Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa. Kenttäkokeissa verrattiin lisäksi orgaanista ja synteettistä lannoitusta. PERUNATEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN KARJALAN TASAVALLASSA Lajikkeet: 1 Aurora 2 Saturna 3 Fambo 4 Ladoski Lannoitus: suojaruutu synteettinen lannoitus orgaaninen lannoitus 2007 4 1 2 3 1 3 2 4 2 4 1 3 3 2 4 1 4 3 1 2 3 2 1 4 2 4 3 1 2 1 4 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 I kerranne II kerranne III kerranne IV kerranne I kerranne II kerranne III kerranne IV kerranne 2008 1 4 3 2 3 2 1 4 2 4 1 3 4 3 2 1 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 2 1 4 3 1 2 4 3 3 1 2 4 1 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
LAJIKEVALINTA Otettava huomioon VILJELYVARMUUS (sadon määrä ja laatu) aikaisuus / myöhäisyys kasvitaudinkestävyys soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin
LAJIKKEET KENTTÄKOKEISSA: Venäläiset lajikkeet (tiedot HZPC- Sadokas Venäjän toimistosta): AURORA (Avrora) -keskiaikainen, rutonkestävä, tärkkelyspitoisuus 15-19 % LADOSKI (Ladozhskiy) -keskimyöhäinen, melko rutonkestävä, hyvä varastokestävyys, tärkkelyspitoisuus 15-17 %
LAJIKKEET KENTTÄKOKEISSA: Suomalaiset lajikkeet: SATURNA -melko myöhäinen, tärkkelyspitoisuus 17-22 % -suhteellisen arka lehtirutolle ja maltovioille FAMBO -melko aikainen ruoka- ja ruokateollisuusperuna, tärkkelyspitoisuus 15-18 % -seitinaltis, melko altis lehtirutolle, kestävä virustaudeille
KENTTÄKOKEIDEN KASVUSTOHAVAINNOT KEHITYSASTEET 2007 90 80 70 60 50 40 30 20 10 12.7. 28.7. 2.8. 13.8. 23.8. Aurora Saturna Fambo Ladoski Kasvustohavainnoissa ei tullut esiin lajikkeiden aikaisuus - myöhäisyyseroja KEHITYSASTEET 2008 90 80 70 60 50 40 Aurora Saturna Fambo Ladoski 30 20 10 2.7. 2 3 4 15.9.
KENTTÄKOKEIDEN SADOT t/ha 40 MUKULASADOT 2007 ja 2008 35 30 25 20 15 2007 2008 10 5 0 Aurora Saturna Fambo Ladoski Vuonna 2007 satotasot olivat alhaiset (17,1 30,5 t/ha). Vuonna 2008 satoerot tasoittuivat ja satotasot olivat kaikilla lajikkeilla 29,9 35,7 t/ha. Satoisin lajike oli Fambo.
KENTTÄKOKEIDEN SADOT mm 30 MUKULAKOKO 2007 (mukulapesästä arvioituna mukulanmuodostusvaiheessa) 25 20 15 10 g 30 Aurora Saturna Fambo Ladoski MUKULAKOKO 24.7.2007 (kasvunosto) Vuonna 2007 Auroralla ja Fambolla oli nopeampi mukulanmuodostus kuin Saturnalla ja Ladoskilla. 25 20 15 10 Aurora Saturna Fambo Ladoski
LAJIKE -yhteenveto Kehitysastehavaintojen perusteella lajikkeita ei voida asettaa aikaisuusmyöhäisyysjärjestykseen, vaikka erot olivat merkitseviä. Mukulanmuodostuksen perusteella Aurora vaikuttaisi suhteellisen aikaiselta lajikkeelta verrattuna aikaiseen Famboon. Saturna ja Ladoski ovat keskimyöhäisiä lajikkeita. Vuonna 2008 kaikki lajikkeet tuottivat satoa annettua lannoitusta vastaavia määriä eli 30-35 t/ha. Vuoden 2007 satotasoja on vaikea vertailla siemenperunoiden erilaisen taustan ja runsaasti esiintyvien kasvitautien takia Aikainen Fambo oli satoisin lajike molempina vuosina. Fambo on käyttökelpoinen lajike sekä elintarvike- että rehukäyttöön. Fambon lajikeedustus on hollantilaisella Meijerilla. Suomessa Fambo -lajiketta edustaa Suomen siemenperunakeskus Oy.
