KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
|
|
- Kaija Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Alexander Chernyaev Irma Pylvänäinen Tarleena Taipale Raportti Toukokuu 2014 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROJEKTIN TEORIA Pääravinteet Typpi Fosfori Kalium Sivuravinteet Hivenravinteet ph PROJEKTIN SUORITUS Kosteuspitoisuus ph-määritys Märkäpoltto Typen määritys Fosforin määritys AAS-määritykset (K, Ca, Mg, Mn ja Zn) TULOSTEN KÄSITTELY Typpipitoisuus Fosforipitoisuus Kaliumpitoisuus Muut ravinteet POHDINTA LÄHTEET... 19
3 3 LYHENTEET JA TERMIT AAS Kompleksi Maanparannusaine Orgaaninen lannoite pmy Titrantti Atomiabsorptiospektrometri Kompleksiyhdiste on molekyyli, joka on muodostunut keskusatomista tai -ionista ja sitä ympäröivistä atomeista, molekyyleistä tai ioneista Lannoitevalmiste, jonka edistävä vaikutus kasvien kasvuun perustuu sen kykyyn parantaa kasvien kasvuedellytyksiä vaikuttamalla maaperän kemiallisiin, fysikaalisiin ja/tai biologisiin ominaisuuksiin Eläin- ja/tai kasviperäinen ja/tai mikrobiperäinen orgaaninen aine tai valmiste Pesäkkeen muodostava yksikkö (mikrobipitoisuutta ilmaistaessa) Titrauksessa käytetty liuos, jonka pitoisuus tunnetaan tarkasti
4 4 1 JOHDANTO Dodo ry:n toimeksiantona saadun projektin tavoitteena on selvittää kuivakäymäläkompostin laatua ja turvallisuutta sekä mahdollisuutta käyttää sitä kaupallisena lannoitteena. Tutkimuksen kohteena on yhdistyksen kuivakäymälän komposti vuodelta Jotta kaupallinen käyttö olisi mahdollista, kompostin mikrobiologinen ja kemiallinen koostumus tulee tutkia. Projektissa keskitytään kemiallisiin analyyseihin eli selvitetään eri ravinteiden pitoisuuksia kompostissa ja mikrobiologiset määritykset teetetään kaupallisessa laboratoriossa.
5 5 2 PROJEKTIN TEORIA Lannoitevalmistelain (539/2006) mukaan lannoitevalmisteiden on oltava tasalaatuisia, turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Ne eivät saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita, tuotteita tai eliöitä, että niiden käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11) on määritelty vaatimukset lannoitteiden laadulle esimerkiksi haitallisten metallien ja taudinaiheuttajien enimmäismäärän muodossa. Orgaanisille lannoitteille ei ole ilmoitettu haitallisten metallien enimmäispitoisuuksia, mutta Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (86/278/ETY) määrittelee raskasmetallipitoisuuksia koskevat rajaarvot maaperälle. Raja-arvot ovat taulukossa 1. Projektin kannalta oleellisten taudinaiheuttajien enimmäismäärät ovat taulukossa 2. Koska kuivakäymäläkomposti on orgaanista ainetta, siihen voidaan soveltaa orgaanisen lannoitteen raja-arvoja. TAULUKKO 1. Raskasmetallien sallitut enimmäispitoisuudet maassa (Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 86/278/ETY) Raja-arvo (mg/kg kuivaainetta) Kadmium 1-3 Kupari Nikkeli Lyijy Sinkki Elohopea 1-1,5 TAULUKKO 2. Taudinaiheuttajien enimmäismäärät lannoitevalmisteissa (asetus lannoitevalmisteista 24/11) Enimmäismäärä Salmonella Ei todettavissa 25 g:ssa näytettä E. coli 1000 pmy/g (ja alle 100 pmy/g ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn tarkoitetuissa kasvualustoissa, joihin syötävät
