HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

Transkriptio

1 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö Terveys ja sairastavuus Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Pienituloisuus Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Asunto-olot Rikollisuus YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA...39

3 1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaosto laati vuonna 2004 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman Päivitetty versio Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon toiminnan realistiset puitteet. Ohjelman toteutus tarkoittaa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ohjelmaan kuuluu hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen kokoaminen. VASOKE-hankkeen seutukehittäjä teki vuoden 2005 ja 2006 hyvinvointitilinpäätökset. VASOKE-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma siitä, miten hyvinvointitilinpäätösten kokoaminen ja hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen tapahtuu hankkeen jälkeen. Vuonna 2008 Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös kerättiin Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Oy Vasso Ab) TIETOHYÖTY-hankkeen ohessa. Vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätös päivitettiin jälleen Vassossa Vakka-Suomen sosiaalijaoston tekemän tilauksen mukaisesti. Työn vastuullisena tekijänä oli suunnittelija Hanna Inkeroinen. Vuoden 2010 hyvinvointi-indikaattorit kerättiin ja koostettiin raporttiin pääasiassa Tulokset esiteltiin Vakka-Suomen sosiaalijaostolle , minkä jälkeen raporttiin liitettiin laadullinen arvio asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Raportti laadittiin valmiiksi ja toimitettiin tiedoksi sosiaalijaostolle Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus raportissa (Julkaisuja 1/2005. Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 -hanke. Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab). Osa Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit. Lisäksi mukaan on otettu uusia indikaattoreita. Vakka-Suomi käsittää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa, jollei erikseen muita kuntia mainita. Indikaattoritiedot on esitetty vuosilta aina, kun se on ollut tilastotietojen saatavuuden kannalta mahdollista. Joitain indikaattoritietoja oli saatavissa myös vuodelta Vuoden 2011 tietoja on esitetty mahdollisuuksien mukaan, mutta vertailu on toteutettu kaikissa indikaattoreissa vuoden 2010 perusteella. Hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastokatsauksesta ja sosiaalijaoston arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Tilastokatsauksessa hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Sosiaalijaoston arviossa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta täydennetään tilastoista saatua tietoa sosiaalijaoston laadullisella arviolla siitä, missä asioissa on edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa. 3

4 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT Vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätöksessä on yhteensä 52 hyvinvointi-indikaattorin tiedot: 1. Väestö Väestön määrä ja väkimäärän muutos vuosina ja vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuosille 2020 ja 2025 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2025 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussa Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä 4

5 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 16-vuotiailla Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotialla Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana Päivähoidon piirissä olevien 0 6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa /asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana 5

6 Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Työttömänä alle 15-vuotiaista , % ikäluokasta Työttömyyseläkkeiden saajien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 6

7 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä ja väestön määrän muutos vuosina ja Muutos (hlö) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden lasten osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 37, Laitila: 647, Pyhäranta: 149, Taivassalo: 103, Uusikaupunki: 1031, Vehmaa: 160, Vakka-Suomi: 2127, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 37, Laitila: 668, Pyhäranta: 146, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1008, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2116, V-S: ja koko maa:

8 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden osuus väestöstä 2 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2010: Kustavi 56, Laitila: 756, Pyhäranta: 219, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1220, Vehmaa: 203, Vakka-Suomi: 2559, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi 55, Laitila: 766, Pyhäranta: 209, Taivassalo: 101, Uusikaupunki: 1222, Vehmaa: 196, Vakka-Suomi: 2549, V-S: ja koko maa:

9 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 257, Laitila: 1754, Pyhäranta: 453, Taivassalo: 444, Uusikaupunki: 3318, Vehmaa: 536, Vakka-Suomi: 6762, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 264, Laitila: 1814, Pyhäranta: 483, Taivassalo: 467, Uusikaupunki: 3481, Vehmaa: 550, Vakka-Suomi: 7059, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 47, Laitila: 224, Pyhäranta: 42, Taivassalo: 69, Uusikaupunki: 378, Vehmaa: 80, Vakka-Suomi: 840, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 46, Laitila: 228, Pyhäranta: 40, Taivassalo: 76, Uusikaupunki: 392, Vehmaa: 75, Vakka-Suomi: 857, V-S: ja koko maa:

10 Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 5 5 Lapsiperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 67, Laitila: 905, Pyhäranta: 245, Taivassalo: 153, Uusikaupunki: 1581, Vehmaa: 238, Vakka-Suomi: 3189, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 66, Laitila: 915, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 139, Uusikaupunki: 1535, Vehmaa: 227, Vakka-Suomi: 3120, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 10

11 Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 6 TAULUKKO 2. Huoltosuhde Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 7 6 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 17, Laitila: 156, Pyhäranta: 35, Taivassalo: 29, Uusikaupunki: 327, Vehmaa: 45, Vakka-Suomi: 609, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 16, Laitila: 160, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 30, Uusikaupunki: 308, Vehmaa: 43, Vakka-Suomi: 584, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. 7 Taulukossa 2 on esitetty huoltosuhde, joka ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohden. Esimerkiksi Kustavin huoltosuhde 65 tarkoit- 11

12 TAULUKKO 3. Ennusteet vuodelle 2020 ja 2025 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Väestön määrä ennuste 2020 Väestön määrä ennuste 2025 Väestön määrä ero Väestön määrä %- muutos Kustavi ,0 Laitila ,3 Pyhäranta ,3 Taivassalo ,3 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,9 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,5 Lähde: Tilastokeskus TAULUKKO 4. Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle vuotiaiden osuus ennuste % muutos vuotta täyttäneiden osuus ennuste % muutos Huoltosuhde ennuste 2025 Ero Kustavi 4,1-0,1 19,6 6, Laitila 7,6-0,3 14,1 3, Pyhäranta 6,1-0,5 15,7 6, Taivassalo 5,3-0,9 18,7 4, Uusikaupunki 5,4-1,0 18,0 8, Vehmaa 6,2-0,3 14,3 3, Vakka-Suomi 6,3-0,5 13,3 3, Varsinais-Suomi 7,0-0,3 10,6 1, Koko maa 7,7-0,1 9,9 1, Lähde: Tilastokeskus taa, että sataa vuotiasta kustavilaista kohden on 65 kustavilaista 0 14-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi on huoltosuhde. 12

13 Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 8 8 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 13

14 Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 9 9 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 14

15 3.2 Terveys ja sairastavuus TAULUKKO 5. Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu * 2011* Kustavi 99,8 98,3 97,3 93,2 95,9 Laitila 100,7 100,5 100, Pyhäranta 98, ,4 94,8 95,4 Taivassalo 95,7 94,9 92,4 93,5 93,5 Uusikaupunki 93,6 93,4 93,4 93,8 95,8 Vehmaa 99,7 99,9 101,1 99,2 98,5 Vakka-Suomi 96,6 96,3 96,2 96,1 96,9 Varsinais-Suomi 92,9 92,9 92,7 93,1 93,3 Koko maa Lähde: Kela 10 TAULUKKO 6. Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kustavi ,6 101,9 107,1 80,8 Laitila ,9 97, ,7 Pyhäranta ,9 128,5 146,6 126,8 Taivassalo ,5 95,7 101,8 107,1 Uusikaupunki ,1 91,9 101,6 103,7 Vehmaa ,4 105,6 114,9 118,7 Vakka-Suomi 112,8 109,4 96,2 108,1 108,3 Varsinais-Suomi ,9 88,3 101,2 101,6 Koko maa Lähde: Kela Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi erityiskorvausoikeuden omaavien henkilöiden määrä, jos kunnan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa (Kela 2011). *Vuosien 2010 ja 2011 tiedoissa on mukana ruokavaliokorvaukset. Lisäys on katsottu tarpeelliseksi, vaikka ruokavaliokorvaukset eivät kuulukaan erityisoikeuskorvauksiin. Lisäys ei tuonut suuria muutoksia. 11 Indeksiluku kertoo, miten paljon sairauspäivärahan saajia on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi sairauspäivärahan saajien määrä, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Kelasta muistutetaan, että ko. indeksin lähtöaineisto on liian pieni eikä rajuja päätelmiä kannata tehdä. 15

