KESKI-POHJANMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (AMKESU)

KESKI-POHJANMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (AMKESU) 1. Taustaa Opetushallitus käynnisti ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma-prosessin (AMKESU) elokuussa 2013 järjestetyssä valtakunnallisessa seminaarissa, jota täydensivät alueelliset seminaarit marraskuussa sekä helmikuussa 2014 järjestetty toinen valtakunnallinen AMKESU-seminaari. Prosessin tarkoituksena on kytkeä valtakunnallisen KESU:n ja alueiden omat tavoitteet tukemaan toinen toisiaan. OPH:n tavoitteena on myös saada ideoita ja näkemystä valtionavustusten kohdentamiseen sekä aikaansaada laajempia kehittämisverkostoja sekä edistää alueellista yhteistyötä. Tarkoitus myös saada ammatillisen koulutuksen ja alueiden näkemyksiä seuraavaan KESUun v. 2015-20. Prosessin alueiksi täsmentyi Seinäjoen aluetilaisuudessa maakunnat. Prosessin tarkemmat tavoitteet ovat seuraavat: a) Nostaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen tarkastelun pohjalta nousseet tavoitteet ja painopistealueet aiempaa vahvemmin koulutuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon b) Sopia alueellisella tasolla yhteisistä keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja kehittämistarpeista c) Tukea koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisten tavoitteiden, alueellisten kehittämistarpeiden sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeiden yhteen sovittamisessa d) Edistää kaikkien alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksen suuntaamisessa ja toteutuksessa e) Sopia keskeisistä kehittämiskohteista huomioiden resurssit ja eri rahoituslähteet f) Hakea valtionavustusrahoitusta koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelman toimeenpanoon valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet huomioiden g) Tuottaa seurantatietoa koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ja toteutumisesta sekä alueellisella että koulutuksen järjestäjän tasolla

Kuva 1. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma (OPH:n kirje 22.8.2013) 2. Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Koulutuksen järjestäjän nimi: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Postiosoite: Närvilänkatu 8, 67400 Kokkola Vastuuhenkilö: Liisa Sadeharju, johtaja Lisätietojen antaja: Harri Lundell, kehityspäällikkö, harri.lundell@kpedu.fi (044-7250007) Kuvaus: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (KPEDU) on perustettu vuonna 1995. Se on 14 kunnan omistama maakunnallinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jolla on kaikki keskeisimmät ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot käytössään. KPEDU:n jäsenkuntia on kolmen pohjalaismaakunnan alueelta. Toiminta-alueellamme on n. 130 000 asukasta, joista n. 25 % on ruotsinkielisiä. Järjestämme ammatillista koulutusta kuudessa (6) eri koulutusyksikössä Kokkolassa ja ympäröivässä maakunnassa. Vuosittain noin 4 000 opiskelijaa opiskelee eri koulutusohjelmissa ja kehittämishankkeissa. Ammatillisen koulutuksen ohella KPEDU osallistuu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. KPEDU edistää alueen yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, tuotekehitystä ja laadun hallintaa sekä aluekehitystä projektitoiminnan avulla. KPEDU:n vahvuutena on hyvä maine ja tunnettavuus, vetovoimainen ja monipuolinen

