KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman liite

Transkriptio

1 29 KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman liite

2 Kuntakortit Sisältö 1. Väestö ja väestörakenne Osallisuus ja syrjäytyminen Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kattavuus Kuntien rahoituspohja Käyttö, kustannukset ja tuottavuus Ympäristöterveydenhuolto...27 Käsitteitä...33 Lähteet

3 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Näissä kuntakorteissa kuvataan väestön palvelujen tarvetta, saatavuutta, palvelujen kattavuutta, palvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Tarkastelu sisältää KASTE-indikaattorit siltä osin kuin tietoja on saatavissa. Näiden tietojen pohjalta tehdään johtopäätöksiä toiminnan kehittämisen perustaksi. 1. Väestö ja väestörakenne Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, väestön koulutustasolla ja väestön huoltosuhteella. Väestörakenne 28 Ikäryhmä/osuus koko väestöstä VÄESTÖRAKENNE 28 Yhteensä % % % % % % % , , , , , , , , 7 4, , , , ,6 45 3, , , , , , , , ,3 14 4, 291 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 61 2, , , , , , , , ,8 31 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 58 2, , , , , , , , , , , , , 93 6, , ,8 16 4,6 28 8, , , 381 1, , , , , , 198 9, ,8 45 2, , , , , , ,2 15 3, , , , , , , ,1 Peruspalvelukeskus , , , , , , ,2 Läntinen perusturvap , , , , , , 845 2,1 Ympäristöterv.keskus , , , , , , ,1 Väestöennuste Ikäryhmä/osuus koko väestöstä VÄESTÖENNUSTE Yhteensä % % % % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 49 9, , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 71 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 3 7, , , , ,8 Peruspalvelukeskus , , , , , , ,8 Läntinen perusturvap , , , , , , , Ympäristöterv.keskus , , , , , , ,93 Ennusteen mukaan väestön määrä vähenee kaikissa Itä-Hämeen kunnissa, Padasjoella ja Iitissä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan tai kasvaa. Kasvu on voimakkainta Lahdessa ja sen lähikunnissa. Koko piirissä väestön määrä kasvaa 5 8 henkilöllä 65-vuotiaiden ja vanhempien ikäryhmien osuus väestöstä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Erityisen korkea se on pienissä piirin reuna-alueen kunnissa. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa kunnissa. Koko piirissä yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa yhteensä 18 5 henkilöllä. Siitä vuotiaiden kasvu on 11 4 henkilöä, vuotiaiden kasvu 7 1 henkilöä ja yli 84-vuotiaiden kasvu 2 2 henkilöä. Lasten osuus väestöstä pienenee. Lasten määrä kasvaa piirin alueella yhteensä ikäryhmässä 6-vuotiaat 36 lapsella, mutta ikäryhmässä 7 14-vuotiaat lasten määrä vähenee 48 lapsella. Työikäisten osuus väestöstä pienenee kaikissa kunnissa paitsi ssa. Koko piirin alueella työikäisten määrä vähenee noin 12 5 henkilöllä. Kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kasvukunnissa palvelutarvetta lisää myös väestön kasvu. 2

4 Ikäryhmien osuudet väestöstä vuonna 28 ja Tilastokeskuksen vuoden 27 väestöennusteen mukaan 28 6,6 9,1 66,5 8,9 5,9 1,9 6,6 8,8 6,4 13, 7,2 2,8 28 6, 8,8 65,4 1,2 6,5 2,1 6, 8,4 57,9 15,2 8,5 3,1 Ympäristöterv.keskus 28 6,8 1,1 63,9 1, 6,2 2,1 6,8 9,8 56,5 14,9 8, 2,9 Läntinen ptp 28 6,8 1,1 63,8 1,1 6, 2,1 6,8 9,9 55,9 15,2 8,3 3, Peruspalv.keskus 28 6,3 9,7 63,7 1,2 6,8 2,2 6,5 9,5 56,7 15,1 8,2 3,1 28 4,3 7,7 57,8 15,1 11,2 3,3 4,3 7,1 51,2 19,6 12,3 4,8 28 6,9 12, 62, 9,8 5,8 2,2 5,7 9,4 59,5 13,9 7,7 2,9 28 4,6 8, 58,2 14, 1,8 3,6 4,6 7,2 49,7 2,4 12,4 5, 28 7,1 1,5 63,8 9, 6,3 2,3 7, 1,5 57,5 13,8 7,3 2,9 28 7,4 1,1 67,1 8,5 4,4 1,2 7,4 1, 58,5 14,1 6,8 2, 28 6,1 1,5 61,6 1,5 7,6 2,9 6,7 9,7 55,7 15,2 8,4 3,3 28 5,7 7,9 67,2 9,8 6,2 2,1 5,7 7,5 6, 14,5 8,4 2,9 28 6,3 9,6 65,6 9,3 5,8 2,6 6,1 9,4 58,7 14,9 7,6 2,5 28 5,2 8,8 63,3 11,1 8,1 2,7 5,8 8,5 54,7 16,9 9,4 3,8 28 5,5 9, 62,7 11,4 7,7 2,9 5, 7,4 56,1 17,6 9,2 3,8 28 8, 11,1 65, 8,8 4,6 1,3 7,8 11,2 56,8 13,4 7,3 2,5 28 5,3 8,5 63,7 12,1 7,6 2,2 4,7 7,1 54,6 18,5 1,6 3,7 28 4, 8,4 6,9 13,2 9,9 3,3 4,7 6,9 54,3 18,2 1,5 4,7 28 5,5 9,1 62,4 12,1 7,4 2,8 5,7 8,3 53,8 17,9 9,7 3,9 28 4,8 8,3 59,7 13,5 9,6 3,1 6,3 8,8 55,8 14,4 9,6 4,1 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % v % 1-6 v % 7-14 v % v % v % v % yli 85 v % 3

5 Koulutustasomittain Koulutustasomittain kuvaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkeä kohti. Väestön koulutustaso on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikissa kunnissa alhaisempi kuin maassa keskimäärin (315). ssa koulutustaso on lähinnä maan keskitasoa (311). Koulutustaso on matalin reuna-alueen kunnista Artjärvellä, ssa, Padasjoella ja ssä (25 211). Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempi kuin vähemmän koulutettu, mutta he hakevat herkemmin palveluja terveysja muihin ongelmiinsa. Huoltosuhde, demografinen ,1 65,2 64,5 6, 55,8 52,6 53,3 6,7 58,1 52, 48,6 62, 48,6 56,5 67,9 6,5 73,5 4 2 Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 1 työikäistä ( vuotiasta) kohti. Mitä enemmän lapsia ja eläkeläisiä on, sitä korkeampi on luku. Huoltosuhde on Päijät-Hämeessä (52,6) hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin (5,1). Lahdessa ja ssa huoltosuhde on pienempi kuin maassa ja koko piirissä keskimäärin. ssa ja ssä se on lähes koko piirin keskiarvossa, muissa kunnissa suurempi. ssä se on korkein (73,5). Lähes kaikissa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitustarve kuin maassa keskimäärin. Johtopäätökset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kasvukunnissa palvelujen tarvetta lisää myös väestön kasvu. Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempi kuin vähemmän koulutettu, mutta he hakevat herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa. 4