6 6 kasvinosat ovat suoraan kosketuksissa) Kompostia käytetään usein maanparannusaineena. Lannoitevalmisteasetuksessa maanparannusaineille ei ole ilmoitettu vaatimuksia ravinteiden vähimmäispitoisuuksiksi. Asetuksen mukaan ne voivat kuitenkin sisältää merkittäviä määriä pää- ja sivuravinteita. Ihmisperäisessä jätteessä on paljon ravinteita, mutta etenkin ulosteessa voi olla myös taudinaiheuttajia. Kompostoinnilla nämä voidaan kuitenkin tuhota, minkä jälkeen lannoitekäyttöä voidaan ajatella. (Kiertokapula Oy 2011.) On tärkeää tietää lannoitteen ravinnesisältö, jotta lannoitusta voitaisiin suunnitella kasvin tarpeen mukaan. Ravinteiden merkitys kasvin kasvulle on suuri. Ne mahdollistavat yhteyttämisen. Oikeanlainen lannoitus auttaa kasvia saavuttamaan täysipainoisen fotosynteesin, joka puolestaan ilmenee suurempana satona ja parempana laatuna. (Farmit Website Oy 2014.) Lisäksi kasvi on kestävämpi tauteja ja tuholaisia vastaan (Kasvinsuojeluseura ry 2014) Pääravinteet Typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K) ovat pääravinteita. Niiden määrällinen tarve on suurempi kuin esimerkiksi hivenravinteiden. Useimmat kasvit tarvitsevat typpeä enemmän kuin mitään muuta ravinnetta, mutta silti ravinteiden saannin tulisi olla tasapainossa, koska pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon. (Farmit Website Oy 2014.) Lannoitevalmisteasetus määrittelee, että orgaanisessa lannoitteessa on pääravinteiden kokonaispitoisuuden oltava yhteen laskettuna vähintään 3,0 %. Pirkanmaan jätehuolto myy kompostoitua puhdistamolietettä ravinnekompostiksi. Kompostoitu puhdistamoliete sisältää typpeä 7400 mg/kg, fosforia mg/kg ja kaliumia 5400 mg/kg. (Pirkanmaan jätehuolto 2013.) Thaimaassa tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin 395 henkilön ulosteita sisältävän tankin NPK-sisältö. Siinä selvisi ulosteen sisältävän typpeä 15,5 %, fosforia 3,5 %, ja kaliumia 3,7 %. (Piisilä 2007.) Tosin näihin arvoihin vaikuttaa se, mitä syödään. Mitä enemmän lihaa ruokavalioon sisältyy, sitä suurempi typen määrä.
7 Typpi Kokonaistypen määrityksessä käytetty Kjeldahl-menetelmä voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen: hajotus, tislaus ja titraus. Hajotuksessa näytettä keitetään konsentroidussa rikkihapossa, jolloin muodostuu ammoniumsulfaattiliuos. Ammoniumsuola muunnetaan ammoniakiksi lisäämällä hajotustuotteeseen ylimäärin emästä ja se tislataan. Ammoniakki kerätään boorihappoon ja määritetään titraamalla rikkihapolla, jonka jälkeen typen määrä voidaan laskea yhtälön 1 avulla. (Hoegger 1998; VWR 2014.) % N = V! V! c f M N 100, (1) m 1000 jossa V a on titrantin kuluma, V b titrantin kuluma nollanäytteen titrauksessa, c on titrantin konsentraatio, f on titrauksen reaktioyhtälöstä johdettu titrantin kerroin, M (N) on typen moolimassa ja m on näytteen massa Fosfori Kokonaisfosfori määritettiin fotometrisellä molybdeenisinimenetelmällä. Fosfaatti reagoi molybdeeni- ja antimoni-ionien kanssa happamassa liuoksessa muodostaen