2016 KUNTAKORTIT Järjestämissuunnitelma 2014 2017 liite 1 Päivitys 2016
Sisältö 1. Väestörakenne ja väestöennusteet... 3 2. Sosioekonomisia indikaattoreita... 6 2.1 Lastensuojelu... 6 2.2 Koulutus... 7 2.3 Toimeentulotuki... 8 2.4 Pienituloisuus... 9 2.5 Työttömyys... 9 2.6 Johtopäätökset... 11 3. Hyvinvointi ja terveys... 11 3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet... 11 3.2 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet... 12 3.3 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit... 17 3.4 Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarviot... 19 3.5 Johtopäätökset... 21 4. Palvelujen kattavuus... 22 4.1 Terveydenhuolto... 22 4.2 Vammaispalvelut... 24 4.3 Perheneuvola... 24 4.4 Päihdehuolto... 25 4.5 Ikääntyneiden palvelut... 26 4.5 Johtopäätökset... 28 5. Palvelujen kustannukset... 29 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset... 29 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot... 30 5.4 Erikoissairaanhoidon tuottavuus... 32 6.4 Johtopäätökset... 33 6. Ympäristöterveydenhuolto... 34 6.1 Toimintaympäristö... 34 6.2 Palvelujen saatavuus... 35 6.3 Kustannukset... 35 6.4 Valvontakohteet... 36 6.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa... 37 6.6 Keskeiset muutokset... 37 6.7 Johtopäätökset... 38 Lähteet... 39 2
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Näissä kuntakorteissa kuvataan väestön palvelujen tarvetta, palvelujen saatavuutta ja kattavuutta sekä palvelutuotannon kustannuksia. Tietojen pohjalta tehdään johtopäätöksiä toiminnan kehittämisen perustaksi. 1. Väestörakenne ja väestöennusteet Väestörakenne 2014 31.12.2014 Yhteensä 0 v % 1-6 v % 7-14 v % 15-64 v % 65-74 v % 75-84 v % Yli 85 v % KOKO MAA 5 471 753 57 670 1,1 % 365 613 6,7 % 473 325 8,7 % 3 483 757 63,7 % 615 487 11,2 % 341 861 6,2 % 134 040 2,4 % 8 374 59 0,7 % 465 5,6 % 707 8,4 % 4 794 57,2 % 1 355 16,2 % 723 8,6 % 271 3,2 % 3 071 25 0,8 % 97 3,2 % 204 6,6 % 1 779 57,9 % 529 17,2 % 301 9,8 % 136 4,4 % 19 695 129 0,7 % 873 4,4 % 1 466 7,4 % 11 628 59,0 % 3 224 16,4 % 1 739 8,8 % 636 3,2 % 21 892 225 1,0 % 1 561 7,1 % 2 415 11,0 % 13 317 60,8 % 2 695 12,3 % 1 285 5,9 % 394 1,8 % 2 104 26 1,2 % 123 5,8 % 194 9,2 % 1 234 58,7 % 270 12,8 % 184 8,7 % 73 3,5 % 6 950 62 0,9 % 384 5,5 % 565 8,1 % 4 117 59,2 % 1 009 14,5 % 569 8,2 % 244 3,5 % 4 647 32 0,7 % 280 6,0 % 410 8,8 % 2 851 61,4 % 662 14,2 % 298 6,4 % 114 2,5 % 103 754 992 1,0 % 6 155 5,9 % 7 841 7,6 % 66 087 63,7 % 13 062 12,6 % 7 068 6,8 % 2 549 2,5 % 1 985 21 1,1 % 128 6,4 % 170 8,6 % 1 174 59,1 % 274 13,8 % 164 8,3 % 54 2,7 % 14 890 143 1,0 % 1 119 7,5 % 1 465 9,8 % 9 180 61,7 % 1 955 13,1 % 777 5,2 % 251 1,7 % 16 288 158 1,0 % 1 098 6,7 % 1 609 9,9 % 9 857 60,5 % 2 019 12,4 % 1 096 6,7 % 451 2,8 % 3 197 13 0,4 % 125 3,9 % 223 7,0 % 1 728 54,1 % 592 18,5 % 370 11,6 % 146 4,6 % 2 013 24 1,2 % 124 6,2 % 209 10,4 % 1 213 60,3 % 265 13,2 % 123 6,1 % 55 2,7 % 4 097 17 0,4 % 142 3,5 % 267 6,5 % 2 196 53,6 % 735 17,9 % 521 12,7 % 219 5,3 % 212 957 1 926 0,9 % 12 674 6,0 % 17 745 8,3 % 131 155 61,6 % 28 646 13,5 % 15 218 7,1 % 5 593 2,6 % Perusp.keskus Aava (1 49 294 450 0,9 % 3 092 6,3 % 4 489 9,1 % 29 516 59,9 % 6 786 13,8 % 3 551 7,2 % 1 410 2,9 % Perusp.keskus Oiva (2 40 214 355 0,9 % 2 554 6,4 % 3 949 9,8 % 23 924 59,5 % 5 574 13,9 % 2 860 7,1 % 998 2,5 % Ympäristöterv.keskus (3 102 253 872 0,9 % 6 135 6,0 % 9 339 9,1 % 60 951 59,6 % 14 575 14,3 % 7 581 7,4 % 2 800 2,7 % Väestöennuste 2025 2025 Yhteensä 0 0 % 1-6 v 1-6 % 7-14 7-14 % 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 v 75-84 % Yli 85 Yli 85 % 5 748 548 60 720 1,1 373 733 6,5 504 881 8,8 3 417 499 59,4 681 660 11,9 528 078 9,2 181 977 3,2 8 541 57 0,7 427 5,0 646 7,6 4 330 50,7 1 494 17,5 1 213 14,2 374 4,4 2 877 13 0,5 94 3,3 159 5,5 1 420 49,4 601 20,9 445 15,5 145 5,0 19 363 136 0,7 918 4,7 1 379 7,1 9 915 51,2 3 293 17,0 2 790 14,4 932 4,8 23 952 253 1,1 1 698 7,1 2 510 10,5 13 592 56,7 2 934 12,2 2 262 9,4 703 2,9 2 214 19 0,9 124 5,6 199 9,0 1 163 52,5 338 15,3 263 11,9 108 4,9 6 631 47 0,7 334 5,0 519 7,8 3 438 51,8 1 155 17,4 856 12,9 282 4,3 4 762 37 0,8 257 5,4 392 8,2 2 672 56,1 698 14,7 553 11,6 153 3,2 111 577 1 122 1,0 6 599 5,9 8 543 7,7 66 090 59,2 13 740 12,3 11 657 10,4 3 826 3,4 2 014 16 0,8 107 5,3 169 8,4 1 125 55,9 297 14,7 222 11,0 78 3,9 15 646 154 1,0 1 069 6,8 1 561 10,0 8 738 55,8 2 006 12,8 1 675 10,7 443 2,8 16 978 154 0,9 1 082 6,4 1 625 9,6 9 654 56,9 2 151 12,7 1 722 10,1 590 3,5 2 974 18 0,6 114 3,8 199 6,7 1 358 45,7 584 19,6 516 17,4 185 6,2 2 103 21 1,0 134 6,4 196 9,3 1 206 57,3 251 11,9 223 10,6 72 3,4 3 630 19 0,5 119 3,3 197 5,4 1 686 46,4 750 20,7 613 16,9 246 6,8 223 262 2 066 0,9 13 076 5,9 18 294 8,2 126 387 56,6 30 292 13,6 25 010 11,2 8 137 3,6 Perusp.keskus Aava (1 49 879 424 0,9 2 939 5,9 4 426 8,9 27 267 54,7 7 211 14,5 5 756 11,5 1 856 3,7 Perusp.keskus Oiva (2 42 443 384 0,9 2 620 6,2 3 946 9,3 23 115 54,5 6 048 14,2 4 807 11,3 1 523 3,6 Ympäristöterv.keskus (3 105 054 897 0,9 6 143 5,8 9 232 8,8 56 859 54,1 15 397 14,7 12 497 11,9 4 029 3,8 1),,,,,, 2),,,, 3),,,,,,,,,, Väestöennusteen (Tilastokeskus 2012) vuoteen 2025 mukaan väestön määrä vähenee ssa, ssa, Iitissä, Padasjoella ja ssä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan tai kasvaa. Kasvu on voimakkainta Lahdessa ja sen lähikunnissa. Koko piirissä väestön määrän ennustetaan kasvavan noin 10.000 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien osuus väestöstä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä hieman korkeampi kuin koko maassa. Erityisen korkea ikääntyneiden osuus on pienissä reuna-alueen kunnissa. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa kunnissa. Lasten (0 14 vuotta) määrä kasvaa piirin alueella hieman, mutta työikäisten osuus väestöstä pienenee. Kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kasvukunnissa palvelutarvetta lisää myös väestön kasvu. 3
