Haasteellinen. opastan läheisiä?



Samankaltaiset tiedostot
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Muistisairaudet

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Dementian varhainen tunnistaminen

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistikylä projekti

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Miten elämänhallintaa voi mitata?

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Sosiaalilautakunta NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Psykoositietoisuustapahtuma

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Transkriptio:

Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen muistisairaus Frontaaliset degeneraatiot Potilaat ja heidän elämänpolkunsa ovat erilaisia Hoitotilanteet ja hoitajat ovat erilaisia 1

Muistisairaudet - eteneminen Kuva: Muistisairaudet, KH-suositus. 2

Tavallisimpien käytösoireiden vallitsevuus Masennus 20-80% patia 20-90% Harhaluulo, harhanäky (deluusio) 50% Levottomuus (agitaatio) 20-75% hdistuneisuus 20-50% Psykoottiset oireet 5-75% Persoonallisuuden muutos 50-90% Uni-valverytmin häiriöt 60-70% Seksuaaliset käytösoireet 5-15% Syömishäiriöt 30% Lyketsos 2001 3

Haasteellinen käyttäytyminen - Muista etsiä myös somaattisia syitä Kipu Matala verenpaine Matala sokeri Tulehdukset, MI, VH Lääkehoito 4

Lääkkeet muistisairaan käytösoireen aiheuttajana ORTOSTTISMI, kaatuilu (Sydän ja verenkierron lääkkeet, dipyridamoli, neuroleptit) KTISI eli pakkoliikkuminen (neuroleptit) Bentsodiatsepiinien paradoksaaliset reaktiot levottomuus, ärtyneisyys ntikolinergit (opiaatit, opiaattijohdokset, neuroleptit, trisykliset antidepressantit, kalsiumsalpaajat) aiheuttavat ummetusta, virtsaretentiota, näköhäiriöitä, kaatumisia Liian isot annokset Haasteellisen käyttäytymisen hoito Useimpien oireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Omaisen ohjaus tärkeää Laitoksissa henkilökunnan koulutus Erilaisia terapiamuotoja käytetty Lääkehoidossa ensisijaista on muistisairauden kohdennettu lääkehoito Joskus psyykenlääke tilapäisesti. Lääkehoito muistettava myös lopettaa 5

Näytön aste lzheimer-lääkkeiden tehosta eri oireiden osalta 6 kk:n kestoisten tutkimusten mukaan lievässä ja keskivaikeassa lz- taudissa Lääke Kognitio Käytösoireet Omatoimisuus Yleisvai - kutelma Donepetsiili B B Rivastigmiini B C Galantamiini B B Memantiini Haasteellisen käyttäytymisen lääkehoito Muistisairaudet käypä hoito-suositus 2010 Ensisijainen lääkehoito on muistisairauden kohdennettu lääkehoito KE-lääkkeiden kohdeoireet erityisesti: mieliala, apatia, motoriset oireet Memantiinin kohdeoireet erityisesti: ahdistuneisuus, ärtyneisyys Myös KE + memantiini-kombinaatio Psyykenlääkkeet: Vaikeat masennus-, levottomuus ja psykoosioireet 6

Haasteellisen käyttäytymisen lääkehoidossa käytettyjä lääkkeitä Muistilääkkeet, hoidon perusta, paras näyttö Donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini, memantiini Uni- ja ahdistuslääkkeet Melatoniini, mirtatsapiin, loratsepaami, oksatsepaami, tematsepaami Masennuslääkkeet Sitalopraami, essitalopraami, venlafaksiini, mirtatsapiini, sertraliini Psykoosilääkkeet Ketiapiini, risperidoni, olantsapiini Muita Epilepsialääkkeet, kipulääkkeet Ennen kuin aloitat psyykelääkkeen Mieti vielä kerran, voiko jotain tehdä ilman lääkkeitä Tunnista kohdeoire ja valitse siihen sopiva lääke Perinteisesti haastavan käytöksen hoidossa käytettyjen psyykelääkeryhmien näyttö on varsin rajattua Tehoton lääkitys tulee muuttaa tai lopettaa perustuen vaikutuksen/tehon systemaattiseen arviointiin Ei unohdeta lääkettä pysyvään käyttöön 7