16 TAULUKKO 7. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kustavi 95,6 83,1 90,8 100,2 108,4 Laitila 104,6 99, ,2 105,7 Pyhäranta 107,2 98,3 98,7 107,6 103,7 Taivassalo 63, ,4 96,3 92,9 Uusikaupunki 94,4 95,4 96,7 96,1 94,1 Vehmaa 92,7 102,6 87,4 100,4 108,2 Vakka-Suomi 94,7 96,8 97,5 100,1 100,5 Varsinais-Suomi 97,8 97,3 97,5 97,3 96,5 Koko maa Lähde: KELA 12 *Luvuissa mukana Mietoinen ja Mynämäki, em. kuntien mukanaolo ei olennaisesti muuta lukuja. TAULUKKO 8. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lapsen ja aikuisen vammaistuet ja eläkkeensaajan hoitotuki, ei ruokavaliokorv.) joulukuun lopussa /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: KELA Indeksiluku kertoo kuolleisuuden suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vuoden aikana kuolee koko maan väestöstä noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi kuolleisuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Pentti Laine, KELA.) 13 Lapsen hoitotuki voidaan myöntää alle 16-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Vammaistuen tavoitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. 16

17 TAULUKKO 9. Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Kustavi 123,3 121,4 124,1 109,1 109,4 Laitila 115,5 117, ,9 121,2 Pyhäranta 92, ,4 89,7 Taivassalo ,1 119,1 115,7 113,9 Uusikaupunki 105,2 107, ,5 103,9 Vehmaa 114, ,6 118,6 Vakka-Suomi 108,3 110,5 110,2 107,7 109 Varsinais-Suomi 97 97,1 97,5 97,4 97,9 Koko maa Lähde: KELA TAULUKKO 10. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 2011: / vuotiasta asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 17

18 TAULUKKO 11. Psykiatrian avohoitokäyntien määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 15 TAULUKKO 12. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Taulukossa 11 on esitetty psykiatrian avohoitokäyntien määrä. Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyskäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. (SOT- KAnet 2008.) 16 Taulukossa 12 esitetyssä indikaattorissa tilastoidaan asiakkaiden ja/tai potilaiden mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan ja/tai potilaan luo (SOTKAnet 2008). 18

19 TAULUKKO 13. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä 2011: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo 4 45 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 17 TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2010: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Tyhjä = yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. 18 Taulukoissa 14 ja 15 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 19

20 TAULUKKO 15. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla 2010: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 16. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä 2010: / asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Tyhjä = hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Taulukossa 16 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän. (Sotkanet 2008.) 20

21 TAULUKKO 17. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 2011: / asukasta Kustavi Laitila ,4 Pyhäranta ,5 Taivassalo ,6 Uusikaupunki ,3 Vehmaa ,4 Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa ,2 Lähde: Sotkanet Taulukossa 17 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. (Sotkanet 2008.) 21

22 3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2010: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,3 Laitila ,7 Pyhäranta ,8 Taivassalo ,8 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,6 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,7 Koko maa ,5 Lähde: Sotkanet 21 TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi Laitila 11 0,6 13 0,8 11 0,9 14 0,8 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 4 4 1,4 5 1,9 Uusikaupunki ,2 48 1,7 45 1,6 Vehmaa 7 1,4 8 1,6 8 1,7 8 1,7 Vakka-Suomi 54 0,9 66 1,1 77 1,3 70 1,2 Varsinais-Suomi , , , ,3 Koko maa , , , ,3 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 22

