Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen

Transkriptio

1 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen

2 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta

3 3 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin asuntotuotannon määrä vähenee ja asuntojen reaalihinnat erkaantuvat muun Suomen kehityksestä Asuntotuotanto on vuodesta 1970 pudonnut oooo 30 % ja reaalihinnat yli kaksinkertaistuneet ja hintaero muuhun Suomeen edelleen kasvaa. Vuosina rakennettiin n asuntoa, n 14 milj.k-m2. Niihin olisi mahtunut n asukasta, mutta tuli vain n Pääosa meni asumisväljyyden kasvuun ja samalla asuntojen reaalihinnat nousivat e/hm2. Silti Hki jäi väljyydessä selvästi jälkeen koko maan kehityksestä.

4 4 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin seudun asuntojen hintaerot ovat suuret Helsingin kantakaupungin hintataso on kolminkertainen asuntomarkkinaalueen reunaan verrattuna.

5 5 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Asuntojen kova kysyntä ja korkea hinnat nostavat myös tonttien hintoja. Tonttien nopea reaalihintojen nousu asuntojen kysynnän ja hintojen noustessa, kertoo tonttitarjonnan niukkuudesta ja joustamattomuudesta.

6 6 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin asuntojen korkeista hinnoista seuraa yhä suurempi jälkeenjääneisyys koko maan asumisväljyyden kehityksestä Helsingin asumisväljyys on 5 m2/hlö jäljessä maan kehitystä. Se tarkoittaa n 3 milj. k-m2, joka vastaa yli 10 vuoden tuotantoa.

7 7 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Seudun asukas-määrä kasvaa paineen edessä, jopa lähes 2 miljoonaan v 2050? Mikä osuus Helsinkiin? Arvio on, että Helsinkiin voisi tulla n , mutta pääosa menisi muualle seudulle Mitä suurempi osa menee seudulle, sitä kovempi on paine Helsingin asuntomarkkinoille. Ja suuri uhka kaupunkirakenteen hajaantumiseen, työmatkojen pitenemiseen, henkilöauton käytön kasvuun ja kestävän kehityksen tavoitteiden hiipumiseen.

8 8 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Mitä jos Helsingin väestön kasvaa , n tasolle? Väestöpaine nostanee Helsingin asukasluvun tasolle, kasvua Siihen tarvitaan 18 milj. k-m2 uutta asuntotarjontaa v 2050 mennessä. Edellisellä 40 v jaksolla rakennettiin lähes 14 milj. k-m2, mutta asukasluku kasvoi (vain) , vaikka teoriassa niihin olisi mahtunut uutta asukasta.

9 9 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Yleiskaavojen asuntovaranto v ja arvio vuoteen 2020

10 10 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Reaalinen tyhjien asuntotonttien varanto vähenee nopeasti ja on hyvin riippuvainen yleiskaavatarjonnasta Helsingin tyhjien asuntotonttien varanto vähenee nopeasti. Vaikka edelliset yleiskaavat ovat nostaneet merkittävästi asemakaavatuotantoa, ei laskeva trendi ole muuttunut. Vuosittain saatava asemakaavatuotanto on hyvin tärkeää. Jos se loppuu, rakentaminen syö varannon loppuun 3-5 vuodessa.

11 11 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c (Paris as/km2) Jos Helsingin asukastiheyttä tulisi nostaa, millainen se on muissa kaupungeissa?

12 12 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu

13 13 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Maiden sisällä kaupunkiseutujen (talousalueiden) tuottavuuserot ovat suuret. Esimerkkinä Belgia ja Ruotsi. ( suuret ovat tuottavampia kuin pienet )

14 14 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Indeksi vertailu: suurkaupungit ovat paljon muita tuottavampia = Agglomeraatioedun vaikutus.

15 15 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c EU:n suurkaupunkien tuottavuuden reaali vertailua

16 16 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin ja seudun talousrooli Suomessa kasvaa. Tukholman rooli on korkea ja Kööpenhamina jo tasolla, missä täällä ollaan ehkä v 2045? Helsingin seutu tuottaa 1/3 maan kansantuotteesta, mutta myös työpaikoista, ostovoimasta, verotuloista, sosiaalija terveydenhoidon rahoituksesta, jne. Onko Hki-stk tuottavuus noin hyvä, vaiko muu maa huono? Onko riski, jos maa on yhdestä alueesta niin riippuvainen. Kun Hki tuottaa lähes 60 % seudun bkt:stä, sille lankeaa päävastuu kehityksen onnistumisesta.

17 17 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin talousrooli on suoraan ja välillisesti hyvin suuri Pääkaupunkiseutu on vain 0,25 % koko maan pintaalasta, mutta tuottaa 31 % maan kansantuotteesta. Helsingin pinta-ala osuus on vain 0,07 %, mutta se tuottaa 19 % koko maan kansantuotteesta v 2007.