kompleksin, joka pelkistetään fosfomolybdeenisiniseksi. Tämän jälkeen fosforipitoisuus voidaan määrittää spektrofotometrillä. (Hach-Lange 2013.) Kalium Kaliumin määrityksessä käytetyllä liekki-aas:lla näyte hajotetaan polttamalla liekissä, jolloin näytteen sisältämät metallit ovat näytehöyryssä atomeina. Näytehöyryyn suunnataan aallonpituudeltaan tutkittavalle alkuaineelle ominaista valoa, jota atomit absorboivat ja tämä absorbanssi mitataan. Mitä enemmän atomeja on valotiellä, sitä enemmän valoa absorboituu. Absorption määrä on siis suoraan verrannollinen näytteen
8 8 pitoisuuteen. (Vihanto 2007; Opetushallitus 2014.) Kaliumin ja muiden AAS:lla määritettävien ravinteiden määrä voidaan laskea standardissa CEN/TS annetulla yhtälöllä 2. Erona standardiin yhtälöstä jätettiin kerroin 100 pois, koska se ei ollut tarpeellinen. w! = c c! f V, (2) m jossa w 1 on tutkittavan alkuaineen massaosuus kiinteässä näytteessä (mg/kg), c on alkuaineen konsentraatio näyteliuoksessa (mg/l), c 0 on alkuaineen konsentraatio nollanäytteessä (mg/l), f on näyteliuoksen laimennuskerroin, V näyteliuoksen tilavuus litroina ja m märkäpolttoa varten punnitun näytteen massa (kg). 2.2 Sivuravinteet Sivuravinteista projektissa tutkimuksen kohteena olivat kalsium (Ca) ja magnesium (Mg). Myös sivuravinteiden määrityksessä käytettiin liekki-aas:ia. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista määrittelee sivuravinteiden vähimmäispitoisuudet, jotka tulee ilmoittaa lannoitteissa. Pitoisuudet ovat taulukossa 3. Lisäksi asetus määrittelee sivuravinteiden vähimmäispitoisuudet, jotka voidaan ilmoittaa maanparannusaineissa. Pitoisuudet ovat taulukossa 4. TAULUKKO 3. Sivuravinteiden vähimmäispitoisuudet, jotka tulee ilmoittaa lannoitteissa (asetus lannoitevalmisteista 24/11) Pitoisuus (paino- %) Kalsium 1,4 Magnesium 0,5 TAULUKKO 4. Sivuravinteiden vähimmäispitoisuudet, jotka voidaan ilmoittaa maanparannusaineissa (asetus lannoitevalmisteista 24/11) Pitoisuus (mg/kg) Kalsium 500 Magnesium 20
9 9 2.3 Hivenravinteet Mangaani (Mn) ja sinkki (Zn) olivat projektissa tutkitut hivenravinteet. Hivenravinteet analysoitiin liekki-aas:lla. Lannoitevalmisteasetus määrittelee hivenravinteiden vähimmäispitoisuudet, jotka voidaan ilmoittaa kasvualustaan levitettävissä lannoitevalmisteissa. Pitoisuudet ovat taulukossa 5. TAULUKKO 5. Hivenravinteiden vähimmäispitoisuudet, jotka voidaan ilmoittaa lannoitevalmisteissa (asetus lannoitevalmisteista 24/11) Pitoisuus mg/kg paino-% Mangaani 10 0,01 Sinkki 2 0,002 Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (86/278/ETY) määrittelee maan sinkkipitoisuudelle enimmäispitoisuudeksi mg/kg kuiva-ainetta silloin, kun maan ph on 6-7 (Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 1986) ph ph on tärkeä kasvien ravinteiden hyväksikäytön kannalta. Jos maaperä on liian hapan, ravinteet sitoutuvat maahan kasveille käyttökelvottomassa muodossa. ph:n ollessa 6,5 ja 7 välillä suurin osa ravinteista on parhaiten saatavilla, mutta ihanteellinen ph riippuu maalajista ja viljeltävän kasvin happamuuden sietokyvystä. (Farmit Website Oy 2014.)