23 TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2011: / alle 18-vuotiasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 23 TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi Laitila 0 Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito *Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti. 22 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 23 Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 23

24 3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana % osuus 2008 % osuus 2009 % osuus 2010 % osuus Kustavi 43 4,8 46 4,9 54 6,1 36 4,1 Laitila 373 4, , , Pyhäranta 62 2,8 47 2,1 47 2,1 58 2,6 Taivassalo 40 2,3 29 1,7 29 1,7 31 1,8 Uusikaupunki , , ,1 Vehmaa 135 5, , , ,5 Vakka-Suomi , , , Varsinais-Suomi , , Koko maa , , , Lähde: Sotkanet 24 TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi 0 7 Laitila Pyhäranta Taivassalo 2 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. ( Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 24

25 TAULUKKO 29. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet TAULUKKO 30. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Kustavi 1 5 Laitila Pyhäranta 3 6 Taivassalo 2 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet

26 Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 25 Lähteet: Stakes (toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus) ja Sotkanet (yksinhuoltajakotitalouksien lkm:t) 2007, Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: -, Laitila: 50, Pyhäranta: 11, Taivassalo:?, Uusikaupunki: 134, Vehmaa: 28, Vakka-Suomi: 229, V-S: 3927 ja koko maa:

27 TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 32. Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä 2011: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,5 Laitila ,0 Pyhäranta ,9 Taivassalo ,7 Uusikaupunki ,6 Vehmaa ,0 Vakka-Suomi ,0 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,0 L ähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 0, Laitila: 23, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 48, Vehmaa: -, Vakka-Suomi: 84, V-S: 1317 ja koko maa: Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 27 Pelkkää kansaneläkettä saavien kohdalla kansaneläkkeellä tarkoitetaan henkilön omaa vanhuuseläkettä. Tämä ei kuitenkaan aina kuvaa eläkkeensaajan koko toimeentuloa, vaan hän saattaa saada oman kansaneläkkeensä lisäksi perhe-eläkettä työeläkkeenä. (Katariina Käkönen, ETK 2006.) 27

28 TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2011: /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila 28 TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana lkm Kustavi 50,3 46,7 55,6 47,3 40,9 9 Laitila 58,8 57,4 44,9 49,6 50,4 121 Pyhäranta 51,9 54,4 39,5 35,9 45,7 37 Taivassalo 36, ,5 21 Uusikaupunki 33,1 34,7 32,4 37,4 40,5 283 Vehmaa 41,5 42,6 37,1 40,1 43,9 29 Vakka-Suomi 40,4 41,9 36,9 40, Varsinais-Suomi 55, ,8 47,7 53, Koko maa 55,7 53,9 48,4 51,9 57, Lähde: KELA Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka- Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 29 Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. 28

29 3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 35. Työllisten osuus väestöstä lkm Kustavi 42,1 42,5 39,5 40,4 40,6 355 Laitila 43,4 43,5 43,4 42,0 43, Pyhäranta 44 43,4 44,5 43,3 43,2 967 Taivassalo 41 41,4 41,7 40,8 40,9 695 Uusikaupunki 43 43,4 43,4 41,0 41, Vehmaa 41,8 41,4 43,3 41,5 41,5 988 Vakka-Suomi 42,9 43,1 43,3 41,4 41, Varsinais-Suomi 45, ,5 43,4 43, Koko maa 43,8 42,7 44,6 42,8 43, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot (työlliset alueittain ) (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. ( ja taloussuunnittelu.) Kela maksaa työmarkkinatukea vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 30 Ikärajaus ei ole oleellinen, kun puhutaan työllisten osuudesta väestössä. Taulukko kertoo työllisten osuuden suhteessa koko väestöön, eikä suhteessa työvoimaan. Työllisiin luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. (Varsinais-Suomen TEkeskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot 2007.) 29