18 18 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Pääkeskuksen rooli on ratkaisevaa seudulla Helsingin laaja pääkeskus (mukana myös Tapiola ja Leppävaara) on pinta-alaltaan 3 % seutu-kunnasta ja se tuottaa lähes 60 % sen kansantuotteesta, eli yli miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin keskusta ja sen laajennusalueet (laskelma vuosittaisesta arvonlisäyksestä, bruttokansantuotteesta alueittain, miljoona euroa v 2007)

19 19 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Maankäytön tuottavuuden näkökulmasta Hgin keskusta ja ns laaja pääkeskus ovat seudun tuottavimmat alueet. Maa-alan bkt-tuottavuus : Alueen arvonlisäys (bkt) jaetaan sen maapinta-alalla.

20 20 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Keskustan tuottavuus toimistovuokrilla mitattuna Yritysten halu sijoittua keskustoihin ja maksaa sen korkeita vuokria, kertoo keskustan tuottavuudesta. Se näkyy sekä Helsingissä että Tukholmassa (kuten muissakin suurissa kaupungeissa.) Tuottavin eli korkean vuokratason alue on suppea, sillä agglomeraatioedussa yritykset sijoittuvat toistensa lähelle, hyödyntääkseen ja vahvistaakseen lisätuottavuutta.

21 21 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Korkea agglomeraatioetu näkyy kaupunkirakenteessa mm korkeina asukas- ja työpaikkatiheyksinä; Helsingin ja Pariisin vertailua Pariisin yhteinen asukas- ja työpaikkatiheys on jopa kpl/ km2, kun Helsingin maksimi on Asukastiheys:asukk/km2 : Pariisi Helsinki 2 768

22 22 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Toiset suurkaupungit vahvistavat agglomeraatioetua, toiset eivät Kehittämispolitiikan erot näkyvät mm kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvassakin.

23 23 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin seutukunnan reaalinen talouskasvu on ollut suurta Seutukunnan real talouskasvu v oli n 3,6 % vuodessa. Jos kehitys olisi ollut 0,5 %/v huonompaa tai parempaa (3 tai 4 %/v), tuotantoero olisi v 2007 ollut milj. euroa/v. Tuon merkitys seudun kuntien yhteisiin kunnallisverotuloihin olisi ollut n milj. euroa/v.

24 24 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Kansantuotteen (bkt:n) real-kehitys ja kunnalliset verotulot seudulla

25 25 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Jos sovellettaisiin eräiden muiden kaupunkien asukastiheyksiä, paljonko Helsinkiin saataisiin lisää asuntotarjontaa? Kun Helsingin nopea väestöennuste edellyttää v 2050 mennessä lisää asuntotarjontaa n 18 milj.k-m2, niin esim Amsterdamin nykytiheydellä sitä saataisiin 16 miljoona tai Haagin 27 miljoonaa, Brysselin 36 miljoonaa, tai Pariisin 165 miljoona k-m2.

26 26 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Lisäaineistoa:

27 27 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Vaikka Tukholman ja Kööpenhaminan asukastiheys on ennestään Helsinkiä korkeampi, niiden tiheys kasvaa edelleen nopeammin Jos Helsingin asukastiheys olisi Tukholman nykytasolla, täällä olisi n 0,98 milj. asukasta tai Kööpenhaminan tiheydellä n 1,3 milj. asukasta. Näihin verrattuna nopean väestöennusteen 0,85 milj. asukasta (v2050) ei vaikuta niin suurelta.

28 28 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Helsingin pääkeskus tuottaa enemmän kansantuotetta, kuin mikään maan vahvimmista toimialoista. Suomen kansantalouden vahvat alat tuottavat kukin arvonlisäystä miljoonaa euroa vuodessa, mutta Helsingin pääkeskus (laaja) tuottaa yli milj. euroa vuodessa. Talouden vahvojen toimialojen ja yritysten onnistumisesta kannetaan suurta huolta, mutta suuri arvonlisäyksen lähde, Hgin pääkeskus ei kuulu huolen-pidon kohteisiin. Tulisiko sen olla?

29 29 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c

30 30 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko c Pitkä asuntotuotannon toteutusprosessi vähentää varantoja. Jotta vuotuinen ohjelmoitu asuntotuotanto voi toteutua, kohteet tulee varata jo hyvissä ajoin, esim 4 v aiemmin. Se tarkoittaa, että normaali, esim 4000 as/v tuotanto varaa, sitoo (näkymättömästi) tilastojen tonttivarantoa n 1,5 milj.k-m2, joka on enemmän kuin Hgin nykyvaranto; 1,4 milj.k-m2. Se tarkoittaa, että noin suuri tuotantotaso ei ole Helsingissä mahdollinen. Tilastoidun kaavavarannon tulee olla niin suuri, että se kykenee varmistamaan tavoitellun tuotannon. Jos tavoite on valtuuston 5000 as/v, eli n 0,47 milj.k-m2/v ja mitoittava toteutusprosessin kesto 4 vuotta, tarvitaan vähintään 1,9 milj.k-m2 reaalivaranto. Jos mitoittava aika on 5 vuotta, tarvitaan vähintään 2,4 milj.k-m2, nykyisen 1,4 milj.k-m2 sijaan. Tällä on merkittävä vaikutus kaavoitukseen.