HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto"

Transkriptio

1 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö Terveys ja sairastavuus Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Pienituloisuus Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Asunto-olot Rikollisuus YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA SOSIAALIJOHDON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA... 35

3 1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijohto laati vuonna 2004 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman Päivitetty versio Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon toiminnan realistiset puitteet. Ohjelman toteutus tarkoittaa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ohjelmaan kuuluu hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen kokoaminen. VASOKE-hankkeen seutukehittäjä teki vuoden 2005 ja 2006 hyvinvointitilinpäätökset. VASOKE-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma siitä, miten hyvinvointitilinpäätösten kokoaminen ja hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen tapahtuu hankkeen jälkeen. Vuoden 2013 hyvinvointitilinpäätös päivitettiin Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Vakka-Suomen sosiaalijohdon tekemän tilauksen mukaisesti. Työn vastuullisena tekijänä oli suunnittelija Hanna Inkeroinen. Vuoden 2013 hyvinvointi-indikaattorit kerättiin ja koostettiin raporttiin pääasiassa Raporttiluonnos välitettiin Vakka-Suomen sosiaalijohdolle maaliskuussa sähköpostitse, minkä jälkeen sosiaalijohto antoi kommenttinsa hyvinvointi-indikaattorien osoittamasta kehityksestä. Kommenttien pohjalta kirjattiin huhtikuussa sosiaalijohdon arvio raportin loppuun. Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus raportissa (Julkaisuja 1/2005. Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 -hanke. Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab). Osa Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit. Lisäksi mukaan on otettu uusia indikaattoreita. Vakka-Suomi käsittää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Indikaattoritiedot on esitetty vuosilta aina, kun se on ollut tilastotietojen saatavuuden kannalta mahdollista. Joitain indikaattoritietoja oli saatavissa myös vuosilta 2014 ja Vuosien 2014 ja 2015 tietoja on esitetty mahdollisuuksien ja hyödynnettävyyden mukaan, mutta vertailu on toteutettu kaikissa indikaattoreissa vuoden 2013 perusteella. Hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastokatsauksesta ja sosiaalijohdon arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Tilastokatsauksessa hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Sosiaalijohdon arviossa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta täydennetään tilastoista saatua tietoa sosiaalijohdon laadullisella arviolla siitä, missä asioissa on edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa. 1

4 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT Vuoden 2013 hyvinvointitilinpäätöksessä on yhteensä 51 hyvinvointi-indikaattorin tiedot: 1. Väestö Väestön määrä ja väkimäärän muutos vuosina ja vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuosille 2025 ja 2030 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2025 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussa Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä 2

5 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 16-vuotiailla Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotialla Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 4. Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa /asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Työttömyysaste

6 Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta Työttömyyseläkkeiden saajien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 4

7 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä ja väestön määrän muutos vuosina ja Muutos (hlö) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden lasten osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 29, Laitila: 700, Pyhäranta: 156, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1001, Vehmaa: 148, Vakka-Suomi: 2141, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2014: Kustavi: 32, Laitila: 715, Pyhäranta: 153, Taivassalo: 110, Uusikaupunki: 1004, Vehmaa: 149, Vakka-Suomi: 2163, V-S: ja koko maa:

8 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden osuus väestöstä 2 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2013: Kustavi 45, Laitila: 782, Pyhäranta: 206, Taivassalo: 111, Uusikaupunki: 1176, Vehmaa: 191, Vakka-Suomi: 2511, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2014: Kustavi 43, Laitila: 775, Pyhäranta: 188, Taivassalo: 113, Uusikaupunki: 1166, Vehmaa: 186, Vakka-Suomi: 2471, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 285, Laitila: 1902, Pyhäranta: 506, Taivassalo: 499, Uusikaupunki: 3863, Vehmaa: 582, Vakka-Suomi: 7637, V-S: ja koko maa:

9 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 4 Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 5 65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2014: Kustavi: 313, Laitila: 1945, Pyhäranta: 519, Taivassalo: 501, Uusikaupunki: 3998, Vehmaa: 622, Vakka-Suomi: 7898, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 47, Laitila: 257, Pyhäranta: 51, Taivassalo: 86, Uusikaupunki: 451, Vehmaa: 80, Vakka-Suomi: 972, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2014: Kustavi: 44, Laitila: 265, Pyhäranta: 56, Taivassalo: 85, Uusikaupunki: 458, Vehmaa: 92, Vakka-Suomi: 1000, V-S: ja koko maa:

10 Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 6 5 Lapsiperheiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 58, Laitila: 911, Pyhäranta: 242, Taivassalo: 134, Uusikaupunki: 1457, Vehmaa: 219, Vakka-Suomi: 3021, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiden määrä vuonna 2014: Kustavi: 60, Laitila: 921, Pyhäranta: 234, Taivassalo: 134, Uusikaupunki: 1436, Vehmaa: 207, Vakka-Suomi: 2992, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 6 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 18, Laitila: 173, Pyhäranta: 30, Taivassalo: 24, Uusikaupunki: 275, Vehmaa: 37, Vakka-Suomi: 557, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2014: Kustavi: 17, Laitila: 157, Pyhäranta: 31, Taivassalo: 23, Uusikaupunki: 271, Vehmaa: 35, Vakka-Suomi: 534, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. 8

11 TAULUKKO 2. Huoltosuhde Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 7 57 TAULUKKO 3. Ennusteet vuodelle 2025 ja 2030 väestön määrästä ja väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Väestön määrä ennuste 2025 Väestön määrä ennuste 2030 Väestön määrä ero Väestön määrä %- muutos Kustavi ,5 Laitila ,3 Pyhäranta ,4 Taivassalo ,7 Uusikaupunki ,7 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,3 Varsinais-Suomi ,4 Koko maa ,0 Lähde: Tilastokeskus 7 Taulukossa 2 on esitetty huoltosuhde, joka ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohden. Esimerkiksi Kustavin huoltosuhde 77 tarkoittaa, että sataa vuotiasta kustavilaista kohden on 77 kustavilaista 0 14-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi on huoltosuhde. 9

12 TAULUKKO 4. Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle vuotiaiden osuus ennuste % muutos vuotta täyttäneiden osuus ennuste % muutos Huoltosuhde ennuste 2025 Ero Kustavi 3,2-0,4 22,1 8, Laitila 7,8-0,6 13,4 2, Pyhäranta 6,9-0,3 15,8 5, Taivassalo 6,2-0,5 18,4 3, Uusikaupunki 6,1-0,3 17,9 7, Vehmaa 5,0-1,4 17,3 4, Vakka-Suomi 7,2 0,2 16,6 5, Varsinais-Suomi 6,6-0,7 13,2 3, Koko maa 6,6-1,1 12,3 3, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 8 8 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 10

13 Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 9 9 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 11

14 3.2 Terveys ja sairastavuus TAULUKKO 5. Lääkekorvausoikeusindeksi, vakioitu Kustavi 93,2 95,9 95,8 93,9 94,7 Laitila ,5 99,9 98,8 Pyhäranta 94,8 95,4 94,4 93,6 96,1 Taivassalo 93,5 93,5 92,5 93,1 94,9 Uusikaupunki 93,8 95,8 97, ,1 Vehmaa 99,2 98,5 102,9 101,6 100,3 Vakka-Suomi 96,1 96,9 97,9 Varsinais-Suomi 93,1 93,3 93,4 93,5 93,4 Koko maa Lähde: Kela TAULUKKO 6. Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kustavi 117,5 112,3 90,3 135,4 105,8 Laitila 117,1 117,2 118,2 114,2 114,8 Pyhäranta 144,0 141,8 133,7 138,0 134,8 Taivassalo 120,7 111,8 103,4 130,5 114,8 Uusikaupunki 109,4 103,2 105,4 116,3 111,0 Vehmaa 126,6 121,1 124,1 113,3 119,5 Vakka-Suomi 115,9 111,6 111,7 118,3 114,4 Varsinais-Suomi 104,1 101,2 101,2 99,8 98,0 Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 Lähde: Kela ,0 10 Indeksin nimi oli aiemmin erityiskorvausoikeusindeksi. Vuonna 2012 erityiskorvausoikeusindeksi laajennettiin kattamaan myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet sekä kliinisten ravintovalmisteiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä indeksin nimi muutettiin lääkekorvausoikeusindeksiksi. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden määrä, jos kunnan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Kela 2014.) 11 Indeksiluku kertoo, miten paljon sairauspäivärahan saajia on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi sairauspäivärahan saajien määrä, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Kelasta muistutetaan, että ko. indeksin lähtöaineisto on liian pieni eikä rajuja päätelmiä kannata tehdä. 12

