Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989 ja päässyt valtinavun piiriin 1.1.1993. Opettajaneuvst n suunnitellut uuden petussuunnitelman taiteen peruspetuksen musiikin laajan ppimäärän petussuunnitelman perusteiden phjalta (petushallituksen määräys 6.8.2002). Musiikkipistn jhtkunta hyväksyi petussuunnitelman kkuksessaan 7.6.2004, ja se tettiin käyttöön 1.8.2004. Päivitetty petussuunnitelma hyväksyttiin sivistyslautakunnankkuksessa 6.5.2009 ja se tettiin käyttöön 1.8.2009. 1
1. TOIMINTA-AJATUS Kirkknummen musiikkipist n kaksikielinen kunnallinen musiikkippilaits, jnka tehtävänä n antaa taiteen peruspetuksen laajan ppimäärän mukaista musiikin petusta timinta-alueellaan. Opetus lu edellytykset hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle, sekä antaa valmiudet musiikin ammattipintihin hakeutumiselle. Laajan ppimäärän hella musiikkipist vi antaa myös muuta alansa kulutusta. Knserttitarjnnallaan musiikkipist n näkyvästi mukana Kirkknummen kulttuurielämässä. TAVOITTEET JA ARVOT Opetuksella tuetaan ppilaan tavitteellista musiikin harrastamista, ppilaan kknaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Yksilöllinen sitnpetus, luvuuden vaaliminen ja kulttuuriperinnön siirtäminen vat meille tärkeitä ja rikastuttavat lasten ja nurten henkistä hyvinvintia. Arvmme hjaavat päivittäistä petustyötä, jhtamiskäytäntöä ja kehittämistä. Timintaamme hjaavat seuraavat arvparit: yksilöllisyys ~ yhteisöllisyys tait ~ luvuus kulttuuriperintö ~ uudistuminen 2. OPPIMISKÄSITYS, OPISKELUYMPÄRISTÖ, TYÖTAVAT, OPISKELUTILAT 2.1 OPPIMISKÄSITYS Oppiminen n aktiivinen ja tavitteellinen prsessi. Opettajalla n keskeinen merkitys piskelutaitjen ja piskeluympäristön kehittämisessä sellaisiksi, että ne mahdllistavat erilaisten ppilaiden edistymisen. Oppilasta hjataan arviimaan työtapjaan ja ppimistulksiaan. 2.2 OPISKELUYMPÄRISTÖ Opiskeluympäristön tulee tarjta ppilaalle mahdllisuus asettaa mat tavitteensa petussuunnitelman puitteissa, ppia työskentelemään itsenäisesti, mutta myös tisten kanssa. Keskeistä n hyvä vurvaikutus pettajan ja ppilaan välillä. Opiskeluympäristön tulee lla myönteinen, rhkaiseva, avin, turvallinen ja luda mahdllisuudet kykyjen ja musiikillisen ilmaisun tavitteelliseen ja mnipuliseen kehittämiseen. 2.3 TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään mnipulisesti eri työtapja, jissa tetaan humin ppiaineiden keskeiset tavitteet. Tarkituksena n löytää ppilaalle parhaiten sveltuvat työtavat, jilla hän vi saavuttaa ppimistavitteensa ja kkea nnistumisen tuttamaa mielihyvää. Työtapja vivat lla sittamisen lisäksi laulaminen, musiikin kuuntelu, knsertissa käynnit, 2
musiikkiliikunta, säveltäminen ja musiikin tuttaminen, esiintyminen, peridipiskelu ja erilaiset prjektit. Yhteismusisinti n lennainen sa piskelua, se lu ila ja vahvistaa piskelumtivaatita. 2.4.OPISKELUTILAT Opiskelutilat pyritään järjestämään asianmukaisiksi. Melualtistusta trjutaan ensisijaisesti pitämällä keskiäänitas alle 80 db. 3. OPETUKSEN TARJONTA Laajan ppimäärän mukainen musiikin peruspetus mudstuu musiikin perustasn ja sille perustuvan musiikkipisttasn petuksesta, jka n tarkitettu pääasiassa lapsille ja nurille. Alle kuluikäisille järjestetään varhaisiän musiikkikasvatusta musiikkileikkikulussa. Aikuisena pintnsa alittavat piskelevat avimella sastlla. Myös lasten n mahdllista saada petusta avimella sastlla. 