Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 23.3.2016 Dnro 1/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettava Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus vuosina 2017 2020 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa kaikki nämä tarjouskilpailukohtaiset kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat ajalla 1.3. 19.4.2016 tarjouskilpailussa olevaa Kelan kuntoutuksena toteutettavaa Työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain kyseisellä ajanjaksolla järjestettävässä Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tarjouskilpailussa. Tarjouspyyntö Kysymys 1: Tarjouspyyntö, seuranta, sivut 6 ja 8. Sivulla 6 sanotaan, että 2 seurantapäivää tapahtuu (avomuotoinen kuntoutuspäivää) palveluntuottajan yksikössä. Sivulla 8, sanotaan seurannasta liittyen hintoihin, että palveluntuottajan edustaja/edustajien tekemä seurantakäynti (sisältää 100km:n matkat) on 180,00 /vrk/kja. Mielestämme tässä on ristiriita. Onko tässä virheellinen tieto? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdassa 2 (Tarjouksen antaminen) on esitetty malli palvelun toteutuksesta. Mallissa seuranta toteutetaan kahtena seurantapäivänä. Tarjouskilpailussa tarjottavan hinnan tulee perustua tarjouspyynnössä esitettyyn malliin (työkokeilu ja työhönvalmennus 240 kuntoutuspäivää). Palvelukohtaisen standardin mukaan seuranta voidaan toteuttaa seurantapäivänä, palveluntuottajan edustajan tekemänä seurantakäyntinä, kuntoutujan seurantakäyntikertana tai video- ja puhelinyhteydenottona. Tarjouspyynnön kohdassa 3.2. (Kelan määrittämät kiinteät hinnat) on Kelan määrittämät kiinteät hinnat, joista ei anneta erillistä hintatarjousta. Palveluntuottajan edustajan/edustajien tekemässä seurantakäynnissä (sisältää 100 km matkat) käytetään tarjouspyynnössä ilmoitettua kiinteää hintaa (180,00 euroa/vrk/kuntoutuja). Kysymys 2: Tarjouspyyntö kohdassa 3.2.1 Kuntoutuskustannusten maksaminen on kerrottu kuntoutuskustannuksista päivinä, jolloin palveluntuottaja käy tai ei käy kuntoutujan luona ulkopuolisessa työpaikassa. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdassa 6.5 (sivun 16 viimeinen kappale) mainitaan, että työhönvalmentajat voivat korvata osan muista työpaikalla käynneistä ottamalla kuntoutujaan ja työnantajaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Sovelletaanko näihin kuntoutuspäiviin, jolloin työhönvalmentaja ottaa kuntoutujaan ja työnantajaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, tarjottua ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan kuntoutuksen hintaa vai 40 % tarjotusta ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan kuntoutuksen hinnasta? POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE 1 (10) PL 78 Höyläämötie 1 a B 00381 Helsinki 00380 Helsinki Puhelin 020 634 11 etunimi.sukunimi@kela.fi www.kela.fi
Vastaus: Kuntoutuspäivistä, jolloin palveluntuottaja ei käy kuntotutujan luona, maksetaan 40 % tarjotusta ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan kuntoutuksen hinnasta. Tämä koskee myös päiviä, jolloin palveluntuottaja on yhteydessä kuntoutujaa tai työnantajaan puhelimitse tai sähköpostitse. Kysymys 3: Tarjouspyyntö kohta 1.4 Palveluntuottajien valinta puitejärjestelyyn: Miten Kela määrittelee palveluntuottajan enimmäisasiakaskapasiteetin? Tarjouslomakkeessa kysytään vain vähimmäisasiakaskapasiteettia. Vastaus: Kela ei määrittele palveluntuottajien enimmäiskapasiteettia. Lomakkeella 1 a-b (Yleistiedot tarjouksesta) kohdassa 2 (Tarjottava kuntoutujamäärä) palveluntuottaja ilmoittaa tarjottavan vähimmäiskuntoutujamäärän vuosittain. Tarjouspyynnön mukaan tarjottu asiakaskapasiteetti sitoo tarjoajaa vuositasolla koko sopimuskauden ajan. Tarjouksia hyväksytään siinä