KUNTAKORTIT Päivitys 2018

Transkriptio

1 KUNTAKORTIT Päivitys 2018

2 Sisältö 1. Johdanto Väestörakenne ja väestöennuste Sosioekonomisia indikaattoreita Työttömyys Työkyvyttömyyseläke Koulutus Toimeentulotuki Pienituloisuus Lastensuojelu Hyvinvointi ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet Kansantaudit ja sairastavuus Muistisairaudet Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Palvelujen kattavuus Terveydenhuolto Vammaispalvelut Perheneuvola Päihdehuolto Ikääntyneiden palvelut Palvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ja vertailu Manner-Suomeen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot Erikoissairaanhoidon tuottavuus Erikoissairaanhoidon kustannusindeksi Johtopäätökset sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Toimintaympäristö Palvelujen saatavuus Kustannukset Valvontakohteet Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa Keskeiset muutokset Johtopäätökset ympäristöterveydenhuolto Lähteet

3 1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön vaikuttavat sekä yksilön ominaisuuksiin että laajempaan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät tekijät. Pienituloisilla ja vähän koulutetuilla on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve käyttää palveluita kuin korkeasti koulutetuilla. Pienituloisuus, koulutustaso, työmarkkina-asema ja vanhusten yksin asuminen ovat esimerkkejä palveluiden käyttöön vaikuttavista sosioekonomisista tekijöistä. Työkyvyttömyyseläke, työttömyys sekä lasten aseman ja vanhemmuuden muuttuminen heijastuvat sosiaalipalveluiden käyttöön. Myös palvelutarjonta, asiakasmaksut, jonojen pituus, palveluiden läheisyys ja mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja vaikuttavat palveluiden käyttöön. (Vaalavuo ym ) Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset heijastelevat palveluiden tarvetta, ikärakennetta ja sairastavuutta. Ikä on palveluiden käytölle altistava tekijä, mutta pelkästään ikäpainotteiset kriteerit kuvaavat huonosti kustannusten jakautumista. Ikä selittää kustannuksia parhaiten perusterveydenhuollossa. Yksittäisten sairauksien ohella alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläke vaikuttaa huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja yksi suurimmista työkyvyttömyyseläkkeen syistä ovat mielenterveyshäiriöt. Psykoosilääkkeiden käyttö indikoi vakavia mielenterveyshäiriöitä ja heijastuu psykiatrian kustannuksiin. (Vaalavuo ym ) Sosiaalihuollon kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi lasten ja nuorten määrä ja huostaanotot, kunnan asutusrakennetekijät, yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä, yksinasuvien osuus asuntokunnista sekä vammais- ja kehitysvammahuollon laitospalveluita saavien osuus väestöstä (Pylkkänen & Väisänen 2009). Myös erilaiset olosuhdetekijät kuten asukkaiden maantieteellinen jakautuminen kunnan sisällä, kunnan asukasluku, väestöntiheys tai kunnan sijainti suhteessa toisiin kuntiin voivat vaikuttaa palveluiden järjestämisen kustannuksiin (Häkkinen ym. 2009). Kuntakorteissa kuvataan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueen ja jäsenkuntien väestörakennetta, sosioekonomista ympäristöä, tarveindikaattoreita, palvelujen kattavuutta sekä palvelutuotannon kustannuksia. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä alueellisesta tilanteesta. 3

4 2. Väestörakenne ja väestöennuste Väestörakenne 2016 Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmien osuudet väestöstä Väestö Yli 75 KOKO MAA ,2 % 62,9 % 11,8 % 9,1 % ,0 % 60,3 % 14,2 % 10,5 % ,1 % 55,7 % 17,5 % 12,6 % ,1 % 55,5 % 19,2 % 15,3 % ,0 % 57,5 % 17,3 % 13,2 % ,4 % 59,4 % 13,2 % 9,1 % ,5 % 57,7 % 15,3 % 12,5 % ,1 % 60,2 % 14,9 % 9,7 % ,8 % 62,3 % 13,3 % 9,6 % ,8 % 56,4 % 15,1 % 11,7 % ,7 % 59,0 % 13,5 % 9,8 % ,5 % 52,6 % 20,2 % 16,7 % ,2 % 60,7 % 12,4 % 9,7 % ,1 % 51,8 % 19,4 % 18,8 % Väestöennuste 2030 Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmien osuudet väestöstä Väestö Yli 75 KOKO MAA ,3 % 59,1 % 11,7 % 13,9 % ,7 % 55,8 % 13,4 % 17,1 % ,6 % 50,0 % 16,1 % 21,4 % ,6 % 48,7 % 20,2 % 21,6 % ,9 % 48,4 % 18,4 % 23,4 % ,1 % 54,5 % 13,2 % 16,3 % ,1 % 50,0 % 15,9 % 20,0 % ,6 % 53,0 % 16,0 % 18,4 % ,9 % 58,6 % 11,9 % 15,5 % ,1 % 53,5 % 14,7 % 16,6 % ,9 % 55,7 % 13,0 % 15,4 % ,4 % 42,8 % 20,5 % 27,3 % ,4 % 55,9 % 14,1 % 13,6 % ,7 % 44,0 % 20,5 % 26,8 % Väestörakenne 2016 ja väestöennuste % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tilastokeskus % 60 % 14 % 8 % 3 % % 56 % 13 % 12 % 5 % 0-14 v v v v 85- v Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaan vuonna 2030 kuntayhtymän alueella on noin 1800 asukasta enemmän kuin vuonna Alueen väestö ikääntyy. Ennusteen mukaan vuonna 2030 alle 15- vuotiaita on 2400 ja työikäisiä (15 64-vuotiaat) 8700 vähemmän kuin vuonna 2016, yli 75-vuotiaita on enemmän kuin vuonna 2016 ja ikäryhmän osuus väestöstä on 17 %. Väestönkasvu keskittyy Lahden kaupunkiin. ä ja a lukuun ottamatta väestö vähenee muissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. 4

