Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n esittelyä II. Peruspalveluhankkeen esittely III. Esimerkkejä Peruspalveluhankkeesta Ikääntyneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Aivoinfarktipotilaiden hoitoketjut, kustannukset ja vaikuttavuus 2 1
I Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS 3 Tehtävät Perustehtävät Tuottaa korkeatasoista terveys- ja sosiaalitaloudellista tutkimusta terveys- ja sosiaalipoliittisesti merkittävistä kysymyksistä Edistää alan tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta ja tutkimuksen vaikuttavuutta Erityistehtävä Edistää ja tukea alan tutkimusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muilla toimialoilla. CHESS:llä horisontaalinen vastuu taloudellisesta tutkimuksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. 4 2
Strategiset painopistealueet 1. Terveyden- ja sosiaalihuollon suorituskyvyn mittaaminen, arviointi ja edistäminen 2. Terveys- ja sosiaalipalvelujen rahoitus ja järjestäminen 3. Uudistusten ja muutosten arviointi ja tulevaisuuden haasteiden ennakointi 4. Terveyden edistämisen ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyn taloudellinen tutkimus 5 Tärkeimmät kohderyhmät Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminnasta ja rahoituksesta päättävät tahot Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirit, sairaalat ja perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi Kunnat Alan ammattilaiset Lisäksi Tiedeyhteisö Potilaat, väestö ja media. 6 3
Henkilöstö (28.1.2014) Tutkimusprofessorit: 2 (2 vakinaista) Tutkimuspäälliköt: 2 (2 vakinaista, toinen osa-aikainen) Erikoistutkijat: 6 (6 vakinaista, yhtä haetaan) Tutkijat: 5 (2 vakinaista, 3 määräaikaista) Ylilääkäri: 1 (vakinainen) Erikoissuunnittelijat: 2 (2 vakinaista, toinen osa-aikainen) Yksikön assistentti: 1 (vakinainen) Vierailevat tutkijat: 2 Korkeakouluharjoittelija: 1 Yhteensä 22 työntekijää (16 vakinaista) 7 Rahoitus (2013 tilanne) Kokonaisbudjetti: 1,1 milj. Julkisen budjettirahoituksen osuus: 60% Ulkopuolisen rahoituksen osuus: 40% Ulkopuolisen rahoituksen lähteet: EU, Suomen Akatemia, Kela, muut julkiset ja yksityiset rahoituskanavat 8 4
Yksikön hankkeista Kaikkiaan 25 hanketta (rahoitus ulkopuolelta tai budjetista) Merkittävimpiä hankkeita: Perfect EuroHOPE Peruspalveluhanke Sosiaalitalous Trade-off hanke DRUG hanke 9 II Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset hanke (Peruspalveluhanke) Jutta Järvelin 10 5
Tausta Tarve kehittää kustannusvaikuttavuuden arviointia perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa Aiemmin CHESS:ssä: PERFECT- ja BM-hankkeet (suorituskyvyn mittaaminen) Terveydenhuollon valtionosuuksien jakoperusteita, maksukattoja, pääkaupunkiseudun erittäin kalliita potilaita sekä Sairaalasta kotiin asti (SAKOTA) -hankkeet (aineisto samantyyppinen) Pilotti, jonka perusteella arvioidaan hankkeen laajentamista muualle Suomeen 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 11 Hankkeen organisointi ja toteutus Tutkimuskonsortio: Espoo, Helsinki, Kouvola, Vantaa, Kela, HUS/HYKS ja CHESS Ohjausryhmä Toteutus Vetovastuu ja toteutus CHESS:ssä Osahankkeet, joissa CHESS:n työntekijöiden lisäksi substanssiasiantuntijoita Vuosina 2010-2015 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 12 6