määrin, että niillä voidaan järjestää riittävät ja kattavat kuntoutuspalvelut. Kelan kuntoutusasiakas valitsee palveluntuottajan, jolta palvelut hänelle ostetaan. Kysymys 4: Onko Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelujen työkokeilu/työhönvalmennuksen aikana tarjottava asiakkaalle majoitus (pakollinen)? Vastaus: Kyllä. Tarjouspyynnön kohdan 1.1. (Hankittava palvelu) mukaan palveluntuottajan on aina järjestettävä majoitus ja täysihoito kuntoutujien tarpeen mukaan palvelukohtaisen standardin kohdan 9 (Kuntoutustilat, majoitus) mukaisesti suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä palvelussa. Tarjoajia koskevien kelpoisuusehtojen mukaan (Lomake 3 a-b) palveluntuottaja järjestää majoituksen omissa tai erillisissä majoitustiloissa. Erilliset majoitustilat sijaitsevat enintään 40 minuutin tai 40 km:n etäisyydellä palveluntuottajan yksiköstä. Palveluntuottaja vastaa kuljetuskustannuksista ja järjestää kuntoutujalle kuljetuksen erillisistä majoitustiloista palveluntuottajan yksikköön tai palveluntuottajan työkokeilutiloihin. Lomakkeella 6 a-b (Tilat ja välineet) palveluntuottaja ilmoittaa käyttämiensä majoitustilojen ja niiden päivystystä koskevat tiedot. Kysymys 5: Onko tarkoituksena, että jokaiseen palveluntuottajan yksikköön, jossa palvelua tuotetaan, tehdään vain yksi mallin mukainen tarjous? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdan 2.1. mukaan tarjous annetaan palveluntuottajan toimipisteittäin. Jokaisesta tarjotusta toimipisteestä (yksiköstä) toimitetaan erilliset tarjoukset ja tarjouslomakkeet (Lomakkeet 1 a-b 6 a-b). Kysymys 6: Miten tulkitaan tarjouspyynnössä 1.kohta 1.1. Hankittava palvelu mainitaan, että tarjouksen voi tehdä joko yhdestä tai useammasta palvelusta, kohta 2.1 ilmenee kuitenkin, että palveluntuottajan tulee pystyä toteuttamaan kaikkia kolmea palvelulinjaa. Eli, tarkoittaako tämä sitä, että esim. jos haetaan vain työkokeilua, on palveluntuottajalla oltava edellytykset / valmiudet toteuttaa kaikkia em. kolmea palvelulinjaa? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdassa 1.1.(Hankittava palvelu) on ilmoitettu palvelut, joista tarjous pyydetään. Hankittavia palveluja ovat: suomenkielinen työllistymistä edistävä kuntoutus (a) ja ruotsinkielinen työllistymistä edistävä kuntoutus (b). Tarjouksen voi tehdä yhdestä tai useammasta hankittavasta palvelusta. Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 4 (Kuntoutuksen palvelulinjan valinta) mukaan hankittavissa palveluissa a ja b on kolme vaihtoehtoista palvelulinjaa (työkokeilu, työhönvalmennus sekä työkokeilu ja työhönvalmennus). Näistä valitaan toteutettavaksi yksi, joka soveltuu parhaiten 2 (10)
kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen ja kuntoutustarpeeseen. Palvelua koskevien kelpoisuusehtojen mukaan palveluntuottajan tulee pystyä toteuttamaan kaikkia kolmea palvelulinjaa. Tarjouspyynnön mukaan tarjouskilpailussa ei hyväksytä osatarjouksia, vaan palvelun tulee sisältää palvelukohtaisen standardin mukainen kokonaisuus (kolme vaihtoehtoista palvelulinjaa). Osatarjous on esimerkiksi sellainen tarjous, joka annetaan vain tietystä palvelulinjasta. Kysymys 7: Kelpoisuusehdoissa ei edellytetä, että palveluntuottajalla on toiminnalleen lupa. Yleisessä standardissa kohdassa 3.5.1. Luvat on kuvattu, mitä palveluntuottajan toiminnalta edellytetään. Tarvitaanko tarjouksen kohteena olevan palvelun tuottamiseen lupa? Jos palveluntuottajalla on avoyksikköä koskeva terveydenhuollon toimilupa, ja palveluntuottaja jättää kaksi tarjousta; avoyksiköstä ja toimipisteestä, jossa ei järjestetä muuta kuntoutustoimintaa, tarvitseeko toimipisteelle hankkia lupa? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdan 1.1. mukaan (Hankittava palvelu) palveluntuottaja toteuttaa kuntoutuksen Kelan avo- ja laitosmuotoisen standardin yleisen osan (Liite 1 a-b) ja palvelukohtaisen standardin (Liite 2 a-b) mukaisesti. Standardin yleisen osan kohdan 3.5.1. (Luvat) mukaan Palveluntuottajan toiminta on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) lupa- tai ilmoitusmenettelyn mukaista (ei koske niitä palveluntuottajia, joihin ei sovelleta edellä mainittujen lakien mukaista lupa- ja ilmoitusmenettelyä). Palveluntuottajan tulee tarvittaessa olla yhteydessä luvan myöntäviin viranomaisiin lupa-asian selvittämiseksi. Tarjouskilpailussa ei tarkisteta toimilupaan liittyviä vaatimuksia. Kysymys 8: Paljonko ko. palvelua tai vastaavaa on hankittu TYKS erva-alueelle viime ja edellisinä vuosina? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdassa 1.4. (Palveluntuottajien valinta puitejärjestelyyn) on linkki, josta löytyy viimeisimmät tilastot Kelan työkokeilun ja työhönvalmennusten asiakasmääristä vuodelta 2015. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa 1.1.2017 alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelut. Kysymys 9: Tavoitteleeko Kela jatkossa yhtä ja samaa palveluntuottajaa TYKS erva-alueelle? Vastaus: Tarjouspyynnön mukaan palveluntuottajia valitaan julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen puitejärjestelyyn riittävästi ja kattavasti toteuttamaan työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta. Kysymys 10: Tuleeko palveluntuottajan rekisteröidä majoitustilat, mikäli käytetään erillisiä majoitustiloja kuten hotellia tai muita huoneistoja? Vastaus: Kuntoutukseen käytettäviä tiloja ei rekisteröidä työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tarjouskilpailussa. 3 (10)
Tilat ja välineet lomake Kysymys 1: Lomake 6 tilat ja välineet kohta 3 päivystys: Mitä vastataan silloin, jos päivystys järjestetään puhelinpäivystyksenä yleisen standardin kohdan 3.4.3 ensiapupäivystys mukaisesti? Vastaus: Lomakkeen 6 (Tilat ja välineet) kohta 3 (Majoitus palveluntuottajan yksikössä) koskee palveluntuottajan yksikön majoitustiloja ja niiden päivystystä. Standardin yleisen osan kohdan 3.4.3 (Ensiapu) mukaan Kelan järjestämässä laitosmuotoisessa kuntoutuksessa palveluntuottajalla on oltava paikalla ensiaputaitoista henkilöstöä ympärivuorokautisesti. Standardin yleisen osan kohdan 3.4.3 (Ensiapu) mukaisesti niissä palvelukohtaisissa standardeissa, joissa hyväksytään erilliset majoitustilat, tulee erillisten majoitustilojen päivystys järjestää vähintään puhelinpäivystyksenä. Erillisten majoitustilojen tiedot ja niiden päivystys ilmoitetaan lomakkeen 6a-b (Tilat ja välineet) kohdassa 4 (Erilliset majoitustilat). Sopimus Kysymys 1: Sopimus kohta 7 Laskutettavat päivät: Palveluntuottaja voi laskuttaa Kelaa kuntoutujan äkillisen sairastumisen tapahduttua vain sairastumisen ensimmäisestä päivästä, kun kuntoutuspäivä on tarkoitus toteuttaa palveluntuottajan yksikössä. Koskeeko tämä myös palveluntuottajan tiloissa tapahtuvaa työkokeilua? Vastaus: Ei. Äkillisissä sairastumistapauksissa korvausta ei makseta ulkopuolisessa työpaikassa tai palveluntuottajan työkokeilutiloissa tapahtuvan kuntoutuksen ajalta. Näissä tilanteissa ei myöskään korvata ravinnosta ja majoituksesta palveluntuottajalle mahdollisesti aiheutuneita kustannuksia. Palveluntuottaja voi laskuttaa Kelaa äkillisen sairastumisen tapahduttua sairastumisen ensimmäisestä päivästä vain palveluntuottajan yksikössä tapahtuvan kuntoutuksen ajalta. Alihankinta Kysymys 1: Kan man ha en offentlig producent (t.ex. X samkommun) som underleverantör, t.ex. för att ha tillgång till lokal för s.k. intern arbetsprövning / -träning? Kysymys 2: man via underleverantörsavtal köpa lokala/regionala handledartjänster (t.ex. av X