30 TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 37. Työttömyysaste lkm Kustavi 7,6 9,9 6,7 7,8 6,3 33 Laitila 6,3 7 10,0 7,4 6,2 328 Pyhäranta 6,8 8,4 9,5 9,3 8,0 113 Taivassalo 5,4 5,3 9,3 9,6 7,3 77 Uusikaupunki 9,2 7,7 12,3 11,3 9,2 944 Vehmaa 5,4 5,3 8,1 7,7 5,4 80 Vakka-Suomi 7,7 7,3 10,9 9,7 7, Varsinais-Suomi 6,5 7,6 10,5 10,3 9, Koko maa 8,4 8,8 11,3 10,3 9, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 30

31 TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä lkm lkm Kustavi 3,4 14,6 0 6,5 2 8,3 2 Laitila 15 10,1 6,3 12, ,5 38 Pyhäranta 23,1 10,1 17,5 14, ,4 15 Taivassalo 15,4 10,0 11,1 8,2 6 19,6 11 Uusikaupunki 17,2 14,9 7,1 11, ,4 105 Vehmaa 16,4 12,1 9 15, ,0 11 Vakka-Suomi 16,6 13,6 7,7 11, ,8 182 Varsinais-Suomi 18,4 15,5 14,4 21, , Koko maa 21,8 17,9 15,6 21, , Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta lkm Kustavi 7,1 7,5 3,1 0 1,4 1 Laitila 6 2,9 5,2 3,5 2,9 25 Pyhäranta 4,3 2,4 4,8 4,3 1,4 3 Taivassalo 16,3 3,6 7,4 4,6 3,0 4 Uusikaupunki 9,9 4,1 8,4 5,5 4,6 72 Vehmaa 6,5 0,9 2,4 3,2 2,1 5 Vakka-Suomi 8,4 3,5 6,7 4,6 3,6 110 Varsinais-Suomi 3,6 5,8 4,6 4, Koko maa 9,5 3,9 6,2 5,1 4, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 40. Työttömyyseläkkeen saajien määrä 2011: % osuus v. väestöstä Kustavi ,9 Laitila ,6 Pyhäranta ,1 Taivassalo ,6 Uusikaupunki ,1 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,9 Varsinais-Suomi ,6 Koko maa ,8 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) 31

32 TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 2010: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 32

33 3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 23, Laitila: 245, Pyhäranta: 80, Taivassalo: 38, Uusikaupunki: 438, Vehmaa: 89, Vakka-Suomi: 913, V-S: ja koko maa: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 77, Taivassalo: 32, Uusikaupunki: 426, Vehmaa: 70, Vakka-Suomi: 887, V-S: ja koko maa: Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 33

34 3.7 Rikollisuus TAULUKKO 42. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä 2011: / asukasta Kustavi ,4 Laitila ,2 Pyhäranta ,3 Taivassalo ,9 Uusikaupunki ,6 Vehmaa ,2 Vakka-Suomi ,4 Varsinais-Suomi ,4 Koko maa ,0 Lähde: Tilastokeskus 34 TAULUKKO 43. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä 2011: /1000 vas taavanikäistä Kustavi ,0 Laitila ,6 Pyhäranta ,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,0 Vakka-Suomi ,1 Varsinais-Suomi ,2 Koko maa ,4 Lähde: Tilastokeskus 34 Rikollisuuteen liittyvät tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on poimittu vain pahoinpitelyrikosten määrä ja omaisuusrikoksista vain varkauksien määrä. Alle 18-vuotiaita koskevissa tilastoissa ovat syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat ja syylliseksi epäillyt vuotiaat yhdistetty kummankin rikoksen kohdalla. 34

35 TAULUKKO 44. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä 2011: / asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus TAULUKKO 45. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 2011: /1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila ,7 Pyhäranta 0 0 0,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,4 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,4 Lähde: Tilastokeskus 35