15 TAULUKKO 7. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kustavi 100,2 108,4 99,4 94,7 93,1 Laitila 100,2 105,7 100,8 103,2 97,8 Pyhäranta 107,6 103,7 98,3 93,2 97,6 Taivassalo 96,3 92,9 87,4 93,9 87,3 Uusikaupunki 96,1 94,1 95,9 94,1 94,7 Vehmaa 100,4 108,2 112,3 90,6 80,5 Vakka-Suomi 100,1 100,5 98 Varsinais-Suomi 97,3 96,5 96,6 96,9 96,7 Koko maa Lähde: KELA 12 TAULUKKO 8. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lapsen ja aikuisen vammaistuet ja eläkkeensaajan hoitotuki, ei ruokavaliokorv.) joulukuun lopussa /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: KELA Indeksiluku kertoo kuolleisuuden suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vuoden aikana kuolee koko maan väestöstä noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi kuolleisuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Pentti Laine, KELA.) 13 Lapsen hoitotuki voidaan myöntää alle 16-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Vammaistuen tavoitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. 13

16 TAULUKKO 9. Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Kustavi 109,1 109,4 107,3 115,8 120,8 Laitila 114,9 121,2 116,9 120,1 114,9 Pyhäranta 89,4 89,7 92, Taivassalo 115,7 113,9 104,3 114,5 107,7 Uusikaupunki 104,5 103,9 108,1 108,7 108,3 Vehmaa 120,6 118,6 129,2 125,5 118,2 Vakka-Suomi 107, ,9 Varsinais-Suomi 97,4 97,9 97,7 98,2 98,6 Koko maa Lähde: KELA 100 TAULUKKO 10. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 2013: / vuotiasta asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 14

17 TAULUKKO 11. Psykiatrian avohoitokäyntien määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 12. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Taulukossa 11 on esitetty psykiatrian avohoitokäyntien määrä. Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyskäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. (SOT- KAnet 2008.) 16 Taulukossa 12 esitetyssä indikaattorissa tilastoidaan asiakkaiden ja/tai potilaiden mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan ja/tai potilaan luo (SOTKAnet 2008). 15

18 TAULUKKO 13. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä 2013: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 17 TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2013: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Tyhjä = yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. 18 Taulukoissa 14 ja 15 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 16

19 TAULUKKO 15. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla 2013: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 16. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä 2013: / asukasta Kustavi Laitila ,6 Pyhäranta 0 0 Taivassalo Uusikaupunki ,3 Vehmaa ,6 Vakka-Suomi ,7 Varsinais-Suomi ,3 Koko maa ,9 Lähde: Sotkanet Tyhjä = hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Taulukossa 16 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän. (Sotkanet 2008.) 17

20 TAULUKKO 17. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 2013: / asukasta Kustavi Laitila ,1 Pyhäranta ,5 Taivassalo Uusikaupunki ,1 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi Varsinais-Suomi ,1 Koko maa ,2 Lähde: Sotkanet Taulukossa 17 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. (Sotkanet 2008.) 18