5 Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä ( vuotiasta) kohti. 160 Demografinen huoltosuhde 2015, ennusteet 2025 ja Koko maa Hämeen -koski Nastola ,3 78,2 75,3 72,4 66,6 71,4 71,1 65,2 58,4 70,4 64,7 67,2 89,6 65,9 89, ,4 94,8 98,2 95,5 77,5 88,1 93,1 81,1 67,1 81,5 74,2 75,7 119,1 72,1 116, ,4 102,9 110,2 112,2 86,3 96,4 102,5 94,8 70,8 90,4 80,2 82,2 138,7 85,1 132,7 Tilastokeskus Lahden kaupunkia lukuun ottamatta kuntayhtymän kaikissa jäsenkunnissa työikäisillä on enemmän huollettavia ja siten suurempi palvelujen rahoitustarve kuin koko maassa. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen heikentävät huoltosuhdetta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sekä Padasjoella että ssä on 100 työikäistä kohti lähes 120 huollettavaa vuonna Vuonna 2035 huoltosuhdeluku on yli 100 myös ssa, ssa, ssa ja Iitissä. 5

6 Koko maa Koko maa 3. Sosioekonomisia indikaattoreita 3.1 Työttömyys % 25,0 Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vuonna ,0 15,0 10,0 13,2 15,1 11,6 13,0 16,1 10,8 11,8 12,2 17,0 13,5 12,5 13,1 9,2 11,5 5,0 0,0 35,5 39,8 35,3 23,4 33,6 40,9 32,9 36,9 41,5 43,4 40,8 45,2 36,4 25,8 Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä Kuntayhtymän alueella työttömien osuus työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa vuonna Eniten työttömiä oli Lahdessa ja ssa. Myös pitkäaikaistyöttömien (työttömänä vähintään 12 kuukautta) osuus työttömistä oli alueella suurempi kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömiä oli suhteellisesti eniten Padasjoella ja vähiten ssa. 35,0 Nuorisotyöttömät, % v. työvoimasta ,0 25,0 23,7 20,0 15,0 17,0 18,8 18,4 14,4 12,3 13,1 12,3 20,1 13,7 16,4 15,5 15,0 13,7 10,0 5,0 0,0 Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Kuntayhtymän alueella nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa vuonna Nuorisotyöttömiä oli suhteellisesti eniten ssa ja Lahdessa ja vähiten ssa ja ssä. (Sotkanet) 6

7 Koko maa Koko maa 12 % Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista vuonna ,2 7,7 5,4 5,6 8,2 5,4 5,9 6,0 8,7 6,9 6,1 6,4 4,8 4 3,8 2 0 Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Kuntayhtymän alueella oli vuonna 2016 suhteellisesti enemmän vaikeasti työllistyviä kuin koko maassa. Haastavin tilanne oli Lahdessa ja ssa. (Sotkanet) 3.2 Työkyvyttömyyseläke 14,0 Työkyvyttömyyseläkettä saaneet, % vuotiaista vuonna ,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 6,2 6,7 3,1 3,3 7,7 3,6 9,2 9,3 4,2 4,1 5,9 2,6 8,0 7,5 6,1 6,0 3,2 3,1 3,2 2,1 6,6 2,9 9,8 4,2 5,6 2,1 10,2 4,7 0,0 Työkyvyttömyyseläkettä saaneet Työkyvyttömyyseläke mielenterveyssyistä Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Lukuja ei ole ikävakioitu. Kuntayhtymän kokonaistilanne vuonna 2016 vastasi koko maan tilannetta, mutta kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli ssä ja vähiten ssa. (Sotkanet) 7

8 Koko maa PHSOTEY Hämeenkoski Nastola Koko maa 3.3 Koulutus 500 Koulutustasomittain Koulutustaso mitataan laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi luku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. (Sotkanet) Kuntayhtymän alueella väestön koulutustaso on alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2015). Alueen kunnista korkein koulutustaso on ssa ja Lahdessa. Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa kuin vähemmän koulutettu väestö. % 25,0 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,0 15,0 10,0 8,6 9,7 7,7 15,1 9,9 8,0 9,8 8,9 11,2 9,5 11,7 11,9 11,1 8,6 7,6 10,6 5,0 0,0 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Kuntayhtymän alueen vuotiaista jäi vuonna 2014 koulutuksen ulkopuolelle hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli ssa. (Sotkanet) 8

9 Koko maa Koko maa 3.4 Toimeentulotuki 16,0 Toimeentulotukea saaneet vuonna ,0 12,0 10,0 9,3 9,5 11,6 10,1 10,4 11,2 8,8 9,7 8,7 8,0 6,0 4,0 2,0 7,3 7,3 3,6 5,3 5,0 4,1 3,8 6,4 3,7 7,0 5,0 7,4 4,9 5,1 4,1 2,1 2,2 6,1 7,3 5,9 5,9 7,5 6,8 4,4 2,8 7,4 6,4 4,5 4,5 2,6 0,0 Lapsiperheet, % lapsiperheistä Henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Pitkäaikainen ttt v, % vastaavanik. Kuntayhtymän alueella toimeentulotukea saaneiden tilanne vastasi koko maan tilannetta vuonna 2015 pois lukien pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet vuotiaat, joita oli suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli suhteellisesti eniten ssa ja Lahdessa, toimeentulotukea saaneita henkilöitä eniten Lahdessa ja pitkäaikaista toimeentulotukea saaneita vuotiaita ssa. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori (Sotkanet). 3.5 Pienituloisuus 35 Pienituloisuusasteet vuonna , , , ,7 11,8 14,2 13,2 13,5 12,7 14,8 14,5 10,0 9,9 14,5 14,5 13,3 12,0 14,7 13,5 9,0 11,5 14,0 13,7 13,2 15,9 11,4 9,8 15,6 5 0 Lasten pienituloisuusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Indikaattori kuvaa pienituloisuutta valtakunnallisesti. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Kuntayhtymän alueella lasten ja kunnan yleinen pienituloisuusaste olivat korkeammat kuin koko maassa vuonna Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria. ssa pienituloisuusasteet ovat selvästi korkeammat kuin alueen muissa kunnissa. 9