samkommuns arbetskonsulenter, som uppfyller kraven i standarden och som befinner sig på samma ort som klientens arbetsplats) för den externa arbetsprövningen / -träningen, t.ex. på så vis att anbudsgivarens personliga handledare är ansvarig och tillsammans med arbetsparet och klienten gör allt övrigt arbete, förutom de veckovisa besöken på arbetsplatsen + eventuella akuta besök på arbetsplatsen. Detta skulle underlätta och göra servicen mer regionalt jämbördig för klienterna, framförallt gällande den svenskspråkiga servicen som omfattar hela landet. Vastaus kysymyksiin 1 ja 2: Palvelukohtaisen standardin kohdan 8. (Henkilöstö) mukaan kuntoutuksen toteuttaa työpari, jolla on kokonaisvastuu kuntoutuksen toteuttamisesta. Työparin muodostaa 2 työntekijää, jotka ovat eri henkilöitä. Kuntoutusta ei voi toteuttaa palvelukohtaisesta standardista poikkeavalla tavalla. Tarjouspyynnön kohdan 1.1. (Hankittava palvelu) mukaan jokaisesta tarjoajan toimipisteestä (yksiköstä), jossa palvelua annetaan, on tehtävä erillinen oma tarjouksensa. Toimipiste (yksikkö) voi olla oma tai vuokrattu. Vuokrattu toimipiste tarkoittaa sitä, että tiloista maksetaan alueen mukaista käypää vuokraa ja tiloista on voimassa oleva vuokrasopimus. 4 (10)
Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (KKRL) 53 2 momentin mukaan Kela voi hankkia julkisen ja julkiseen rinnastettavan tahon toteuttamia kuntoutuspalveluja vain silloin, jos kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida muuten täyttää. KKRL:n esitöiden (HE 3/2005 vp s.39) mukaan julkiseen tahoon rinnastettavana voidaan pitää sellaista yksityistä palveluntuottajaa, joka antaa kuntoutuspalveluja terveyskeskuksen, erikoissairaanhoidon tai muun vastaavan julkisen terveydenhuollon pääasiallisesti omistamassa ja hallitsemassa tilassa. Jos yksityinen palveluntuottaja antaa kuntoutuspalveluja muussa julkisen toimijan eli esimerkiksi kaupungin omistamassa tilassa, Kela ei tulkitse yksityisen palveluntuottajan olevan KKRL 53 2 momentissa tarkoitettu julkiseen rinnastettava taho silloin, kun palveluntuottaja maksaa tilasta käypää vuokraa. Palvelukohtaisen standardin kohdan 6.5 (Työssä tukeminen ja tuen asteittainen vähentäminen) mukaisesti palveluntuottajan työkokeilutiloja voidaan käyttää vain työkokeilussa, ei työhönvalmennuksessa. Tarjouspyynnön kohdan 4. (Alihankkijoiden käyttö) mukaan hankittavan palvelun voi tuottaa alihankintana. Alihankinta- ja alihankkijakäsitteet on määritelty standardin yleisen osan kohdassa 4.1.3. (Alihankinta). Alihankinnalla tarkoitetaan kuntoutuspalvelun ostamista kolmannelta osapuolelta, ei esimerkiksi toimipisteen vuokraamista. Tarjouspyynnön kohdan 4. (Alihankkijoiden käyttö) mukaan Kela voi hankkia julkisen tai julkiseen rinnastettavan tahon alihankintana toteuttamia kuntoutuspalveluja vain, jos kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida muuten täyttää (KKRL 53 2 mom.). Kela ei voi tarjouskilpailussa hyväksyä tarjousta, jossa kuntoutuspalvelua antaa alihankintana julkinen tai julkiseen rinnastettava taho, jos tarjouskilpailussa saadaan riittävästi hyväksyttäviä tarjouksia, joissa kuntoutuspalvelua antaa yksityinen taho. Palvelukohtainen standardi Kysymys 1: 6.4 Työn etsintä, kappale 2: Tulkitaanko niin, että ulkopuolinen työpaikka voi olla saman omistajan/ylläpitämän jossakin muussa toimipisteessä kuin vars. tarjoavan yksikön tilat ja palvelut? Kysymys on siis saman ylläpitäjän muista kuin tarjoavan yksikön palveluista esim. ammattiopistossa olevat työtehtävät? kappale 4: Entä, jos kuntoutuja saa suunnitellun ja haluamansa palkka- tai ansiotyöpaikan, jatkuuko työhönvalmennus silti? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 6.4 (Työn etsintä) todetaan, että ulkopuolinen työpaikka sijaitsee muualla kuin palveluntuottajan yksikössä tai palveluntuottajan työkokeilutiloissa. Ulkopuolinen työpaikka etsitään ensisijaisesti avoimilta työmarkkinoilta. Työklinikat, työpajat, työkeskukset, työosastot, työllistämisyksiköt, työpankit, sosiaaliset yritykset, työllisyyshankkeet, työosuuskunnat ja vastaavat rinnastetaan palveluntuottajan työkokeilutiloiksi. Edellä mainitut paikat rinnastetaan ulkopuoliseksi työpaikaksi vain silloin, jos kuntoutuja on näissä paikoissa palkallisena työntekijänä. Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan, että toteutuksessa huomioidaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja kuntoutustavoitteet. Yhtenä tavoitteena on tukea kuntoutujan työsuhteen vakiinnuttamista. Kysymys 2: Pitääkö kuntoutuspäivän jouston suhteen (päivien määrä viikossa tai päivän pituus) olla aina yhteydessä Kelaan vai riittääkö, että valittu tapa kirjataan selosteeseen? 5 (10)
Kysymys 3: Sovitaanko kuntoutuspäivien joustosta myös Kelan kanssa vai riittääkö asiasta sopiminen kuntoutujan, omaohjaajan ja työpaikan kanssa? Vastaus kysymyksiin 2 ja 3: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5.4 (Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus) todetaan, että joustoa voidaan käyttää poikkeustilanteissa omaohjaajan ja kuntoutujan sopimuksella. Kohdassa 6.6 (Kuntoutuksen päättäminen) todetaan, että kuntoutuspalautteessa kuvataan, miksi kuntoutuspäivissä käytettiin joustoa. Kysymys 4: Ovatko kuntoutuspäivien jouston vaihtoehdot nuo kaksi, sivu 9? (Esimerkiksi 4 päivää ja 4 tuntia ei olisi mahdollista?) Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5.4 (Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus) on kuvattu kuntoutuspäivien jouston vaihtoehdot. Kysymyksessä mainittu 4 päivää ja 4 tuntia ei täytä standardissa mainittuja kuntoutuspäivän jouston vaihtoehtoja. Kysymys 5: Edellisessä standardissa työn kokeiluvaiheen/ työhön valmennusvaiheen pituus oli vähintään 5 tuntia päivässä. Nyt kuntoutuspäivän pituus on määritelty: Keskimäärin 6 tuntia, josta vähintään 5 tuntia, sivu 9. Tarkoittaako tuo määritelmä samaa, siis ulkopuolisella työpaikalla riittää vähintään 5 tunnin työskentely? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5.4 (Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus) todetaan, että vähintään 5 tuntia on kuntoutujan tarpeen mukaan ulkopuolisella työpaikalla työskentelyä. Kysymys 6: Sovitaanko tai tarvitaanko Kelan suostumus kuntoutuksen jaksottamiseen vai riittääkö siitä ilmoitus Kelaan? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5.4 (Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus) todetaan, että poikkeustilanteissa palveluntuottaja sopii menettelyn Kelan kanssa, koska yli 3 viikkoa kestävä jaksotus voi vaikuttaa kuntoutujalle maksettavaan kuntoutusrahaan. Lisäksi todetaan, että jos kuntoutujan elämäntilanteessa ilmenee tarve kuntoutuksen jaksotukselle, palveluntuottaja ohjaa kuntoutujaa olemaan yhteydessä Kelaan. Kohdassa 6.6 (Kuntoutuksen päättäminen) todetaan, että kuntoutuspalautteessa kuvataan miksi kuntoutusta jaksotettiin. Kysymys 7: Voiko työhönvalmennusta jaksottaa? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan, että kuntoutus pyritään toteuttamaan yhtäjaksoisesti, ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Kohdassa 5.4 (Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus) todetaan, että kuntoutusta jaksotetaan kuntoutujan tarpeen mukaan yhden tai useamman kerran. Kohdassa 6.6 (Kuntoutuksen päättäminen) todetaan, että kuntoutuspalautteessa kuvataan miksi kuntoutusta jaksotettiin. Kysymys 8: Kuinka usein talon ulkopuolisessa työpaikassa tulee palveluntuottajan edustajan käydä? Voiko yhteydenottoja tehdä puhelimitse tms.? Kysymys 9: Kuinka suuren osan työpaikkakäynneistä voi korvata muulla kuin käynnillä työpaikalla ensimmäisen ja viimeisen viikon pakollisten käyntien jälkeen? Vastaus kysymyksiin 8 ja 9: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 6.5 (Työssä tukeminen ja tuen asteittainen) kuvataan, kuinka usein työhönvalmentaja käy työpaikalla työkokeilun ja/ tai työhönvalmennuksen aikana. 6 (10)