4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Varhaisiän musiikkikasvatus sisältää seuraavat ryhmät: Varhaisiän musiikkikasvatus vauvaryhmät (n. 1 kk 1vutiaat) perheryhmät (n. 1 3vutiaat) 3-vutiaiden ryhmät 4-vutiaiden ryhmät 5-vutiaiden ryhmät Musiikkivalmennus (n. 6-vutiaat) Sitinvalmennus (n. 6-8-vutiaat) Opetus n tavitteellista ryhmäpetusta. Ryhmät kkntuvat kerran viikssa 30-60 minuuttia kerrallaan. Vauva- ja perheryhmissä lapsi käy aikuisen seurassa. Tavitteet ja sisältö Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavitteena n, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitja, jtka mudstavat phjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Musiikkileikkikulussa herätetään lapsen kiinnstus musiikkia khtaan ja kehitetään hänen kuuntelemisen ja keskittymisen taitjaan. Opetuksella tuetaan lapsen emtinaalista, mtrista ja ssiaalista kehitystä sekä vaikutetaan myönteisesti hänen yleisiin ppimisvalmiuksiinsa. 3
Musiikin keskeiset elementit eli rytmi, temp, meldia, dynamiikka, sintiväri, harmnia, mut. mudstavat petuksen musiikkitiedllisen sisällön. Tämä tudaan lapsen ulttuville hänen kehitystasaan vastaavalla tavalla, mm. leikinmaisin keinin ja häntä itseään kiinnstavan musiikkimateriaalin ja välineistön avulla. Työtapja vat laulaminen, man äänen mnipulisen käytön harjittaminen, lruileminen, äänellinen keksintä, imprvisinti, musiikkiliikunta, sittaminen, musiikin kuunteleminen, sekä kuvallinen ja sanallinen ilmaisu (sadut, lrut, runt). Musiikkileikkikulussa rhkaistaan lapsen maa musiikillista tuttamista sekä luvia taitja ja mielikuvitusta. 4.2 PERUSTASO Perustasn petus n tarkitettu pääasiassa kuluikäisille lapsille ja nurille. Pikkeuksena n laulunpetus, jhn pyritään aikaisintaan 14 -vutiaana ja aina 25 ikävuteen saakka. Instrumenttipetus, yhteismusisinti ja musiikin perusteet mudstavat tisiaan täydentävän kknaisuuden. Säännöllinen esiintyminen n sa pintja. Perustaslla vi piskella yhdeksän lukuvuden ajan. Opiskelunsa alle kuluikäisenä alittaneille vidaan myöntää lisävusia rehtrin harkinnan mukaan. Perustasn piskelu päättyy pääsääntöisesti viimeistään sen lukuvuden lpussa, jllin ppilas täyttää 18 vutta. Laulua pääaineenaan piskelevien pint-ikeus päättyy viimeistään sen lukuvuden lpussa, jllin ppilas täyttää 30 vutta. Musiikin perusteiden (säveltapailu, musiikinteria, yleinen musiikkitiet) piskelu alitetaan viimeistään sinä lukuvunna, kun ppilas täyttää 10 vutta. Tavitteet ja sisältö Tavitteena n, että ppilas ppii instrumenttinsa hallintaan ja yhteismusisintiin tarvittavia taitja, ppii lukemaan, kirjittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia sekä kehittämään musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitjaan. Opiskelun päämääränä n perustasn päättötutkintjen surittaminen. Slistisen pääaineen petusta annetaan pääsääntöisesti 45 minuuttia viikssa. Sivuaine vidaan myöntää lukuvudeksi kerrallaan pinnissaan hyvin menestyneelle ppilaalle hänen suritettuaan vähintään pääaineen tassuritus 2:n. Sivuaineen ppitunnin pituus n 30 minuuttia. Musiikin perusteiden petusta annetaan ryhmäpetuksena 45-90 minuuttia viikssa. Yhteismusisinnin mutja vat pääaineesta riippuen rkesterisitt, kamarimusiikki, yhtyelaulu sekä säestäjänä timiminen. Suritettavat kurssit, tavitteet ja sisällöt n kirjattu ainekhtaisiin petussuunnitelmiin. 4.3 MUSIIKKIOPISTOTASO Musiikkipisttaslla annetaan perustaslle rakentuvaa petusta. Oppiaineet vat samat kuin perustaslla (instrumenttipetus, musiikin perusteet ja yhteismusisinti). Opisttaslla vivat piskella ppilaat, jtka vat tehneet slistisen pääaineen tassuritus 3:n vähintään arvsanalla kiitettävä sekä muut päättötdistukseen vaadittavat suritukset. Tutkintlautakunta vi susitella pisttasn ppilaaksi myös arvsanalla hyvä pääaineen tassurituksen tehnyttä. Opisttaslla vi piskella neljä lukuvutta. 4