10 10 3 PROJEKTIN SUORITUS Haettiin kuusi mahdollisimman edustavaa kuivakäymäläkompostinäytettä Dodo ry:n kaupunkiviljelykeskuksesta. Kaikki näytteet otettiin samasta säiliöstä useasta kohtaa ja eri syvyyksiltä. Ne ovat siis keskenään rinnakkaisia. Näytteenotossa käytettiin muovisia välineitä, jotta näytteisiin ei päädy metalleja ulkopuolelta. Näytteet punnittiin ja niistä viisi siirrettiin laakeisiin muoviastioihin ja jätettiin kuivumaan huoneenlämpötilassa. Näyte 4 säilytettiin pussissaan jääkaapissa. Näytteet punnittiin myös kuivina. Niiden massat ovat taulukossa 6. TAULUKKO 6. Näytteiden massat Massa (g), tuore Massa (g), kuiva Näyte 1 527,8 133,4 Näyte 2 644,4 163,7 Näyte 3 555,0 126,4 Näyte 4 784,8 - Näyte 5 849,8 201,6 Näyte 6 803,8 200,4 3.1 Kosteuspitoisuus Kuivakäymäläkompostin kosteuspitoisuus määritettiin tuoreesta ja kuivatusta kompostista. Analyysin tulokset ovat taulukossa 7. TAULUKKO 7. Kuivakäymäläkompostin kosteuspitoisuus Kosteuspitoisuus (%), tuore Näyte 1 64,38 Näyte 1 80,39 Näyte 4 70,28
11 11 Keskiarvo 71,7 3.2 ph-määritys ph määritettiin standardin SFS EN mukaan tuoreesta näytteestä, josta otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Tulos on taulukossa 8. TAULUKKO 8. Kuivakäymäläkompostin ph ph Näyte 4 4,72 Näyte 4 4,69 Keskiarvo 4, Märkäpoltto Fosfori- ja AAS-määrityksissä näytteiden tulee olla liukoisessa muodossa, minkä vuoksi kuivakäymäläkompostinäytteet esikäsiteltiin märkäpolttamalla. Sitä varten näytteet punnittiin, massat ovat taulukossa 9. TAULUKKO 9. Näytteiden massat Massa (g) Näyte 1 2,94 Näyte 2 2,84 Näyte 3 2,89 Näyte 5 2,85 Näyte 6 2,84 Näytteet märkäpoltettiin muuten standardin SFS-EN ohjeistuksen mukaan, mutta absorptioastiaa ei käytetty ja keittoaika oli kahden tunnin sijaan yksi tunti. Ennen keittämistä näytteitä seisotettiin yön yli. Näytteitä oli viisi ja lisäksi yksi nollanäyte. Muilla näytteillä oli erilainen kuumennin kuin nollalla, jonka kuumentimessa ei ollut säätömahdollisuutta. Siksi nollanäyte kiehui koko ajan kovempaa kuin muut. Näytteen 1
12 12 kohdalla käytettiin paluujäähdyttäjää, joka jäähdytti tehokkaammin kuin muilla näytteillä käytössä olleet normaalit jäähdyttäjät. 3.4 Typen määritys Kuivakäymäläkompostin sisältämä typpi määritettiin Kjeldahl-menetelmällä. Näytteitä oli viisi. Lisäksi analysoitiin kaksi nollanäytettä. 3.5 Fosforin määritys Fosfori määritettiin fotometrisesti märkäpoltetusta nollanäytteestä sekä näytteistä 3 ja 6, jotka laimennettiin 1:100. Molemmista näytteistä analysoitiin kolme rinnakkaista. 3.6 AAS-määritykset (K, Ca, Mg, Mn ja Zn) Kuivakäymäläkompostin sisältämien muiden ravinteiden pitoisuudet määritettiin liekki- AAS:lla soveltaen standardia CEN/TS AAS-analyyseissä tutkittiin märkäpoltettu nollanäyte ja näytteet 3 ja 6, jotka suodatettiin. Kaliumia varten näytteet laimennettiin 1:100 ja muita alkuaineita varten 1:150.