Tavoitteet Tuottaa tietoa Palvelu- ja hoitoketjuista Hoitokäytännöistä Toimivuudesta Vaikuttavuudesta Kustannuksista Mittareita toimintayksiköiden ja alueiden vertailuun keskenään sekä ajan kuluessa; tavoitteena erityisesti jatkuva käyttö Tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä palvelujen toimivuuteen, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin Osoittaa rekistereissä olevia puutteita ja esittää niihin parannuksia Arvioida, mitkä tiedot peruspalvelujen taloudellisuutta koskevan tutkimuksen kannalta välttämättömiä 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 13 Aineisto (1/3) Neljä kuntaa Espoo, Helsinki, Kouvola ja Vantaa Tietoja em. kuntien asukkaiden kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista Vuodet 2006-2013 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 14 7
Aineisto (2/3) Kunnat: kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevat tiedot THL: hilmo, sosiaali-hilmo ja muut rekisterit (= laitoshoitoa koskevat tiedot) Kela: lääkkeitä ja yksityissektorin käyttöä sekä muita kelan korvaamia etuuksia koskevat tiedot Tilastokeskus ja ETK: sosioekonomista asemaa, kuolleisuutta koskevat tiedot ja työmarkkina-asemaa koskevat tiedot THL:n RAI-tiedot HUS/HYKS:n elämänlaatua koskevia tietoja eräiltä osin 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 15 Aineisto (3/3) Kuntien avohuollon aineisto yksilötasolla: Hetu Käyntipäivämäärä (ja laitoshoidon/palveluasumisen kesto) Tuottajayksikkö Palvelun antanut ammattilainen Muut tiedot (esim. käynnin syy) Liitännäissairauksia koskevat tiedot hilmosta ja Kelan rekistereistä 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 16 8
Osahankkeet Lapset Vanhukset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat Diabetes-potilaat Vammaiset ja työkyvyttömät henkilöt Aivoinfarkti-, sydäninfarkti- ja lonkkamurtumapotilaat Perfect hankkeesta Muut tutkimuskysymykset 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 17 Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä Kuvataan asiakas-/ potilasryhmien palvelu- ja hoitoketjuja sekä voimavarojen kohdentumista ketjun eri kohtiin Vanhusten laitostumiseen vaikuttavat tekijät Selvitetään/selitetään potilaiden/asiakkaiden ohjautumista erityyppisten palvelujen piiriin Minkälaisissa avohoidon palveluissa (ml. asumispalveluissa) potilaat ovat sairaalahoidon jälkeen? Kuinka paljon avohoito maksaa? Selittyvätkö Perfect-hankkeessa havaitut erot kustannuksissa ja vaikuttavuudessa avopalvelujen erilaisella tarjonnalla? 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 18 9
Hankkeen tuotos ja hyödynnettävyys Monipuolisesti peruspalveluja koskevaa tietoa Toimintayksiköiden vertailuun ja kehittämiseen Parannustoimenpiteisiin kannustamiseen ja vaatimiseen Voimavarojen jakoa koskeviin päätöksiin Päätöksentekijät, tuottajat ja kuntien asukkaat Laajentaminen muualle Suomeen? 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 19 III Esimerkkejä Peruspalveluhankkeesta Vanhusten osahanke - Perusterveydenhuollon käyttö ja kustannukset Ismo Linnosmaa 20 10
