Yhteenveto Haaparannan tulvimisriskiä koskevasta riskienhallintasuunnitelmasta



Samankaltaiset tiedostot
Yhteenveto Haaparannan tulvimisriskiä koskevasta riskienhallintasuunnitelmasta

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Tulvariskien hallintasuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen 2. kierroksella

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Lapin ELY-keskus Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Merkittävät tulvariskialueet

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo

Lapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmän viestintäsuunnitelma

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Vesienhoito ja maatalous

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT , Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

Liite 19 1 (7) Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA Yleistä Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Riskienarviointi...

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Yritykset & ihmisoikeudet Työministeri Lauri Ihalainen

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto Taisto Tontti

Sisävesi LIFE IP -diat

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Salon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä Varatuomari Kai Massa

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi. Tulvaryhmien koulutuspäivä , SYKE Anne-Mari Rytkönen

Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: klo 12:05-14:30

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

EUROOPAN PARLAMENTTI

Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Sisäisen tarkastuksen ohje

Tässä johtosäännössä säädetään hallintokeskuksen organisaatiosta ja tehtävistä.

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kouvolan kaupunki VENNA. Uimavesiprofiili. Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Valtioneuvoston asetus

Pyhäjoen tulvariskien hallinta

OHJE. Kumoaa annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx Tilintarkastajan tehtävät

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa

GREENLINE: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) Kaavoituksen kohde:

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Uudenmaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskiarvio Tiivistelmä

Tiivistelmä Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SOPIMUKSEN OSAPUOLET SOPIMUKSEN TARKOITUS SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

Transkriptio:

Yhteenveto tulvimisriskiä koskevasta riskienhallintasuunnitelmasta 1. Taustaa Eurooppaa kohdanneiden suurten tulvien jälkeen EU hyväksyi vuonna 2007 tulvariskidirektiivin, joka säätelee tulvariskien hallintaa. Tarkoituksena on, että jäsenmaiden tulee toimia tulvien aiheuttamien kielteisten seurausten vähentämiseksi ja sillä tavoin vaalia ihmisten terveyttä, taloudellista toimintaa, ympäristöä ja kulttuuriperintöä. MSB on vastaava viranomainen ja toimii läheisessä yhteistyössä ten kanssa. Tämä työ tehdään siten, että jäsenmaat kartoittavat järjestelmällisesti tulvauhkia ja -riskejä sekä laativat riskienhallintasuunnitelmia tulvauhkien vaivaamille alueille. Työ suoritetaan kuuden vuoden jaksoissa, joissa jokainen jakso on jaettu kolmeen eri vaiheeseen, katso kuva 1. Ensimmäinen vaihe kattaa vain luonnolliset virtaukset, ei esimerkiksi padonmurtumien tai jääpatojen aiheuttamia virtauksia. Kunkin läpiviedyn vaiheen jälkeen jätetään raportti EU-komissiolle. Ruotsissa on 18 alueella havaittu olevan huomattava tulvariski. Norrbottenissa tällaisiksi paikkakunniksi on luokiteltu Haaparanta ja Älvsbyn. Tämä yhteenveto koskee Haaparantaa. Haaparanta sijaitsee aivan Tornionjoen suussa, ja joen toisella rannalla sijaitsee Suomen Tornion kaupunki. EU:n tulvadirektiivin mukaisesti jäsenmaiden tulee tehdä yhteistyötä valuma-alueella tulvariskien kartoittamisessa ja hallinnassa. Tämän vuoksi toimii yhteistyössä ja -ymmärryksessä Suomen vastaavan viranomaisen, ELY-keskuksen kanssa 1. Figur 1. Tulvariskiasetus toteutetaan 6-vuotisjaksoissa, joissa kukin jakso on jaettu kolmeen vaiheeseen. Jokaisesta loppuun suoritetusta vaiheesta jätetään raportti EU-komissiolle. 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) hoitavat Suomessa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehitystehtäviä. Lapin ELY-keskus vastaa EU-direktiivin mukaisesta tulvariskien arviointi- ja hallintatyöstä. 1