koulutustarjonta, vilkas kansainvälinen toiminta sekä vahva asema alueen kehittämisessä hanketoiminnan kautta. Koulutuksen vetovoimaisuudesta kertoo se, että neljännes opiskelijoista tulee KPEDU:n toimialueen ulkopuolelta. Koulutusyhtymän oppilaitoksissa opiskelevien keskeyttämisprosentti on myös valtakunnan pienimpiä. KPEDU on Centria ammattikorkeakoulun suurin omistaja muita omistajia ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Raudaskylän Kristillinen Opisto ry. ja Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. Kuva 1: KPEDU:n jäsenkunnat ja toimipisteet 3. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisessa kehittämissuunnitelmassa mukana olevat koulutuksen järjestäjät 3.1. Keski-Pohjanmaan konservatorio Postiosoite: Pitkänsillankatu 16, 67100 Kokkola Vastuuhenkilö ja lisätiedot: rehtori Heikki Aho, heikki.aho@kpkonsa.fi (0405806651) Keski-Pohjanmaan konservatorio aloitti toimintansa alueellisena musiikkiopistona vuonna 1966 ja ammatillinen koulutus tuli mukaan v. 1983 eli lukuvuosi 2013-14 on konservatorion 30:s työvuosi ammatillisen musiikkikoulutuksen parissa. Konservatorio-oikeudet oppilaitos sai v. 1988. Konservatorion taiteen perusopetuksen jäsenkuntia ja sivutoimipiste-

paikkakuntia ovat päätoimipaikan Kokkolan (jossa kaupunginosina Kälviä, Lohtaja ja Ullava) lisäksi Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Toholampi, Veteli sekä Evijärvi. Lisäksi Halsuan, Himangan, Lestijärven sekä Perhon kanssa on oppilaspaikkasopimus. Musiikin lisäksi tavoitteellista taiteen perusopetusta annetaan tällä hetkellä klassisessa baletissa. Kaiken kaikkiaan perusopetuksessa on monimuotoinen ryhmäopetus mukaan lukien noin 1500 oppilasta. Ammatillinen toisen asteen musiikkialan perustutkintokoulutus on keskittynyt Kokkolaan ja koulutuksessa on järjestämisluvan mukaisesti 50 opiskelijapaikkaa. Opetusta annetaan sekä klassisessa-, pop/jazz- että kansanmusiikissa säännöllisessä yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Konservatorion tiloissa toimii myös Centria ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma ja konservatorion kannatusyhdistys ry. on ammattikorkeakoulu osakeyhtiön osakas. Konservatorio on jo pitkään toiminut aktiivisesti Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöverkostossa. Oppilaitoksen taiteellinen osaaminen näkyy alueemme kulttuuritarjontaa rikastuttavana runsaana konserttitoimintana ammattikoulutuksessa on profiloiduttu mm. mahdollistamalla opiskelijoille laajat opinnäytetyökonsertti-prosessit tallenteineen ja raportteineen. Valtakunnallisena erikoisuutena sekä vetovoimatekijänä musiikin ammattikoulutuksessa Kokkolassa on eri koulutusasteiden sekä musiikin tyylilajien kiinteä yhteistyö. Viimeisen neljän lukuvuoden keskiarvojen mukaisesti runsaat puolet opiskelijoista tulee keskipohjanmaan maakunnan ulkopuolelta, lisäksi hieman yli puolet opiskelijoista on ollut peruskoulupohjaisia. Kevään 2013 valtakunnallisessa yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen oli kolminkertainen määrä ensisijaisia hakijoita laskennallisiin aloituspaikkoihin, keväällä 2014 vastaava lukema on 2.94 nuorten hakijoiden osalta ja kun mukaan otetaan tutkinnon suorittaneet hakijat, ensisijaisten hakijoiden määrä on 3.69. 3.2. Kaustisen Evankelisen Opiston Kannatusyhdistys ry, Osoite: Vastuuhenkilö ja lisätiedot: Opistontie 30, 69600 Kaustinen Maria Murtomäki, rehtori,maria.murtomaki@kaustisenopisto.fi, Puh. 0400 902 167 Kaustisen Evankelinen Opisto on vuonna 1947 perustettu sisäoppilaitos, joka tarjoaa yleissivistävää ja ammatillisia koulutuspalveluja aikuistuville nuorille ja aikuisille. Koulutustarjonnassa pyritään vastaamaan erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista tulevien opiskelijoiden tarpeisiin, jolloin opiskelutavat voivat vaihdella. Kaustisen Evankelinen Opisto on järjestänyt lastenohjaajakoulutusta vuodesta 1977 lähtien. Pitkä kokemus ja vahva osaaminen ovat tulleet esille näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisessä. Koulutuksemme on vakiintunutta, vetovoimaista ja osaamisemme vahvaa ja vastaa siten alueen tarpeisiin ja kysyntään. Valmistamme työelämään osaajia, jotka kykenevät huomioimaan lasten ja koululaisten tarpeet kasvatustyössä sekä tarjoamme nuorille ja aikuisille monipuolisen opiskelupaikan, jossa huomioimme työelämäyhteistyön. Toimimme Keski-Pohjanmaalla ainoana Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon koulutuksen järjestäjänä. Lastenohjaajakoulutus on kasvatukseen ja ohjaukseen painottuva perustutkinto, joka ei kilpaile muun alueemme ammatillisen perustutkinnon tai näyttötutkinnon kanssa. Tutkinnosta