36 4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VAR- SINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA Luettelon ensimmäisissä suluissa on ilmoitettu Vakka-Suomen luvut ja jälkimmäisissä Varsinais-Suomen vastaavat luvut. Jos vertailu ei ole vuosilta , niin vuosiluvut on mainittu ennen varsinaista vertailulukua. Jos indikaattorissa on tapahtunut suunnan muutos aikaisempaan kehitykseen nähden (huonompaan tai parempaan) vuodesta 2009, vertailuluvut on ilmoitettu v MYÖNTEISET MUUTOKSET TAI TILANNE ENNALLAAN VAKKA-SUOMESSA Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on pysynyt suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (19 19,1) (20,4 20,3) Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (40,8 42,9) (38,4 39,4) Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (18,3 19,5) (25,4 27,3) Erityiskorvausoikeusindeksi (vakioitu) on ollut laskeva pidemmällä aikavälillä (96,6 96,1) (92,9 93,1) Työkyvyttömyysindeksi (vakioitu) laski Vakka-Suomessa (108,3 107,7) (97 97,4) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) kääntyi laskuun Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä väheni selvästi Vakka-Suomessa ja kasvoi Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä kääntyi laskuun Vakka-Suomessa, kun taas Varsinais-Suomessa määrä kasvoi v (108 94) ( ) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla vähenivät edelleen Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla vähenivät edelleen Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä väheni ( ) ( ) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä pysyi suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja väheni Varsinais-Suomessa v (63 60) ( ) 36

37 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus on hieman laskenut Vakka-Suomessa, kun taas Varsinais-Suomessa määrä on noussut v (77 / 1,3 70 / 1,2) (1079 / 1, / 1,3) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana laski hieman v ( ) ( ) Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus kääntyi laskuun Vakka- Suomessa v (1607 / 5, / 5) (27775 / / 6) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, on pysynyt suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, on vähentynyt hieman sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt, väheni hieman Vakka-Suomessa ja nousi Varsinais-Suomessa v (59 54) ( ) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista on pysynyt ennallaan v (13,4 13,8) (13,1 13,1) Toimeentulotukimenot euroa / asukas ovat kasvaneet pidemmällä aikavälillä, mutta viimeisten vuosien luvut ovat pysyneet ennallaan v (72 72) (96 95) Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä väheni edelleen ( ) ( ) Velkajärjestelyhakemusten määrä kääntyi laskuun v (132 89) Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana on vaihdellut vuosien välillä, mutta pysynyt suhteellisen ennallaan (40,4 40,2) (55,2 47,7) Työllisten osuus väestöstä pysyi suhteellisen ennallaan ja jopa nousi hieman v (41,4 41,8) (45,5 43,4) Työttömyysaste (31.12.) kääntyi laskuun Vakka-Suomessa, kun taas Varsinais- Suomessa työttömyys pysyi edelleen samalla tasolla v (10,9 9,7) (10,5 10,3) Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi laskuun v (6,7 4,6) (5,8 4,6) Työttömyyseläkkeen saajien määrä laski edelleen ( ) ( ) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) 37

38 Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä laski edelleen ( ) ( ) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä laski v (16 13) ( ) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten laski Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa (25 9) ( ) KIELTEISET MUUTOKSET VAKKA-SUOMESSA Väestömäärä laskee tasaisesti Vakka-Suomessa ( ) ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä väheni edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais- Suomessa (37,7 35,5) (39,8 39,2) Huoltosuhde kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja nyt myös Varsinais-Suomessa (54 57) (51 52) Sairauspäivärahan saajien määrä (vakioitu indeksiluku) on vaihdellut vuosittain jonkin verran, mutta vuosien välillä nousi selvästi (96,2 108,1) (88,3 101,2) Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) kasvoi edelleen Vakka-Suomessa, mutta laski Varsinais-Suomessa (94,7 100,1) (97,8 97,3) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (laskettu joulukuun lopussa) kääntyi kasvuun sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä lisääntyi Vakka-Suomessa ja väheni Varsinais- Suomessa ( ) ( ) Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä on kasvanut selvästi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi edelleen hieman Vakka-Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v (6,8 7,2) (7,9 7,9) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana nousi edelleen v ( ) ( ) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (31.12.) nousi selvästi sekä Vakka- Suomessa että Varsinais-Suomessa v (7,7 11,7) (14,4 21,9) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista kasvoi edelleen hieman Vakka-Suomessa ja pysyi Varsinais-Suomessa ennallaan v (28 28,7) (28,6 28,5) 38