Vaihe 1 merkitsee, että MSB arvioi ja tuo esiin ne taajamat, joissa on merkittävä tulvariski ja joissa riski on tulvien esiintymisen todennäköisyyden ja tulvien mahdollisesti aikaansaamien seurausten yhdistelmä. MSB esitti ensimmäisen arvionsa joulukuussa 2011, jolloin tunnistettiin 18 maantieteellistä aluetta, joilla vallitsee huomattava tulvariski. MSB on osoittanut alueeksi, jossa on merkittävä tulvariski suurien tulvien sille mahdollisesti aiheuttamien seurausten vuoksi. Tämä arvio perustuu osittain alueella aikaisemmin sattuneisiin tulviin sekä siihen, että Torniota pidetään erittäin tulva-alttiina alueena Suomen puolella. Vaihe 2 merkitsee karttojen laatimista osoitetuista taajamista. MSB laatii ensin uhkakartat (Vaihe 2a). Uhkakartat osoittavat veden levinneisyyden ja syvyyden 50:n ja 100 vuoden jaksolla ja arvioidulla korkeimmalla virtauksella. Ne näyttävät myös virtauksen nopeuden tulva-alueilla. Lääninhallitukset laativat sen jälkeen riskikartat (Vaihe 2b). Riskikartoissa esitetään asukasmäärä, yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot, infrastruktuuri, ympäristölle vaarallinen toiminta, kulttuuriperinnekohteet, suojatut alueet ja muu asutus tulva-alueella. Haaparannasta laaditut kartat perustuvat kolmen eri virtauksen aiheuttamien tulvien kartoitukseen: Erittäin todennäköinen tulva (50-vuotisvirtaus). 50-vuotisvirtaus tapahtuu keskimäärin kerran 50 vuodessa. Keskimääräisen todennäköinen tulva (100-vuotisvirtaus). 100-vuotisvirtaus tapahtuu keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Lievästi todennäköinen tulva (arvioitu korkein virtaus, BHF). Arvioitu korkein virtaus on äärimmäinen virtaus, johon lasketaan sisältyvän kriittisiä tekijöitä (sademäärä, lumen sulaminen, maan korkea vesipitoisuus ja vesisäiliöiden täyttöaste). Mitään tarkkaa esiintymistiheyttä arvioidulle korkeimmalle virtaukselle ei voida ilmoittaa. Se on kuitenkin noin kerran 10 000 vuodessa (lähde: MSB) Kartat perustuvat simulointeihin, joissa ei ole mukana patoja eikä siltoja sekä joiden mukaan vesi on puhdasta. Todellisuudessa virtauksessa on mukana puita, pensaita ja maata. Tulvien kartoitus kattaa vain luonnolliset virtaukset, ts. ei esimerkiksi virtauksia, jotka ovat syntyneet patojen murtumisesta tai jääpadoista. MSB laati uhkakartat ja riskikartat nykyisen jakson aikana vuoden 2013 lopussa, linkit niihin esitetään alla. 2

Uhkakartat: https://www.msb.se/upload/forebyggande/naturolyckor_klimat/oversvamning/oversvamnin gsdirektivet/hotkartor/haparanda/haparanda_q50.pdf https://www.msb.se/upload/forebyggande/naturolyckor_klimat/oversvamning/oversvamnin gsdirektivet/hotkartor/haparanda/haparanda_q100.pdf https://www.msb.se/upload/forebyggande/naturolyckor_klimat/oversvamning/oversvamnin gsdirektivet/hotkartor/haparanda/haparanda_bhf.pdf Riskikartat: http://www.lansstyrelsen.se/norrbotten/sitecollectionimages/sv/manniska-ochsamhalle/krisberedskap/haparanda_50_2013-12-19.pdf http://www.lansstyrelsen.se/norrbotten/sitecollectionimages/sv/manniska-ochsamhalle/krisberedskap/haparanda_100_2013-12-19.pdf http://www.lansstyrelsen.se/norrbotten/sitecollectionimages/sv/manniska-ochsamhalle/krisberedskap/haparanda_bhf_2013-12-19.pdf Vaihe 3 merkitsee, että osoitetuille taajamille laaditaan riskienhallintasuunnitelmat. Sopivat riskienhallinnan tavoitteet asetetaan uhatuille alueille yhteistyössä kyseisten kuntien ja yhteiskunnan merkittävien toimijoiden 2 kanssa. Tavoitteiden lähtökohtana ovat Vaiheessa 2b osoitetut tulvariskit ja neljä painoaluetta: ihmisten terveys, taloudellinen toiminta, ympäristö sekä kulttuuriperintö. Suunnitelmiin tulee sisältyä tulvan mahdollisesti aiheuttamia kielteisiä seurauksia vähentävät toimenpiteet. Vaiheesta 3 vastaa se, jonka alueella merkittävän tulvariskin alue sijaitsee. riskinhallintasuunnitelmasta vastaa Norrbottenin. Riskinhallintasuunnitelman tulee olla valmis joulukuussa 2015. Riskinhallintasuunnitelman tulee olla valmis ja raportoitu Ruotsin yhteissuojelu- ja valmiuskeskukselle (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, MSB) viimeistään 22. joulukuuta 2015. Suunnitelmasta tehdään vuosittain seuranta, ja suoritetut toimenpiteet sekä mahdolliset muutokset raportoidaan MSB:lle 1. helmikuuta vuodesta 2017 alkaen. 2 Yhteiskunnan tärkeät toimijat ovat omistajia tai vastuussa yhteiskunnallisesti tärkeästä toiminnasta. Yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja ovat yhteiskunnan toiminnot, joita pidetään erityisen tärkeinä yhteiskunnan toiminnan takaamiselle. 3