21 3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2013: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,9 Laitila ,2 Pyhäranta ,7 Taivassalo ,1 Uusikaupunki ,9 Vehmaa ,6 Vakka-Suomi ,5 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,4 Lähde: Sotkanet 21 TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi Laitila 22 1, ,2 21 1,2 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 5 2 Uusikaupunki 30 1,1 31 1,2 36 1,4 33 1,2 Vehmaa 10 2,3 12 2,8 11 2,6 9 2,2 Vakka-Suomi 70 1,2 69 1,2 74 1,3 65 1,2 Varsinais-Suomi , , , ,4 Koko maa , , , ,4 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 22 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 19

22 TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2013: / 1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 20

23 3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 26. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana % osuus 2012 % osuus 2013 % osuus 2014 % osuus Kustavi 46 5,2 51 5,7 53 6,1 56 6,3 Laitila 362 4, , , ,3 Pyhäranta 60 2,7 60 2,7 55 2,5 58 2,7 Taivassalo 35 2,1 37 2, ,2 Uusikaupunki 863 5, , , ,4 Vehmaa 129 5, , , ,3 Vakka-Suomi , , ,7 Varsinais-Suomi , , , ,8 Koko maa , , ,2 Lähde: Sotkanet TAULUKKO 27. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo 6 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa

24 Lähde: Sotkanet TAULUKKO 29. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Kustavi 6 Laitila Pyhäranta 6 5 Taivassalo 0 6 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2013: Kustavi: 7, Laitila: 51, Pyhäranta: 9, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 116, Vehmaa: 20, Vakka-Suomi: 205, V-S: 3793 ja koko maa:

25 Lähteet: Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista 25 TAULUKKO 30. Toimeentulotukimenot euroa/asukas Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 136 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2014: Kustavi: 7, Laitila: 60, Pyhäranta: 10, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 113, Vehmaa: 17, Vakka-Suomi: 210, V-S: 3814 ja koko maa: Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2013: Kustavi: -, Laitila: 25, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 42, Vehmaa: 5, Vakka-Suomi: 80, V-S: 1252 ja koko maa: Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2014: Kustavi: -, Laitila: 20, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 38, Vehmaa: 5, Vakka-Suomi: 71, V-S: 1286 ja koko maa: Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 23

26 TAULUKKO 31. Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä vuoden lopussa 2013: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,8 Laitila ,8 Pyhäranta ,4 Taivassalo ,6 Uusikaupunki ,2 Vehmaa ,2 Vakka-Suomi ,6 Varsinais-Suomi ,7 Koko maa ,8 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) 26 TAULUKKO 32. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2013: /1000 asukasta Kustavi ,5 Laitila ,9 Pyhäranta ,4 Taivassalo ,2 Uusikaupunki ,8 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,3 Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila Indikaattoriin sisältyvät henkilöt, jotka eivät saa mitään eläkettä työeläkejärjestelmästä (vanhuus- tai leskeneläke). Mukana eivät siis ole henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä vain Kelasta, mutta leskeneläkettä työeläkejärjestelmästä. Näitä henkilöitä on varsinkin vanhimmissa ikäluokissa. Mukana ei myöskään ole henkilöitä, joilla on vain pieni työeläke ja pääasiallinen eläke Kelasta (nämä henkilöt tulisivat työ- ja kansaneläkettä saaviin). Henkilö voi saada kansaneläkkeen ohella takuueläkettä. (Heidi Nyman, Kela 2014.) 27 Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka- Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 24

27 TAULUKKO 33. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana lkm Kustavi 47,3 40,9 50,0 50,0 57,9 16 Laitila 49,6 50,4 52,7 58,2 57,0 145 Pyhäranta 35,9 45,7 48,1 45,3 39,0 39 Taivassalo 36 37,5 44,1 44,8 41,4 26 Uusikaupunki 37,4 40,5 41,2 40,6 48,7 339 Vehmaa 40,1 43,9 49,2 38,2 46,2 29 Vakka-Suomi 40, ,7 44,4 49,3 594 Varsinais-Suomi 47,7 53,3 61,4 61,3 64, Koko maa 51,9 57,5 63,8 63,2 64, Lähde: KELA Vuodesta 2012 lähtien tilasto on laskettu eri tavalla kuin aikaisempina vuosina. Ennen luvuissa oli mukana vain peruspäiväraha ja tavallinen työmarkkinatuki, mutta nyt mukana on myös kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki. 25