39 Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä kääntyi kasvuun Vakka-Suomessa, mutta ei Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) 5. SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Vakka-Suomen sosiaalijaosto teki analyysin keskeisimmistä hyvinvointimuutoksista Vakka-Suomessa hyvinvointi-indikaattorien ja oman, työssä kertyneen, tiedon pohjalta. Analyysi toteutettiin Vakka-Suomen sosiaalijaoston kokouksessa Analyysin taustana toimi lyhyt esittely hyvinvointitilinpäätöksen tuloksista. Keskeisimpinä huomioina olivat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä lisääntyminen, indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen ja toimeentulotuen asiakkaiden väheneminen eri väestöryhmissä. Myönteisiä asioita ovat koulutustason nousu, nuorten työttömien määrän sekä rikollisuuden väheneminen. Indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen kertoo ensisijaisesti palveluiden heikentymisestä kuin hoidon tarpeen vähenemisestä. Psykiatrista laitoshoitoa on strategisen suuntauksen mukaisesti vähennetty ja korvattu avohuollon palveluilla. Mielenterveysongelmien määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt missään ikäryhmässä. Erityisesti lasten ja nuorten osalta tilanne on huolestuttava. Lapset ja nuoret voivat selvästi huonommin kuin aikaisemmin, mutta lastensuojelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön puutteet aiheuttavat ongelmia esimerkiksi laitoshoidossa. Näissä tapauksissa psyykkisesti oirehtivalle nuorelle on vaikea löytää hoitotahoa, koska laitoshoitoon ei oteta näin tervettä eikä lastensuojelussakaan voida ottaa vastuuta sairaasta nuoresta. Yhteistyön tiivistäminen olisi erittäin tärkeää lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa. Viime vuonna tehdyssä hyvinvointitilinpäätöksessä nähtiin ensimmäisiä merkkejä taantuman vaikutuksista työttömyyteen ja työllisyyteen vuosina Vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätöksestä sosiaalijaosto nosti merkittävimmäksi ja huolestuttavimmaksi tulokseksi pitkäaikaistyöttömyyden selvän kasvun. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2011, mutta kokemuksen mukaan tulevat vuoden 2012 tilastot osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden olevan edelleen korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on ongelmia laajemmin koko järjestelmän taholla. Ongelmaa pitäisi selvitellä yhdessä sosiaalitoimen, te-toimiston ja terveydenhuollon kanssa. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista palvelua, jota nämä asiakkaat tarvitsisivat. Esimerkiksi sosiaaliselle kuntoutukselle on suuri tarve. Yhtä lailla viime vuonna tehdyssä hyvinvointitilinpäätöksessä huomattiin toimeentulotuen asiakasmäärien kasvaneen eri väestöryhmissä selvästi. Tässä vuoden 2010 hyvinvointitilinpäätöksessä toimeentulotuen asiakasmäärät laskivat hieman. Muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä köyhyyden vähenemisestä. Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat ennemminkin pysyneet ennallaan. Myönteisenä kehityssuuntana oli rikollisuuden väheneminen. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten sekä alle 18-vuotiaiden tekeminen pahoinpitely- ja varkausrikosten määrä on vähentynyt. Sen sijaan varkausrikosten määrä on kasvanut vielä vuonna