Väestörakenne 2014 Väestöennuste 2025 Ikäryhmien osuudet väestöstä 31.12.2014 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väestöennuste 2025 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO MAA 6,7 % 8,7 % 63,7 % 11,2 % 6,2 % 2,4 % 6,5 8,8 59,4 11,9 9,2 3,2 6,0 % 8,3 % 61,6 % 13,5 % 7,1 % 2,6 % 5,9 8,2 56,6 13,6 11,2 3,6 5,6 % 8,4 % 57,2 % 16,2 % 8,6 % 3,2 % Aava 5,9 8,9 54,7 14,5 11,5 3,7 3,2 % 6,6 % 4,4 % 7,4 % 57,9 % 59,0 % 17,2 % 16,4 % 9,8 % 8,8 % 4,4 % 3,2 % Oiva Ympäristötk. 6,2 5,8 5,0 9,3 8,8 7,6 54,5 54,1 50,7 14,2 14,7 17,5 11,3 11,9 14,2 3,6 3,8 4,4 7,1 % 11,0 % 60,8 % 12,3 % 5,9 % 1,8 % 3,3 5,5 49,4 20,9 15,5 5,0 5,8 % 9,2 % 58,7 % 12,8 % 8,7 % 3,5 % 4,7 7,1 51,2 17,0 14,4 4,8 5,5 % 8,1 % 59,2 % 14,5 % 8,2 % 3,5 % 7,1 10,5 56,7 12,2 9,4 2,9 6,0 % 5,9 % 8,8 % 7,6 % 61,4 % 63,7 % 14,2 % 12,6 % 6,4 % 6,8 % 2,5 % 2,5 % 5,6 5,0 5,4 9,0 7,8 8,2 52,5 51,8 56,1 15,3 17,4 14,7 11,9 12,9 11,6 4,9 4,3 3,2 6,4 % 8,6 % 59,1 % 13,8 % 8,3 % 2,7 % 5,9 7,7 59,2 12,3 10,4 3,4 7,5 % 9,8 % 61,7 % 13,1 % 5,2 % 1,7 % 5,3 8,4 55,9 14,7 11,0 3,9 6,7 % 9,9 % 60,5 % 12,4 % 6,7 % 2,8 % 6,8 10,0 55,8 12,8 10,7 2,8 3,9 % 7,0 % 6,2 % 10,4 % 54,1 % 60,3 % 18,5 % 11,6 % 13,2 % 6,1 % 4,6 % 2,7 % 6,4 9,6 3,8 6,7 6,4 9,3 45,7 56,9 57,3 19,6 12,7 10,1 17,4 11,9 10,6 3,5 6,2 3,4 3,5 % 6,5 % 53,6 % 17,9 % 12,7 % 5,3 % 3,3 5,4 46,4 20,7 16,9 6,8 0 % 1-6 % 7-14 % 15-64 % 65-74 % 75-84 % Yli 85 % 0 v 1-6 v % 7-14 v % 15-64 v % 65-74 v % 75-84 v % Yli 85 v % 4
Demografinen huoltosuhde 2014 ja ennuste 2030 140 132,5 127,0 120 111,5 100 103,4 103,7 96,4 100,2 80 60 69,7 63,3 74,7 72,6 69,4 64,4 80,0 70,5 68,8 63,0 83,8 57,0 71,7 69,1 83,4 82,6 62,2 65,2 79,6 85,0 66,0 81,8 86,6 40 20 0 2014 2030 Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä (15 64 -vuotiasta) kohti. Mitä enemmän lapsia ja eläkeläisiä on, sitä korkeampi on luku. Vuonna 2014 huoltosuhdeluku oli Lahtea lukuun ottamatta kaikissa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa korkeampi kuin koko maassa. Sosiaali- ja terveyspiirin työikäisillä on siis enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitustarve kuin koko maassa. Huoltosuhdeluku on erityisen korkea ssä ja Padasjoella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan huoltosuhdeluku nousee vuoteen 2030 mennessä yli 100:n ssä, Padasjoella, ssa, ssa, ssa ja Iitissä. Johtopäätökset Väestön kokonaismäärä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä, mutta kuntakohtaisia eroja esiintyy. Kasvu painottuu Lahteen ja sen lähikuntiin. Vanhempien ikäryhmien (yli 75-vuotiaat) osuus sekä koko maan että sosiaali- ja terveyspiirin alueella kasvaa merkittävästi. Alle 14-vuotiaiden osuus sosiaali- ja terveyspiirin alueella on koko maata pienempi ja vähenee lievästi samassa suhteessa kuin koko maassa vuoteen 2025. Työikäisten määrä ja osuus laskee kaikilla alueilla, mikä yhdessä kasvavan vanhusväestön kanssa johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen. 5
2. Sosioekonomisia indikaattoreita 2.1 Lastensuojelu 15,0 0-17-vuotiaat % vastaavanikäisistä vuonna 2014 12,5 11,3 10,0 7,5 7,7 7,7 5,9 6,0 5,4 9,5 8,1 6,2 6,2 5,4 8,3 8,2 7,5 7,0 6,4 7,3 8,1 7,5 9,3 5,5 5,5 6,4 6,6 9,5 6,1 9,0 5,0 4,5 4,3 4,4 1,4 1,6 1,0 2,5 2,3 1,4 1,2 1,7 1,6 1,6 0,9 1,9 2,2 1,6 0,0 Lastensuojeluilmoitus Avohuollolliset tukitoimenp. Kodin ulkopuolelle sij. Sosiaali- ja terveyspiirin lastensuojelutilanne kokonaisuutena tarkasteltuna vastaa koko maan tilannetta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria oli vuonna 2014 koko piirissä vain hieman enemmän kuin koko maassa, samoin lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevia. Myös lastensuojeluilmoituksia tehtiin sosiaali- ja terveyspiirissä samassa suhteessa kuin koko maassa. Tilanne vaihtelee kuntakohtaisesti. 6
2.2 Koulutus 450 Koulutustasomittain 2014 400 350 300 250 355 316 307 239 290 341 286 289 264 337 264 302 286 240 282 244 200 150 100 50 0 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustaso oli vuonna 2014 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikissa kunnissa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Koulutustaso on matalin reuna-alueen kunnista ja korkein ssa ja Lahdessa. Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa kuin vähemmän koulutettu väestö. % 25,0 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2013 20,0 15,0 10,0 9,4 10,7 10,5 7,4 10,6 8,6 8,6 11,5 12,1 10,8 14,2 11,9 12,3 7,0 11,3 9,3 5,0 0,0 Vuonna 2013 koulutuksen ulkopuolelle jäi sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi osuus 17 24-vuotiaista kuin koko maassa. ssa, ssa, Hämeenkoskella, Padasjoella ja ssä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli vähemmän kuin koko maassa. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli ssä. 7
2.3 Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneet vuonna 2013 14,0 12,0 12,0 10,0 8,9 9,2 9,5 9,1 9,2 8,0 6,0 4,0 7,0 7,1 3,4 5,0 7,2 5,3 5,1 4,3 4,4 4,0 7,0 4,9 4,9 4,8 4,1 2,9 2,8 5,5 4,7 3,7 6,0 2,6 6,9 6,7 5,5 5,65,5 5,1 7,0 6,4 5,8 5,6 3,3 4,6 3,7 5,8 4,0 2,5 2,0 0,0 Lapsiperheet, % lapsiperheistä Henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Pitkäaikaisesti tt. saaneet 18-24-v, % vastaavanik. Toimeentulotuen saajien väestöosuudet ovat korkeita sekä pitkälle teollistuneissa kunnissa että köyhissä maaseutukunnissa. Teollistuneiden paikkakuntien kalliit elinkustannukset ja maaseutukunnissa työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. (Sotkanet) Sosiaali- ja terveyspiirin kokonaistilanne vuonna 2013 oli toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja henkilöiden osalta koko maan tilannetta vastaa, mutta pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita 18 24-vuotiaita oli sosiaali- ja terveyspiirissä enemmän kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. 8