28 3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 34. Työllisten osuus väestöstä lkm Kustavi 40,6 40,4 39,1 35,4 36,4 308 Laitila 43,2 43,4 42,8 42,7 42, Pyhäranta 43,2 43,6 42,5 42,2 40,6 918 Taivassalo 40,9 42,1 40,7 40,1 38,8 669 Uusikaupunki 41,0 42,4 40,6 40,9 41, Vehmaa 41,5 43,4 43,0 41,6 42,2 969 Vakka-Suomi 41,8 42,8 41,5 41,3 41, Varsinais-Suomi 43,4 43,9 43,0 42,1 41, Koko maa 43,3 43,6 43,1 42,2 41,6 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot (työlliset alueittain ) TAULUKKO 35. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 29 Ikärajaus ei ole oleellinen, kun puhutaan työllisten osuudesta väestössä. Taulukko kertoo työllisten osuuden suhteessa koko väestöön, eikä suhteessa työvoimaan. Työllisiin luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. (Varsinais-Suomen TEkeskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) 26

29 TAULUKKO 36. Työttömyysaste lkm Kustavi 6,3 5,2 12,6 11,4 15,2 48 Laitila 6,2 7,7 7,8 8,9 8,8 302 Pyhäranta 8,0 8,9 9,6 13,3 10,6 101 Taivassalo 7,3 9,2 8,7 11,4 11,4 67 Uusikaupunki 9,2 12, ,7 12,3 806 Vehmaa 5,4 6,6 8,3 10,7 10,1 90 Vakka-Suomi 7,9 9,9 9,7 10,9 11, Varsinais-Suomi 9,7 11,3 12,8 13,9 14, Koko maa 9,7 11,1 12,6 13,9 14, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 30 TAULUKKO 37. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä lkm Kustavi 8,3 10,0 14,6 19,0 13,0 7 Laitila 15,5 9,9 9,9 13,0 9,2 30 Pyhäranta 17,4 21,1 21,8 21,7 31,5 22 Taivassalo 19,6 16,9 26,9 26,7 33,3 18 Uusikaupunki 15,4 14,3 18,4 21,9 20,4 148 Vehmaa 19,0 12,7 15,6 14,9 19,8 14 Vakka-Suomi 15,8 13,8 16,9 19,6 19,1 239 Varsinais-Suomi 23,5 21,4 23,2 26,0 30, Koko maa 22,3 23,8 25,2 27,3 31, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 30 Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 27

30 TAULUKKO 38. Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta lkm Kustavi 1,4 4,8 10,3 7,0 6,0 7 Laitila 2,9 12,5 3,7 4,4 5,4 31 Pyhäranta 1,4 10,7 6,8 7,4 7,1 13 Taivassalo 3,0 11,8 4,4 4,4 2,3 5 Uusikaupunki 4,6 13,0 5,1 7,1 9,2 79 Vehmaa 2,1 8,7 6,8 6,3 4,7 15 Vakka-Suomi 3,6 12,2 5,1 6,2 7,4 150 Varsinais-Suomi 4,6 13,2 6,8 7,5 7, Koko maa 4,8 13,3 6,7 7,4 8, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 39. Työttömyyseläkkeen saajien määrä 2013: % osuus v. väestöstä Kustavi ,1 Laitila ,7 Pyhäranta ,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,6 Vehmaa ,5 Vakka-Suomi ,5 Varsinais-Suomi ,1 Koko maa ,4 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) TAULUKKO 40. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 2013: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 28