valmistuu työelämään monialaisia kasvatustyön osaajia yhteiskunnan ja kirkon varhaiskasvatuksen eri toimintaympäristöihin, perhetyöhön ja aamu- ja iltapäivätoimintaan. Lapsi- ja perhetyön opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa otetaan vuosittain uusia nuoria opiskelijoita ja aikuisia tutkinnon suorittajia. Vuosien 2009 2013 aikana opetussuunnitelmapohjaisista opiskelijoista 48 % oli lähtöisin Keski-Pohjanmaalta ja 27,9 % Keski-Pohjanmaan lähikunnista ja Etelä-Pohjanmaalta. Noin 24 % opiskelijoista oli lähtöisin eri puolelta Suomea. Vastaavasti vuosien 2009 2013 aikana 58,3 % tutkinnon suorittajien kotipaikkakunnista oli Keski-Pohjanmaalta ja 41,7 % alueemme lähikunnista Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kaustisen Evankelinen Opisto toimii yhteistyössä Keski-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyöryhmässä, hanketyöyhteistyössä ammatillista koulutusta järjestävien eri oppilaitosten kanssa, lapsi- ja perhetyön perustutkintoa järjestävien oppilaitosten kanssa muun muassa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa ja tutkinnon kehittämisessä sekä kansanopistoverkostossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään työelämän kanssa ja paikallisesti eri toimijoiden kanssa. Opistolla järjestetään myös hierojan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoon ja, lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoihin liittyvää koulutusta. Vapaan sivistystyön koulutuslinjoja ovat muun muassa Ala-Könnin kansanmusiikkilinja, Vionojan kuvataidelinja ja Vaude erityislinja. Kaustisen Evankelisen Opiston lapsi- ja perhetyön perustutkinnon enimmäisopiskelijamäärä on 60 opiskelijaa vuonna 2014, enintään 55 vuonna 2015 ja enintään 55 vuonna 2016. Kaustisen Evankelinen Opisto on yksityinen oppilaitos. 4. Alueen ja ammatillisen koulutuksen nykytilan kuvaus Keski-Pohjanmaan maakunnassa on siis kolme ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Suurin osa koulutuksesta on koottu maakunnassa yhteen jo vuonna 1995. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän osuus maakunnan sisällä olevasta peruskoulutuksesta on opiskelijamäärillä mitattuna 96,1% v. 2014. OKM:n kesäkuussa tekemien koulutuksen järjestämislupapäätösten mukaan maakunnan opiskelijapaikat vähenevät 7,7% vuosina 2014-16. muutos 2014-16 Koulutuksen järjestäjä 2014 2015 2016 abs. % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 2746 2646 2530-216 -7,9 % Keski-Pohjanmaan konservatorio 50 50 50 0 0,0 % Kaustisen evankelinen opisto 60 55 55-5 -8,3 % YHTEENSÄ 2856 2751 2635-221 -7,7 % Taulukko 1: Keski-Pohjanmaan maakunnan koulutuksen järjestäjien ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärät vuosina 2014-16 Erityispiirteenä Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta on hakeutuminen ammatilliseen peruskoulutukseen maakunnan rajojen ulkopuolelta. Tämä ns. nettohakeutuminen on