Palvelukohtaisessa standardissa ei ole tarkasti määritelty kuinka suuren osan työpaikkakäynneistä voi korvata muilla tavoilla. Kysymys 10: Kuntoutusmuotojen rakenteesta: toteutetaanko prosessin Kuntoutuksen suunnittelu 1pv, Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus 5pv ja Työn etsintä 10 pv yhtäjaksoisesti palveluntuottajan tiloissa eli aloitus olisi tällöin 16 pv? Voiko näitä päiviä jaksottaa tarvittaessa? Onko em. mainittujen päivien jälkeen väliä vai eteneekö kuntoutuja suoraan ulkopuoliseen työpaikkaan/palveluntuottajan tiloissa tapahtuvaan kuntoutukseen? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan, että kuntoutuksen suunnittelu toteutetaan palveluntuottajan yksikössä ja kuntoutus pyritään toteuttamaan yhtäjaksoisesti, ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Kuntoutuksen jaksotus on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.4 (Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus), jossa todetaan, että kuntoutusta jaksotetaan kuntoutujan tarpeen mukaan. Kohdassa 6.4 (Työn etsintä) todetaan, että työkokeilua varten työhönvalmentajat ja kuntoutuja etsivät kuntoutujalle ulkopuolisesta työpaikasta yhden tai useamman työkokeilupaikan. Jos kuntoutujalle ei löydetä ulkopuoliselta työpaikalta työkokeilupaikkaa ja palveluntuottajalla on kuntoutustarpeeseen soveltuva työkokeilutila, kuntoutusta voidaan toteuttaa palveluntuottajan työkokeilutilassa. Kysymys 11: Onko kuntoutuksen päättäminen suoraan työkokeilun/työhönvalmennuksen lopuksi vai onko siinä ajallista väliä? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan, että kuntoutus pyritään toteuttamaan yhtäjaksoisesti, ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Kohdassa 6.6 (Kuntoutuksen päättäminen) todetaan, että kuntoutuksen päättäminen toteutetaan kuntoutuksen lopussa työssä tukemisen ja tuen asteittaisen vähentämisen jälkeen. Kuntoutus päätetään kun kuntoutusta ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, kuntoutuja on saavuttanut asettamansa kuntoutustavoitteet, kuntoutuja ja työhönvalmentajat eivät ole löytäneet ulkopuolista työpaikkaa kuntoutujalle tai kuntoutuksen kokonaiskesto tulee täyteen. Kysymys 12: Työhönvalmennus, 60 kuntoutuspäivän lisäksi voi kuntoutukseen sisältyä enintään 60 päivää jos työhönvalmennus ei johda palkka- tai ansiotyön saamiseen. Tulevatko jatkopäivät em. tilanteessa automaattisesti ja se kirjataan vain lausuntoon vai pitääkö olla yhteydessä Kelaan ja siellä päätetään mahdolliset jatkopäivät? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 6.5 (Työssä tukeminen ja tuen asteittainen vähentäminen) todetaan, että omaohjaaja perustelee Kelalle kuntoutuksen jatkamisen tarpeen ja toimittaa jatkohakemuksen Kelaan viimeistään 2 viikkoa ennen voimassa olevan kuntoutuspäätöksen päättymistä. Kysymys 13: Mikä määrittää päivien määrän (21 56 pv) työpaikalla) Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan että toteutuksessa huomioidaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja kuntoutustavoitteet. 7 (10)
Kysymys 14: Mitä käytännössä tarkoittaa ryhmämuotoinen toiminta ulkopuolisessa työpaikassa ollessa? Missä se toteutuu? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 6.8 (Kuntoutuksen menetelmät) on kuvattu ryhmämuotoinen toiminta. Standardissa ei ole määritelty missä ryhmämuotoinen toiminta ulkopuolisessa työpaikassa ollessa toteutuu. Kysymys 15: Työllistymistä edistävän kuntoutuksen rakenteessa (kohta 5) on kuvattu palveluprosessien kestot kuntoutuspäivinä. Voiko kuntoutuja siirtyä suoraan kuntoutuksen suunnitteluvaiheesta työssä tukemisen ja tuen asteittaisen vähentämisen vaiheeseen ilman ettei toteuteta taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitusta eikä työn etsinnän vaihetta? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan, että toteutuksessa huomioidaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja kuntoutustavoitteet. Kohdassa 6 (Kuntoutuksen toteutus ja sisältö) todetaan, että palveluntuottaja perustelee, jos palveluntuottaja ja kuntoutuja sopivat poikkeustilanteissa jättävänsä kuntoutujan tarpeen mukaan joitakin kuntoutuksen rakenteen ja sen etenemisen prosessin sisältöjä toteuttamatta. Kysymys 16: Siirrytäänkö työkokeilun ja työhönvalmennusprosessissa suoraan työkokeilusta työhönvalmennuksen työssä tukemisen ja tuen asteittaisen vähentämisen vaiheeseen? Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 5 (Kuntoutuksen rakenne) todetaan, että toteutuksessa huomioidaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja kuntoutustavoitteet. Kohdassa 5.3 (Työkokeilu ja työhönvalmennus) on kuvattu kuntoutuksen rakenne. Siirryttäessä työkokeilusta työhönvalmennukseen voidaan siirtyä suoraan työssä tukemiseen ja tuen asteittaiseen vähentämiseen. Kysymys 17: Onko yhden työparin enimmäisasiakasmäärä 20 vai 40? Kysymys 18: Omaohjaajalle ja työparille on määritelty maksimi kuntoutujamäärät (omaohjaaja 20 ja työpari 40). Tarkoittaako maksimimäärä vastattavista kuntoutujista työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelussa olevia kuntoutujia? Voiko työntekijöillä olla näiden kuntoutujien maksimimäärän lisäksi muissa palveluprosesseissa tai muilta toimeksiantajilta (työeläkevakuutusyhtiöt, vahinkovakuutusyhtiöt, te-hallinto, työterveyshuolto ym.) olevia kuntoutujia ohjattavanaan? Vastaus kysymyksiin 17 ja 18: Työparin enimmäisasiakasmäärä on 40. Kela ei määrittele, voiko työntekijöillä olla lisäksi muissa palveluprosesseissa tai muilta toimeksiantajilta (työeläkevakuutusyhtiöt, vahinkovakuutusyhtiöt, te-hallinto, työterveyshuolto ym.) olevia kuntoutujia ohjattavanaan. Kysymys 19: Lasketaanko omaohjaajan tai työparin toisen jäsenen enimmäisasiakasmäärään mukaan seurantavaiheessa olevat kuntoutujat? Vastaus: Kyllä. Palvelukohtaisen standardin kohdassa 8 (Henkilöstö) todetaan, että omaohjaajana toimivalla työhönvalmentajalla on vastattavanaan kerrallaan yhteensä enintään 20 kuntoutujaa ja näiden kuntoutusprosessit. Työparin toisella jäsenellä, joka ei ole omaohjaaja, on vastattavanaan kerrallaan yhteensä enintään 40 kuntoutujaa ja näiden kuntoutusprosessit. 8 (10)
Kysymys 20: Palvelulinjakohtainen standardi kohta 8 Henkilöstö: Työparin toinen työntekijä on työvalmentaja, jolla on vähintään ammatillinen perustutkinto. Voiko tämä tutkinto olla miltä tahansa alalta, esim. kondiittori, muurari tai sähköasentaja? Vastaus: Kyllä. Kysymys 21: Voiko työparin jäsenet edustaa samaa ammattinimikettä? Vastaus: Kyllä. Kysymys 22: Pitääkö palveluntuottajalla olla käytettävissä omia työkokeilutiloja? Vastaus: Ei tarvitse olla. Kysymys 23: Voiko palveluntuottaja käyttää yhteistyökumppanin työkokeilutiloja? Jos voi niin tuleeko nämä tilat rekisteröidä ennen 1.4.? Vastaus: Palveluntuottaja voi käyttää yhteistyökumppanin työkokeilutiloja. Kuntoutukseen käytettäviä tiloja ei rekisteröidä työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tarjouskilpailussa. Kysymys 24: Liite 2 a-b Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen standardi kohta 9 Ruokailun järjestäminen: Ruokailu järjestetään vaihtoehtoisesti palveluntuottajan