2.4 Pienituloisuus Pienituloisuusasteet vuonna 2012 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 14,3 14,3 16,2 16,6 15,2 16,4 23,3 22,7 16,8 19,0 11,4 12,8 15,0 11,8 16,3 14,8 14,5 15,4 17,6 18,7 13,9 11,2 13,0 13,2 14,7 13,0 20,4 20,7 12,8 11,1 22,2 18,7 10,0 5,0 0,0 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapsiperheiden pienituloisuusaste Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. (Sotkanet) Pienituloisuusasteet vaihtelivat kunnittain vuonna 2012. Koko sosiaali- ja terveyspiirissä sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste oli korkeampi kuin koko maassa. 2.5 Työttömyys Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vuonna 2014 25 % 20 15 10 12,4 15,1 11,5 12,8 16,4 10,5 9,6 12,7 10,3 17,6 12,7 12,8 13,1 13,0 8,0 12,0 5 0 27,8 32,2 29,8 22,8 28,7 33,0 26,4 31,0 28,0 33,8 29,3 30,2 32,1 28,4 26,6 22,6 Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2014 oli sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Eniten työttömiä oli Lahdessa ja ssa. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus oli sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Suurin pitkäaikaistyöttömien osuus oli Lahdessa ja pienin ssa. 9
35 % Nuorisotyöttömät % 18-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2014 30 25 20 15 10 16,0 20,3 20,5 15,9 25,6 16,3 12,6 17,1 15,0 20,9 16,9 22,7 19,1 18,4 10,5 13,0 5 0 Nuorisotyöttömien osuus 18 24 -vuotiaasta työvoimasta vuonna 2014 oli sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Nuorisotyöttömiä oli eniten ssa ja vähiten ssa. 10 % Vaikeasti työllistyvät, % 15-64-vuotiaista 2014 8 7,8 8,0 6,8 6 5,3 5,3 5,8 6,0 5,7 5,6 5,3 5,2 4 4,6 4,6 3,5 4,2 3,1 2 0 Sosiaali- ja terveyspiirissä oli vuonna 2014 vaikeasti työllistyviä enemmän kuin koko maassa. Haastavin tilanne on Lahdessa ja ssa. 10
2.6 Johtopäätökset Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspiirin lastensuojelutilanne kokonaisuutena tarkasteltuna vastaa koko maan tilannetta, mutta kuntakohtaista vaihtelua esiintyy. Koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2013 jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko piirissä suurempi kuin koko maassa. Padasjokea, a, Hämeenkoskea ja ä lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveyspiirin kokonaistilanne vuonna 2013 oli toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja henkilöiden osalta koko maan tilannetta vastaa, mutta pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita 18 24- vuotiaita oli sosiaali- ja terveyspiirissä enemmän kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Työttömyysaste on sosiaali- ja terveyspiirin alueella korkea, mikä näkyy sekä pitkäaikaistyöttömyytenä, nuorisotyöttömyytenä että rakennetyöttömyytenä. Sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat piirissä korkeampia kuin maassa keskimäärin. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on kunnan yleistä pienituloisuusastetta korkeampi useissa kunnissa. Kaikilla osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavilla mittareilla mitattuna tilanne on sosiaali- ja terveyspiirissä huonompi kuin maassa keskimäärin. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää. 3. Hyvinvointi ja terveys 3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet 1,50 Tarvekertoimet vuonna 2014 Indeksi koko maa = 1,00 1,40 1,34 1,39 1,37 1,30 1,20 1,21 1,26 1,16 1,19 1,24 1,10 1,00 0,90 1,09 1,07 0,95 0,97 1,10 1,09 1,07 1,08 1,03 1,04 1,05 1,01 1,00 0,98 0,99 0,95 1,02 1,01 0,93 0,90 1,06 1,05 0,80 Sosiaali- ja terveydenhuolto Terveyden- ja vanhustenhuolto a, a ja a lukuun ottamatta kaikissa sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa on suurempi terveyden- ja vanhustenhuollon palvelutarve kuin maassa keskimäärin. 11
3.2 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyinä elinvuosina laskemalla ns. PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost). Indeksi on ikävakioitu ja ilmoitetaan summalukuna 100.000 henkilöä kohti ja tarkastelujakso on viisi vuotta. FCG toteutti kesällä 2015 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kuntien PYLL-analyysit tarkastelujaksolta 2009 2013. Päijät-Hämeen kuntien PYLL-poikkileikkaus 2009 2013, miehet ja naiset yhteensä menetettyä elinvuosia /100.000 hlö Päijät-Hämeen kuntien PYLL-poikkileikkaus 2009 2013, miehet ja naiset yhteensä Vertailu koko maahan 12
13
14
15
Taustatietoja ja johtopäätöksiä Päijät-Hämeen PYLL- analyysistä 2009 2013 PYLL- menetelmä perustuu kuoliniän ja laskennallisesti odotettavissa olleen eliniän erotukseen ja sen luokitteluun 28:n ehkäistävissä olevan kuolinsyyryhmän mukaan. Sekä menetelmä että sen perustana olevat kuolinsyyt ovat Maailman Terveysjärjestön (WHO:n) ylläpitämiä ja kansainvälisesti käytettyjä väestön terveydentilan seurantamenetelmiä. Näitä menetelmiä käytetään eri maiden, alueiden ja kuntien vertailuun ja seurantaan. Edellä olevilla kartoilla punaisella merkityssä kunnissa kuvan otsikossa olevien sairauksien aiheuttamien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä on suurempi kuin keskimäärin muualla Suomessa. Keltaisella väritetyissä kunnissa ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet ovat koko maan keskiarvossa ja vihreällä väritetyissä koko maan keskiarvoa alhaisempia. Pieni nuoli karttapohjalla kuvaa kehityksen suuntaa. Jos nuolta ei ole, tilanne on pysynyt ennallaan. Osassa Päijät-Hämeen kunnissa menetetään siis elinvuosia ennenaikaisten kuolemien takia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tilanne on vuosina 2009 2013 kehittynyt kuitenkin maan keskitasoa paremmin erityisesti miesten osalta. Naisten osalta kehitys on joissain kunnissa ollut entiseen verrattuna huonompaa. Usein huonompaan kehitykseen syynä Päijät-Hämeessä ovat edelleen alkoholiperäisten sairauksien ja itsemurhien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat. Osassa kunnista myös verenkiertoelinsairaudet sekä suoliston, keuhkojen ja rintarauhasten pahanlaatuiset kasvaimet ovat yleisiä ennenaikaisen kuoleman syitä. Joissain kunnissa myös liikennetapaturmat ovat syynä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosiin. Ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia voidaan kuolemaa aiheuttavien sairauksien ja sairastavuuden sekä inhimillisen kärsimyksen lisäksi tarkastella kunnan inhimillisen pääoman menetystä. PYLL- tutkijat ovat määrittäneet pääoman menetyksen arvon, lasketaan väestön määrään suhteutetusta bruttokansantuotteesta. Tarkastelemalla PYLL- indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Näihin kohteisiin voidaan usein vaikuttaa parhaiten kunnan kaikkien toimialojen yhteistyönä ja myös yhteiskunnan muiden toimijoiden kautta. Kuntien yhteisessä 30.9.2015 järjestetyssä Päijät-Hämeen PYLL- seminaarissa esiteltiin kuntakohtaiset PYLL-analyysit vuosilta 2009 2013. Seminaarissa pohdittiin myös mitä käytännön toimenpiteitä kunnissa tehdään jo nyt PYLL-analyysin pohjalta, ja mitä kannattaisi tehdä yhdessä koko maakunnassa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokainen kunta sai omat yksityiskohtaiset PYLL-analyysinsä ja ryhmätöiden koosteet käyttöönsä. Koosteet löytyvät myös :n verkkosivuilta. 16
3.3 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit Kelan vakioidut kansantauti-indeksit 2014 koko maa = 100 Kansantauti-indeksi 2014 = 100 Diabetes 82,9 99,7 99,3 95,4 97,4 80,1 89,3 84,9 94,6 99,0 101,9 127,5 87,5 101,3 91,0 Psykoosit 93,3 102,4 117,3 82,2 81,8 105,2 84,7 114,2 65,7 93,9 87,1 112,3 47,1 106,3 104,4 Sydämen vajaatoiminta 101,8 126,2 78,5 90,2 84,0 76,6 76,5 78,7 108,0 94,1 84,1 153,5 65,6 149,0 86,4 Nivelreuma 111,3 120,4 118,6 99,2 117,4 102,1 89,0 95,6 106,6 119,8 93,2 121,1 85,8 106,3 102,4 Astma 81,2 89,3 87,1 83,2 95,1 91,2 78,3 87,6 84,5 82,5 87,5 120,3 109,4 97,4 87,4 Verenpainetauti 71,2 91,9 85,5 86,6 83,5 78,9 83,3 86,3 106,7 97,4 102,3 111,5 96,0 85,1 87,8 Sepelvaltimotauti 85,4 108,6 99,3 86,0 74,6 89,7 89,3 87,0 83,1 104,7 97,1 95,4 85,5 97,4 90,7 Kansantauti-indeksi 89,6 105,5 97,9 89,0 90,5 89,1 84,3 90,6 92,7 98,8 93,3 120,2 82,4 106,1 92,9 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä väestön terveydentila kansantauti-indeksillä mitattuna on parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelnivelreumaa ja psykooseja, joissa tilanne on hieman huonompi kuin maassa keskimäärin. Väestön terveydentila vaihtelee kunnittain huomattavasti ja kansantauti-indeksillä mitattuna koko maata heikompi kansantautitilanne on ssa, ssä ja Padasjoella. Kansantauti-indeksi 2014 = 100 140 120 120,2 105,5 106,1 100 80 89,6 97,9 89,0 90,5 89,1 84,3 90,6 92,7 98,8 93,3 82,4 92,9 60 Hämeen-koski 17
Kelan vakioidut sairastavuusindeksit 2014 koko maa = 100 Hämeen koski Kuolleisuusindeksi 102,5 129,8 98,9 89,5 130,1 106,8 125,2 107,3 118,8 110,8 112,4 104,1 98,7 100,7 105,8 Lääkekorvausoikeusindeksi 88,9 99,0 98,5 93,6 95,4 93,0 95,2 95,7 94,1 97,9 98,2 109,4 95,6 99,6 96,0 Työkyvyttömyysindeksi 100,9 118,7 121,1 82,4 105,5 99,5 103,7 98,8 90,1 98,6 95,2 111,0 58,0 124,4 99,6 Sairastavuusindeksi 97,4 115,8 106,2 88,5 110,3 99,8 108,0 100,6 101,0 102,4 101,9 108,2 84,1 108,2 100,5 Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko sosiaali- ja terveyspiirissä sairastavuus on koko maan tasoa vastaavaa, mutta kuolleisuusindeksi on korkeampi kuin koko maassa. Lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksit ovat alhaisemmat kuin koko massa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Sairastavuus on suurinta ssa, ssa, Hämeenkoskella, ssä, Padasjoella ja ssä ja vähäisintä ssa ja ssa. 140 Sairastavuusindeksit 2014 = 100 120 100 97,4 115,8 106,2 110,3 99,8 108,0 100,6 101,0 102,4 101,9 108,2 108,2 100,5 80 88,5 84,1 60 18
3.4 Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarviot (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan laskettuna 100 000 Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) 80 000 60 000 40 000 20 000 41 686 35 709 21 436 79 100 65 313 27 035 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) 5 000 4 000 3 624 3 000 3 045 2 000 1 751 1 000 1 559 994 1 185 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) 19
Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) Peruspalvelukeskus Aava 1 000 Hlöt 800 600 809 704 400 439 380 281 200 234 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) 1 000 Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) Peruspalvelukeskus Oiva 800 689 600 400 200 304 288 193 592 235 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) 500 417 400 333 300 200 189 181 128 100 111 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) 20
Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) Hlöt 2 000 1 709 1 500 1 416 1 000 820 500 710 455 541 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että 65 74-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen ja suhteellinen muutos pääpiirteissään yhdenmukainen. Tässä ikäryhmässä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (4 % ikäryhmästä) siis ennustekauden loppupuolella kääntyy lievään laskuun. Vanhemmissa ikäryhmissä (75 84 ja yli 85 -vuotiaat) sekä koko maan että sosiaali- ja terveyspiirin alueen väestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvu toteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmän osalta suhteellinen kasvu peruspalvelukeskus Aavan alueella on tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta nopeampaa. Vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (11 % ikäryhmästä 75 84- ja 35 % ikäryhmästä yli 85-vuotiaat) myös kasvaa merkittävästi kaikkien perustason toimijoiden alueella. 3.5 Johtopäätökset Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että koko sosiaali- ja terveyspiirin tilannetta tarkasteltaessa väestön terveydentila ei poikkea olennaisella tavalla koko maan tilanteesta, mutta kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Eri kunnissa on erilaisia palvelutarpeita. Sosiaali- ja terveyspiirissä väestön terveydentila kansantauti-indeksillä mitattuna on parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelnivelreumaa ja psykooseja, joissa tilanne on hieman huonompi kuin maassa keskimäärin. Väestön terveydentila vaihtelee kunnittain huomattavasti. Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko sosiaali- ja terveyspiirissä sairastavuus on koko maan tasoa vastaavaa. Kuolleisuusindeksi on korkeampi, mutta lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksit alhaisemmat kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve on suurempi kuin koko maassa. 21
4. Palvelujen kattavuus 4.1 Terveydenhuolto Syöpäseulonnan toteutuminen Päijät-Hämeessä 2014 Suolistosyövän seulonta Rintasyövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonta + + Aava + + + Oiva + + + + + 25 Terveydenhuollon laitoshoidon potilaat, % väestöstä vuonna 2014 20 15 10 0,5 2,6 11,8 0,5 0,5 3,7 3,0 13,0 13,2 0,5 5,9 15,5 0,4 4,1 12,9 0,4 0,5 2,0 2,7 12,4 12,4 0,3 0,4 4,2 2,9 13,4 13,7 0,5 0,3 0,4 0,5 2,6 3,6 2,8 3,4 13,1 12,7 12,4 12,4 0,3 5,8 14,8 0,4 3,1 11,8 0,5 6,1 13,6 5 0 Som. Esh Pth Psyk. Esh Terveydenhuollon laitoshoitoa kokonaisuutena tarkastellen sosiaali- ja terveyspiirin väestöstä oli vuonna 2014 hieman suurempi osuus vuodeosastohoidossa kuin koko maassa. Kuntien välistä vaihtelua esiintyy palvelujen käytössä. Perusterveydenhuollon vuodeosastolla hoidettujen osuus on suurin kunnissa, joissa on paljon vanhusväestöä. 22
100 Terveydenhuollon avohoidon potilaat, % väestöstä 2014 80 60 40 20 57,4 54,8 50,3 47,6 29,4 28,2 26,6 27,9 62,2 30,5 53,7 26,4 61,2 56,9 56,7 23,3 25,1 21,8 40,9 29,9 49,8 24,8 45,5 46,5 26,7 25,8 67,4 19,0 45,3 54,1 27,4 28,4 0 Pth lääkärin potilaat Yksit.lääk. sh-korvausta saaneet Vuonna 2014 koko maassa kävi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla noin 50 % ja Päijät-Hämeen sosiaalija terveyspiirissä noin 48 % väestöstä. Kunnittain osuudet vaihtelevat 40 68 % välillä. Yksityislääkärin käynneistä korvauksia sai koko maassa noin 30 % ja sosiaali- ja terveyspiirissä noin 28 % väestöstä. Kunnittain korvausta saaneiden osuudet vaihtelivat 19 30 % välillä. Kuntakohtaisia tilastotietoja siitä, kuinka suuri osa väestöstä on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikoilla ja työterveyshuollossa ei ole käytettävissä. 80 Suun terveydenhuollon potilaat, % väestöstä 2014 60 40 20 33,6 34,5 19,7 20,8 15,0 38,5 5,5 47,4 31,1 27,2 43,1 43,1 16,0 9,0 20,3 32,9 13,3 41,3 29,9 24,6 37,6 37,9 39,0 18,5 15,6 15,8 3,8 52,7 11,6 41,8 7,1 44,1 0 Yksit.ham.huollon korv. saaneet Suun th:n potilaat terv.keskuksissa Vuonna 2014 koko maassa terveyskeskuksen suunterveydenhuollon palveluja käytti 34 % ja yksityisiä palveluja 20,0 % väestöstä. Sosiaali- ja terveyspiirissä terveyskeskuksen suun terveydenhuollon palveluja käytti 35 % ja yksityistä palvelua 21 % väestöstä. Eniten perusterveydenhuollon hammashuollon palveluja käyttivät padasjokelaiset ja vähiten lahtelaiset. 23
4.2 Vammaispalvelut Vammaispalvelujen asiakkaat % väestöstä vuonna 2014 % 4,0 2,40 2,73 3,03 1,86 1,73 1,97 2,01 2,33 2,39 3,38 3,0 2,0 1,40 1,23 1,34 1,51 1,0 0,55 0,89 0,0 0,32 0,10 0,25 0,10 0,20 0,16 0,29 0,03 0,18 0,12 0,28 0,18 0,24 0,10 0,32 0,19 0,24 0,28 0,11 0,25 0,10 0,18 0,02 0,22 0,05 0,19 0,09 0,20 0,22 0,02 Vaikeavammaisten kuljetuspalv. Henkilökoht. avustajatoim. Vaikeavammaisten palveluasuminen Vammaispalvelujen piirissä on väestöstä hyvin pieni osa. n ja sosiaali- ja terveyspiirin välillä ei ole suuria eroja poikkeuksena vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, joita on sosiaali- ja terveyspiirissä käytetty enemmän. Palvelujen käytössä on selviä kuntakohtaisia eroja. 4.3 Perheneuvola 30,0 % Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat % alle 18-vuotiaasta väestöstä vuonna 2014 25,0 24,7 20,0 18,9 15,0 15,5 10,0 5,0 7,4 11,2 4,2 4,9 9,7 6,9 4,0 6,8 7,0 6,3 4,9 5,3 6,8 0,0 * Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspiirin alle 18-vuotiaista käytti perheneuvolapalveluja selvästi useampi (15,5 %) kuin koko maassa (7,4 %). Kuntien välillä palvelujen käytössä on suuria vaihteluja. Lahden luku sisältää myös puheterapiassa käyneet lapset ja nuoret. 24
4.4 Päihdehuolto Päihdehuollon asiakkaat, % väestöstä vuonna 2014 15,0 13,3 10,0 8,5 8,8 10,0 7,5 6,8 7,0 6,8 5,7 5,9 5,9 5,0 0,0 3,7 3,1 3,1 3,2 3,2 2,8 1,7 2,3 3,9 3,8 3,3 1,8 2,6 2,4 2,4 3,3 4,0 1,7 0,9 2,4 2,6 4,0 3,9 4,0 0,5 0,5 3,3 3,4 1,5 1,2 0,0 3,1 4,5 4,0 1,0 1,5 3,4 Päihdeh. avopalvelu Päihdeh. laitos Päihteiden vuoksi sair/tk. vuodeos. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu kuitenkin myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei siis välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. (Sotkanet) 25
