Johan Hahkala, toiminnanjohtaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Transkriptio

1 . Muuttuvaan osaamistarpeeseen vastaaminen Johan Hahkala, toiminnanjohtaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

2 AMKE ry kokoaa yhteen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on kattava ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Jäsenyhteisöissä opiskelee 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista AMKE koostuu 81 jäsenyhteisöstä v AMKE:n muodostavat yhdistyksen jäsenet ja toimisto sekä kehittämisyhtiöt AMKE Oy ja AMKE International Oy. Jäseniä voivat olla erikokoiset sekä erityyppiset koulutuksen järjestäjät: osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset, kuntayhtymät ja kunnat.

3 Jäsenorganisaatiot vuonna 2013 yht. 81 kpl. - perustajajäseniä oli 68 kpl. 1. Ahlmannin koulun säätiö 2. Ami-säätiö 3. Axxell Utbildning Ab 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 5. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6. Etelä-Savon Koulutus Oy 7. Faktia Koulutus Oy 8. Haaga Instituutti-säätiö 9. Helmi Liiketalousopisto Oy 10. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 11. Helsingin kaupunki 12. Helsingin konservatorion säätiö 13. Helsinki Business College Oy 14. Hengitysliitto Heli ry 15. Hyria Koulutus Oy 16. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 17. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 18. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 19. Invalidiliitto ry 20. Invalidisäätiö 21. Jalasjärven kunta 22. Jokilaakson koulutuskuntayhtymä 23. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 24. Järviseudun koulutuskuntayhtymä 25. Kajaanin kaupunki 26. Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy 27. Kemijärven kaupunki 28. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia 29. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 30. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda 31. Kiipulasäätiö 32. Kirkkopalvelut ry/agricolan opisto 33. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy 34. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 35. Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö 36. Kouvolan kaupunki 37. Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry. 38. Lahden Diakoniasäätiö 39. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä 40. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 41. Länsirannikon koulutus Oy WinNova 42. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä 43. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 44. MJK-koulutuskeskus ry 45. Optima Samkommun 46. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 47. Oulun seudun Koulutuskuntayhtymä 48. Peimarin Koulutuskuntayhtymä 49. Pohjoiskalotin Koulutussäätiö 50. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 51. Pohjois-Savon Kansanopistoseura ry. 52. Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö 53. Päijät-Hämeen koulutuskonserni 54. Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy 55. Raahen koulutuskuntayhtymä 56. Raision seudun koulutuskuntayhtymä 57. Rastor Oy RastorCollege 58. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 59. S.A. Bovalliuksen säätiö 60. Sastamalan koulutuskuntayhtymä 61. Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU 62. Savon koulutuskuntayhtymä 63. Salon seudun koulutuskuntayhtymä 64. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 65. Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö 66. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur sk 67. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 68. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 69. Tampereen kaupunki/tredu 70. Teak Oy 71. Tohtori Matthias Ingmannin säätiö 72. TTS Työtehoseura ry. 73. Turun ammattiopistosäätiö 74. Turun Aikuiskoulutussäätiö 75. Turun konservatorion kannatusyhdistys ry. 76. Turun kaupunki/turun ammatti-instituutti 77. Vaasan kaupunki 78. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 79. Vantaan kaupunki 80. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 81. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

4 AMKE ry - jäsenorganisaatiojakauma AMKE :n jäsenet organisaatiomuodoittain: Kunta 9 (esim. Helsingin kaupunki) Kuntayhtymä 33 (esim. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Osakeyhtiö 14 (esim. Oy Axxell Ab) Säätiö 17 (esim. Tampereen AKK-säätiö) Yhdistys 8 (esim. Hengitysliitto Heli ry, Luovi) Yhteensä 81

5 Rahoitusmalliehdotus ammatillisessa peruskoulutuksessa v Kehityselementteinä: 1. Opiskelijan vapaa hakeutuminen toisen asteen koulutukseen on voimassa laadun peruskivenä jatkossakin. 2. Rahoitusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu aiempien vuosien toteutuneisiin kustannuksiin. 3. Rahoitus maksetaan suoraan koulutuspalvelun tuottajalle eli koulutuksen järjestäjälle (= kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, säätiö tai yhdistys). 4. Joustavuutta rahoituskriteereissä lisätään (useita koulutuksen aloittamisajankohtia, kesäkaudet hyötykäyttöön työssäoppimisessa, oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen sekä lukon ja ammatillisen yhdistelmätoteutus, opiskeluhuoltoja hyvinvointiasiat ). 5. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta lisätään harkitusti (taso esim. 5 %). Lisäksi suoritettu tutkinto sekä osatutkinto osaksi rahoituskriteereitä. 6. Valtion rahoitusosuutta lisätään ja kuntien vastaavasti vähennetään koulutuksen rahoituksessa (jatkossa valtio 58 % ja kunnat 42 %, nyt siis tilanne on toisin päin). 5