yksikössä tai palveluntuottajan järjestämässä erillisessä ruokailutilassa, joka sijaitsee enintään 500 metrin etäisyydellä palveluntuottajan yksiköstä. Päteekö tämä myös ulkopuolisessa työkokeilussa/harjoittelussa/palkkatyössä? Vai voiko silloin ruokailun järjestää esim. ulkopuolisessa työpaikassa tai sen lähistöllä olevassa lounasravintolassa? Kysymys 25: Koskeeko kuntoutukseen sisältyvä Kelan kustantama ruokailu myös kuntoutujaa, joka on työhönvalmennuksessa ulkopuolisessa työpaikassa ja palkkatyösuhteessa tähän työhönvalmennuspaikkaan? Vastaus kysymyksiin 24 ja 25: Palvelukohtaisen standardin kohdassa 9 (Kuntoutustilat) todetaan, että palveluntuottajan tulee järjestää kuntoutujalle kuntoutuksen aikainen ruokailu. Jos palveluntuottaja ei voi järjestää ruokailua palveluntuottajan työkokeilutiloissa tai ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan kuntoutuksen aikana, palveluntuottaja antaa kuntoutujan käyttöön Kelan määrittämän ravinnon hinnan (ravinto avohoito). Standardin yleinen osa Kysymys 1: Työparin 1. työvalmentaja, joka on voisiko muuttaa sairaanhoitaja AMK tai vanhan opistoasteen sairaanhoitaja ja työfysioterapeutti tai vanhan opistoasteen fysioterapeutti Perustelu: Käytäntö Kelan nykyisissä palvelutuotteissa on osoittanut työparin psykiatrinen sairaanhoitaja/työelämänasiantuntija erittäin toimivaksi erityisesti mielenterveyskuntoutujien palveluissa - työntekijöillä pitkä työhistoria kuntoutuksessa Vastaus: Palvelukohtaisen standardin kohtaan 8 (Henkilöstö) ei ole merkitty vastaavia tutkintoja, koska eri tutkintojen rinnastettavuus toisiinsa kuvataan Kelan avo- laitosmuotoisen standardin yleisen osan liitteessä 1 (Ammatti ja tehtävänimikkeet). Liitteessä 1 mainitaan AMK-tutkintoihin rinnastettavista tutkinnoista seuraavaa: 9 (10)
Tässä liitteessä ja standardissa mainittuihin AMK-tutkintoihin rinnastetaan myös vastaavat vanhemmat opistoasteen tutkinnot. Kysymys 2: Yleinen standardi, kohta 3.4.2 Ohjelmien aikainen valvonta: Täytyykö kaikilla ohjaajilla olla EA 1 voimassa vai vain liikuntaryhmien ohjaajilla? Vastaus: Standardin yleisen osan kohdan 3.4.3 (Ensiapupäivystys) avomuotoisessa kuntoutuksessa palveluntuottajalla on oltava paikalla ensiaputaitoista henkilöstöä kuntoutusohjelman aikana. Liikuntaryhmien ohjaajilla täytyy olla EA 1 voimassa. Muilta osin EA 1 - kurssin tai muun vastaavan koulutuksen suorittaminen kuvataan standardin yleisen osan luvuissa 3.4.3. Muut kuin tarjouksen antamiseen liittyvät kysymykset Kysymys 1: mitä tukea (kuntoutusraha /väliajan kuntoutusraha tms.) kuntoutuja saa kuntoutukseen sisältyvien väliaikojan tai tarvittavan jaksotuksen aikana? Kysymys 2: Kuntoutujan toimeentuloon liittyvä kysymys; Tekeekö Kela kuntoutusrahapäätöksen esim. kuntoutujan työkokeilun osalta kerralla 5 kk:ksi? Kysymys 3: Voiko olla 120 kuntoutuspäivää muutoin kuin jos työhönvalmennus JOHTAA palkkatai ansiotyön saamiseen? Onko muita perusteluja/ vaihtoehtoja jatkopäiville? Kysymys 4: Palvelulinjakohtainen standardi kohta 5.3: Voiko työhönvalmennus työkokeilun jälkeen olla 120 päivää, mikäli palkkatyötä on lupailtu, mutta se ei ole varmaa? Mikä on riittävä näyttö palkkatyön saamisesta, työsopimus, suullinen lupaus vai jokin muu? Kysymys 5: 2.3 Yleinen osa. Kieli ja tulkin käyttö kuntoutuksessa, viimeinen kappale: Kela huolehtii tulkin järjestämisestä kuntoutukseen ja korvaa tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset. Tarkoittaako tämä sitä, että KELA arvioi valmiiksi minkä kielisen tulkin kuntoutuja tarvitsee, mistä tulkki tilataan ja mille ajankohdalle? Käytännössä tämän työn varmaankin hoitaa palveluntuottaja? Vastaus kysymyksiin 1 5: Kysymykset eivät liity tarjouksen antamiseen, niihin ei tässä yhteydessä vastata. 10 (10)