31 3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2013: Kustavi: 21, Laitila: 262, Pyhäranta: 78, Taivassalo: 34, Uusikaupunki: 395, Vehmaa: 65, Vakka-Suomi: 855, V-S: ja koko maa: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2014: Kustavi: 23, Laitila: 275, Pyhäranta: 71, Taivassalo: 32, Uusikaupunki: 391, Vehmaa: 66, Vakka-Suomi: 858, V-S: ja koko maa: Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 29

32 3.7 Rikollisuus TAULUKKO 41. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä 2013: / asukasta Kustavi ,2 Laitila ,8 Pyhäranta ,2 Taivassalo ,2 Uusikaupunki ,4 Vehmaa ,1 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,0 Koko maa Lähde: Tilastokeskus 33 4,4 TAULUKKO 42. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä 2013: /1000 vas taavanikäistä Kustavi ,0 Laitila ,6 Pyhäranta ,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,8 Vehmaa ,1 Vakka-Suomi ,2 Varsinais-Suomi ,3 Koko maa ,8 Lähde: Tilastokeskus 33 Rikollisuuteen liittyvät tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on poimittu vain pahoinpitelyrikosten määrä ja omaisuusrikoksista vain varkauksien määrä. Alle 18-vuotiaita koskevissa tilastoissa ovat syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat ja syylliseksi epäillyt vuotiaat yhdistetty kummankin rikoksen kohdalla. 30

33 TAULUKKO 43. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä 2013: / asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus 13 TAULUKKO 44. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 2013: /1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 31

34 4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VAR- SINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA Luettelon ensimmäisissä suluissa on ilmoitettu Vakka-Suomen luvut ja jälkimmäisissä Varsinais-Suomen vastaavat luvut. Jos vertailu ei ole vuosilta , niin vuosiluvut on mainittu ennen varsinaista vertailulukua. Osasta indikaattoreista on saatavilla jo vuoden 2014 ja 2015 tietoja. Luettelossa tuodaan esille myös vuoden 2013 jälkeistä kehitystä sanallisesti, mikäli se oli saatavilla. Seuraavista indikaattoreista on saatavilla tilastot vuoteen 2012 asti Vakka-Suomen keskiarvon osalta. Indikaattorit esitetään kuntatasolla sekä maakunnan ja koko maan tasolla, mutta tämän luvun vertailussa niitä ei huomioida. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Lääkekorvausoikeusindeksi (vakioitu) Työkyvyttömyysindeksi (vakioitu) MYÖNTEISET MUUTOKSET TAI TILANNE ENNALLAAN VAKKA-SUOMESSA Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on edelleen laskenut Vakka-Suomessa ja kasvanut hieman Varsinais-Suomessa v (19,1 à 18,4) (20,3 à 20,7) Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (42,9 à 44,2) (39,4 à 40,5) Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (19,5 à 20,6) (27,3 à 28,7) Sairauspäivärahan saajien määrä (vakioitu indeksiluku) laski vuosien 2012 ja 2013 välillä (118,3 à 114,4) (99,8 à 98,0) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) on edelleen vähentynyt Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa ja lasku jatkuu myös vuonna 2014 (706 à 630) (9607 à 9341) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa edelleen vuonna 2013, mutta kääntyi laskuun vuonna 2014 (10760 à 11508) ( à ) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä kääntyi kasvuun v ja 2013 välillä Vakka-Suomessa ja myös Varsinais- Suomessa (4789 à 6027) (30921 à 31443) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä pysyi ennallaan Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (102 à 102) (2317 à 2304) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla pysyivät suhteellisen en- 32