Tavitteet ja sisältö Tavitteena n, että ppilas kehittää taitjaan ja tietjaan edelleen niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattipintihin. Oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemusta, syventää kykyään luvaan ilmaisuun musiikin keinin sekä harjaantuu maksumaan ja esittämään laajja musiikillisia kknaisuuksia. Opiskelun päämääränä n musiikkipisttasn päättötutkinnn surittaminen. Slistisen pääaineen petusta annetaan pääsääntöisesti 60 minuuttia viikssa. Mahdlliset sivuainepinnt suunnitellaan tukemaan ppilaan musiikillista kehittymistä. Sivuaineen ppitunnin pituus n 30 minuuttia. Musiikin perusteiden petuksessa ja yhteismusisinnissa ppitunnin pituus määräytyy timintamudn ja tavitteiden mukaan. Yhteismusisinnin merkitys ppilaan muusikkuden kehittämisessä krstuu. Suritettavat kurssit, tavitteet ja sisällöt n kirjattu ainekhtaisiin petussuunnitelmiin. Musiikkipisttasn jälkeistä lisäpetusta vidaan antaa pinnissaan hyvin menestyneille ppilaille, jtka tähtäävät musiikkialan ammattiin, mutta eivät ikänsä vuksi vi vielä hakeutua ammattikulutukseen. Tavitteena n tukea erityislahjakkaan nuren musiikillista kehitystä khti ammattilaisuutta. Lisäpetusta saavalle ppilaalle tehdään vusittain tarkistettava henkilökhtainen petussuunnitelma (HOPS), jssa kirjataan pintjen tavitteet, piskeltavat aineet, piskeluaika ja vusittain annettava petustuntimäärä. 4.4 AIKUISOSASTO Aikuissastlla n mahdllista tarjta petusta niille perustasn päättötutkinnn tehneille, jtka eivät välttämättä tähtää pisttasn tutkintn, mutta haluavat jatkaa harrastustaan. Opiskeluaika n krkeintaan neljä vutta. Opint-ikeus myönnetään vudeksi kerrallaan. Yhteismusisinti kuuluu pint-hjelmaan. Aikuissastn ppilas vi halutessaan tehdä tassurituksia ja sallistua musiikin perusteiden petukseen. Slistisen pääaineen ppitunnin pituus n 45 minuuttia. 4.5 AVOIN OSASTO Avimella sastlla järjestetään mahdllisuuksien mukaan petusta niille, jtka eivät halua tai vi piskella taiteen peruspetuksen musiikin laajan ppimäärän petussuunnitelman mukaisesti. Myös aikuisena pintnsa alittavat hjataan avimelle sastlle. Oppilas maksaa kaikki petuskustannuksensa itse. Oppilaalla n mahdllisuus tehdä tassurituksia sekä sallistua yhteismusisintiin ja musiikin perusteiden petukseen. Avimen sastn petustarjntaan kuuluvat myös yleisen ppimäärän pintmduulit. Opiskeluikeus myönnetään lukuvudeksi kerrallaan. 5. OPPILAAKSI OTTAMINEN Oppilaaksi ttamisesta päättää kulutuksen järjestäjä. Hakijihin n svellettava yhdenvertaisia valintaperusteita (laki taiteen peruspetuksesta 633/1998). Varhaisiän musiikkikasvatuksen ppilaat tetaan ilmittautumisjärjestyksessä vapaille ppilaspaikille. 5