4.5 Ikääntyneiden palvelut Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamassa laatusuosituksessa iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ovat seuraavat: 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on kotona asuvia 91 92 % säännöllisen kotihoidon piirissä 13 14 % tehostetun palveluasumisen piirissä 6 7 % omaishoidon tuen piirissä 6 7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2 3 %. Kuntien tulee tarkastella valtakunnallisia tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin omia tavoitteita asettaessaan. % 100 Kotona asuvat yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2014 Laatusuositus 91-92 90 80 70 60 50 40 90,5 90,9 89,4 89,7 91,9 90,9 89,1 90,9 90,5 91,2 91,7 90,8 89,0 88,0 87,6 93,2 30 20 10 0 Vuonna 2014 kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus ikäryhmästä oli lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa laatusuositusta vastaava. 26
% 20,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 30.11.2014 16,1 15,0 13,5 13,6 10,0 11,8 9,7 10,3 8,0 12,3 10,9 9,7 12,2 7,6 9,3 9,0 10,7 6,6 5,0 0,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75-vuotiaiden osuus ikäryhmästä vaihtelee jäsenkunnittain. Ainoastaan ssa ja Hämeenkoskella osuus vastaa laatusuositusta, ssä osuus on laatusuositusta korkeampi. % 12,0 Tehostetun palveluasumisen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2014 10,0 8,0 6,7 6,9 9,3 8,0 Laatusuositus 6-7 % 6,3 6,4 7,0 5,8 6,3 6,7 7,8 8,4 9,2 9,3 9,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75-vuotiaiden osuus vastaa laatusuositusta lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa. Osassa kuntia osuus on selvästi laatusuositusta suurempi. 27
10,0 % Omaishoidon tuen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2014 8,0 6,0 Laatusuositus 6-7 % 5,6 4,0 2,0 4,5 3,9 2,3 3,7 4,5 5,1 1,8 5,1 4,1 3,7 2,4 3,2 3,9 4,5 2,7 0,0 Omaishoidon tuen piirissä olevien osuus ei vastannut laatusuosituksen tasoa sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa vuonna 2014. 10 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet yli 75-vuotiaat % vastaanikäisestä väestöstä vuonna 2014 8 6 6,1 6,9 4 Laatusuositus 2-3 % 3,9 2 2,6 2,2 2,1 1,8 2,7 2,8 3,2 2,0 2,1 2,7 3,4 0 1,1 0,8 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus vastasi tai oli lähellä laatusuosituksen tasoa useimmissa sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa vuonna 2014. ssa ja ssä laitoshoidossa olevien osuus oli huomattavan suuri. 4.5 Johtopäätökset Palvelujen peittävyys vaihtelee kuntien välillä. Julkisten palvelujen rinnalla on tärkeää tarkastella työterveyshuollon sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja ja ottaa ne mukaan palvelujen kehittämiseen sekä prosesseista ja työnjaosta sopimiseen. Iäkkäiden ihmisten palvelujen rakenteelliset muutokset ovat olleet mittavia ja jatkuvat edelleen. Kuntakohtaisia eroja palvelurakenteessa esiintyy edelleen. 28
5. Palvelujen kustannukset 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset Kuntien nettokustannukset v. 2014, /as, ja vertailu Manner-Suomeen ( = 100 ) Sosiaali- ja Vert. Sosiaali- Vert. Tervey- Vert. Perus- Vert. Erikois- Vert. terveys- koko toimen koko den- koko terveyden- koko sairaan- koko toimen maa maa huollon maa huollon maa hoidon maa Manner-Suomi 3 269 100 1 419 100 1 850 100 663 100 1 172 100 3 226 99 1 414 100 1 812 98 747 113 1 051 90 3 697 113 1 710 121 1 988 107 897 135 1 065 91 4 228 129 1 739 123 2 489 135 1 177 178 1 276 109 3 464 106 1 670 118 1 794 97 730 110 1 049 90 2 909 89 1 299 92 1 610 87 539 81 1 060 90 3 309 101 1 520 107 1 789 97 649 98 1 119 95 3 514 107 1 334 94 2 180 118 1 019 154 1 135 97 3 327 102 1 453 102 1 875 101 700 106 1 147 98 3 155 97 1 324 93 1 831 99 772 116 1 051 90 3 468 106 1 708 120 1 760 95 684 103 1 050 90 2 782 85 1 302 92 1 480 80 608 92 860 73 3 224 99 1 527 108 1 697 92 620 94 1 058 90 4 172 128 1 970 139 2 202 119 1 115 168 1 068 91 2 988 91 1 414 100 1 574 85 596 90 949 81 4 081 125 1 662 117 2 418 131 1 129 170 1 242 106 PPK Aava 3 265 100 1 459 103 1 806 98 751 113 1 033 88 PPK Oiva 3 243 99 1 467 103 1 776 96 684 103 1 075 92 140 PTHpainotteinen ESHpainotteinen Kuntien nettokustannukset /as. vuonna 2014 vertailu Manner-Suomeen (= 100) 120 Erikoissairaanhoito 100 80 60 60 80 100 120 140 160 180 Perusterveydenhuolto 29
160 Sosiaalitoimipainotteinen 60 60 80 100 120 140 160 Terveydenhuoltopainotteinen Kuntien nettokustannukset /as. vuonna 2014 vertailu Manner-Suomeen (= 100) 140 Terveydenhuolto 120 100 80 Sosiaalitoimi Koko piirin sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2014 olivat perusterveydenhuoltoa lukuun ottamatta pienemmät kuin Manner-Suomessa. Kuntien palvelutarpeissa ja kustannuksissa on huomattavia eroja. 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 140 Tarvevakioidut menot vuonna 2014, indeksi koko maa = 100 120 113 100 80 107 104 108 91 89 87 86 99 105 102 100 100 106 90 89 106 104 81 82 101 100 99 96 95 95 97 95 92 91 60 Sosiaali- ja terveydenhuolto Terveyden- ja vanhustenhuolto 30
Ttarvevakioidut kustannusket (koko maa = 100) 130 120 110 100 90 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ja tarvevakioidut kustannukset vuonna 2014 Tarve matala, kustannukset korkeat Tarve suuri, kustannukset korkeat Tarve suuri, Tarve matala, kustannukset matalat kustannukset matalat 80 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 Tarvekerroin (koko maa = 1) 31