2. LANNOITUKSEN SUUNNITTELU -peruna viljelykasvina MUKULOIDEN RAVINTEIDEN OTTO (MG/PÄIVÄ/KASVI) 150 PERUNASADON RAVINTEIDEN OTTO KG/T 8,0 100 50 N P K 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 N K P Ca Mg 15 0 30-45 kesäheinä 45-55 heinä 60-75 elo 75-90 elo-syys 90-105 syys PÄIVIÄ ISTUTUKSESTA MUKULOIDEN RAVINTEIDEN OTTO (MG/PÄIVÄ/KASVI) 105-120 syys-loka 120-135 loka Kolbe & Beckmann 1997 1,0 0,0 N K P Ca Mg Beukema van der Zaag 1990 10 5 Ca Mg 0 30-45 kesäheinä 45-55 heinä 60-75 elo 75-90 elo-syys PÄIVIÄ ISTUTUKSESTA 90-105 syys 105-120 syys-loka 120-135 loka Kolbe & Beckmann 1997
2. LANNOITUKSEN SUUNNITTELU VISU - tietokonepohjainen lannoitusohjelma - tarkennetaan lannoitemäärät - tehdään oikeat lannoitevalinnat Suunnittelussa otetaan huomioon: MAA-ANALYYSIEN TULOKSET ARVIOITU SATOMÄÄRÄ ESIKASVI LAJIKE jne.
2. KENTTÄKOKEIDEN LANNOITUS Lannoite kg/ha 2007 Lannoitteen ravinteet kg/ha 2008 Lannoitteen ravinteet kg/ha N P K N P K Mg Mineraalilannoite 300 48 48 48 312 50 50 50 Kaliumlannos 278 117 Kalium-magnesiumlannos 315 114 32 Komposti 37 t/ha 50 t/ha
2. KENTTÄKOKEIDEN LANNOITUS Maanäyte syksy 2007 Pitoisuus mg/l Jl ph Ca K Mg P Cu Mn Zn Na S Ca/Mg NH4-N NO3-N Synteettinen 1,0 6,1 866 85,4 44,6 6,2 1,0 5,4 0,9 5,7 24,1 19,5 Orgaaninen 1,0 6,2 890 76,3 64,4 6,4 1,2 4,4 1,2 9,5 13,3 14,0 2008 Synteettinen 3,1 6,5 2294 157,7 207,7 11,7 2,1 14,0 2,2 21,5 48,3 10,5 <1 53,5 Orgaaninen 2,5 6,9 2805 164,6 168,4 20,5 2,2 10,2 2,6 20,3 27,5 15,3 <1 42,2
2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus MUKULASADOT t/ha 50 40 31,6 32,4 30 20,6 22,9 20 Synteettinen Orgaaninen 10 0 2007 2008 Komposti ja synteettinen lannoitus tuottivat satoa määrällisesti yhtä hyvin. Satotaso -erot vuosina 2007 ja 2008 johtuivat siemenperunoista, kasvustotaudeista ja säätekijöistä.