Perustasn ppilaat valitaan sisäänpääsytestin perusteella. Musiikkipisttasn ppilaat tetaan perustasn päättötdistuksen ja tarvittaessa slistisen pääaineen tassurituslautakunnan susituksen perusteella. Muista musiikkippilaitksista tulevat, Kirkknummen musiikkipistn perustasn ja musiikkipisttasn ppilaspaikkaa hakevat ppilaat sallistuvat sisäänpääsytestiin ja antavat pääaineen sittnäytteen. Aikuissastlle vidaan ttaa ppilaaksi perustasn päättötdistuksen saanut piskelija. Avimen sastn ppilaat tetaan ilmittautumisjärjestyksessä ilman sisäänpääsytestiä, js vapaita ppilaspaikkja n tarjlla. Laajasta ppimäärästä siirtyvät ppilaat vat etusijalla valinnassa. Ryhmäpetukseen ilmittautuneiden valintaan vaikuttavat lisäksi ppilaan ikä ja mahdlliset aikaisemmat pinnt. Eri sastilla timiviin yhtyelauluryhmiin haluaville järjestetään kelaulu. 6. TASOSUORITUKSET Tassurituksissa nudatetaan Sumen musiikkippilaitsten liitn (SML) vaatimuksia. Oppilaan n suritettava pääaineen tassuritukset piskeluun käytettävän ajan puitteissa. Perustasn päättötutkintn kuuluvat pääaineen perustas 3 (laulu PT2), musiikin perusteiden perustas 3 sekä musiikkitiedn peruskurssi. Pääaine PT 1 PT 2 PT 3 PERUSTASO Musiikin perusteet PT 1 PT 2 Musiikkiteknlgia (valinnainen) PT 3 Yleinen musiikkitiet pt Opisttasn päättötutkintn kuuluvat slistisen pääaineen sekä musiikin perusteiden (säveltapailun, musiikinterian, musiikkitiedn ja harmniapin) musiikkipisttasn suritukset. Pääaine MUSIIKKIOPISTOTASO Musiikin perusteet MOT Teria I Säveltapailu I Yleinen musiikkitiet I Harmniapin syventävä kurssi (valinnainen) 6
Mikäli ppilas ei surita lukuvuden aikana pääaineen tassuritusta, hänen tulee esiintyä vähintään kahdessa musiikkipistn järjestämässä tilaisuudessa. Tassuritusten sisällöt n kirjattu ainekhtaisiin petussuunnitelmiin. 7. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Sumen musiikkippilaitsten liitn jäsenppilaitksissa suritetut tassuritukset hyväksytään ppilaan surituksiksi. Rehtrin ja kllegiiden päätöksellä vidaan surituksiksi hyväksyä myös muissa ppilaitksissa, musiikkileireillä tai kursseilla tehdyt tassuritukset, mikäli ne n tehty Sumen musiikkippilaitsten liitn vaatimusten mukaan. 8. OPPILASARVIOINTI 8.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Arviinnin tehtävänä n hjata piskelun tavitteiden asettamista ja auttaa ppilasta niiden saavuttamisessa. Arviinnin tulee tukea ppilaan hyvän itsetunnn kehittymistä. Arviintiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen mutja ja hjausta itsearviintiin. Opettaja arvii ppilaan edistymisen lukuvusittain. Tavitteet ja niiden saavuttaminen kirjataan pintkirjaan. Myös ppilas itse arvii edistymistään sekä työtapjaan ja kirjaa ne lukuvusittain pintkirjaan. Tassurituslautakunta antaa arvsanan ja sanallisen palautteen tassuritusten yhteydessä. 8.2 ARVOSANA-ASTEIKKO Arvsana-asteikk: Erinmainen Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Hyväksytty Uusittava 5 (21-25 pist.) 4 (16-20 pist.) 3 (11-15 pist.) 2 (6-10 pist.) 1 (1-5 pist.) Hyväksytyt pääaineen tassuritukset arviidaan seuraavasti: PT 1: suritettu / uusittava prima vista: suritettu / uusittava PT 2: 1-5 prima vista: suritettu / uusittava PT 3: 1-5 prima vista: 1-5 MOT: 1-25 prima vista: 1-5 7