Aineisto Kaikki yli 65-vuotiaat Espoosta, Helsingistä, Vantaalta ja Kouvolasta vuonna 2007. Jakauma Espoo: 24 331 (18,2%) Helsinki: 83 284 (62,0%) Vantaa: 20 481 (15,2%) Kouvola: 6 168 (4,6%) Yhteensä: 134 264 (100%) Asukkaiden muutto toisiin kaupunkeihin/kuntiin pienentää aineistoa vuodesta toiseen, mutta vuoden 2007 asukkaista 99,4 prosenttia vuonna 2008 (3,9 % kuoli 2008) asui Espoossa, Helsingissä, Vantaalla tai Kouvolassa. 21 Aineisto Tietoja useista rekistereistä: THL hoitoilmoitusrekisteri (HILMO): Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoito ja sosiaalihuollon asumispalvelut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kouvolan kaupungin rekisterit: Perusterveydenhuollon avokäynnit/kontaktit, sosiaalipalvelujen käyttö (vaihtelevasti) Kelan rekisterit: Tieto KELA:n etuuksista, yksityisistä palveluista ja lääkkeiden käytöstä Tietoja yhdistelemällä on muodostettu yksilötason aineisto palvelujen käytöstä 22 11
Ikäjakaumat kunnittain, % Ikä Espoo Helsinki Vantaa Kouvola 65 + 100 100 100 100 75 + 38,77 46,28 37,12 47,69 85 + 9,94 15,44 8,24 13,6 95 + 0,75 1,86 0,54 0,98 Tilastollinen testaus: Kaikkien kuntien ikäjakaumat eroavat toisistaan 5.2.2014 CHESS & Peruspalveluhanke / Ismo Linnosmaa 23 PTH lääkärikäynnit vuonna 2008, keskimäärin asukasta kohden Kunta keskiarvo keskihajonta Espoo 2,41 3,18 Helsinki 1,76 2,22 Kouvola na na Vantaa 4,50 5,20 24 12
PTH lääkärikäyntien jakauma 2008, % asiakkaista Espoo Helsinki Kouvola Vantaa Yhteensä 0 kertaa 26,99 36,05 na 19,38 34,81 1-5 kertaa 62,25 57,65 na 51,75 54,94 6-11 kertaa 8,86 5,80 na 20,17 8,28 12-23 kertaa 1,63 0,47 na 7,58 1,74 Enemmän kuin 2 kertaa kk:ssa 0,26 0,02 na 1,12 0,23 Yhteensä 100,00 100,00 na 100,00 100,00 Tilastollinen testaus: Espoon, Helsingin ja Vantaan lääkärikäyntien jakaumat eroavat toisistaan 25 PTH lääkärikäynnit 2008, % asiakkaista 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 Espoo Helsinki Vantaa 20,00 10,00 0,00 0 kertaa 1-6 kertaa 6-12 kertaa 12-24 kertaa Enemmän kuin 2 kertaa kk:ssa 26 13
PTH lääkärikäyntien kustannukset vuonna 2008, keskimäärin asukasta kohden vuoden 2006 hinnoissa Kunta keskiarvo keskihajonta Espoo 196,53 259,37 Helsinki 143,39 180,91 Kouvola na na Vantaa 366,41 424,03 27 IV Esimerkkejä Peruspalveluhankkeesta Aivoinfarkti osahanke - kustannukset ja vaikuttavuus Unto Häkkinen 28 14
Tavoite Kuvata aivoinfarktipotilaiden hoitoketjuja pääkaupunkiseudulla ja Kouvolassa Tarjota esimerkki, miten rekistereiden avulla voidaan arvioida hoitoketjuihin sisältyviä palveluja, niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta 29 Hoitoketjun määrittely ja indikaattorit Määrittely Potilasryhmän määrittely mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla Riskivakiointi: Tiedot pyritään saamaan vertailukelpoisiksi vakioimalla iän, sukupuolen, liitännäissairauksien ym. potilaskohtaisten tekijöiden suhteen Milloin seuranta alkaa ja milloin päättyy? Palvelujen käyttö Ensimmäinen hoitokokonaisuus Vuoden seuranta Kustannukset vuoden aikana Vaikuttavuus Kuolleisuus Laitostuminen Kotona pärjääminen 30 15