10 Koko maa 3.6 Lastensuojelu 14,0 Lastensuojelu vuonna vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 6,7 6,2 6,0 6,3 1,4 1,5 1,1 5,6 4,2 2,5 10,0 9,7 2,1 8,0 5,4 9,3 7,9 7,5 6,9 7,1 6,4 6,1 5,3 4,4 4,0 1,3 1,3 1,5 1,5 1,3 1,8 7,8 6,6 5,8 2,9 8,1 7,4 6,9 6,9 1,4 1,3 0,0 0,0 Kodin ulkopuolelle sij. Lastensuojeluilmoitus Avohuollolliset toimenpit. Vuonna 2015 kuntayhtymän alueen lastensuojelun tilanne vastasi koko maan tilannetta, mutta kuntakohtaiset vaihtelut olivat merkittäviä. Lastensuojeluilmoituksia, avohuollollisia tukitoimenpiteitä ja sijoituksia tehtiin suhteellisesti eniten ssa. (Sotkanet) 4. Hyvinvointi ja terveys 4.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet 1,5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet 2015 Koko maa = 1 1,4 1,38 1,3 1,2 1,21 1,17 1,25 1,1 1,04 1,09 1,02 1,03 1,03 1,05 1,0 0,9 0,98 0,99 0,94 0,8 Tarvekertoimet perustuvat tietoihin kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Koko kuntayhtymän alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve on hieman suurempi kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Suurin palvelutarve on ssä, Padasjoella ja ssa. (THL) 10

11 4.2 Kansantaudit ja sairastavuus 140 Kela: Kansantauti-indeksi 2016 Koko maa = , ,6 101,5 105, ,5 87,2 91,1 90,9 93,1 89,7 96,0 88,2 94,2 60 Kansantauti-indeksi 2016 vakioitu Koko maa = 100 Diabetes 81,9 110,4 98,7 92,4 79,8 94,8 89,3 99,3 102,0 120,1 85,5 93,3 92,1 Psykoosit 98,9 100,0 124,0 84,3 107,3 82,5 114,4 60,9 93,3 112,4 50,3 113,7 107,3 Sydämen vajaatoiminta 106,1 114,1 88,6 77,4 84,0 110,1 84,5 105,0 90,3 135,8 97,4 150,3 90,2 Nivelreuma 108,1 138,6 118,4 105,0 108,6 96,2 98,1 96,2 96,7 117,8 98,2 110,1 102,7 Astma 81,9 89,9 91,5 83,0 90,4 81,0 88,2 83,3 91,2 114,2 106,3 92,5 88,3 Verenpainetauti 70,7 98,0 85,3 85,3 78,8 83,2 87,3 105,2 101,8 109,8 94,2 82,6 87,4 Sepelvaltimotauti 86,2 102,2 103,8 83,2 88,8 88,3 90,0 78,3 97,0 92,7 85,7 94,8 91,3 Kansantauti-indeksi 90,5 107,6 101,5 87,2 91,1 90,9 93,1 89,7 96,0 114,7 88,2 105,3 94,2 Vuonna 2016 kuntayhtymän alueen väestön terveydentila oli kansantauti-indekseillä mitattuna parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelnivelreumaa ja psykooseja. Kuntakohtainen vaihtelu on merkittävää. Koko maata heikompi tilanne on ssa, ssä ja erityisesti Padasjoella, missä sepelvaltimotautia lukuun ottamatta kaikki kansantauti-indeksit ovat selvästi koko maata korkeammat. (Kela) 140 Kela: Sairastavuusindeksit 2016 Koko maa = ,9 109,5 109,7 101,1 109,1 101,0 97,3 99,0 105,7 99,2 108,5 100, ,

12 Sairastavuusindeksi, vakioitu 2016 Koko maa = 100 Kuolleisuusindeksi 107,2 110,9 103,7 88,5 103,1 122,2 106,5 109,5 100,6 94,6 122,0 103,8 103,9 Lääkekorvausoikeusindeksi 89,1 100,9 99,9 93,1 93,4 96,9 96,5 93,5 98,7 108,4 94,7 97,7 96,3 Työkyvyttömyysindeksi 106,4 116,8 125,4 88,2 106,9 108,2 99,9 89,0 97,6 114,1 81,0 124,1 102,0 Sairastavuusindeksi 100,9 109,5 109,7 89,9 101,1 109,1 101,0 97,3 99,0 105,7 99,2 108,5 100,7 Kuntayhtymän alueen sairastavuusindeksi vastaa koko maan keskiarvoa. Osaindekseistä kuolleisuus- ja työkyvyttömyysindeksi ovat hieman korkeammat ja lääkekorvausindeksi hieman matalampi kuin koko maassa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Sairastavuusindeksi on selvästi maan keskiarvoa korkeampi ssa, ssa, ssä, Padasjoella ja ssä. (Kela) 4.3 Muistisairaudet Keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen 2015 mukaan laskettuna KOKO MAA v (4 % ikäryhmästä) (11 % ikäryhmästä) 85- (35 % ikäryhmästä) Keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen 2015 mukaan laskettuna PHSOTEY v (4 % ikäryhmästä) (11 % ikäryhmästä) 85- (35 % ikäryhmästä) Sulkavan ym. (2000) mukaan keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys on 4 % ikäryhmässä vuotta, 11 % ikäryhmässä vuotta ja 35 % ikäryhmässä yli 85 vuotta. Väestön ikääntyminen johtaa myös muistisairauksieni esiintyvyyden kasvuun. 12