aivan poikkeuksellista Suomessa (Kuva 2). Perussyynä tähän on se, että koulutuksen järjestäjien todellinen vaikutusalue on huomattavasti laajempi kuin Keski-Pohjanmaan maakunta. Lisäksi tarjonnassa on lukuisia harvinaisia valtakunnallisia koulutuksia. Maakuntarajat ylittävä "nettohakeutuminen" ammatilliseen koulutukseen kevään 2012 yhteishaussa (1-hakijat) = Maakunnan ulkopuolelta hakeneneiden suhteellinen osuus vähennettynä maakunnan ulkopuolelle hakeneiden osuudella Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme 16,2 % 15,8 % Pirkanmaa 5,0 % Satakunta Pohjois-Karjala Kanta-Häme 2,2 % 2,1 % 1,8 % Etelä-Pohjanmaa 0,5 % -0,3 % Keski-Suomi -0,5 % Pohjois-Savo -0,5 % Uusimaa -0,6 % Lappi -2,8 % Varsinais-Suomi -4,4 % -6,2 % Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso -8,1 % -8,7 % -7,8 % Etelä-Savo Pohjanmaa Kainuu -15,4 % Etelä-Karjala -20,0 % -15,0 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Kuva 2: Maakuntarajat ylittävä nettohakeutuminen ammatillisen koulutuksen v. 2012 yhteishaussa Keskeistä on myös alueen poikkeuksellisen vahva ja monipuolinen elinkeinorakenne. Tämä on korostunut erityisesti viime vuosien taantuman aikana, joka ei ole kohdellut aluettamme läheskään niin voimakkaasti muuhun Suomeen verrattuna. Oma osansa on kehityksessä toimiva ja monipuolinen koulutusjärjestelmä, jossa ammatillisen koulutuksen rooli ja asema on keskeinen. Alueen ammatillinen koulutus on vetovoimaista, keskeyttämisasteet ovat valtakunnan alhaisimpia ja työllistyminen on hyvällä tasolla. Haasteet ovat hyvin pitkälle samantyyppiset kuin muuallakin Suomessa. Väestö ikääntyy, nuorisoikäluokat pienenevät väliaikaisesti ja julkisen talouden kestävyysvaje luo uusia leikkauspaineita koulutuksen rahoitukseen. Keski-Pohjanmaan maakunta ja sen ammatillinen koulutus kuuluu valtakunnallisesti katsoen elinvoimaisimpiin alueisiin. Prosessin aikana laaditussa SWOT-analyysissa (liitteenä) löytyy lisää ja tarkemmin toimintaalueen ja ammatillisen koulutuksen erityispiirteitä. 5. Kehittämissuunnitelman yhteys ja liittyminen muihin alueellisiin kehittämisstrategioihin

5.1. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia vuosille 2014-30 sisältää lukuisia ammatillista koulutusta koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Maakuntasuunnitelmaosiossa, jonka tähtäyspiste on vuoteen 2030 asti, on neljä keskeistä kehittämistavoitetta. Yksi niistä on Osaavan työvoiman pitäminen/saaminen sekä osaamistason nostaminen, jonka alla lukee mm. Osaamistasoa tulee nostaa kaikilla koulutustasoilla ja ammattialoilla. Strategian maakuntaohjelma-osio on konkreettisempi kuvaus alueen tahtotilasta ja erityisesti siinä kuvataan ne toimenpiteet, joihin halutaan (edellytetään) alueelle kohdennettuja EU-rahoituksia ja muita kehittämisresursseja käytettävän. Maakuntaohjelmassa on Keski-Pohjanmaalla ollut jo pidempään käytössä kolme toimintalinjaa (osaava, yrittävä, hyvinvoiva ja toimiva Keski-Pohjanmaa) lisäksi maaseudun kehittäminen sekä kansainvälisyys ovat läpileikkaavia teemoja. Osaavatoimintalinja on keskeisin Amkesu-prosessin kannalta. Siinä on nostettu mm. seuraavia kehittämiskohteita esiin: - Työelämän tarpeiden huomioiminen paremmin koulutuksen sisällöissä - Vuoropuhelun lisääminen yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välillä - Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen - Alueen monialaisen ja tehokkaan koulutusjärjestelmän turvaaminen ja edelleen kehittäminen - Kansainvälisyysvalmiuksien edelleen kehittäminen kaikilla tasoilla Hyvinvoiva-toimintalinjasta voisi nostaa esiin seuraavat: - lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy pyritään estämään nuorten jääminen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle, hyvinvoinnin mukanaolo laaja-alaisesti opetussuunnitelmissa - hyvinvointipalveluiden turvaaminen varhainen puuttuminen ja avoin yhteistyö, palveluiden tasavertainen saavutettavuus - kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten turvaaminen terveyttä edistävien elämäntapojen lisääminen, liikunnan ja liikkumisen lisääminen 5.2 Keski-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen yhteistyöstrategia laadittiin vuonna 2011 osana Toisen asteen yhteys hanketta. Strategia