35 nallaan Vakka-Suomessa ja laskivat edelleen Varsinais-Suomessa v (3882 à 3898) (78835 à 75476) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä väheni Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (112 à 85) (1829 à 1097) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä laski edelleen Vakka- Suomessa, mutta kasvoi Varsinais-Suomessa. Vuonna 2014 määrä kääntyi kasvuun Vakka-Suomessa ja laski Varsinais-Suomessa. (60 à 32) (1070 à 1440) Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) kääntyi laskuun Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v Kehitys jatkui vuonna (354 à 308) (6157 à 6084) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus pysyivät suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (69 / 1,2 à 74 / 1,3) (1200 / 1,3 à 1247 / 1,4) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana kasvoi Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (291 à 333) (5770 à 5790) Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus kääntyi laskuun Vakka- Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v (1564 / 5 à 1510 / 4,9) (27018 / 5,8 à / 5,8) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, laski Vakka-Suomessa, mutta kasvoi Varsinais-Suomessa (281 à 252) (4893 à 4932) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, laski Vakka-Suomessa, mutta kääntyi kasvuun Varsinais-Suomessa v (846 à 806) (14399 à 14410) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä laski Vakka- Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v (7,1 à 6,8) (7,7 à 7,7) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista on laski edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (14,9 à 14,4) (12,5 à 12,3) Toimeentulotukimenot euroa / asukas pysyivät ennallaan Vakka-Suomessa ja kasvoivat hieman Varsinais-Suomessa v (83 à 81) (98 à 100) Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä pysyi ennallaan Vakka-Suomessa ja kasvoi hieman Varsinais-Suomessa v (121 à 124) (1565 à 1607) Velkajärjestelyhakemusten määrä laski selvästi v , mutta kääntyi kasvuun vuonna 2014 (27 à 16) Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keski- 33

36 määrin vuoden aikana pysyi ennallaan sekä Vakka-Suomessa että Varsinais- Suomessa v (44,7 à 44,4) (61,4 à 61,3) Työllisten osuus väestöstä pysyi ennallaan Vakka-Suomessa ja laski hieman Varsinais-Suomessa v (41,5 à 41,3) (43,0 à 42,1) Työttömyyseläkkeen saajien määrä laski edelleen (393 à 40) (3512 à 372) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (325 à 219) (5077 à 4149) KIELTEISET MUUTOKSET VAKKA-SUOMESSA Väestömäärä laskee tasaisesti Vakka-Suomessa (31461 à 30993) ( à ) Lapsiperheiden osuus perheistä väheni edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais- Suomessa (35,5 à 34,2) (39,2 à 38,5) Huoltosuhde kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (57 à 66) (52 à 57) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (laskettu joulukuun lopussa) jatkoi kasvuaan sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa (1744 à 2011) (21362 à 25585) Hoitopäivien määrä psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla kääntyi kasvuun Vakka-Suomessa vuosina , mutta laski jyrkästi vuonna Varsinais- Suomessa hoitopäivien määrä on laskenut tasaisesti. (695 à 790) (6776 à 6264) Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt, kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (60 à 71) (794 à 842) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana kasvoi vuosina , mutta kääntyi laskuun Vakka-Suomessa 2014 alkaen (1165 à 1338) (21402 à 26115) Työttömyysaste (31.12.) pysyi ennallaan Vakka-Suomessa ja kasvoi edelleen Varsinais-Suomessa v Kehitys kääntyi vuosina 2014 ja (9,9 à 9,7) (11,3 à 12,8) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (31.12.) kasvoi sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v (13,8 à 16,9) (21,4 à 23,2) Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni selvästi sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v välillä. Kehitys kääntyi vuosina 2014 ja (12,2 à 5,1) (13,2 à 6,8) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista kasvoi hieman Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (28 à 28,4) (28 à 28,1) 34