6 Koulutuspaikkaleikkaukset ammatillisesta peruskoulutuksesta 1. Suunnittelun perustana olla vailla toisen asteen ammatillista koulutusta ja tutkintoa olevien henkilöiden määrä alueellisesti, ei siis vain peruskoulun päättävien määrä. 2. Ylimaakunnallinen vaikuttavuus huomioitava aloittain. 3. Valtakunnalliset koulutusalat tulee suunnitella erikseen. 4. Ammatillisen koulutuksen toteutunut vetovoima suhteessa alueen lukiokoulutukseen on huomioitava. 5. Työelämän ennakoidut tarpeet ja poistuma työvoimasta on suhteutettava työmarkkinoille tulevaan ikäluokkaan alueittain. 6. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi on huomioitava ammatillisen aikuiskoulutuksen leikkaukset ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen aluetason ratkaisuissa. 6

7 Weak Signals in Organisational Futures Learning Elina Hiltunen, väitöskirja vv.2010 Tulevaisuuden heikot signaalit, mitä ne ovat -testi: 1. Saa kollegasi nauramaan. 2. Kollegasi vastustavat: ei ole mahdollista koskaan! 3. Saa ihmiset ihmettelemään. 4. Kukaan ei ole kuullutkaan aiemmin. 5. Asia on tabu: kukaan ei puhu asiasta enää. 7

8 Ohjelmallisen alueellisen kehittämisen ja muutoksen johtamisen taustaoletuksia (Sotarauta Lakso: Muutoksen johtaminen ja luova jännite) Ohjelmallinen alueellinen kehittäminen Muutoksen johtaminen 1. Muutos on siirtymä kahden tilan välillä. 2. Tulevaisuus tulee tunnistaa. 3. Muutos pitää suunnitella: ensin pitää tunnistaa haluttu tulevaisuuden tila, luoda sinne johtavat strategiat ja toteuttaa strategioiden suuntaisia projekteja. 4. Strategiat ovat muutoksen suuntaajia ja monien toimijoiden sitoutuminen niiden toteutukseen on muutosvoima ristiriitaiset ja paradoksaaliset tilanteet ovat sitoutumisen uhka. 5. Toimijat kaipaavat selkeyttä ja varmuutta. Siihen pyritään mm. kehittämisohjelmien avulla. 6. Toimijat sitoutuvat alueellisten strategioiden toteuttamiseen - objektiivisuus korostuu. 1. Muutos on jatkuva prosessi 2. Tulevaisuus tulee luoda. 3. Muutos syntyy kokeilusta ihmisten innostuessa ja saadessa riittävän vapaasti toteuttaa itseään. 4. Luova jännite on tärkein muutosvoima ristiriitaiset ja paradoksaaliset tilanteet ovat luovan jännitteen ytimessä. 5. Epäselvyys ja epävarmuus synnyttävät jännitettä. 6. Toimijat sitoutuvat omien strategioidensa toteutukseen subjektiivisuus korostuu.

9 Ammatillisen koulutuksen aluetason yhteistyö uusia muotoja? Aluetasoinen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma - mitä se voisi olla Yhteinen aluetason tahtotilasopimus, Tavoitteena myös vaikuttaminen valtioneuvoston kehittämissuunnitelmaan aluetasolta, Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin järjestäjäyhteistyö ja tuotteistaminen, Sopiminen koulutustarjontakokonaisuudesta, Sopiminen koulutustarjonnan työnjaosta, huomioiden myös lukiokoulutuksen alueellinen tarjonta, Yhteistyö nuorisotakuun toteutuksessa. 9

10 Ammattiosaamisen muutosten haltuunotto Perustutkinnot (52 perustutkintoa) ja tutkinnon perusteet ovat vastaus osaamistarpeen muutokseen? Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (yli 300 tutkintoa) ovat vastaus osaamistarpeiden muutokseen? Työssäoppimisen jäsentynyt hyödyntäminen osaamistarpeiden muutosten heikoissa signaaleissa. Opetushenkilöstön tehtävä työelämäjaksoilla osaamistarpeiden muutosten heikkojen signaaleiden hyödyntäminen. Työpaikkakouluttajien ja ohjaajien jäsentynyt hyödyntäminen osaamistarpeiden muutosten heikoissa signaaleissa. Yritysasiamies toimintamalli ammatilliseen koulutukseen. 10