Muistisairaus koskee koko perhettä Sosiaalinen toimintakyky Taloudelliset vaikeudet Kognitio Potilas Roolit Kommunikaatio valta Omainen Sosiaalinen eristyneisyys Haasteellinen Persoonallisuuden muutokset Fyysinen toimintakyky Kuormittuneisuus Depressio käytös Laihtuminen Stressi, uni- Kivut jne. Ongelmat Roolimuutokset, elämänmuutokset, sureminen (Kaisu Pitkälä 2012) Muistisairaan läheinen minkälainen hänen terveydentilansa on? Masentuneempia ja ahdistuneempia kuin kontrollit Stressi on yhteydessä fyysiseen terveydentilaan: kokevat yleisen terveydentilansa huonommaksi kuin kontrollit, kaksi kertaa enemmän kroonisia sairauksia kuin kontrolleilla (45% vs24%) 63 % korkeampi kuolleisuus kuin kontrolleilla 8

Haasteellisen käyttäytymisen merkitys Tärkein riskitekijä muistisairaan laitoshoitoon siirtymiselle Riskitekijä omaisen uupumiselle Johtaa elämänlaadun ja toimintakyvyn heikkenemiseen Kuolleisuuden kasvu Taloudellinen rasitus Hoitotaakka-näkökulma Tapio Kirsi, Tampere, väitöskirja 2004 Muistisairaan hoito sisältää hoitajaa stressille altistavia tekijöitä, mutta kaikki eivät koe hoitoa taakkana Hoitajien mukautumiskyvystä ja hoitajan omaksumista selviytymisstrategioista riippuen hoito tuottaa hoitajalle eri asteisia fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koskevia negatiivisia seuraamuksia Laitoshoitoa harkitsevat omaiset voivat myös oikeuttaa ratkaisunsa korostamalla hoitotaakan suuruutta 9

Mitä ongelmia koettiin? Tapio Kirsi, väitöskirja 2004 Hoidosta ei saa kiitosta, vaan hoidettava rupeaa rettelöimään, vaikka tekisi parhaansa Jatkuva neuvottelu rasittaa Miehille vaikea kestää, koska viesti ei mene perille miehet elävät enemmän sopimusyhteiskunnassa Naisille raskasta olla koko ajan hoitovastuussa Naisomaishoitajien kertomaa T. Kirsi Naisen tehtävä, Gerontologia 14(4):229-240, 2000 Käytiin kaikki vaiheet läpi, mitä tähän sairauteen kuuluu, mutta aggressiivisuus jäi meillä hyvin vähäiseksi. Voisinpa melkein väittää, että tämä riippuu pitkälti itsestä minkälaisen potilaan haluaa itselleen. Hellyyden tarvehan näillä on valtava ja se, kun ei maksa edes mitään. Joskus tuo Unto harmittaa ja säälittää, kun ei muista. En osaa aina olla kiltti, sillä minun pitäisi enemmän ymmärtää. Muistin heikkenemisen myötä alkoi ilmaantua ärtymystä, ymmärrettävää tietysti. Kun minä olen aika pikavihainen ja ärhäkkä, niin joskus sanasota on aika rajua. 10

Miten opastan? Omaisten kuormituksen vähentäminen tutkimusten valossa Neuvonta/tieto sairaudesta lisää omaisten psykososiaalista hyvinvointia Vastaanottokäynnit Ensitietopäivät, jatkokurssit Hyvin järjestetyillä neuvonta- ja tukipalveluilla on voitu viivyttää laitoshoitoon siirtymistä jopa kahdella vuodella Muistikoordinaattorin toiminta 11

Omaisten kuormituksen vähentäminen tutkimusten valossa lzheimerin taudin lääkityksen on osoitettu vähentävän omaisten kokemaa stressiä Omaiselle tullut omaa aikaa ½ t/pv Vertaistuen avulla elämänlaatu paranee siatietoa + emotionaalista tukea Muistiyhdistykset, muistikahvilat, seniorituvat Mihin läheiset toivoivat opastusta/apua? lkuvaiheessa enemmän ohjausta käytännön asioissa sekä käsitellä sitä, miten muistisairaaseen läheiseen ja läheisen kuvitelmiin kannattaisi suhtautua. lkuvaiheessa enemmän tietoa oireista, joita muistisairaus voi aiheuttaa. Virikkeellistä toimintaa sekä itselle että muistisairaalle Enemmän keskusteluapua Sijaishoitaja kotiin läheiselle vapaata Henkistä tukea omalle jaksamiselleen - puhelinpalvelu, johon voisi ottaa yhteyttä, milloin vain Lomajaksot kuntouttaviksi Sama kotiavustaja 12

Vuorovaikutus on tärkeintä! 13

14

Muistisairasta voi vahingoittaa tahattomasti vaatimalla liikaa puhumalla liikaa, käyttämällä usein EI-sanaa toimimalla liian nopeasti muistuttamalla häntä kaikesta siitä mitä hän ei enää osaa ahdistus ja stressi kognitiiviset kyvyt heikkenevät entisestään ahdistus kääntyy aggressiivisuudeksi Omaishoitajan asenne voi vaikuttaa lzheimer-potilaan tilan etenemiseen ja jopa hidastaa aivotoiminnan taantumista J.T Tschanz ym, m J Geriatr Psychiatry 21:1, 2013 Positiivisia lähestymistapoja: laaja sosiaalinen verkosto, kiitollisuus hyvistä asioista, ongelmien kohtaaminen käytännönläheisesti Huonoja lähestymistapoja: itsensä ja toisen syyttely, turhiin toiveisiin ja vaikeiden asioiden välttelyyn sortuvat omaishoitajat 15

www.papunet.net/muisti http://www.violary.fi/wpcontent/uploads/2014/11/vlmu-opas_low.pdf tai www.mikkelinseudunmuisti.fi 16

Kirjailija Marie Marleyn vinkit muistisairaan kohtaamisessa Katselkaa vanhoja valokuvia Tehkää taidetta Menkää taidemuseoon Kuunnelkaa musiikkia Jos muistisairas soitti soitinta, anna hänen kokeilla Vie muistisairas ihmisten pariin Pelatkaa helppoja pelejä Älä unohda naurua Älä kysele vaikeita Älä puhu pahaa, syyttele Älä tuo kahta vierasta enempää kerrallaan Kunnioita yksityisyyttä Ohjeita potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet Muistisairauksien käypä hoito-suositus, 2010 Erilaisia muistisairauksiin liittyviä käytösoireita esiintyy 90%:lla potilaista Hoitolinja tulisi valita käytösoireen arvioinnin ja sen syyn selvityksen pohjalta Liittyykö oire fyysiseen sairauteen, kipuun, lääkehoitoon, onko sillä yhteyttä potilaan ympäristöön vai johtuuko vuorovaikutuksen vaikeuksista Lääkkeetön hoito: perusteetonta rajoittamista ja avuttomuuden korostamista vältetään 17

Entä lääkehoito? Ohjeita potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet Muistisairauksien käypä hoito-suositus, 2010 Masennus, vaikeaa noin 5-15%:lla, lievää 25%:lla potilaista tarvittaessa lääkehoito hdistuneisuus, 40-50%:lla. hdistuneisuuteen liittyvä ärtyneisyys ja psykomotorinen levottomuus kuormittaa läheisiä tarvittaessa lääkehoito Levottomuus, agitaatio, noin 50-60%:lla potilaista lääkehoidon tarve istiharhat, harha-ajatukset, noin 25-50%:lla. Voi olla merkki lääkkeen haittavaikutuksesta tai sekavuudesta. Fyysisen terveydentilan tutkiminen ja mahdolliset ympäristömuutokset lääkehoidon tarve Mikäli lääkehoito aloitetaan säännöllinen arviointi, lääkkeen lopetus Kirjallisuutta Muistisairauksien käypä hoito, Duodecim, 2010 M hallikainen, R Mönkäre, T Nukari, M Forder (toim). Muistisairaan kuntouttava hoito, Duodecim, 2014 M Raivio, Ulla Eloniemi-Sulkava ym. How do officially organized services meet the needs of elderly caregivers and their spuses with lzheimer s disease? m J of lzheimer s Disese & Other Dementias; Nov 2007; 22(5):360-68 Snyder CM ym. Dementia caregivers coping strategies and their relationship to health and well-being:the Cache County Study, ging Mental Health 2015;19(5):390-9 Jonn T Tschanz ym. Caregiver Coping strategies predict cognitive and functional decline in dementia: teh cache County dementia progression Study; m J geriatr Psychiatry 21:1, Jan 2013; 57-66 18

Kiitos 19