13 13 4 TULOSTEN KÄSITTELY 4.1 Typpipitoisuus Titrauksen tulokset ovat taulukossa 10. TAULUKKO 10. Titrantin kulumat ja näytteiden massat Titrantin (H 2 SO 4 ) kulutus Massa (g) (ml) Nollanäyte 0,092 Näyte 1 1,494 1,00 Näyte 2 2,598 1,03 Näyte 3 2,260 0,93 Näyte 5 1,990 0,91 Näyte 6 2,062 0,90 Näytteen 1 typpipitoisuus laskettiin yhtälön 1 avulla. % N =! 1,494 ml 0,092 ml 0,25!"# 2 14,01!!"# 100 0,98 % 1,00 g 1000 Muiden näytteiden typpipitoisuudet laskettiin vastaavasti ja tulokset ovat taulukossa 11. TAULUKKO 11. Kuivakäymäläkompostinäytteiden typpipitoisuudet Typpipitoisuus (%) Näyte 1 0,98 Näyte 2 1,70 Näyte 3 1,63 Näyte 5 1,46 Näyte 6 1,53 Keskiarvo 1,5
14 Fosforipitoisuus HACH-spektrofotometrillä mitattujen näyteliuosten fosforipitoisuudet ovat taulukossa 12. TAULUKKO 12. Fosforipitoisuudet näyteliuoksissa Pitoisuus (mg/l) Nollanäyte 0,00 Näyte 3 1,06 Näyte 3 1,07 Näyte 3 1,08 Näyte 6 0,973 Näyte 6 0,998 Näyte 6 0,992 Fosforin osuus näytteessä 3 laskettiin yhtälön 2 avulla. w! =!" 1,07 0,00!" 100 0,1 l!! 2, !! 3700 mg/kg kg Näytteen 6 tulos laskettiin samalla tavalla. Tulokset ovat taulukossa 13. TAULUKKO 13. Fosforin osuus kuivakäymäläkompostinäytteistä Massaosuus mg/kg % Näyte ,37 Näyte ,35 Keskiarvo , Kaliumpitoisuus AAS:lla analysoitujen näyteliuosten kaliumpitoisuudet ovat taulukossa 14.
15 15 TAULUKKO 14. Kaliumpitoisuudet näyteliuoksissa Pitoisuus (mg/l) Nollanäyte 0,0980 Näyte 3 1,8887 Näyte 6 1,9609 Laskettiin yhtälön 2 avulla kaliumin osuus näytteessä 3. w! =!" 1,8887 0,0980!" 100 0,1 l!! 2, !! 6200 mg/kg kg Näytteen 6 tulos laskettiin samalla tavalla. Tulokset ovat taulukossa 15. TAULUKKO 15. Kaliumin osuus kuivakäymäläkompostinäytteistä Massaosuus mg/kg % Näyte ,62 Näyte ,66 Keskiarvo , Muut ravinteet Kalsiumin, magnesiumin, mangaanin ja sinkin pitoisuudet näyteliuoksissa ovat taulukossa 16. TAULUKKO 16. Muiden ravinteiden pitoisuudet näyteliuoksissa Pitoisuus (mg/l) Ca Mg Mn Zn Nollanäyte 0,1822 0,0428 0,0000 0,0104 Näyte 3 1,3550 0,3389 0,0171 0,0266 Näyte 6 1,4038 0,3461 0,0146 0,0322 Muiden ravinteiden osuudet näytteissä laskettiin samalla tavalla kuin kaliumin osuus yhtälöllä 2. Tulokset ovat taulukossa 17.