13 4.4 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyinä elinvuosina laskemalla ns. PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost). Indeksi on ikävakioitu ja ilmoitetaan summalukuna henkilöä kohti ja tarkastelujakso on viisi vuotta. FCG toteutti kesällä 2015 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kuntien PYLL-analyysit tarkastelujaksolta Päijät-Hämeen kuntien PYLL-poikkileikkaus , miehet ja naiset yhteensä menetettyä elinvuosia / hlö Päijät-Hämeen kuntien PYLL-poikkileikkaus , miehet ja naiset yhteensä Vertailu koko maahan 13

14 14

15 15

16 16

17 Taustatietoja ja johtopäätöksiä Päijät-Hämeen PYLL- analyysistä PYLL- menetelmä perustuu kuoliniän ja laskennallisesti odotettavissa olleen eliniän erotukseen ja sen luokitteluun 28:n ehkäistävissä olevan kuolinsyyryhmän mukaan. Sekä menetelmä että sen perustana olevat kuolinsyyt ovat Maailman Terveysjärjestön (WHO:n) ylläpitämiä ja kansainvälisesti käytettyjä väestön terveydentilan seurantamenetelmiä. Näitä menetelmiä käytetään eri maiden, alueiden ja kuntien vertailuun ja seurantaan. Edellä olevilla kartoilla punaisella merkityssä kunnissa kuvan otsikossa olevien sairauksien aiheuttamien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä on suurempi kuin keskimäärin muualla Suomessa. Keltaisella väritetyissä kunnissa ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet ovat koko maan keskiarvossa ja vihreällä väritetyissä koko maan keskiarvoa alhaisempia. Pieni nuoli karttapohjalla kuvaa kehityksen suuntaa. Jos nuolta ei ole, tilanne on pysynyt ennallaan. Osassa Päijät-Hämeen kunnissa menetetään siis elinvuosia ennenaikaisten kuolemien takia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tilanne on vuosina kehittynyt kuitenkin maan keskitasoa paremmin erityisesti miesten osalta. Naisten osalta kehitys on joissain kunnissa ollut entiseen verrattuna huonompaa. Usein huonompaan kehitykseen syynä Päijät-Hämeessä ovat edelleen alkoholiperäisten sairauksien ja itsemurhien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat. Osassa kunnista myös verenkiertoelinsairaudet sekä suoliston, keuhkojen ja rintarauhasten pahanlaatuiset kasvaimet ovat yleisiä ennenaikaisen kuoleman syitä. Joissain kunnissa myös liikennetapaturmat ovat syynä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosiin. Ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia voidaan kuolemaa aiheuttavien sairauksien ja sairastavuuden sekä inhimillisen kärsimyksen lisäksi tarkastella kunnan inhimillisen pääoman menetystä. PYLL- tutkijat ovat määrittäneet pääoman menetyksen arvon, joka lasketaan väestön määrään suhteutetusta bruttokansantuotteesta. Tarkastelemalla PYLL- indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Näihin kohteisiin voidaan usein vaikuttaa parhaiten kunnan kaikkien toimialojen yhteistyönä ja myös yhteiskunnan muiden toimijoiden kautta. (teksti: Risto Raivio) 17

18 Koko maa Koko maa 5. Palvelujen kattavuus 5.1 Terveydenhuolto 25,0 Terveydenhuollon laitoshoidon potilaat, % väestöstä vuonna ,3 20,0 0,3 0,4 15,0 10,0 0,5 2,5 11,6 0,5 0,4 2,8 3,3 13,1 13,2 6,0 14,2 0,5 3,6 13,4 0,3 2,2 12,5 0,4 4,6 2,9 14,2 14,1 0,5 0,5 2,5 3,2 2,9 13,1 13,2 12,4 0,3 1,1 15,5 0,4 2,7 11,9 6,8 14,9 5,0 0,0 Som. Esh Pth Psyk. Esh Terveydenhuollon laitoshoitoa kokonaisuutena tarkastellen Kuntayhtymän alueen väestöstä oli vuonna 2015 hieman suurempi osuus vuodeosastohoidossa kuin koko maassa. Palvelujen käytössä esiintyy kuntien välistä vaihtelua. Perusterveydenhuollon vuodeosastolla hoidettujen osuus on suurin kunnissa, joissa on paljon vanhusväestöä. (Sotkanet) 100,0 Terveydenhuollon avohuollon potilaat, % väestöstä ,0 60,0 40,0 20,0 59,7 52,4 53,7 52,4 54,1 53,4 49,6 48,6 43,0 43,1 35,3 28,4 29,7 26,8 25,3 26,4 27,8 24,7 23,0 22,0 22,9 24,4 69,6 55,0 42,5 24,4 26,1 19,5 0,0 Pth lääkärin potilaat Yksit.lääk. sh-korvausta saaneet Vuonna 2016 koko maassa kävi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla noin 50 % ja kuntayhtymän alueella 43 % väestöstä. Kunnittain osuudet vaihtelevat % välillä. Yksityislääkärin käynneistä korvauksia sai koko maassa noin 28 % ja kuntayhtymän alueella 27 % väestöstä. Kunnittain korvausta saaneiden osuudet vaihtelivat % välillä. Kuntakohtaisia tilastotietoja siitä, kuinka suuri osa väestöstä on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikoilla ja työterveyshuollossa ei ole käytettävissä. (Sotkanet ja Kela) 18