2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus MUKULASADOT t/ha 50 40 2007 2008 30 20 10 synteettinen orgaaninen synteettinen 0 Aurora Saturna Fambo Ladoski Aurora Saturna Fambo Ladoski Fambo lajikkeena hyödynsi lannoitteista vapautuvat ravinteet mukulasadon kasvuun parhaiten (p<0,05). Lajikkeiden satoerot tasoittuivat vuonna 2008. Siemenperunoilla oli samanlainen tausta. orgaaninen
2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus Orgaanisessa lannoitteessa (komposti) on usein alhaiset hivenravinnepitoisuudet. Puutosoireet tulevat esille kasvustossa. Mangaanin puutos Magnesiumin puutos
2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus Lehden Mn-pitoisuus 2007 (mg/kg kuiva-ainetta) Mn-puutosoireet kasvustossa 2008 (oireellisia kasveja kpl/ruutu) 60 50 40 30 20 Maanäyte syksy 10 2007 Pitoisuus mg/l 0 Jl ph Ca K Mg P 0 Cu Mn Zn Na S Ca/Mg NH4-N NO3-N Synteettinen 1,0 6,1 866 85,4 44,6 6,2 1,0 5,4 0,9 5,7 24,1 19,5 Orgaaninen 1,0 6,2 890 76,3 64,4 6,4 1,2 4,4 1,2 9,5 13,3 14,0 Aurora Saturna Fambo Ladoski Synteettinen Orgaaninen 30 20 10 2008 Synteettinen 3,1 6,5 2294 157,7 207,7 11,7 2,1 14,0 2,2 21,5 48,3 10,5 <1 53,5 Orgaaninen 2,5 6,9 2805 164,6 168,4 20,5 2,2 10,2 2,6 20,3 27,5 15,3 <1 42,2 Aurora Saturna Fambo Ladoski Synteettinen Orgaaninen Mukulanäyte 2007 ka B Ca Cu Fe K Mg Mn Na P S Zn N % mg/kg ka g/kg ka mg/kg ka mg/kg ka g/kg ka g/kg ka mg/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka mg/kg ka g/kg ka Synteettinen 21,1 6,8 0,232 4,7 57,0 23,7 1,2 6,4 0,0 2,0 1,8 15,6 Orgaaninen 21,0 7,3 0,207 5,4 50,9 20,8 1,1 5,9 0,0 2,1 1,7 14,6 2008 Synteettinen 18,3 4,3 0,384 3,5 43,5 25,5 1,2 6,3 0,1 1,3 1,7 13,1 15,9 Orgaaninen 19,5 2,8 0,329 2,1 39,1 24,2 1,2 4,7 0,1 1,3 1,6 10,3 14,0
2. LANNOITUS -yhteenveto LANNOITUS PERUSTUU MAANÄYTTEENOTTOON JA VILJAVUUSTULOSTEN PERUSTEELLA TEHTÄVÄÄN LANNOITUSSUUNNITELMAAN (Visu). Komposti (orgaaninen lannoite) toimi kenttäkokeissa synteettisen lannoitteen tavoin sadontuotossa (t/ha). Kompostilla tuotetussa sadossa oli hieman vähemmän terveitä mukuloita kuin synteettisilla lannoitteilla tuotetussa sadossa. Kompostilla tuotetun sadon ravinnepitoisuudet (hivenravinteet) olivat hieman alhaisemmat kuin synteettisesti lannoitetun sadon mukuloiden. Kompostilla lannoitettaessa tulisi varmistaa hivenravinteiden saanti.
2. LANNOITUS -yhteenveto RAVINTEIDEN MERKITYS PERUNALLE N P K Ca Mg SATO MUKULAKOKO MUKULALUKUMÄÄRÄ KUIVA-AINE KUOREN MUODOSTUMINEN VARASTOSÄILYVYYS lisää vähentää ei vaikutusta
SIEMENPERUNAN TUOTANTOKETJU (4-6 vuotta) 1) PUHDISTUS (tautivapaat lajikkeet) -meristeemituotanto 2) MIKROLISÄYS KASVIHUONEESSA (SS) -minimukulat (1. mukulasukupolvi) 3) ESIPERUSSIEMEN siemenperunantuotanto avomaalla (S, SEE, SE) -A- ja B kloonit 4) PERUSSIEMEN (E1, E2, E3) -tilatuotanto 5) SERTIFIOIDUN SIEMENPERUNANTUOTANTO (A, B) -tilatuotanto
Tämä materaali on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Materiaalin sisällöstä vastaa ainoastaan MTT Ruukki. Sisältö ei edusta Euroopan unionin virallista kantaa.