16 16 TAULUKKO 17. Muiden ravinteiden osuudet kuivakäymäläkompostinäytteistä Massaosuus Ca Mg Mn Zn mg/kg % mg/kg % mg/kg % mg/kg % Näyte , , , ,008 Näyte , , , ,011 5 Keskiarvo , ,2 85 0, ,01
17 17 5 POHDINTA Hajonta näytteiden välillä kosteuspitoisuuden määrityksessä saattaa johtua siitä, että laite mittaa pitoisuuden pienestä määrästä näytettä ja jos siinä on ollut esimerkiksi kuiviketta mukana, se on voinut vaikuttaa tulokseen. Märkäpoltto on voinut vaikuttaa fosfori- ja AAS-määritysten tuloksiin, koska jäähdyttäjät eivät välttämättä ole olleet riittävän tehokkaita. Tällöin osa näytteiden sisältämistä aineista on saattanut vapautua kaasuna keiton aikana. Kaiken kaikkiaan tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä laboratorio ja määrityksissä käytetyt menetelmät eivät ole akkreditoituja. Lannoitelaki vaatii, että lannoitevalmisteissa on pääravinteita oltava yhteensä vähintään 3,0 %. Dodo ry:n kuivakäymälän kompostissa typpeä, kaliumia ja fosforia on 2,5 % eli määrä ei täyty. Verrattaessa Dodo ry:n kompostia Pirkanmaan jätehuollon ravinnekompostiin huomataan, että typpeä ja kaliumia Dodo ry:n kompostissa on enemmän, fosforia taas vähemmän. Taulukossa 18 on Dodo ry:n ja Pirkanmaan jätehuollon kompostien pääravinnemäärät. TAULUKKO 18. Kompostien pääravinteiden määrä Dodo ry:n kuivakäymälän komposti (mg/kg) Pirkanmaan jätehuollon ravinnekomposti (mg/kg) Typpi Fosfori Kalium Dodo ry:n kompostissa fosforin määrä on siis huomattavasti pienempi kuin Pirkanmaan jätehuollon ravinnekompostissa. Pirkanmaan jätehuollon ravinnekomposti on jätevedenpuhdistuksesta tulevaa jätettä. Ravinnekompostin fosfori tulee pääosin vedenpuhdistusprosessista. Tästä johtuen Dodo ry:n kuivakäymälän kompostin fosfori on luultavasti paremmin liukenevaa eli paremmin kasvien käytettävissä. Jotta Dodo ry:n komposti täyttäisi lannoitelaissa olevan kolmen prosentin rajan, täytyisi fosforin ja/tai muiden pääravinteiden määrää nostaa jollain tavalla. Yksi vaihtoehto voisi olla lisätä
18 erilleen kerättyä virtsaa kompostiin, mutta tällöin virtsan ravinnepitoisuudet tulisi ensin tutkia. 18 Lannoitelaissa on annettu alimmaismäärät hivenravinteille. Kun hivenravinteen määrä ylittää alimmaismäärän, voidaan se ilmoittaa ainesosaksi. Dodo ry:n kompostissa nämä alimmaismäärät täyttyvät tutkittujen aineiden osalta mangaanilla ja sinkillä. Sinkille on myös annettu maksimiarvo, joka ei ylity. Tutkitussa kompostissa ph oli alhainen. Tämä voi johtua muun muassa ulosteen sekaan laitetusta kuivikkeesta, joka sisältää paljon luonnostaan hapanta männyn kuorta. ph:ta voidaan kuitenkin nostaa kalkituksella. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa kompostin mikrobiologinen laatu on täyttänyt lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset, mikäli sitä on säilytetty WHO:n ohjeiden mukaisesti. WHO on siis määritellyt, että ulostetta sisältävää lietettä ja kuonaeritteitä (virtsa, uloste) on ennen käyttöä säilöttävä puolestatoista kahteen vuotta, kun lämpötila on 2-20 C. Jos lämpötila on C, vuosi riittää säilytysajaksi. Mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeammin muun muassa bakteerit kuolevat. Kompostointi (lämpötila yli 50 C) lyhentää aikaa entisestään, mutta tällöin pitää varmistua siitä, että lämpötila pysyy vaaditulla tasolla koko ajan. (WHO 2006.) Dodo ry:n kuivakäymäläkomposti on WHO:n ohjeiden mukaan säilytettyä eli todennäköistä on, että sen mikrobiologinen laatu on vaatimusten mukaista. Mikäli asia on näin, se sopii lannoitevalmisteraaka-aineeksi. Siitä olisi myös maanparannusaineeksi. Maanparannusaineilla ei ole niin tiukkoja raja-arvoja ravinteiden määrän suhteen kuin orgaanisilla lannoitevalmisteilla, joten kompostia ei tarvitsisi parantaa, vaan sitä voitaisiin myydä sellaisenaan.