6 a ja Lahtea lukuun ottamatta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitustarve kuin maassa ja sosiaali- ja terveyspiirissä keskimäärin. 2. Osallisuus ja syrjäytyminen Osallisuutta ja syrjäytymistä kuvataan seuraavilla KASTE -indikaattoreilla: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään, Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta, Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta, Pitkäaikaistyöttömien määrä. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana kaikki toimeentulotukea saaneet ikäryhmittäin. KASTE -indikaattorista Pitkäaikaisasunnottomien määrä ei ole käytettävissä kuntakohtaisia tilastoja. % 2,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 27 2,2 2 1,5 1 1,2 1,5 1,1 1,4 1,7,7,9 1,4 1,8 1,8 1,6 1,5 1,6 1,8,5 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia alle 18-vuotiaista oli Päijät-Hämeessä (1,5 %) hieman enemmän kuin maassa (1,2 %) keskimäärin. Sijoitettujen osuus oli korkein Artjärvellä (2,2 %). Alle maan keskiarvon heitä oli vain ssa (,7 %) ja Iitissä (,9 %) ja ssa (1,1 %). % 1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,4 7, ,3 4,7 2,6 1,1 3,3 2,9 2,2 4,7 4,5 3,5 2,1 1,5 1,4 1,6 4,2 5

7 2 15 % 11,7 13,7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 27 12,9 13,3 14,3 14,5 13,3 13,3 17,8 13,5 15,6 16, ,8 1 8,1 9,5 7,6 5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vuotiaista on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä suuri (13,7 %). ssa heitä on 11,4 %. ä (8,1 %), Padasjokea (7,6 %) ja ä (9,5 %) lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on ssä 17,8 %. 6 % Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,4 3,1 2,4 3,6 4,6 2,9 3,5 3,2 3,3 4,1 2 1,3 1 Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus Päijät-Hämeessä on korkeampi (3,1 %) kuin maassa keskimäärin (2,4 %). n tasolla tai sen alle heitä on Iitissä (1,3 %) ja ssa (2,4 %), Kaikissa muissa kunnissa pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Suurin se on ssa (4,6 %) 6

8 Toimeentulotukea saaneet, % ikäryhmästä vuonna 28 % 2 14,6 12,3 17, ,5 15,5 11,8 15,6 1,7 11,5 16, ,5 8,1 6,4 6,4 7,9 6,6 3,7 6,9 4,3 3,9 5,6 4,4 8,8 4,5 4,7 5,2 6,2 7,7 6,3 5,2 5,9 4,8 8,6 9,2 8,1 3,5 3,6 3,4 4,9 6,8 4,9 5,8 5,6 7,4 9 7,6 4,4 7,3 4,2 9,2 7,3 7,9 7,6 6,1 7,3 6 4,6 5,9 5,6 7,8 4 5,3 3,6 7,7 5,4 8,6 6,6 Henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Lapsiperheet, % lapsiperheistä vuotiaat, % vastaavanik. väestöstä vuotiaat, % vastaavanik. väestöstä Toimeentulotukea saaneiden väestöosuus kokonaisuutena tarkasteltuna on Päijät-Hämeessä samalla tasolla kuin maassa keskimäärin, poikkeuksena vuotiaat, joita on enemmän. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuret. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä vuonna 27 4 % , ,5 27,2 26,8 25,9 21,6 22,7 2,5 21,7 28,2 26,9 27,9 23,7 24,8 22,4 1 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Päijät-Hämeen piirissä (27 %) korkeampi kuin maassa (24 %) keskimäärin. Erityisen korkea se on ssa (31,3 %), ssa (28,5 %) ja ssä (28,2 %). Alle koko maan keskiarvon se on piirin reuna-alueen kunnissa Artjärvellä, ssa, Hämeenkoskella, Iitissä ja ssä sekä ssa. Johtopäätökset Kaikilla osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavilla mittareilla mitattuna tilanne on Päijät-Hämeessä huonompi kuin maassa keskimäärin. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota ssa, Lahdessa, ssa ja ssa. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä. 7

9 3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot Valtakunnallisesti on ehdotettu hyvinvointia, terveyttä ja terveyseroja mitattavaksi seuraavilla KASTEindikaattoreilla: Alkoholijuomien kokonaiskulutus asukasta kohti, Ylipainoisten osuus työikäisistä, työikäistä kohti, Tupakoivien vuotiaiden osuus ikäluokasta, Lapsiperheiden pienituloisuusaste, Vanhusten ikävakioitu toimintakyky sekä Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat. Näistä ainoastaan Lapsiperheiden pienituloisuusasteesta on käytettävissä valtakunnallisia tilastoja kunnittain. Me kuvaamme hyvinvointi ja terveys sekä terveyseroja lapsiperheiden pienituloisuusasteen lisäksi yleisellä pienituloisuudella, alkoholijuomien myyntitilastolla, ja KELAN sairastavuusindekseillä sekä ennenaikaista kuolleisuutta kuvaavilla indikaattoreilla. Lapsiperheiden ja kunnan yleinen pienituloisuusaste vuonna ,9 15, 15,6 2, 12,2 15,5 26,1 26,1 15, 16,1 11,5 11,8 16,1 14,3 17,6 11,5 15, 17,5 18,2 15,6 18,2 12,2 13,3 12,5 15, 13,5 19,6 14,1 16,1 21,9 25, 1 8,1 5 Lapsiperheiden pienituloisuusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapsiperheiden ja kunnan yleinen pienituloisuus vaihtelee. ssa, ssa ja Lahdessa molempien pienituloisuusaste on lähellä toisiaan ja molemmat ylittävät maan keskiarvon. Myös ssa ja ssa luvut ovat lähellä toisiaan, mutta alittavat maan keskiarvon. Hämeenkoskella ja Padasjoella kunnan yleinen pienituloisuusaste on huomattavasti korkeampi kuin lapsiperheiden ja kunnan yleinen pienituloisuusaste ylittää maan keskiarvon, mutta lapsiperheiden on maan keskiarvossa tai alittaa sen. Erityisen korkea pienituloisuusaste on ssa ja ssä. Kansantauti-indeksit 27 = Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti 8

10 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä väestön terveydentila kansantauti-indeksillä mitattuna on parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelreumaa ja psykooseja, joissa tilanne on hieman huonompi kuin maassa keskimäärin. Väestön terveydentila vaihtelee kunnittain huomattavasti. Padasjoella, ssa ja ssä tilanne on lähes kaikkien kansantautien kohdalla huonompi kuin maassa tai Päijät-Hämeessä keskimäärin. ssa, ssä, Iitissä, Lahdessa ja ssa näiden sairauksien osalta väestö on keskimääräistä terveempää. Sairastavuusindeksit 27 = Sairastavuusindeksi Kuolleisuusindeksi Työkyvyttömyysindeksi Erityiskorvausoikeusindeksi Väestön sairastavuusindekseillä mitattuna päijäthämäläistensairastavuus on vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Kuolleisuus on hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kuntakohtaiset erot ovat suuret. Sairastavuus on suurinta Padasjoella, Artjärvellä, ssa ja ssä ja vähäisintä ssa, ssa, ssa ja Hämeenkoskella. 2, Terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut tarvekertoimet 27, indeksi koko maa = 1 1,5 1, 1,27 1,24 1,14 1,11 1,33 1,3 1,11 1,9 1,15 1,12 1,14 1,11 1,2 1, 1,4 1,2 1,11 1,16,87,85,89,87,98,95 1,4 1,1 1,41 1,37 1,38 1,34 1,5 1,2,5 Tarvevakioitu kerroin Tarve- ja olosuhdevakioitu kerroin 9

11 Johtopäätökset Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että Päijät-Hämeessä keskimäärin väestön terveydentila ei poikkea koko maan tilanteesta, mutta kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Tämä tulisi ottaa huomioon palveluja suunnattaessa. 4. Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kattavuus Valtakunnallisesti on ehdotettu palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuus ja alueellisia eroja kuvattavaksi seuraavilla KASTE-indikaattoreilla: Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin, Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat, Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat, Tarpeen mukainen säännöllinen kotihoito, Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita, Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje, Sosiaalityöntekijävaje ja Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa. Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin perustuu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän jatkuvasta asiakaspalautejärjestelmästä vuonna 28 saatuihin palautteisiin. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat ja Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat on saatu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tilastoista. Tiedot Tarpeen mukaisesta säännöllisestä kotihoidosta, Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista yli 75-vuotiaistasekä Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivajeesta ja Sosiaalityöntekijävajeesta valtakunnallisiin tilastoihin. KASTE-indikaattoreiden lisäksi palvelujen alueellisia eroja kuvataan kattavuusluvuilla, jotka on saatu valtakunnallisista tilastoista. Asiakaspalaute Erikoissairaanhoito (keskussairaala, päivystyspoliklinikka ja kuntoutuskeskus) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, erikoissairaanhoidon toimiala Palautteita yhteensä 232 kpl (vastanneita 2726 kpl), vastaajista oli naisia 1462 (71,9 %) ja miehiä 422 (2,8 %) Tutkimuksesta / hoidosta oli apua sairauteenne Tilojen rauhallisuus toteutui Esittämänne toivomukset otettiin huomioon Yksityisyyttänne suojattiin Tunsitte olonne turvalliseksi Hoitohenkilöstöllä oli aikaa keskusteluun kanssanne Lääkäreillä oli aikaa keskusteluun kanssanne Hoitohenkilöstö kohteli teitä Lääkärit kohtelivat teitä 1 = Erinomaisesti 2 = Hyvin 3 = Tyydyttävästi 4 = Huonosti 5 = Erittäin huonosti Jos annettu aika ei toteutunut, syy kerrottiin teille Saamanne vastaanottoaika / tutkimusaika toteutui Saitte tietoa jatkohoidosta Saitte tietoa tutkimukseen / toimenpiteeseen valmistautumisesta Saitte tietoa sairaudestanne ja hoitovaihtoehdoista Käyntinne / hoitojaksonne sujui % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % prosenttia Asiakkaat olivat vuonna 28 pääosin hyvin tai erittäin tyytyväisiä keskussairaalan palveluihin (noin 9 % vastanneista). Eniten tyytymättömyyttä aiheutti se, että vastaanotto- tai tutkimusaika ei toteutunut eikä syytä siihen kerrottu (noin 1 % vastanneista). Myös noin 1 % oli sitä mieltä, että lääkäreillä ei ollut riittävästi aikaa keskusteluun. 1

12 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto (peruspalvelukeskus) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimiala Palautteita yhteensä 514 kpl (vastanneita 511 kpl), vastaajista oli naisia 358 (69,6 %) ja miehiä 11 (19,6 %) Palveluiden saatavuus toteutui Palvelusta / hoidosta oli apua teille Tilojen toimivuus toteutui Esittämänne toivomukset otettiin huomioon Yksityisyyttänne suojattiin Tunsitte olonne turvalliseksi Henkilöstöllä oli aikaa keskusteluun kanssanne Henkilöstö kohteli teitä 1 = Erinomaisesti 2 = Hyvin 3 = Tyydyttävästi 4 = Huonosti 5 = Erittäin huonosti Jos annettu aika ei toteutunut, syy kerrottiin teille Sovittu palveluaika toteutui Saitte tietoa teitä koskevasta jatkosuunnutelmasta Saitte tarpeitanne vastaavaa tietoa Palvelu vastasi odotuksianne / tarpeitanne % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % prosenttia Peruspalvelukeskuksen asiakkaista noin 8 % oli hyvin tai erittäin hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat samat asiat kuin keskussairaalassa, mutta tyytymättömien osuus oli suurempi. Ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveyskeskus) Yhteydenotosta oli apua asiaanne Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, ympäristöterveydenhuollon toimiala Palautteita yhteensä 1 kpl (vastanneita 247 kpl), Palveluiden saatavuus toteutui Esittämänne näkemykset otettiin huomioon Yksityisyyttänne suojattiin Henkilöstöllä oli teille aikaa Henkilöstö kohteli teitä Sovittu palveluaika toteutui 1 = Erinomaisesti 2 = Hyvin 3 = Tyydyttävästi 4 = Huonosti 5 = Erittäin huonosti 6= ei koske minua Saitte tietoa asioiden ratkasuvaihtoehdoista Saitte tietoa teitä koskevassa asiassa Asiointinne sujui % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % prosenttia Ympäristöterveyskeskuksen asiakkaista noin 9 % vastanneista oli hyvin tai erittäin tyytyväisiä palveluihin, kun vastauspylväistä poistetaan Ei koske minua -vastaukset. Eniten huonoja arvioita oli asioinnin sujumisessa (noin 5 %). 11

13 Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat Keskussairaala Somaattiset erikoisalat Hoitoa Yli 18 vrk Yli 18 vrk Keskimääräinen odottavien odottaneet odottaneet lkm lkm % odotusaika (vrk) (mediaani) 2) Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat ) ,8 55 Ensimmäiselle käynnille odottavat ) ,3 49 1) Poikkileikkaustilanne leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavista. Poikkileikkaustilanne lasketaan hoito-, leikkaus- tai toimenpidejonoon asettamispäivän ja poikkileikkauspäivän välisestä ajasta. Taulukossa on mukana hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat eli sairaalan resursseista johtuva odotus. Mukaan otetaan myös kiireelliset potilaat, lukuun ottamatta päivystyspotilaita. 2) Käytetään mediaania, suuruusjärjestykseen asetettujen havaintojen keskimmäistä arvoa. 3) Poikkileikkaustilanne ensimmäiselle käynnille odottavista (ei tutkimuskäynti) lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen luo; lääkäri on tehnyt päätöksen lähetteen perusteella ensimmäisestä käynnistä ja potilaalle on joko varattu aika tai tullaan varaamaan aika ensimmäiselle käynnille, joka ei ole vielä toteutunut. Aika lasketaan lähetteen käsittelemis- eli hyväksymispäivästä. Tiedoissa on mukana hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat eli sairaalan resursseista johtuva odotus. Mukaan otetaan myös kiireelliset potilaat, lukuun ottamatta päivystyspotilaita. Toteutuneet hoitojaksot yht. lkm Yli 18 vrk odottaneet lkm Yli 18 vrk odottaneet % Keskimääräinen odotusaika (vrk) (mediaani) 2) Toteutuneiden hoito-, leikkaus- tai toimenpidejaksojen odotusajat ) ,8 9 1) Toteuma lasketaan hoito-, leikkaus- tai toimenpidejonoon asettamispäivän ja hoidon, leikkauksen tai toimenpiteen toteutumispäivän välisestä ajasta. Tiedoissa on mukana hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat eli sairaalan resursseista johtuva odotus. Mukaan otetaan myös kiireelliset potilaat, lukuun ottamatta päivystyspotilaita. 2) Käytetään mediaania, suuruusjärjestykseen asetettujen havaintojen keskimmäistä arvoa. Keskussairaalassa somaattisilla erikoisaloilla oli vuoden 28 lopussa 59 potilasta, jotka olivat odottaneet yli 6 kuukautta leikkaukseen, toimenpiteeseen tai hoitoon pääsyä, keskimääräinen odotusaika oli vajaa kaksi kuukautta. Ensimmäiselle käynnille pääsyä oli odottanut 114 potilasta yli 6 kuukautta, keskimääräinen odotusaika oli noin puolitoista kuukautta. Vuoden 28 toteutuneiden hoitojen osalta yli 6 kuukautta oli joutunut odottamaan 1 49 potilasta keskimääräisen odotusajan ollessa 3 kuukautta. Psykiatria Toteutuneet hoitojaksot yht. lkm Yli 18 vrk odottaneet lkm Yli 18 vrk odottaneet % Keskimääräinen odotusaika (vrk) (mediaani) 2) Psykiatrisen erikoisalojen ensimmäisten käyntien lukumäärät ja toteutuneiden käyntien odotusajat ) Psykiatria ,6 Nuorisopsykiatria ,3 Lastenpsykiatria 153 Yhteensä ,6 1) Toteuma lasketaan lähetteen käsittelyn ja toteutuneen ensimmäisen lääkärikäynnin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan käynnin välisestä ajankohdasta. Tiedoissa on mukana hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat eli sairaalan resursseista johtuva odotus. Mukaan otetaan myös kiireelliset potilaat, lukuun ottamatta päivystyspotilaita. Ensimmäisellä käynnillä tarkoitetaan lähetteen perusteella tapahtuvaa potilaan ensimmäistä käyntiä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen luona, pois lukien tutkimuskäynnit. 2) Käytetään mediaania, suuruusjärjestykseen asetettujen havaintojen keskimmäistä arvoa. Vuonna 28 hoitoa saaneista aikuispsykiatrista potilaista 22 (1,6 %) oli odottanut hoitoon pääsyä ensikäynnille yli 6 kuukautta, nuorisopsykiatrisista 6 (2,3 %). Lastenpsykiatrisista potilaista kaikki olivat päässeet ensikäynnille alle 6 kuukaudessa. 12

14 Psykiatristen erikoisalojen saapuneet lähetteet ja niiden käsittelyaika 1) Toteutuneet hoitojaksot yht. lkm Yli 21 vrk lähetteen käsittelyaika lkm Yli 21 vrk lähetteen käsittelyaika % Keskimääräinen odotusaika (vrk) (mediaani) 2) Psykiatria ,2 Nuorisopsykiatria ,8 Lastenpsykiatria ,5 Yhteensä ,3 1) Laskentaan otetaan mukaan lähetteen saapumisen ja sen käsittelyn (lääkäri ottaa kantaa) välinen aika. 2) Käytetään mediaania, suuruusjärjestykseen asetettujen havaintojen keskimmäistä arvoa. Vuonna 28 aikuispsykiatriassa lähetteen käsittelyaika on ollut 46 potilaalla (2,2 %), nuorisopsykiatriassa 113 (21,8 %) ja lastenpsykiatriassa 5 potilaalla (18,5 %) yli 21 vuorokautta. Peruspalvelukeskus Hoidon ja palvelujen saatavuus 28 TULOSALUE MITTARI ARTJÄRVI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Toteutuu, ei mittaria SOSIAALI- PALVELUT Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = ns. sakkopäivät Jonotusaika yksiköiden välillä (vrk) Sisäisiä jonotietoja ei vuodelta 28 ole saatavilla. Omaishoidon tuen saajat (kpl) Tiedot ovat 12 kuukauden keskiarvoja. Yleisterveydenhuolto: Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) Kiireettömän hoidon odotusaika sairaanhoitajalle (vrk) Päivystyskäynnit kaikista käynneistä (%) sis. Orim. 7,6 5,4 sis. Orim. 36,1 29,6 sis. Orim. 6,4 Suun terveydenhuolto: Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivytystoimenpide vaatii jatkohoitoa? kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon -3 kk -3 kk -3 kk alle 6 kk alle 6 kk alle 6 kk -3 kk -3 kk Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuun hammaslääkärin määräaikaistutkimukseen? -3 kk -3 kk -3 kk yli 12 kk alle 6 kk yli 12 kk -3 kk -3 kk 13

15 Ennaltaehkäisevän työn saatavuus 28 TULOSALUE MITTARI ARTJÄRVI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄ YHTEENSÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ennaltaehkäisevä perhetyö asiakkaat (kpl) käyntiä (kpl) odotusaika (vrk) Seurantatietoa ei ole saatavilla Perheneuvola käyntiä (kpl) odotusaika (vrk) Seurantatietoa ei ole saatavilla Valtimosairauksien ehkäisy asiakkaat (kpl) ryhmät (kpl) SOSIAALI- PALVELUT Lastensuojelun perhetyö perheitä (kpl) KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT Ennaltaehkäisevät kotikäynnit palvelua ei ole tuotettu vuonna 28 Palveluohjauksen asiakasmäärät Seurantatietoa ei ole saatavilla TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkea vastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointiin ei ole olemassa tilastointialustaa, mutta kyselyn perusteella yhtymän peruspalvelukeskuksessa ovat kaikki asiakkaat päässeet lakisääteisessä ajassa palvelutarpeen arviointiin. Läntinen perusturvapiiri Hoidon ja palvelujen saatavuus 28 TULOSALUE TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- PALVELUT KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT MITTARI Toteutuu, ei mittaria ASIKKALA HOLLOLA HÄMEEN KOSKI KÄRKÖLÄ PADASJOKI YHTEENSÄ Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = ns. sakkopäivät Jonotusaika yksiköiden välillä (vrk) Omaishoidon tuen saajat (kpl)

16 Ennaltaehkäisevän työn saatavuus 28 TULOSALUE MITTARI ASIKKALA HOLLOLA HÄMEEN KOSKI KÄRKÖLÄ PADASJOKI YHTEENSÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ennaltaehkäisevä perhetyö perhetyötä saaneet kotitaloudet käynnit Perheneuvola suoritteet asiakkaat Valtimosairauksien ehkäisy asiakkaat (kpl) ryhmät (kpl) SOSIAALI- PALVELUT Lastensuojelun perhetyö perhetyötä saaneet kotitaloudet käynnit joista intensiiviperhetyötä saaneita kotitalouksia invensiiviperhetyön käynnit KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Palveluohjauksen asiakasmäärät Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkea vastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi 8 vuotta täyttäneillä 7 arkipäivän aikana yhteydenotosta toteutuu 1 % kaikissa kunnissa. Tarpeen mukainen säännöllinen kotihoito Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat hoidon tarpeen ja kotikunnan mukaan Asiakkaan Täysin tai lähes Ajoittainen,toistuva tai lähes Jatkuva,ympärivuorokotikunta omatoiminen jatkuva hoidon tarve kautinen hoidon tarve As. % As. % As. % , , , ,3 1 6,7 4 3, , 15 13,4 2 2, ,6 3 3, ,2 8 7,8 16 6, , ,4 1 2, ,7 11 3,6 1 1,6 5 8, , , 66 78,6 2 2,4 25 3, ,2 42 5, ,5 6 37, ,7 87 8,6 5 4,7 1, ,4 8 5, 7 1, ,4 2 3, , , - - Kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa asiakkaista täysin tai lähes omatoimisia on koko maassa 9,5 %. Päijät-Hämeessä omatoimisten osuus vaihtelee siten, että heitä ei ole lainkaan Artjärvellä, ssa, ssä, ssa ja ssä. Eniten heitä on Lahdessa 25 %, ssa 19 % ja ssä ja Heino- 15

17 lassa 16 %. Ajoittaisen, toistuvan tai lähes jatkuvan hoidon tarpeessa asiakkaista on maassa keskimäärin 83,7 %. Päijät-Hämeessä tilanne vaihtelee n 62,5 %:sta n ja n 1 %:iin. Jatkuvan ympärivuorokautisen tarpeessa asiakkaista on koko maassa keskimäärin 6,8 %. Päijät-Hämeessä tilanne vaihtelee siten, että ssä heitä on 37,5 % ja ssa ja ssä ei lainkaan. Alueelliset erot, palvelujen kattavuus 15 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna , ,4 6,4 6 1,8 5,2 8,8 5,9 11,7 3,6 5,6 5 6,3 7 Päijät-Hämeessä on pitkäaikaisessa laitoshoidossa yli 75 vuotiaista hieman pienempi osuus (6 %) kuin maassa keskimäärin (6,3 %). Erityisen korkea osuus on ssä (11,7 %), Hämeenkoskella (1,8 % ja Artjärvellä (1 %) 25 % Terveydenhuollon laitoshoidon potilaat % väestöstä vuonna ,6 2,74,62 3,16,33 5,34,38 4,46,22 6,3,58 2,39,56 2,55,56,4 4,2 4,91,47,75 3,2 2,56,34,54,57 4,37 3,2 4,63,51 5,92,3 3,51,59 6,8 5 12,47 12,97 13,86 13,31 14,22 15,45 12,77 13,34 12,27 12,41 12,66 12,61 12,8 12,33 14,42 1,35 13,12 Som esh Pth Psyk Vuonna 27 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspirissä suurempi osa väestöstä (16,2 %) kuin maassa keskimäärin (15,8 %) on ollut hoidossa vuodeosastolla. Väestöstä suurin osa on ollut hoidossa somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastolla, Päijät-Hämeessä 13, % ja maassa keskimäärin 12,5 %. Vaihtelu kuntien välillä on suuri. laisista 15,5 % on ollut somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastolla ja pukkilalaisista 1,4 %. Hyvin pientä osaa väestöstä hoidetaan vuosittain psykiatrian vuodeosastolla. Väestöstä on ollut psykiatrian vuodeosastolla hoidossa Päijät-Hämeessä ja maassa keskimäärin,6 %. Terve- 16

18 yskeskuksen vuodeosastolla hoidetaan maassa keskimäärin 2,7 % väestöstä, Päijät-Hämeessä 3,2 %. Vuonna 27 vaihtelu oli n 2,4 prosentista n 6,3 prosenttiin. Terveydenhuollon avohoidon potilaat % väestöstä vuonna 27 1 % 8 6 6,9 67,5 72,9 68,6 79,2 79, 69,8 72, 83,8 71,8 61,7 7,2 65,3 71,2 78,7 65,5 73, ,5 27,9 25,1 23,4 22,8 28,1 25,2 22,9 2,2 22,8 31,7 23,5 24,9 24,7 18, 24,3 23,6 PTH:n lääkäri Yksityislääkäri ssa kävi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla keskimäärin 6,29 % väestöstä ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä keskimäärin 67,5 %. Kunnissa kävijöiden määrä vaihteli Lahden 61,7 prosentista Iitin 83,8, n 79,2, n 79 ja Padasjoen 78,7 prosenttiin. Yksityislääkärin vastaanotolla koko maassa keskimäärin kävi 29,5 % väestöstä. Päijät-Hämeen kunnissa kävijöiden määrä vaihteli Padasjoen 18 prosentista Lahden 31,7 prosenttiin. Kuntakohtaisia tilastotietoja siitä, kuinka suuri osa väestöstä on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikoilla ja työterveyshuollossa ei ole käytettävissä. 7 % Suun terveydenhuollon potilaat % väestöstä vuonna ,9 19,5 35,8 2,5 38,3 9,6 31,1 13,6 57, 3,5 28,6 27,9 47,6 15, 49,7 8,9 39,8 16,8 44,1 11,1 3,7 24,8 41,3 1,6 37,9 23,4 43,4 13,3 42,8 4,9 4,6 7,1 52,4 4,5 Terveyskeskus Yksityissektori Suun terveydenhuollon palveluja käytti koko maassa 54,4 % väestöstä, Päijät-Hämeessä 56,3 %. Koko maassa terveyskeskuksen hammashuollon palveluja käytti väestöstä 34,9 % ja yksityisiä 19,5 %, Päijät- Hämeessä terveyskeskuksen hammashuoltoa 35,8 % ja yksityistä palvelua 2,5 %. Päijät-Hämeessä eniten terveyskeskuksen hammashuollon palveluja saivat hartolalaiset 57 % ja vähiten heinolalaiset 28,6 % väestöstä. Yksityisen hammashuollon piirissä oli heinolalaisista 27,9 %, lahtelaisista 24,8 %, nastolalaisista 23,4 % ja hartolalaisista 3,5 %. 17

19 Vammaispalvelujen asiakkaat % väestöstä vuonna 27 3, % 2,63 2,5 2, 1,64 2,13 2,19 1,96 2,34 1,62 1,64 1,72 1,6 1,79 1,5 1,22 1,,5,,1,6,7,7,8,6,4,7,7,8,6,7,3,3,11,9,13,6,7,7,8,9,74,1,1,6,8,6,2,7,8,6,89,2,15,4,3,5,93,59,1,12,12,3,3,3,1,4,13 Vaikeavammaisten kuljetuspalv. Henkilökoht. avustajatoim. Vaikeavammaisten palveluasuminen Vammaisten tulkkipalvelut Vammaispalvelujen piirissä on väestöstä hyvin pieni osa. n ja Päijät-Hämeen välillä ei ole suuria eroja poikkeuksena vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, joiden piirissä Päijät-Hämeessä on enemmän. Kuntakohtaisia eroja on erityisesti kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuspalveluissa, kehitysvammalaitoksen käytössä ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa. 2 % Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat % alle 18-vuotiaasta väestöstä vuonna 27 16, ,7 1 6,8 7,83 6,95 7,16 1,34 9,38 8,37 7,84 9,7 9,18 5,84 5 1,75 3,53,68 2,99 Vuonna 27 Päijät-Hämeessä (7,8 %) suurempi osa alle 18 vuotiaista käytti perheneuvolapalveluja kuin maassa (6,8 %) keskimäärin. Kuntien välillä on suuret vaihtelut. Enimmillään palveluja käyttivät iittiläiset (16,7 %) ja artjärveläiset (13,7 %) lapset ja nuoret. Vähiten palveluja käyttivät myrskyläläiset (,7 %) ja hartolalaiset (1,8 %) lapset ja nuoret. 18

20 1,5 % Päihdehuollon asiakkaat ja päihteiden vuoksi sairaaloiden/tk:n vuodeosastolla hoidetut potilaat, % väestöstä vuonna 27 1,,97,98,89 1,3 1,9,5,,1,32,4,13,67,31,52,7,7,13,47,3,38,36,48,8,17,27,59,6,1,66,31,4,7,42,47,7,57,2,28,51,24,43,46,25,3,37,61,5,2,9,5,23,14,67,54,48,62,3,2,7,7 Päihdeh. asumispalv. Päihdeh. avopalv. Päihdeh. Laitos Sair/tk:n vuodeosasto Vuonna 27 päihdehuollon asumis- ja laitospalveluja käytti Päijät-Hämeen asukkaista suurin piirtein sama osuus kuin maassa keskimäärin, mutta avopalveluja pienempi osa (Päijät-Häme,67 % ja koko maa,97 %) ja sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastopalveluja suurempi osa. Kuntien välillä oli suuret erot palvelujen käytössä ja palvelujen käytön rakenteessa. laiset eivät käyttäneet lainkaan päihdehuollon palveluja. laisista oli hyvin pieni osa avopalvelujen piirissä, mutta sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastopalveluja käytti,98 % väestöstä. Myös sysmäläiset käyttivät paljon sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastoa päihdeasiakkaiden hoitoon. Lahtelaiset käyttivät paljon asumispalveluja ja avopalveluja. Ikääntyneiden palvelujen yli 75-v. asiakkaat % ikäryhmästä vuonna 27 % 35 1, ,2 3,9 4,2 4, 11,3 4, 3, 3,6 2, 8,2 4,2 6,3 1, 6,8 5, 4,2 4,7 9,5 4,4 3,3 4,6 13,8 3,4 2,9 4,2 3, 9,1 4, 2,4 5,9 5,6 4,7 1,3 9,1 5,2 3,3 5,4 6,4 7,1 8,8 14,6 1,2 3,5 3,8 3,4 5,6 3,6 6,1 4,4 4,8 2,1 2,7 11,7 3,9 4,4 3,1 6,3 3,1 7,4 9,1 1,1 6,3 9,6 8,8 1,2 2, 5,8 7,6 Kotihoito (3.11.) Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Omaishoidon tuki Terveyskeskus, pitkäaikaisp. Ikääntyneiden palvelujen piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaasta väestöstä on koko maassa noin 25,6 prosenttia. Heistä on kotihoidossa 11,3 %, vanhainkodissa 4, %, tehostetussa palveluasumisessa 4,2 %, omaishoidon tuella 3,9 % ja terveyskeskuksen pitkäaikaispaikalla 2,2 %. Päijät-Hämeessä ikääntyneiden palvelujen piirissä on yhteensä 2,8 % yli 75-vuotiaista. Kuntakohtaiset erot palvelurakenteessa ovat suuret. ssä yli 75-vuotiaista 31,5 % oli palvelujen piirissä, heistä oli kotihoidossa 14,8 %, vanhainkodissa 8,8 %, tehostetussa palveluasumisessa 7,1 %, ja 1 % omaishoidon tuella. ssä palvelujen piirissä oli yli 75-vuotiaista vain 17,6 %, heistä oli kotihoidossa 7,6 %, vanhainkodissa 6,8 %, omaishoidon tuella 2 %, ja 1,2 terveyskeskuksen pitkäaikaispaikalla. 19

21 Johtopäätökset Palvelujen peittävyys vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Palveluja, joissa hoidon piirissä oli enemmän kuin maassa keskimäärin olivat somaattisen erikoissairaanhoidon ja osassa kuntia myös terveyskeskusten vuodeosastopalvelut. Avohoidon kehittäminen on tärkeää. Tärkeää on tarkastella terveyskeskusten palvelujen ohella työterveyshuollon palveluja ja yleensä julkisten palvelujen rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Ne tulee ottaa huomioon ja mukaan palvelujen kehittämiseen sekä prosesseista ja työnjaosta sopimiseen. Työterveyshuollolla ja yksityissektorilla on merkittävä rooli palvelujen tuottajana Lahdessa, Lahden naapurikunnissa ja ssa. Perheneuvola-asiakkaiden määrä ja nuorten toimeentulotukien käyttö korostavat nuorten syrjäytymiseen puuttumisen tärkeyttä. Valmistuneet vanhustenhuollon palvelurakenteen muuttamista koskevat suunnitelmat on tärkeää toteuttaa. Uuden ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä % (Päijät-Häme 9,7 %), tehostetun palveluasumisen piirissä 5 6 % (Päijät-Häme 3,6 %), omaishoidon tuen piirissä 5 6 % (Päijät-Häme 3 %) ja pysyvässä laitoshoidossa vain 3 %, (Päijät-Häme 6 %). 5. Kuntien rahoituspohja Kuntien rahoituspohjaa kuvataan kuntien asukkaisiin suhteutetuilla verotulo- ja valtionosuustilastoilla. /as 5 Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas vuonna Verotulot Valtionosuudet Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä asukasta kohti on ä, a ja Padasjokea lukuun ottamatta pienempi kuin massa keskimäärin. Enimmillään tulot ovat noin 819 euroa () ja pienimmillään noin 127 euroa () asukasta kohti pienemmät kuin maassa keskimäärin. 2

22 % 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen rahoitus % verotuloista ja valtionosuuksista vuonna ,6 67,15 76,86 67, 77,28 69,9 7,28 65,75 59,8 7,41 66,26 75,89 63,21 68,91 68,74 62,4 62, Vuonna 27 kunnat käyttivät tuloistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitukseen 59,8 prosentista () 77,3 prosenttiin (). Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä keskimäärin käytetään sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen tuloista enemmän (67,2 %) kuin maassa keskimäärin (65,1 %) Johtopäätökset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kunnista suurimmassa osassa mahdollisuudet rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ovat huonommat kuin maassa keskimäärin johtuen alhaisemmista verotuloista ja valtionosuuksista. Valtionosuudet tasoittavat kuntien välistä tilannetta siten, että pienissä vanhusvoittoisissa kunnissa verotulot ja valtionosuudet yhteensä asukasta kohti ovat suuremmat kuin muissa kunnissa ja korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kuntien talousarvioissa sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kaikkein suurin menoerä. Kun palvelujen tarve väestön ikääntyessä ja hoitokäytäntöjen muuttuessa kasvaa ja lisää paineita kustannusten voimakkaalle kasvulle, tulee kehittämisessä kiinnittää erityistä huomiota päällekkäisten palvelujen purkuun, uusien toimintatapojen käyttöönottoon ja väestön vastuun lisäämiseen omasta ja läheistensä terveydestä. 21

23 6. Käyttö, kustannukset ja tuottavuus Erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon käyttöä on tarkasteltu kustannuksina euroa asukasta kohti vuonna 27. Lisäksi on tarkasteltu terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioituja menoja samana vuonna. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna Peruspalv.keskus Läntinen ptp Pth Esh Sos.toimi pl. lasten ph 22

24 Nettokustannukset euroa/asukas vuonna 27 Erikoissairaanhoito KOKO MAA Läntinen ptp Perusp.keskus Perusterveydenhuolto Nettokustannukset euroa/asukas vuonna Terveydenhuolto Läntinen ptp KOKO MAA 1 Perusp.keskus Sosiaalitoimi PL. lasten päivähoito Päijät-Hämeessä terveydenhuollossa kuntien absoluuttiset menot ovat alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoito alittaa maan keskimääräisen tason 18 %:lla ja perusterveydenhuolto ylittää sen 12 %:lla. Piirin keskimääräiset sosiaalitoimen kustannukset alittavat maan keskiarvon 3 %:lla. Kuntien palvelurakenteissa on eroja ja kuntien kustannuksissa on suuret erot. 23

25 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot vuonna 27, indeksi koko maa = Tarvevakioidut menot Tarve- ja olosuhdevakioidut menot Terveyden- ja vanhusten huollon yhteenlasketut tarve- ja olosuhdevakioidut menot ovat lähes kaikissa piirin kunnissa alle maan keskiarvon. ssä tarvevakioidut menot ylittävät maan keskiarvon 7 %:lla ja tarveja olosuhdevakioidut 9 %:lla ja ssa tarve- ja olosuhdevakioidut 2 %:lla. Menot ovat erityisen alhaiset ssä, Padasjoella, ssa, ssä, Iitissä ja ssa. Nämä kunnat ovat tarvetekijöiltään erilaisia. Tarveindeksi on korkea ssä, Padasjoella, keskimääräistä korkeampi Iitissä ja ssä ja keskimääräistä alhaisempi ssa ja ssa. Olosuhdevakiointi tarkoittaa sitä, että tarkastelussa on mukana myös yksityisten palvelujen sairausvakuutuksen asiakkaille maksamat korvaukset yksityisistä tutkimuksista ja hoidoista sekä yksityisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vastaanottopalkkioista. Johtopäätökset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen absoluuttiset menot ovat pienemmät kuin maassa keskimäärin, samoin tarve- ja olosuhdevakioidut terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot. Kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista kustannusten kasvattamista maan keskiarvon tasolle, vaan kustannusten kasvupaineita joudutaan alentamaan rakenteellisilla ja toimintatapojen uudistuksilla sekä lisäämällä väestön omavastuuta terveydestään. 24

26 Tuottavuus Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskeskus (Stakes), vuoden 29 alusta Terveydenhuollon laitos (THL) on tarkastellut erikoissairaanhoidon tuottavuutta 199-luvun lopusta lähtien. Tiedot perustuvat sairaaloista kerättävään benchmarking aineistoon. Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut kaikkina vuosina parhaiden joukossa. Selvityksen mukaan osa tuottavuudesta johtuu keskimääräistä vähäisemmästä palvelutuotannosta, mutta pääosin keskimääräistä alhaisemmista tuotantokustannuksista. Erikoissairaanhoidon tuottavuus 27 Lähde:Terveydenhuollon laitoksen benchmarking-aineisto PÄIJÄT-HÄMEEN KS KAINUUN KS KESKI-SUOMEN KS KYS LÄNSI-POHJAN KS SEINÄJOEN KS MIKKELIN KS SAVONLINNAN KS TYKS HYKS,93,89,88,88,88,87,85,84,84,81,81,81,8,8,79,79,77,74 1,4 1,3,,2,4,6,8 1, 1,2 Terveyskeskusten tuottavuutta ja tehottomuutta on tutkinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT). Tässä jäljempänä olevat tehottomuusluvut ovat vuodelta 26 ja ovat tuoreimmat julkaistut. Silloin tehostamistarve (-potentiaali) Päijät-Hämeessä oli suurimmassa osassa terveyskeskuksia pienempi kuin maassa keskimäärin (7 %). Parhaiten sijoittuneissa terveyskeskuksissa tehostamispotentiaali oli noin 2 %. Vuoden 26 jälkeen on muodostettu Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus. Lisäksi sekä n että Lahden terveyskeskuksissa on uudistettu toimintatapoja ja -prosesseja. VATTin selvityksen mukaan tehokkaimpia terveyskeskuksia olivat väestöpohjaltaan 2 4 asukkaan terveyskeskukset. Tutkimuksen mukaan kustannuksia voidaan hillitä mm. pienten terveyskeskusten kokoa kasvattamalla, keskittämällä laboratorio- ja röntgenpalveluita, tehostamalla hallintoa, työoloja kehittämällä niin että turvattaisiin lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuus, vähennettäisiin henkilöstön sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta, tietojärjestelmien nykyistä paremmalla yhteensovittamisella ja työvoiman kohdentamisella ruuhkatilanteiden mukaan. Kuluttajatutkimuskeskus selvitti palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua asiakaskyselyllä. Tutkimuksen mukaan tehokkaimmille terveyskeskuksille oli ominaista myös hyvä palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja laatu. 25

27 Terveyskeskusten tehottomuusluvut vuonna 26 Tehottomuusluku ilmoittaa tehostamispotentiaalin esim.,6 tarkoittaa, että tehostamispotentiaali on 6 %, koko maassa keskimäärin se on 7 %,14,133,12,1,9,8,6,6,67,57,79,64,64,77,58,4,2, n tk n tk n tk Iitin tk Lahden tk n tk n seudun tk Padasjoen tk Tiirismaan tk n tk 26

28 7. Ympäristöterveydenhuolto Taajama-asteet ,1 63, 78,7 49,4 7,8 45,6 82,4 67,4 52, 4, 54,7 84,7 2 Ympäristöterveyskeskuksen taajama-aste on vähitellen kohoamassa. Taajamien terveellisen ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristö varmistaminen heijastuu myös ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Työlliset toimialoittain vuonna 26 22, 14,3 7,5 12,9 6,7 7,5 27,6 13, 12,5 13,2 12,9 9,9 11, 26,2 11,3 23, 9,3 12,6 6,1 7,7 28,2 7, 22,1 12,2 13,4 6,5 9,4 28,4 2,6 33,5 7,5 12,7 5,8 9,3 27,6 14, 15,8 12,8 13,3 7,2 8,5 26,9 9,2 3,6 8,6 9,5 7,9 1,5 22,3 17,5 17,1 6,5 11,4 6,7 9,5 3,1 3,3 24,6 7,7 14, 6,6 12,5 3,4 9,7 23,8 7,5 13,5 6,3 9,2 28,6 25,5 18,5 1,3 1,4 5,9 7,4 2,3 3,8 24,5 7,8 15,1 6,5 11,7 29,6 3,9 18,7 6,4 15,3 7,3 15, 32,5 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Maa- ja metsätalous Rakentaminen Liikenne Julkiset ja muut palvelut Teollisuus Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta Kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ja vaikutukset kestävät usean vuoden ajan. Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti, mutta mahdollisesti pysyvämminkin. Vaikutukset työllisyyteen ovat myös merkittäviä. 27

29 Palvelujen saatavuus Tuotetut palvelut vuonna 28 Terveydensuojelu Yht lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Tarkastukset , ,1 43 3,7 66 5,7 2 1, , ,8 82 7,1 19 1,6 85 7, Päätökset 3 3, 13 13, 8 8, 4 4, 16 16, 2 2, 4 4, 29 29, 8 8, 5 5, 8 8, 1 Puhelin- ja sähköpostikontaktit 63 1, , , , 282 7, , , , 32 8,2 16 4, , Neuvonta- ja konsultaatiokäynnit 23 2, , ,9 21 2,2 62 6,4 47 4, , , 45 4,7 31 3,2 34 3,5 962 Lausunnot, 6 7, ,6, 6 7,7 4 5, ,7 2 25,6 1 1,3 1 1,3, 78 Eläinlääkintähuolto Ulkok. (, ja muut ulkok) Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Eläinlääkärin käynnit tiloilla 317 7, , ,3 27 6, ,2 43 1, 144 3, , , ,3 27 4, ,9 2 4, Asiakkaan käynnit vo:lla 24 2,1 98 1, ,4 72,7 58 6, , , , , , , , 563 5, Muut tarkastukset 3 8, ,3 26 7,7 2 5,9 14 4,1, 21 6,2 25 7, ,2 16 4,7 2 5, ,6 4 1,2 339 Ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin. Niiden mukaisiin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Yleisen ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa). Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti laajan maakunnallisen yhteistyön puitteissa (yhteistyötä erityisesti eläinlääkäripäivystyksen osalta). Kustannukset % 1,5 Ympäristöterveydenhuollon osuus sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista vuonna 27 1,,92,97,96,79,76,61,59,73,81,59,5,47,36,36, Ympäristötk 28

30 Ympäristöterveyskeskuksen nettokustannukset 1 euroa vuonna Ympäristöterveydenhuollon nettomenot euroa/asukas vuonna 27 /as Ympäristötk Ympäristöterveydenhuollon kuntakohtaiset kustannukset vaihtelevat johtuen paikallisten tarpeiden vaihtelusta, mutta myös siitä, että palvelujen yhdenmukaistaminen on vielä osittain kesken. Riskitekijäkartoituksen ja kohderekisterien valmistuminen, työnjaon ja osaamiskeskusten toiminnan vakiintuminen vähentävät myös kuntakohtaista vuotuista vaihtelua. Kohteet Terveydensuojelu Valvontakohdetiedot valvontatyypeittäin Valvontakohteet/laki Yht. TuTuL EltL TsL TupL ja LääkeL KemikL Läntinen yksikkö n-n yksikkö Yht

31 Eläinlääkintähuolto Pieneläimet Pieneläinten määriä ei rekisteröidä maassamme mitenkään. Viimeiseen valtakunnalliseen arvioon tukeutuen ympäristöterveyskeskuksen toimialueella oletetaan olevan noin 9 koiraa ja 75 kissaa, joille tulee lainsäädännön mukaan olla saatavilla peruseläinlääkintäpalvelut. Pieneläinten aiheuttama työmäärä lisääntyy tulevaisuudessa. Hyötyeläimet Lääninhallituksen peruspalvelutarkastelussa eläintilojen lukumääräksi ilmoitettiin yhteensä 672 tilaa ympäristöterveyskeskuksen toimialueella. Maidontuotantoa näistä harjoittaa tällä hetkellä noin 345 tuotantotilaa. 3