Hoitoketju Hoitoketju Ensimmäinen sairaalahoitokokonaisuus Sisäänotto osastolle A Sisäänotto osastolle B Kotiutus kotiin tai hoivakotiin Muu palveluiden käyttö aika Toimenpide/hoito osastolla A Sairaalasiirto Lääkkeiden hankinta 31 Aivoinfarktipotilaat Uudet aivoinfarktipotilaat (Perfect määritelmä) poistettu mm. laitoshoidossa ennen infarktia olleet Riskivakiointi: liitännäissairaudet, aikaisempi lääkitys, edellisen vuoden hoitopäivät, siviilisääty Potilasmäärät vuosittain Helsinki 687-725 Espoo 176-236 Vantaa 178-237 Kouvola 120-148 32 16
Ensimmäisen sairaalahoitokokonaisuuden pituus (vrk) aivoinfarktipotilailla, riskivakioitu 60 50 40 30 Helsinki Espoo Vantaa 20 Kouvola 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 33 Aivoinfarktipotilaiden hoitopäivät (vrk) vuoden aikana, riskivakioitu 80 70 60 50 40 30 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 34 17
Aivoinfarktipotilaiden kotipalvelukäynnit potilasta kohti vuoden aikana, riskivakioitu 60 50 40 30 20 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 35 Aivoinfarktipotilaiden lääkärissäkäynnit vuoden aikana, riskivakioitu 12 10 8 6 4 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 2 0 2006 2007 2008 2009 2010 36 18
Kustannukset potilasta kohti ensimmäisen vuoden aikana, vuosina 2009-2010 Vaihtelu: Vantaa 19 600 euroa, Kouvola 21 900 euroa Kaikissa kunnissa yli 70 % kustannuksista aiheutuu vuodeosastohoidosta Vuodeosastohoidon käyttö selittää pääosan kunnittaista eroista 37 Aivoinfarktipotilaiden kustannukset ensimmäisen 365 päivän aikana, vuosina 2009-2010 Euroa/potilas % 25000 100 % 90 % 20000 80 % Avohoidon lääkemenot 70 % Avohoidon lääkemenot 15000 10000 5000 Kotipalvelut Perusterveydenhuollon avokäynnit Erikoissairaanhoidon avokäynnit Muu laitoshoito Ensimmäinen hoitokokonaisuus 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Kotipalvelut Perusterveydenhuollon avokäynnit Erikoissairaanhoidon avokäynnit Muu laitoshoito Ensimmäinen hoitokokonaisuus 10 % 0 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 0 % Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 38 19
Aivoinfarktipotilaiden kustannukset potilasta kohti ensimmäisen vuoden aikana, vuosina 2009-2010, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 25000 20000 15000 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 39 Aivoinfarktipotilaiden hoidon vaikuttavuus Kuolleisuus lisääntynyt Kouvolassa, jossa myös ilman apua kotona vietettyjä päiviä vähemmän Pitkäaikaishoitoon joutunut Kouvolassa 7% ja muissa kunnissa 4-5% Kotihoidon piirissä olevia saman verran kaikissa kunnaissa 40 20
Aivoinfarktipotilaiden yhden vuoden kuolleisuus (%), riskivakioitu 30 25 20 15 10 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 41 Laitoshoitoon joutuneet aivoinfarktipotilaat (%), riskivakioitu 9 8 7 6 5 4 3 Helsinki Espoo Vantaa Kouvola 2 1 0 2006-7 2008-9 2010-11 42 21
Aivoinfarktipotilaiden kotona vietetyt päivät ilman apua ja kotihoidossa vuoden aikana, riskivakioitu 300 250 200 150 100 50 Helsinki, Ilman apua Espoo, ilman apua Vantaa, ilman apua Kouvola, ilman apua Helsinki, kotihoito Espoo, kotihoito Vantaa, kotihoito Kouvola, kotihoito 0 2006 2007 2008 2009 2010 43 Lopuksi Hoidon vaikuttavuudessa on eroa neljän kunnan välillä, mutta ei kustannuksissa Kouvolassa mahdollisuuksia hoidon lopputulosten parantamiseen lisäämättä kustannuksia 44 22
Kiitos! 45 23