Musiikin perusteiden tassuritukset arviidaan seuraavasti: PT 1: suritettu / uusittava PT 2: suritettu / uusittava PT 3: 1-5 YMT pt: 1-5 Musiikkiteknlgia: suritettu / uusittava Teria 1: 1-5 Säveltapailu 1: 1-5 YMT 1: 1-5 Harmniappi 1-5 Esiintymiset ja yhteismusisinti kirjataan pintkirjaan. Oppilas vi kahden kuukauden kuluessa arviinnista tiedn saatuaan pyytää arviinnin surittanutta pettajaa tai pettajia uusimaan arviinnin. Js ppilas n tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviintiin tai ratkaisuun, jlla pyyntö n hylätty, ppilas vi pyytää arviintiin ikaisua rehtrilta (asetus 813/1998). Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea valittamalla muutsta (laki taiteen peruspetuksesta 633/1998). 8.3 TASOSUORITUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Slistisen pääaineen tassurituslautakunnassa n perustaslla 1 n vähintään puheenjhtaja ja yksi jäsen. Slistisen pääaineen tassurituslautakunnassa perustaslla 2-3 n vähintään puheenjhtaja ja kaksi jäsentä. Musiikkipisttasn lautakunnassa n puheenjhtaja ja vähintään klme jäsentä, jista yksi n taln ulkpulinen sensri. Musiikin perusteiden päättösurituksia arvii vähintään kaksijäseninen lautakunta, jista tinen vi lla ppilaan ma pettaja. 9. TODISTUSTEN SISÄLTÖ Päättötdistus n virallinen asiakirja, jnka sisällössä tulee nudattaa petussuunnitelman perusteita. Liite1. 10. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN YM. TAHOJEN KANSSA Hultajan tuki n tärkeää varsinkin pintjen alkuvaiheessa. Oppilaalle laaditaan lukuvuden alussa henkilökhtainen pintsuunnitelma (HOPS), jka kirjataan pintkirjaan. Myös ppilaan itsearviinti ja pettajan lukuvusiarviinti ilmenevät pintkirjasta. Lukuvuden aikana järjestetään tarpeen mukaan vanhempainvartit, jissa vat läsnä ppilas, hultaja ja pettaja. Musiikkipist tarjaa asiantuntijapalveluja paikkakunnalla mm. järjestämällä erilaisia knsertteja (kulut, päiväkdit, kunnan tilaisuudet, firmat jne.) sekä tekemällä yhteistyötä eri tahjen kanssa. 8
11. ITSEARVIOINTI Itsearviinnin tarkituksena n tukea kulutuksen kehittämistä ja parantaa ppimisen edellytyksiä. Musiikkipistn pettajakunta keskustelee lukuvusittain petuksen tavitteista, painpistealueista ja tekee ehdtuksia petussuunnitelman kehittämiseksi. Opettajien ja rehtrin välisissä keskusteluissa käsitellään mm. yksilöllisen petuksen ja ppilaskhtaisten tavitteiden tteuttamista. Kirkknummella 6.5.2009 Kirkknummen sivistyslautakunta 9
Liite 1 TODISTUSTEN SISÄLTÖ Musiikin laaja ppimäärä, musiikin perustasn päättötdistus, musiikkipisttasn päättötdistus Päättötdistuksen tulee sisältää seuraavat asiat: - kulutuksen järjestäjän ja ppilaitksen nimi - pinnt, jista päättötdistus annetaan - ppilaan nimi ja henkilötunnus - piskeluaika - ppilaan pääaineen päättösuritus, arvsana, ja surituksen ajankhta - musiikin perusteiden päättösuritus, arvsana ja surituksen ajankhta - sallistuminen yhteismusisintiin, yhtyekknpant ja sallistumisajat - muut mahdlliset pintsuritukset - rehtrin allekirjitus ja ppilaitksen leima - petusministeriön myöntämän kulutuksen järjestämisluvan päivämäärä - lainsäädäntö, jhn kulutus perustuu - maininta, että kulutus n tteutettu Opetushallituksen vahvistamien petussuunnitelman perusteiden mukaisesti - maininta, että musiikin laaja ppimäärä sisältää musiikin perustasn ja musiikkipisttasn pinnt - arvsana-asteikk Tdistuksessa n mainittava, minkä vaatimusten mukaan päättösuritukset n tehty (esim. Sumen musiikkippilaitsten liitn vaatimukset). Oppilaalle annetaan pyydettäessä tdistus suritetuista pinnista arvsanineen. Musiikkipisttasn päättötdistus n samalla tdistus kk musiikin peruspetuksen laajan ppimäärän surittamisesta. 10