päivitettiin v. 2012. Strategian taustalla oli maakunnan toisen asteen koulutustoimijoiden pitkään jatkunut yhteistyö aina 1990-luvun nuorisoasteen koulutuskokeilun ajoista lähtien. Strategian taustalla on myös Keski-Pohjanmaan liiton laatimia toisen asteen koulutuksen kehittämis- sekä koulutustarveselvityksiä. Strategiassa ja sen pohjalta tehdyssä kehittämistyössä keskityttiin aikaisempien koulutuksen järjestämistapojen ja hallinnollisten kysymysten sijasta enemmän toiminnallisen yhteistyön edelleen syventämiseen sekä opiskelijoiden valinnaisuusmahdollisuuksien kehittämiseen. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukset on laadittu kattavasti ja viimeisimmät ovat helmikuulta 2014. Asiakirjoissa sovitaan mm toisen asteen opintojen suorittamisesta ja niiden pelisäännöistä yhdistelmätutkinnoissa eri järjestäjien oppilaitoksissa sekä koordinaatiokustannusten jakamisesta. Sopimuksissa on mukana Keski-Pohjanmaan maakunnan kuntien lisäksi Pietarsaari ja Kruunupyy. Yhteistyön

edistämisestä on vastannut yhteistyöryhmä ja käytännön työstä on vastannut Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän hallinnossa työskennellyt koordinaattori. Lisäksi alueellamme toimii Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia, jossa toisen asteen opiskelijat pystyvät harjoittelemaan koulupäivien aikana omaa urheilulajiaan osana opintoja. Toisen asteen yhteistyön keskeiset materiaalit (strategia, esitteet, sopimukset, oppilaitokset ja yhteystiedot) löytyvät osoitteesta: http://2aste.kpedu.fi/yhteisetmateriaalit/yhteiset-esitteet/ Voidaankin todeta, että Keski-Pohjanmaan maakunnassa on toisen asteen yhteistyöstä jo sovittu käytännön tasolla ja sillä on yhteiset tavoitteet, hallinnollinen toimintamalli ja resurssit. 5.3. Laajemman alueen koulutusyhteistyö Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on siis päävastuussa ydinmaakuntansa ja lähialueen kuntien suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta. Vastaavasti Optima Samkommun Pohjanmaan maakunnan puolella vastaa alueen ruotsinkielisestä ammatillisesta koulutuksesta. Yhteistyö on vahvistettu sopimuksella ja siihen on vahva sitoutuminen myös jatkossa. KPEDU:lla on vastaavat sopimukset myös Kaustisen evankelisen opiston sekä Keski-Pohjanmaan konservatorion kanssa. Lisäksi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki sekä KP:n konservatorio omistavat yhdessä Centria ammattikorkeakouluosakeyhtiön, jolla on toimipaikkoja Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Ylivieskassa. Alueen ammatillista koulutusta tarkasteltaessa on otettava huomioon Keski-Pohjanmaan maakunnan lisäksi laajempi yhteistyöalue, jossa kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat pystyneet sopimaan koulutuksellisesta yhteistyöstä jo vuosikymmenien ajan. 5.4. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma, Keski-Pohjanmaan maakunta kuuluu EU:n NUTS 2-alueeseen ja sitä kautta maakunnassa toteutetaan vuosina 2014-20 Suomen rakennerahasto-ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa. Korkean tukitason johdosta alueellamme on edelleen hyvin käytössä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hankerahoitusta. Pystymme myös edelleen osallistumaan valtakunnallisiin ESR-ja EAKR-rahoituksiin, joiden taustalla on mm. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) tavoitteiden edistäminen. Rakennerahastojen tavoitteissa on teemoja, jotka liittyvät myös ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy, nuorisotakuun toteuttaminen, läpäisyn edistäminen ja koulutuksesta työelämään siirtyminen ovat esimerkkejä mahdollisuuksista. Varsinkin ESR-rahoituksen hyödyntäminen on erittäin tärkeä lisä esim. Opetushallituksen valtionavustusten pienempien verkostohankkeiden tueksi. Ulkoinen julkinen rahoitus

ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja vaikuttavuuden parantamisessa on välttämätöntä valtion ammatilliseen koulutukseen tekemien mittavien leikkausten johdosta. Kuvassa 3 on hahmoteltu Keski-Pohjanmaan maakuntaa laajemman alueen yhteistyöverkostoja, joiden edelleen kehittäminen ja ylläpitäminen on Keski-Pohjanmaan maakunnan omien ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyön ohella jatkossakin erittäin tärkeää. Kuva 3: Keski-Pohjanmaata laajemman alueen koulutusyhteistyö 6. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet vuosina 2014-16: Amkesu-prosessin aikana Keski-Pohjanmaalla on noussut esiin seuraavat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Kehittämiskohde 1: Työelämän tarpeisiin vastaaminen Kehitetään edelleen alueen ammatillisen koulutuksen ja työelämän tiiviitä yhteyksiä alakohtaisesti hyödyntämällä mm. työssäoppimisen ja eri hankkeiden mahdollisuudet. Kehitetään edelleen työvoiman ja osaamisen tarpeiden ennakointia ja suunnataan koulutuksen sisältöjä ja oppimisympäristöjen kehittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi. Kehitetään palaute- ja arviointijärjestelmiä työelämäyhteyksien kehittämiseksi. Toteutetaan laaja ammatillisten opettajien työelämäjaksot-hanke. Vahvistetaan

työpaikkaohjaajien verkostoa. Panostetaan erityisesti opiskelijoiden tietoisuuteen työelämän pelisäännöistä (työajat, turvallisuus, asiakaspalvelu, sosiaaliset taidot). Kehittämiskohde 2: Läpäisyn ja työllistymisen parantaminen Keski-Pohjanmaalla on koko maan alhaisin ammatillisen koulutuksen keskeyttämisprosentti. Taustalla on pitkäaikainen hankeperusteinen kehittämistyö yhdessä kumppanuusverkostojen kanssa. Tälle työlle on pystyttävä saamaan jatkuvuutta erityisesti kiristyvässä taloustilanteessa. Määräajassa valmistuvien osalta on vaihtelua alakohtaisesti ja sitä tulee saada paremmaksi. Rahoituksen muuttuessa enemmän tulosperusteiseksi kehittämistoimenpiteitä tulee suunnata nimenomaan läpäisyä ja työllistymistä tukevaksi jatko-opintoja unohtamatta. Kehitetään henkilöstön tulostietoisuutta muuttuneessa tilanteessa. Tehostetaan edelleen ohjaustoimenpiteitä läpäisyn parantamiseksi hanketoiminnan keinoin. Kehitetään opintojen yksilöllisyyttä ja sitä tukevia pedagogisia ratkaisuja ja menetelmiä (työvaltaisuus, 2+1-mallit, käytännönläheisyys, AHOT-prosessin kehittäminen). Kehittämiskohde 3: Syrjäytymisen ehkäisy Jatketaan ja kehitetään edelleen arjen tiiviitä turvaverkostoja kumppaneiden kanssa. Kannustetaan koko henkilöstöä ottamaan vastuuta opiskelijoista opiskelijahuollon lisäksi ( koko kylä kasvattaa henki). Kehitetään koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin liittyviä nivelvaiheita ja koulutusväyliä yhdessä työhallinnon, Kokkotyösäätiön, kuntien ja mm. Centria ammattikorkeakoulun kanssa. Panostetaan erityisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen keinoja (poissaolot, kodin ja koulun yhteistyö, saattaen vaihtaen perusopetuksen kanssa). Kehittämiskohde 4: Koulutusyhteistyö Mahdollistetaan jatkossakin alueella hyvin toimiva koulutusyhteistyö. Kehitetään edelleen yhdistelmätutkintoja ja mahdollisuutta valita opintoja monialaisesti sekä yli oppilaitosjärjestäjärajojen. Jatketaan edelleen koulutusväylän kehittämistä Centria ammattikorkeakouluun sekä nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutuksen yhteistyötä. Tiivistetään yhteistyötä edelleen maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjien välillä sekä lähialueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien välillä (koulutustarjonta, yhteiset hankkeet). Kaikissa yllä luetelluissa kehittämiskohteissa aivan keskeisenä instrumenttina ovat alueelliset ja valtakunnalliset EU-rahoitukset sekä Opetushallituksen verkostohankkeiden mahdollisuudet. Liite 1: SWOT-analyysi