5.4 Erikoissairaanhoidon tuottavuus THL on tarkastellut erikoissairaanhoidon tuottavuutta 1990-luvun lopusta lähtien. Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut kaikkina vuosina tuottavimpien sairaaloiden joukossa. Vuonna 2014 PHKS oli toiseksi tuottavin keskussairaala, vaikka potilaat olivat vaikeahoitoisempia kuin muissa keskussairaaloissa. Sairaaloiden tuottavuus, keskussairaalat ennakkotieto 2014 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 1,30 Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kainuu Mikkeli Länsi-Pohja Etelä-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi Satakunta Lappi Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Vaasa Savonlinna Seinäjoki 0,99 0,98 0,96 0,95 0,95 0,92 0,94 0,90 0,94 0,94 0,90 0,93 0,88 0,90 0,88 0,86 1,10 1,08 1,09 1,07 1,05 1,03 1,03 1,03 1,00 1,01 1,03 1,05 1,19 1,19 Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Indeksit kuvaavat episodi- ja hoitojaksotuottavuutta suhteessa saman sairaalatyypin tuottavuuteen. Sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku =1. Sairaaloiden tuottavuus 2014, keskussairaalat Casemix-indeksi ennakkotieto 2014 0,80 0,90 1,00 1,10 Päijät-Häme Satakunta Mikkeli Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Länsi-Pohja Kainuu Savonlinna Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Seinäjoki Vaasa Keski-Suomi Kymenlaakso 0,82 0,86 0,87 0,95 0,94 0,93 0,92 0,92 0,91 0,91 0,89 1,01 1,00 1,03 1,06 Casemix -indeksi kuvastaa sairaalassa hoidettujen potilaiden keskimääräistä hoidon vaikeusastetta. Mitä suurempi casemix -indeksi, sitä vaikeahoitoisempia potilaita sairaalassa on. = 1,00 32
6.4 Johtopäätökset Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2014 olivat sosiaali- ja terveyspiirissä perusterveydenhuoltoa lukuun ottamatta pienemmät kuin Manner-Suomessa. Vaikka terveyden- ja vanhustenhuollon palvelutarve sosiaali- ja terveyspiirissä oli suurempi kuin koko maassa, tarvevakioidut menot olivat koko maata alhaisemmat. Kustannus- ja tarverakenteessa esiintyy kuntakohtaista vaihtelua. Vaikka valtakunnallisessa vertailussa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat palvelutarpeeseen nähden alhaiset, kuntien taloudellinen tilanne edellyttää kustannusten kasvupaineiden hallintaa rakenteellisilla ratkaisuilla, toimintatapoja uudistamalla sekä tukemalla väestöä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. 33
6. Ympäristöterveydenhuolto 6.1 Toimintaympäristö Taajama-asteet 2014 100 80 85,1 90,7 81,1 99,6 82,1 64,1 67,1 66,2 60 40 55,1 51,7 56,1 45,6 50,0 39,5 51,6 20 0 KOKO MAA Taajama-aste kuvaa taajamissa asuvan väestön osuutta. Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkuntien taajama-aste on vähitellen kohoamassa. Taajamien terveellisen ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristö varmistaminen heijastuu myös ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Merkittävimmät työllistävät toimialat vuonna 2012 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 4,8 28,8 12 21,6 6,6 13,7 3,4 4,5 27,6 10,5 21,5 7,8 18 3,4 4,2 3,7 27,1 23,8 7,6 9,1 22,5 20,2 7,4 9,2 12,6 17 8,4 16,8 Muu palvelu 3,7 26,3 10,1 21,7 6,7 22,2 2,5 Julk hall ja maanpuol; Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalv 4,4 3,6 3,8 3,7 28,4 25 27,6 21,5 10,7 9,9 18,4 7,6 17,9 8,5 19,7 20,2 8,2 8,9 9,3 8,7 14,9 19,1 24,9 18,5 3 15,8 9,9 7,7 Ammatill, tieteell ja tekn toiminta, Hallinto- ja tukipalvelu Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsem Rakentaminen 4,1 22,1 8,2 21,4 9,5 12,7 14 Teollisuus 3,9 26,1 8,3 18,3 7,4 28 2,4 Maa-, metsä- ja kalatalous 3,3 26,4 8,7 20,5 12 16,1 7,2 4,1 27,6 7,1 19,4 8 18,1 9,9 4,3 23,1 8,4 23,1 13,8 10,5 9,9 4,3 24,4 6,8 19,4 8 10,2 20,8 Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti, mutta mahdollisesti pysyvämminkin. Vaikutukset työllisyyteen ovat myös merkittäviä. 34
6.2 Palvelujen saatavuus Terveydensuojelun palvelutoiminta vuonna 2015 Yhteensä TP2015 Tarkastus 199 88 362 250 50 80 26 227 236 100 26 133 1 777 Päätös 15 4 16 17 3 5 1 12 6 12 1 13 105 Puhelin- tai 379 168 443 314 81 90 61 297 456 204 97 246 2 836 sähköpostikontakti Neuvonta- ja 108 53 177 177 43 57 30 70 131 87 37 94 1 064 konsultaatiokäynti Lausunto 15 16 24 23 9 6 2 28 34 0 1 9 167 Eläinlääkintähuollon palvelutoiminta vuonna 2015 Ulkokunnat Yhteensä TP2015 ELL:n tilakäynti 1/2-1 h 106 98 34 44 12 162 13 92 14 405 5 198 258 6 1 447 1-2 h 320 146 112 128 36 162 18 50 64 281 15 46 200 17 1 595 yli 2 h 88 125 24 68 53 88 10 41 63 237 21 26 120 5 969 Asiakkaan käynti vo:lla alle 1/2 h 938 372 1374 1011 26 353 566 113 878 1449 28 77 745 162 8 092 1/2-1 h 423 264 184 300 20 325 490 52 274 345 41 25 215 149 3 107 yli 1 h 117 107 88 152 13 170 274 63 176 265 14 27 116 116 1 698 Muu tarkastus alle 2h 3 7 0 2 0 0 0 0 6 7 0 0 6 0 31 yli 2h 23 9 11 11 11 13 1 6 5 42 3 6 18 0 159 Ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin. Valvontatarpeen mukaiset tavoitteet on lähes saavutettu. Yleisen ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa). Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti laajan maakunnallisen yhteistyön puitteissa (erityisesti eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkärin toiminnan osalta). 6.3 Kustannukset 50 Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset /asukas vuonna 2013 45 40 33 30 20 10 15 24 11 13 22 24 27 14 21 17 26 0 Ympäristöterveydenhuollon kuntakohtaiset kustannukset vaihtelevat johtuen paikallisten tarpeiden vaihtelusta. Riskitekijäkartoituksen ja kohderekisterien valmistuminen, työnjaon ja osaamiskeskusten toiminnan vakiintuminen vähentävät myös kuntakohtaista vuotuista vaihtelua. 35