37 Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi Vakka-Suomessa ja laski Varsinais-Suomessa v (136 à 149) (1950 à 1886) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi selvästi Vakka-Suomessa, mutta laski selvästi Varsinais-Suomessa v (3 à 13) (254 à 120) Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä kasvoi selvästi Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (185 à 282) (7075 à 7633) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (4 à 10) (132 à 227) 5. SOSIAALIJOHDON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Yhteenvedon alkuun on hyvä mainita Vakka-Suomen pienten kuntien erityisestä asemasta tilastojen tarkastelussa. Yhdenkin asukkaan tai asiakkaan tilanteen muutos vaikuttaa prosentuaalisesti paljon. Tämä voi aiheuttaa isonkin tilastollisen poikkeaman väestömäärän ollessa pieni. Alla nostetaan esiin muutamia huomioita joistain tilastoista ja niiden osoittaman muutoksen arvottamisesta myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt viime vuosina, mikä johtuu ensisijaisesti kriteerien tiukentumisesta eikä niinkään häiriöiden vähentymisestä. Ilmiö kietoutuu myös pitkäaikaistyöttömien kasvaneeseen määrään alueella eikä paranna saati ratkaise heidän asemaansa. Pitkäaikaistyöttömien joukossa on henkilöitä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta eivät tiukentuneista kriteereistä johtuen pääse eläkkeellekään. Viime vuosina psykiatrisen hoidon suuntauksena on ollut siirtyä kohti avopalveluita pois laitoshoidosta. Tärkeää olisi, että avohoidon määrä kasvaisi samanaikaisesti laitoshoidon määrän laskiessa. Tilastot kuitenkin osoittavat, että Vakka-Suomessa avohoidon määrä on käyntimäärillä mitattuna kasvanut samanaikaisesti hoitopäivien määrän kanssa. Lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten ja nuorten määrä on Vakka- Suomessa vähentynyt vuonna 2013 ja Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuonna 2013 ja laskenut vuonna Näitä kahta tilastoa on hyvä tarkastella rinnakkain ja vertailla niitä myös kustannusten osalta. Esimerkiksi Laitilassa sijaishuollon kustannukset ovat suhteellisesti pienentyneet ja avohuollon kustannukset nousseet, mikä on oikea kehityssuunta. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä on ollut vuodesta 2012 lähtien laskussa. Huomionarvoista kuitenkin on, että yli 65-vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä on ollut kasvussa, kun taas muiden ikäryhmien laskussa. Suurimpana syynä tähän ovat pienet eläkkeet, joita takuueläkekään ei nosta riittävästi. Ilmiö on huolestuttava ja tulee heikentämään iäkkäiden asukkaiden pärjäämistä elämän eri osa-alueilla. Näistä tärkeimpänä mainittavana terveydenhuolto ja lääkkeet. Myös lapsiperheiden köyhyys on syventynyt ja tulee syventymään lisää lähivuosina. Yhtenä merkittävänä vaikutuksena köyhissä perheissä tulee olemaan lasten 35

38 harrastusten vähäisyys tai puute taloudellisista syistä johtuen. Yleisesti ottaen merkittäviä muutoksia väestön hyvinvoinnissa tai pahoinvoinnissa ei ole tapahtunut. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja pienet kunnat tuovat oman haasteensa tilastolliseen tarkasteluun. Toimenpiteistä riippumatta väestön hyvinvointi ja pahoinvointi on aina jossain määrin vakio. Vakka-Suomen väestö voi hyvin suhteessa Varsinais-Suomen maakuntaan ja koko maahan. Erityisen positiivista on se, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on vähentynyt, mikä on pitkälti tehokkaan etsivän nuorisotyön ja koulutustakuun ansiota. Huolta aiheuttaa se, että huumeisiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viime vuosina Vakka- Suomen pienissäkin kunnissa. Kasvavaa huumeongelmaa ei pystytä näiden tilastojen avulla osoittamaan, mutta se tulee päivittäin vastaan käytännön työssä. 36

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2009 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2009 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 26 SISÄLLYS 1. Hyvinvointiraportin taustaa 3 2. Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.)

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.) Vantaan vuoden 2014 hyvinvointikatsaukseen on valittu 33 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria, joista 23:sta on oma dia. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell, erikoissuunnittelija Tarja Heino, tutkimusprofessori 12.6.2018 Tarja Heino, Martta Forsell 1 LUPAUS: Alkusyksyllä tilastoraportti, jossa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 2006 Esipuhe Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalveluiden tulosalueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden tavoitteena

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 12.9.2013 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan 28.5.2011 ja 19.12.2012 päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat. Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017

PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017 0 PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017 14.10.2013 1 2 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO... Virhe.

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot