tukholman seudun ydinalueilla 140 000 uutta asukasta (+10,7 %) Tukholman seudun ydinalueet kasvaneet Helsingin ydinalueita nopeammin. 40 000 35 000 Helsinki Tukholma 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0
Alakeskusten väestö ja työpaikat, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin alakeskuksissa 136 000 asukasta (14 %) ja 83 000 työpaikkaa (15 %). Tukholman alakeskuksissa 166 000 asukasta (12 %) ja 127 000 työpaikkaa (15 %). 70000 60000 Helsingin alakeskukset 70 000 60 000 Tukholman alakeskukset työpaikat väestö 50000 50 000 40000 40 000 30000 30 000 20000 20 000 10000 10 000 0 0 Tukholman vahvimmat alakeskukset Sundbyberg-Solna ja IT-keskittymä Kista ovat selvästi muita keskittymiä vahvempia niin väestö- kuin työpaikkamääriltään ja -tiheyksiltään. Suurin osa alakeskuksista painottuu asumiseen, vain muutamat nousevat nykytilassaan todella merkittäviksi työpaikkakeskittymiksi.
Väestö ja työpaikat ydinalueiden vyöhykkeillä Helsinki keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos 2000 2010 väestönmuutos (%) suhteellinen muutos työpaikat työpaikat /ha 70 664 96 +2 139 +3,1 % 106 092 144 110 802 56 +7 120 +6,9 % 102 718 52 136 366 50 +15 330 +12,7 % 82 650 30 216 640 34 +6 392 +3,0 % 122 107 19 joukkoliikennevyöhyke 302 913 24 +26 448 +9,6 % 96 399 8 autovyöhyke 151 753 12 +21 418 +16,4 % 38 184 3 yhteensä/keskimäärin taajamassa 989 138 27 +78 847 +8,7 % 548 150 15 Tukholma keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 151 108 150 +7 432 +5,2 % 235 000 233 184 512 58 +29 917 +19,4 % 186 325 59 165 807 52 +11 890 +7,7 % 126 872 40 381 499 47 +33 383 +9,6 % 155 337 19 joukkoliikennevyöhyke 303 639 25 +29 975 +11,0 % 91 616 7 autovyöhyke 259 066 10 +28 588 +12,4 % 53 138 2 yhteensä/keskimäärin taajamassa 1 445 631 27 +140 022 +10,7 % 848 923 16
Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti, 1975 2012 600 Helsinki / seutu / Suomi 600 Tukholma /seutu / Ruotsi 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Helsinki Helsingin seutu Suomi 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tukholma Tukholman lääni Koko maa Henkilöautotiheys Suomessa ja Helsingin seudulla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tukholmassa ja koko kaupunkiseudulla kasvu on taittunut vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Tukholmassa keskustaliikennettä on pyritty rauhoittamaan vuonna 2007 pysyvästi käyttöön otetuilla ruuhkamaksuilla.
Yhteenvetoa Monikeskuksinen rakenne voimistumassa molemmilla seuduilla Dominoiva rakenne molemmilla seuduilla edelleen varsin monosentrinen. Pääkeskuksen rooli Tukholman seudulla vielä Helsingin seutua merkittävämpi. Tukholman suurimmat alakeskukset voimakkaasti kasvavia seudullisia työpaikkakeskittymiä. Myös Helsingissä Pasilasta kehittymässä todellinen kakkoskeskusta. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen voimakkaampaa Helsingin seudulla Helsingin seudulla väestönkasvua on suuntautunut huomattavasti Tukholmaa enemmän kehysalueille, myös haja-asutuksen rooli on Helsingin seudulla selvästi suurempi. Tukholmassa kantakaupungin laajennuksia on saatu toteutettua Helsinkiä aikaisemmin. Raideyhteydet korostuvat Tukholmassa Laaja metroverkko ja useat raidekäytävät tekevät Tukholman seudun ydinalueiden intensiivisestä joukkoliikennevyöhykkeestä selvästi vahvemman kuin Helsingissä. Poikittaiset raideyhteydet välineenä verkostomaisen rakenteen haltuunottoon. Tukholmassa poikittainen pikaraitiotielinja Tvärbanan menestystarina.