19 Koko maa Koko maa Suun terveydenhuollon potilaat, % väestöstä ,0 60,0 40,0 20,0 35,5 32,9 18,5 19,4 37,6 14,4 50,3 6,1 30,6 25,3 42,0 14,7 34,1 20,6 39,6 13,7 28,5 22,0 39,6 38,9 12,5 14,1 51,8 3,3 39,8 11,0 46,3 8,2 0,0 Suun th:n potilaat terv.keskuksissa Yksit. ham.huollon korv. saaneet Vuonna 2016 koko maassa terveyskeskuksen suunterveydenhuollon palveluja käytti 35 % ja yksityisiä palveluja 19 % väestöstä. Kuntayhtymän alueella terveyskeskuksen suun terveydenhuollon palveluja käytti 33 % ja yksityistä palvelua 19 % väestöstä. Eniten perusterveydenhuollon hammashuollon palveluja käyttivät padasjokelaiset ja vähiten lahtelaiset. (Sotkanet ja Kela) 5.2 Vammaispalvelut Vammaispalvelujen asiakkaat asukasta kohti vuonna Vaikeavammaisten kuljetuspalv. Henkilökoht. avustajatoim. Vaikeavammaisten palvelusuminen Vammaispalvelujen piirissä on hyvin pieni osa väestöstä ja palvelujen käyttö vaihtelee kunnittain. (Sotkanet) 19

20 Koko maa Koko maa 5.3 Perheneuvola 30,0 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat, % alle 18-vuotiaasta väestöstä vuonna ,0 22,6 20,0 15,0 15,7 14,7 10,0 5,0 7,3 8,6 2,0 4,8 8,7 5,4 8,0 6,9 4,0 6,7 4,9 0,0 Vuonna 2015 kuntayhtymän alueen alle 18-vuotiaista käytti perheneuvolapalveluja selvästi useampi (15,7 %) kuin koko maassa (7,3 %). Kuntien välillä palvelujen käytössä on suuria vaihteluja. Lahden luku sisältää myös puheterapiassa käyneet lapset ja nuoret. (Sotkanet) 5.4 Päihdehuolto 25,0 Päihdehuollon asiakkaat 1000 asukasta kohti vuonna ,0 18,1 15,0 15,0 14,6 13,0 10,0 8,4 7,4 8,0 7,5 7,9 5,0 0,0 3,7 2,8 2,8 3,0 4,3 2,8 1,0 5,7 1,6 4,1 2,9 4,1 2,8 3,0 2,0 2,3 4,6 2,4 3,8 2,8 1,0 0,5 2,5 4,5 2,9 3,2 2,1 1,6 5,9 1,0 0,5 0,7 0,0 Avopalvelut Laitos Päihteiden vuoksi sairaalan/tk:n vuodeos. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu kuitenkin myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei siis välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. (Sotkanet) 20

21 Koko maa 5.5 Ikääntyneiden palvelut Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamassa laatusuosituksessa iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017: 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on kotona asuvia % säännöllisen kotihoidon piirissä % tehostetun palveluasumisen piirissä 6 7 % omaishoidon tuen piirissä 6 7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2 3 % % 90,6 91,1 Kotona asuvat yli 75-vuotiaat ja yksin asuvat yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna ,9 98,1 91,3 92,0 89,9 85,3 91,4 90,7 88,5 89,7 90,6 93, ,7 50,6 46,4 52,4 49,2 42,5 52,7 50,6 52,8 39,6 50,6 51,3 49,4 48, Kotona asuvat Yksin asuvat Laatusuositus % Vuonna 2015 kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus ikäryhmästä vastasi laatusuositusta lähes kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. Vanhusväestöllä yksi pitkäaikaisen laitoshoidon riskitekijöitä on yksin asuminen. Vuonna 2015 noin 51 % kuntayhtymän alueen 75 vuotta täyttäneistä asukkaista oli yksin asuvia. Kuntien välistä vaihtelua esiintyy jonkin verran. Pienin yksin asuvien osuus oli ssä ja suurimmat yksin asuvien osuudet olivat Lahdessa, Iitissä ja ssa. 21

22 Koko maa Koko maa 20,0 % Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,0 13,6 Laatusuositus % 11,8 11,7 11,7 10,0 9,3 9,5 8,3 8,6 10,6 9,5 9,8 10,1 8,2 5,7 5,0 0,0 Kuntayhtymän alueen 75 vuotta täyttäneistä oli säännöllisen kotihoidon piirissä pienempi osuus kuin koko maassa. Kotihoidon piirissä olevien osuus vaihtelee kunnittain. Laatusuositus täyttyi ainoastaan ssa. % 14 Tehostetun palveluasumisen piirissä olleet yli 75-vuotiaat, % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna ,1 7,1 9,8 Laatusuositus 6-7 % 6,7 6,0 8,7 9,9 7,1 8,9 9,6 10,3 9, ,9 0 Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75-vuotiaiden osuus vastasi laatusuositusta tai ylitti sen vuonna 2015 kuntayhtymän muissa jäsenkunnissa paitsi ssa ja ssä. 22

23 Koko maa Koko maa 10 % Omaishoidon tuen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna Laatusuositus 6-7 % 5,2 5, ,7 4 2,6 3,7 4,1 2,1 4,2 4,0 3,5 4,4 4,7 3,1 0 Omaishoidon tuen piirissä olevien yli 75-vuotiaiden osuus ei vastannut laatusuositusta missään kuntayhtymän jäsenkunnassa vuonna % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet yli 75-vuotiaat % vastaanikäisestä väestöstä vuonna ,2 2 Laatusuositus 2-3 % 0 2,1 1,7 2,0 1,9 1,0 4,8 1,5 1,9 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus oli selvästi laatusuositusta suurempi ssä ja ssä vuonna (Sotkanet) 23

24 Erikoissairaanhoito 6. Palvelujen kustannukset 6.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 2015 ja vertailu Manner-Suomeen Kunta Sosiaali- ja Vert. Sosiaali- Vert. Tervey- Vert. Perus- Vert. Erikois- Vert. terveys- koko toimen koko den- koko terveyden- koko sairaan- koko toimen maa maa huollon maa huollon maa hoidon maa Manner-Suomi Hämeenkoski Nastola Kuntayhtymän alueen erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Manner-Suomen kustannustasoa alhaisemmat vuonna Kuntien palvelutarpeissa ja kustannuksissa on huomattavia eroja. (Kuntaliitto) 140 Kuntien nettokustannukset /as. vuonna 2015 vertailu Manner-Suomeen (= 100) PTHpainotteinen ESHpainotteinen Hämeenkoski Nastola Perusterveydenhuolto 24

25 Terveydenhuolto Kuntien nettokustannukset /as. vuonna 2015 vertailu Manner-Suomeen (= 100) 160 Sosiaalitoimipainotteinen Terveydenhuoltopainotteinen Nastola Hämeenkoski Sosiaalitoimi 6.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 120 Tarvevakioidut sote-menot 2015 Koko maa =

26 Ttarvevakioidut kustannusket (koko maa = 100) Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet ja tarvevakioidut kustannukset vuonna Tarve matala, kustannukset korkeat Tarve suuri, kustannukset Tarve matala, Tarve suuri, kustannukset matalat kustannukset matalat 80 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 Tarvekerroin (koko maa = 1) Kuntakohtaiset tarvekertoimet perustuvat tietoihin kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Vertailuaineiston perusteella voidaan todeta, että kuntien sotemenoissa on merkittäviä eroja, mutta tilasto ei kerro erojen syitä. (THL/CHESS) Tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireissä 2015 Shp Sosiaali- ja terveydenhuollon* tarvevakioidut menot 2015 Nettomenot Euroa/ asukas Nettomenot, indeksi Koko maa = 100 Tarvekerroin Koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa = 100 Etelä-Karjala ,08 96 Etelä-Pohjanmaa ,10 94 Etelä-Savo ,16 98 HUS , Itä-Savo , Kainuu , Kanta-Häme ,02 98 Keski-Pohjanmaa , Keski-Suomi ,03 95 Kymenlaakso ,11 99 Lappi , Länsi-Pohja , Pirkanmaa , Pohjois-Karjala ,14 96 Pohjois-Pohjanmaa ,04 94 Pohjois-Savo ,14 98 Päijät-Häme ,05 90 Satakunta , Vaasa , Varsinais-Suomi , Min ,89 90 Max , * sosiaalihuolto mukana Vuonna 2015 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin tarvevakioitu menoindeksi oli valtakunnan alhaisin. 26

27 6.3 Erikoissairaanhoidon tuottavuus THL on tarkastellut erikoissairaanhoidon tuottavuutta 1990-luvun lopusta lähtien. Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut kaikkina vuosina tuottavimpien sairaaloiden joukossa, niin myös vuonna THL: Sairaaloiden tuottavuus 2015, keskussairaalat 0,70 0,80 0,90 1,00 1,10 1,20 Pohjois-Karjala Mikkeli Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Satakunta Länsi-Pohja Kymenlaakso Seinäjoki Savonlinna Lappi Vaasa 0,89 0,86 0,89 0,86 0,89 0,87 0,85 0,89 0,98 0,99 0,97 0,99 0,97 0,96 0,98 1,02 1,01 1,01 1,03 1,00 1,01 1,00 1,07 1,07 1,08 1,13 1,13 1,13 1,12 1,13 Episodi-tuottavuus Hoitojaksotuottavuus Grafiikka Anu Lindfors Indeksit kuvaavat episodi- ja hoitojaksotuottavuutta suhteessa saman sairaalatyypin tuottavuuteen. Sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = Erikoissairaanhoidon kustannusindeksi 120 Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannusindeksi vuonna 2015 (koko maa = 100) ,8 88,5 86,8 89,2 93,0 92,7 98,5 95,9 83,0 90,6 93,9 94,7 83,3 70 Indeksi kuvaa ikä- ja sukupuolivakioituja somaattisen erikoissairaanhoidon alueellisten episodien laskennallisia kustannuksia asukasta kohti (saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu). 27

28 7. Johtopäätökset sosiaali- ja terveydenhuolto Vaikka useat edellä esitetyistä indikaattoreista eivät koko kuntayhtymän aluetta tarkasteltaessa poikkea merkittävällä tavalla koko maan tilanteesta, kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Maaseutumaisten ja kaupunkien/kaupunkimaisten kuntien haasteet ovat erilaisia. Kuntakohtaisiin vaihteluihin on syytä kiinnittää huomiota palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Keskeisiä haasteita kuntayhtymän alueella ovat - väestön ikääntyminen - sosioekonominen tilanne - päihteiden käyttö - mielenterveysongelmat - palveluiden rahoitus. Väestön ikääntyminen on kuntayhtymän alueella suhteellisesti nopeampaa kuin koko maassa ja painottuu pohjoisen alueen kuntiin. Yhä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan, jolloin kotona asumista tukevien palvelujen tarve kasvaa. Korkea työttömyysaste ja pitkittynyt työttömyys, alhainen koulutustaso, nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen, toimeentulotuki ja pienituloisuus ovat sosioekonomisia tekijöitä, jotka muodostavat merkittävän sosiaalisen syrjäytymisen riskin. Sosioekonominen asema vaikuttaa myös alkoholin käytön trendeihin. Alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat ovat merkittävä syy ennenaikaisiin kuolemiin ja elinvuosien menettämiseen kuntayhtymän kunnissa. Kansantauti-indekseillä mitattuna alueella esiintyy enemmän psykooseja kuin koko maassa keskimäärin. Vaikka kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat palvelutarpeeseen nähden alhaiset, kuntien taloudellinen tilanne edellyttää kustannusten kasvupaineiden hallintaa rakenteellisilla ratkaisuilla, toimintatapoja uudistamalla sekä tukemalla väestöä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä työ on keskeinen osa Hyvinvointikuntayhtymän palvelutoiminnan kehittämistä. 28

29 KOKO MAA 8. Ympäristöterveydenhuolto 8.1 Toimintaympäristö Taajama-asteet ,4 90,9 97, , ,4 54,9 59,4 66,8 66,4 50,6 51, ,4 39, Taajama-aste kuvaa taajamissa asuvan väestön osuutta. Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkuntien taajama-aste on vähitellen kohoamassa. Taajamien terveellisen ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristö varmistaminen heijastuu myös ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Merkittävimmät työllistävät toimialat 2014, % työllisistä 9,7 21,7 25,1 5,3 9,0 5,1 18,6 2,7 10,6 15,7 18,2 4,6 20,1 4,6 21,9 1,8 7,5 8,6 9,7 12,3 28,6 24,3 22,8 30,2 13,0 10,3 3,8 24,9 5,3 6,5 8,7 12,5 14,5 14,5 3,9 9,5 7,5 6,9 16,1 18,4 18,7 15,1 21,3 2,4 3,0 3,8 6,3 Ammatillinen, tieteellinenja tekninen toim., hallinto-tukipalvelut Julk.hallinto ja maanpuol., koulutus, sotepalvelut Maa-, metsä- ja kalatalous 5,9 15,2 8,6 3,0 4,1 42,5 18,0 1,5 Muu palvelutoiminta 6,0 25,2 11,0 2,9 8,5 26,4 16,4 1,8 Rakentaminen 11,1 8,8 26,0 25,6 7,1 5,7 2,54,1 6,1 7,4 24,4 19,9 22,1 18,8 1,8 5,0 Teollisuus 7,1 8,5 11,1 25,0 25,6 28,2 16,9 10,9 3,5 7,1 5,0 6,8 3,6 5,0 7,5 17,7 14,5 21,1 21,0 20,5 16,5 2,6 3,1 5,2 Tukku-vähittäiskauppa, kuljetus-varastointi, majoitus-ravitsemis Muut toimialat Koko maa 12,3 29,3 3,3 5,4 6,4 12,9 21,3 7,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti, mutta mahdollisesti pysyvämminkin. Vaikutukset työllisyyteen ovat myös merkittäviä. 29

30 8.2 Palvelujen saatavuus Terveydensuojelun palvelutoiminta vuonna 2016 Yhteensä (Nastola) Tarkastus Päätös Puhelin- tai sähköpostikontakti Neuvonta- ja konsultaatiokäynti Lausunto Eläinlääkintähuollon palvelutoiminta vuonna 2016 (Nastola) Ulkokunnat Yhteensä ELL:n tilakäynti 1/2-1 h h yli 2 h Asiakkaan käynti vo:lla alle 1/2 h /2-1 h yli 1 h Muu tarkastus alle 2h yli 2h Ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin. Valvontatarpeen mukaiset tavoitteet on lähes saavutettu. Yleisen ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa). Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti laajan maakunnallisen yhteistyön puitteissa (erityisesti eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkärin toiminnan osalta). 8.3 Kustannukset Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna ,3 52, ,7 15,3 25,2 29,1 24,9 19,7 22,3 22, ,5 8,9 0 Ympäristöterveydenhuollon palvelujen paikalliset tarpeet ja yksityinen palvelutarjonta heijastuvat kuntien välisiin kustannusvaihteluihin. Esimerkiksi maaseutumaisilla paikkakunnilla, joissa on tuotantotiloja, kunnallisten eläinlääkäripalveluiden tarve on suuri. Kaupungeissa ja keskustaajamissa on usein tarjolla yksityisiä eläinlääkäripalveluja. 30

31 8.4 Valvontakohteet Terveydensuojelun valvontatyypeittäin 2017 Laki Elintarvikevalvonta (alkutuotanto vähennetty) Valvontakohteita 1032 Terveydensuojelu 748 Tupakka- ja LääkeL 275 Eläinlääkintähuollon valvontakohteet valvontatyypeittäin 2017 Maitotilat 220 Terveysvalvontaohjelmat Lampolat Vesiviljelylaitokset 7 11 Siipikarjan salmonellavalvonta 10 Munapakkaamot 2 Ilmoituksenvaraiset kohteet 138 Haaskanpitäjät 6 Sivutuotealan laitokset 2 Sonniasemat 1 Kunnan tulee lainsäädännön mukaan (eläinlääkintähuoltolaki /765) järjestää alueellaan peruseläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläimille sekä virka-aikana että päivystysaikana. Lisäksi kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta. Pieneläimet Lemmikkieläinten määriä ei rekisteröidä maassamme, joten niiden lukumäärä perustuu asukasluvun mukaan tehtyyn arvioon (1/8). Pieneläimiä on arviolta ympäristöterveyskeskuksen toimialueella. Mikäli mukaan lasketaan myös päivystysalue, niin kokonaislukumäärä on noin Pieneläinten lukumäärä ja niiden aiheuttama työmäärä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Hyötyeläimet Vuonna 2016 päivitetyn valvontasuunnitelman mukaan ympäristöterveyskeskuksen toimialueella on yhteensä 566 rekisteröityä hyötyeläintilaa. Näistä nautatiloja on 318, sikatiloja 26, lammas- ja vuohitiloja 169, ja siipikarjatiloja 53. Suurin työllistävä vaikutus on maidontuotantotiloilla, joita vuoden 2016 lopussa oli 220. Hevoset Varsinkin yhtymän eteläisissä osissa on runsaasti hevosia. Valvontasuunnitelman mukaan hevostilojen kokonaislukumäärä on noin

32 8.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa Altiste Altistuneita Vaikutus Ulkoilman pienhiukkaset Tupakoimattomien altistuminen tupakansavulle kotona (lapset tai kotona/töissä (aikuiset) Sisäilman radon Auringon UV-säteily Ympäristömelu Tapauksia vuosittain a Tapauksia Ympäristöterveyskeskus Tapauksia Yksilöriski b koko väestö ennenaikainen kuolleisuus ,3 % 3,5 milj. ( vuotiaat) vakava oirepäivä 2,1 milj pv (alle 15- astman vuotiaita) puhkeaminen* ,0 % astman (aikuisia) puhkeaminen * ,0 % (aikuisia) (aikuisia) koko väestö koko väestö 2,6 milj. (>45 db L DEN ) 2,1 milj. (>40 db L N ) Kotien kosteusvauriot Kuolleisuus (iskeeminen sydäntauti) ,0 % kuolleisuus (keuhkosyöpä) ,1 % kuolleisuus (keuhkosyöpä) ,4 % kuolleisuus (melanooma) ,2 % kuolleisuus (okasolusyöpä) 25 <1 <1 0,03 % suuresti kiusaantuneita ,0 % suuresti unihäiriöisiä ,0 % 0,8 milj. (>59 db L DEN ) sydäninfarkti* 90 2 <2 0,8 % astman puhkeaminen* ,0 % alahengitystieoireita päivittäin/ lähes päivittäin ,0 % ylähengitystieoireita päivittäin/ lähes päivittäin ,0 % a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski. *Näyttö altistuksen syy-yhteydesä ei konklusiivinen. 8.6 Keskeiset muutokset Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti. Väestön ikääntyminen muuttaa liikenteen ja asumisen turvallisuusvaatimuksia ja vaikuttaa sosiaalipalvelujen rakenteeseen ja palveluprosesseihin. Väestön koulutustaso nousee nykyisestä. Valmistelussa oleva kansallinen lainsäädäntö siirtää toteutuessaan ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuntien vastuulta maakuntien vastuulle. Maakuntien laajan itsehallinnon toteutuessa maakuntaa saa itse päättää, miten palvelut maakunnassa toteutetaan. EU- lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön muutokset muuttavat valvontakäytäntöjä. Yhdyskuntakehitys nopeutuu; asuinalueiden ja liikenneväylien kehitys on nopeaa. Palveluprosessit muuttuvat myös taajamakehityksen johdosta. Kansainvälistyminen lisää eri maiden ihmisten kanssakäymistä sekä eläinten ja elintarvikkeiden liikkumista. Ympäristön terveyshaittoja koskeva tieto lisääntyy. 32

33 Hyötyeläinten määrä ei kasva, tuotantoyksiköiden määrä vähenee ja yksikkökoko kasvaa. Pieneläinten määrä lisääntyy etenkin taajamissa. 9. Johtopäätökset ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon toiminta ja talous mitoitetaan kuntien maksukyvyn pohjalta ottaen huomioon mahdolliset valtion korvaukset ympäristöterveydenhuollon ylimääräisistä tehtävistä. Mahdolliset muutokset kuntien elinkeinorakenteisiin vaikuttavat terveydensuojelun valvontasuunnitelmiin ja yleisen terveydensuojelun vaatimuksiin ja toimintaan. Valvontasuunnitelmissa asetettuja tavoitteita päivitetään säädösmuutosten ja keskusviranomaisten ohjauksen mukaisesti. Ympäristöterveyskeskus tekee aktiivisesti yhteistyötä yhteistoiminta-alueen kuntien viranomaisten kanssa terveyshaittojen huomioimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi maankäytön ratkaisujen yhteydessä. Myös voimavarojen käyttö muuttuu. Informaatioteknologian ja sähköisten palvelumuotojen käyttö lisääntyy. Ympäristön terveyshaittoja koskevan tiedon lisääntyminen antaa mahdollisuuksia ennalta ehkäisevä toiminnan kehittämiselle. Valvonta painottuu ennaltaehkäisevään kuntalaisten ja valvontakohteiden neuvontaan ja ohjaukseen, johon varataan riittävästi resursseja. Tehokas ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää myös tiivistä yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. Kansainvälistyminen ja ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen kasvattaa sekä ihmisten että eläintautien leviämisen riskejä. Tuotantoeläinyksiköiden koon kasvu lisää toisaalta eläintauti- ja eläinsuojeluriskejä, mutta toisaalta antaa mahdollisuuksia eläinten terveydenhuollon ja eläinsuojelun kehittämiselle. Tätä tukevat vuosittain tuotantoyksiköille laadittavat terveydenhuoltosuunnitelmat. Eläintautien vastustusta ja epidemioihin varautumista sekä eläinsuojelua ja zoonoosien hallintaa tehostetaan. Eläinlääkärien työ kohdentuu nykyistä enemmän pieneläinten peruseläinlääkintään. Yhteistyötä yksityisten pieneläinklinikoiden kanssa jatketaan päivystystoiminnan osalta. Ympäristöterveyskeskus varautuu toiminta-alueensa muutokseen osana valtakunnallista maakuntauudistusta ja osallistuu maakunnan organisaation valmisteluun. Tavoitteena on, että ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus säilytetään maakunnassa yhtenäisenä. 33

34 10. Lähteet Kela Terveyspuntari: Kansantauti- ja sairastavuusindeksit 2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Ympäristöterveydenhuollon toimintatilastot 2016 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013 Suomen Kuntaliitto Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ja tarvevakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2015 THL Sotkanet-indikaattoripankin indikaattorit Erikoissairaanhoidon tuottavuus 2015 Tilastokeskus Väestötietopalvelu Kirjallisuus Häkkinen Unto, Nguyen Lien, Pekurinen Markku ja Peltola Mikko. Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 3/2009. Pylkkänen Elina ja Väisänen Antti. Tutkimus sosiaalihuollon valtionosuusperusteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2009. Vaalavuo Maria, Häkkinen Unto ja Fredrikson Sami. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 24/