6.4 Valvontakohteet Terveydensuojelun valvontatyypeittäin 2016 Laki Valvontakohteita Elintarvikevalvonta* 893 Terveydensuojelu 726 Tupakka ja LääkeL 274 Yhteensä 1 893 * alkutuotanto vähennetty Eläinlääkintähuollon valvontakohteet valvontatyypeittäin 2016 Maitotilat 247 Terveysvalvontaohjelmat Lampolat 14 Vesiviljelylaitokset 14 Siipikarjan salmonellavalvonta 16 Munapakkaamot 3 Ilmoituksenvaraiset kohteet 141 Haaskanpitäjät 7 Sivutuotealan laitokset 2 Sonniasemat 1 Kunnan tulee lainsäädännön mukaan (eläinlääkintähuoltolaki 16.10.2009/765) järjestää alueellaan peruseläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläimille sekä virka-aikana että päivystysaikana. Lisäksi kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta. Pieneläimet Lemmikkieläinten määriä ei rekisteröidä maassamme, joten niiden lukumäärä perustuu asukasluvun mukaan tehtyyn arvioon (1/8). Pieneläimiä on arviolta 13 000 ympäristöterveyskeskuksen toimialueella. Mikäli mukaan lasketaan myös päivystysalue, niin kokonaislukumäärä on noin 25 500. Pieneläinten lukumäärä ja niiden aiheuttama työmäärä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Hyötyeläimet Vuonna 2015 päivitetyn valvontasuunnitelman mukaan ympäristöterveyskeskuksen toimialueella on yhteensä 493 rekisteröityä hyötyeläintilaa. Näistä nautatiloja on 410, sikatiloja 34, lammas- ja vuohitiloja 160, ja siipikarjatiloja 280. Suurin työllistävä vaikutus on maidontuotantotiloilla, joita on 258 kpl Hevoset Varsinkin yhtymän eteläisissä osissa on runsaasti hevosia. Valvontasuunnitelman mukaan hevostilojen kokonaislukumäärä on noin 450 ja näissä yhteensä noin 1200 hevosta. 36
6.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa Altiste Altistuneita Vaikutus Ulkoilman pienhiukkaset Tupakoimattomien altistuminen tupakansavulle kotona (lapset tai kotona/töissä (aikuiset) Sisäilman radon Auringon UV-säteily Ympäristömelu Tapauksia vuosittain a Tapauksia Ympäristöterveyskeskus Tapauksia Yksilöriski b koko väestö ennenaikainen kuolleisuus 1 800 35 34 2,3 % 3,5 milj. (15-64- vuotiaat) vakava oirepäivä 2,1 milj. 38498 40076 30 pv 36 000 (alle 15- astman vuotiaita) puhkeaminen* 50 1 1 2,0 % astman 460 000 (aikuisia) puhkeaminen * 800 15 16 9,0 % 460 000 (aikuisia) 460 000 (aikuisia) koko väestö koko väestö 2,6 milj. (>45 db L DEN ) 2,1 milj. (>40 db L N ) Kotien kosteusvauriot 800 000 Kuolleisuus (iskeeminen sydäntauti) 300 6 6 3,0 % kuolleisuus (keuhkosyöpä) 8 0.2 0.2 0,1 % kuolleisuus (keuhkosyöpä) 280 6 5 0,4 % kuolleisuus (melanooma) 120 2 2 0,2 % kuolleisuus (okasolusyöpä) 25 <1 <1 0,03 % suuresti kiusaantuneita 150 000 2887 2841 6,0 % suuresti unihäiriöisiä 80 000 1540 1515 4,0 % 0,8 milj. (>59 db L DEN ) sydäninfarkti* 90 2 <2 0,8 % astman puhkeaminen* 800 15 15 7,0 % alahengitystieoireita päivittäin/ lähes päivittäin 20 000 385 379 3,0 % ylähengitystieoireita päivittäin/ lähes päivittäin 50 000 962 947 6,0 % a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski. *Näyttö altistuksen syy-yhteydesä ei konklusiivinen. 6.6 Keskeiset muutokset Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti. Väestön ikääntyminen muuttaa liikenteen ja asumisen turvallisuusvaatimuksia ja vaikuttaa sosiaalipalvelujen rakenteeseen ja palveluprosesseihin. Väestön koulutustaso nousee nykyisestä. EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön harmonisointi aiheuttaa muutoksia terveydensuojelun valvontalainsäädäntöön. Yhdyskuntakehitys nopeutuu; asuinalueiden ja liikenneväylien kehitys on nopeaa. Palveluprosessit muuttuvat myös taajamakehityksen johdosta. Kansainvälistyminen lisää eri maiden ihmisten kanssakäymistä. Ympäristön terveyshaittoja koskeva tieto lisääntyy. Hyötyeläinten määrä ei kasva, tuotantoyksiköiden määrä vähenee ja yksikkökoko kasvaa. Pieneläinten määrä lisääntyy etenkin taajamissa. 37
6.7 Johtopäätökset Ympäristöterveydenhuollon toiminta ja talous mitoitetaan kuntien maksukyvyn pohjalta ottaen huomioon mahdolliset valtion korvaukset ympäristöterveydenhuollon ylimääräisistä tehtävistä. Mahdolliset muutokset kuntien elinkeinorakenteisiin vaikuttavat terveydensuojelun valvontasuunnitelmiin ja yleisen terveydensuojelun vaatimuksiin ja toimintaan. Yhdyskuntasuunnittelussa ja liikennesuunnittelussa väestön ikääntyminen otetaan huomioon (sosiaalisten vaikutusten ja terveysvaikutusten painottuminen YVA-selvitysten arvioinneissa). Valvontasuunnitelmissa asetettuja tavoitteita päivitetään säädösmuutosten ja keskusviranomaisten ohjauksen mukaisesti. Myös voimavarojen käyttö muuttuu. Informaatioteknologian ja sähköisten palvelumuotojen käyttö lisääntyy. Ympäristön terveyshaittoja koskevan tiedon lisääntyminen antaa mahdollisuuksia ennalta ehkäisevä toiminnan kehittämiselle. Kuntalaisten ja valvontakohteiden neuvontaan ja ohjaukseen varataan resursseja. Tehokas ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää myös tiivistä yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. Kansainvälistyminen ja ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen kasvattaa sekä ihmisten että eläintautien leviämisen riskejä. Tuotantoeläinyksiköiden koon kasvu lisää toisaalta eläintauti- ja eläinsuojeluriskejä, mutta toisaalta antaa mahdollisuuksia eläinten terveydenhuollon ja eläinsuojelun kehittämiselle. Tätä tukevat vuosittain tuotantoyksiköille laadittavat terveydenhuoltosuunnitelmat. Eläintautien vastustamista, eläinsuojelua ja zoonoosien hallintaa tehostetaan. Eläinlääkärien työ kohdentuu nykyistä enemmän pieneläinpraktiikkaan. Yhteistyötä yksityisten pieneläinklinikoiden kanssa jatketaan päivystystoiminnan osalta. Ympäristöterveyskeskus varautuu mahdolliseen toiminta-alueensa muutokseen osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. 38
Lähteet Kela Kansantauti- ja sairastavuusindeksit 2014 Sairausvakuutustilasto 2014 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ympäristöterveyskeskuksen tuotetut palvelut 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013 Suomen Kuntaliitto Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2014 THL Sotkanet-indikaattoripankin indikaattorit Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot 2014 Erikoissairaanhoidon tuottavuus ennakkotiedot vuodelta 2014 Tilastokeskus Väestötietopalvelu Taajama-aste 2014 39