19 19 LÄHTEET Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 86/278/ETY. Farmit Website Oy Farmit. Luettu Hach-Lange Working procedure: LCK349 Phosphorus total / Phosphate ortho. Hoegger R Büchi Training papers. Nitrogen determination according to Kjeldahl. Büchi Labortechnik AG. Kasvinsuojeluseura ry Muiden kasvien tasapainoinen kasvinsuojelu: Ravinteet. Luettu Kiertokapula Oy Oppaat kotitalouksille: Kuivakäymälän hankinta ja käyttö. Luettu Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista 24/11. Lannoitevalmistelaki /539. Opetushallitus Analyysimenetelmät: Atomiabsorptiospektrometria. Luettu Piisilä, S Nutrient contents in growing medium of barley and carrot fertilised with septic tank sludge, urine and composted faeces. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Pirkanmaan jätehuolto Luettu Standardi CEN/TS Sludge, treated biowaste and soil. Determination of elements in aqua regia nad nitric acid digests. Flame atomic absorption spectrometry method (FAAS) Standardi SFS-EN Sludge, treated biowaste and soil. Determination of ph Standardi SFS-EN Sludge, treated biowaste and soil. Digestion of aqua regia soluble fractions of elements Vihanto J Ympäristökemia. Kurssimateriaali. Syyslukukausi 2008.Turun ammattikorkeakoulu. Turku. VWR Tuotteet. Ympäristö: Kjeldahl. Luettu WHO Guidelines for the safe use of wastewater, excreta and greywater. Volume 4: Excreta and greywater use in agriculture. Luettu:
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete
LisätiedotKäymälästä peltoon. Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering
Käymälästä peltoon Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering Hieman historiaa 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun peltoviljely perustui lannoittamiseen karjanlannalla.
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen
LisätiedotVirtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari
Virtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari Environmental Engineering Luomu-Urea seminaari, TAMK 8.5.2014 eeva-liisa.viskari@tamk.fi Hieman historiaa 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun peltoviljely perustui
LisätiedotLannoitelainsäädäntö Tarja Alainen
Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11 lannoitevalmisteista ja 11/12 toiminnan harjoittamisesta
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 24/11 Päivämäärä Dnro 01.09.2011 1784/14/2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 13.9.2011 toistaiseksi Muuttaa/Kumoaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) muutoksineen
LisätiedotSEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE
Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLaboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa
Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa
LisätiedotMetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella
MetropoliLab Oy (perustettu 1.6.2010) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella Helsingin laboratorio perustettu 1884 MetropoliLab Oy
LisätiedotNEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä
15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,
LisätiedotMaanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto
Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto Esityksen pääkohdat CEN TC223 ja työryhmät (WG) Komitean laatimat standardit Standardien hyödyntäminen
LisätiedotKäymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki
Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotBiohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset
Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotElohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotKuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content
T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotRavinteiden tai muiden ominaisuuksien vähimmäispitoisuus
KANSALLINEN LANNOITEVALMISTEIDEN TYYPPINIMILUETTELO Eviran ylläpitämän lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon on koottu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen lannoitevalmisteista (MMMa 24/11) voimaan
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotSoveltamisala 24.5.2016
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten 1069/2009 ja 1107/2009 muuttamisesta Pirjo
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotEero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö
Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotMiten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotLannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö
Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Pirjo Salminen Maa- ja metsätalousministeriö 2014 Lannoitevalmiste (4 ) 1) lannoite 2) kalkitusaine 3) maanparannusaine 4) kasvualusta 5) mikrobivalmiste 6) lannoitevalmisteena
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotKäymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!
Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Materiaali: Aino-Maija Kyykoski, ympäristöinsinööri Tampere 7.5.2013 Vuosituotos Vuosituotos virtsaa jopa 500 l/vuosi tai 1,3 litraa/ päivä
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö
23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/07 Päivämäärä Dnro 13.2.2007 656/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.3.2007 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa MMMp lannoitteista (45/1994) MMMp eräistä lannoitevalmisteista
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotJätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto
Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden
LisätiedotEpäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle
2013 Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 0 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa... 2 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotMitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla
Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P
LisätiedotKiertotalouspaketti LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
Ref. Ares(2016)1341463-17/03/2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.3.2016 COM(2016) 157 final ANNEXES 1 to 5 Kiertotalouspaketti LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi CE-merkittyjen
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,
ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code
Lisätiedot