2. Riskienhallintasuunnitelmatyön tavoitteet MSB on muotoillut yleistavoitteet niille neljälle painoalueelle, jotka koskevat ihmisten terveyttä, taloudellista toimintaa, ympäristöä sekä kulttuuriperintöä. Ne ovat: Tulva ei saa vaikuttaa olennaisesti ihmisten terveyteen. Yhteiskunnan toimintaan myötävaikuttavaa taloudellista toimintaa ei saa altistaa pitkille toimintakatkoksille tulvan yhteydessä. Suojattujen alueiden ympäristö ja luonnonarvot eivät saa saastua tulvan sattuessa. Kulttuuriarvoa tulee suojella siten, ettei arvokkaita jäänteitä eikä tietoja menetetä tulvan sattuessa. (lähde: MSB) Nämä yleistavoitteet lähtökohtana on riskienhallintasuunnitelmassaan määritellyt tulostavoitteet virtausta, 50-vuotisvirtausta ja 100-vuotisvirtausta sekä arvioitua suurinta virtausta kohti. Alla oleva taulukko kuvaa eri virtaustasojen tavoitteet. ja Tornion riskienhallintasuunnitelmien samat tai vastaavanlaiset tavoitteet on merkitty asteriskilla *. Virtaustasojen pohjalta asetetut tulostavoitteet Suurvirtaama 1/100a 1/50a Ihmisten terveys Kansalaisille tiedotetaan tulvariskeistä sekä siitä, miten he voivat varautua tulviin.* Ylläpidetään hyvää yhteistyötä yhteiskunnan tärkeiden toimijoiden kanssa.* Jäteveden puhdistuksen sekä lämpö-, sähkö- ja vesihuollon tulee toimia.* Taloudellinen toiminta Ympäristö Kulttuuriperintö Uudisrakentamisen ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen uudelleensijoittamisen yhteydessä otetaan huomioon tulvariskit. Tiet ja rautatiet eivät saa altistua liian pitkille katkoksille tulvan johdosta.* Tulvariski tulee aina ottaa huomioon uudisrakentamisessa. Tulva ei saa aiheuttaa pitkäkestoisia tai laaja-alaisia seurauksia ympäristölle.* Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden ei tule vaikuttaa mahdollisuuksiin saavuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteet.* Mikään kulttuuriperintökohde tai alueet, jotka on luokiteltu kulttuuriympäristön hoidon kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi, eivät saa vahingoittua pysyvästi tulvan johdosta.* 4

3. Toimenpiteet Riskienhallintasuunnitelma sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi sekä päätettyjä toimenpiteitä. Ensimmäiseksi esitetään tavoitesuunnitelmien saavuttamiseksi suositellut 22 ehdotusta toimenpiteiksi. Päätetyt toimenpiteet ovat kappaleessa 2.5. Syynä sille, että toimenpideehdotuksia eikä ainoastaan päätettyjä toimenpiteitä on päätetty ottaa mukaan riskienhallintasuunnitelmaan, on osoittaa se toimenpide, joka vaaditaan tavoitekuvan seuraamiseksi. Sitä mukaa kun päätetyt toimenpiteet on suoritettu loppuun, voivat toimenpide-ehdotukset olla perustana uusille päätettäville toimenpiteille. Lopullinen vastuu toimenpiteen sopivuudesta on toimenpiteen suorittajan vastuulla. Sekä toimenpide-ehdotukset että jo päätetyt toimenpiteet on suunnattu turvaamaan vaikutukset neljällä painoalueella: ihmisten terveys, taloudellinen toiminta, ympäristö ja kulttuuriperintö. Toimenpide-ehdotukset kuvataan alla olevissa taulukoissa. Tulostavoitteet on sarake, jossa tulostavoitteet on esitetty. Tulostavoitteet kuvataan uudelleen, jotta voitaisiin selvästi osoittaa tavoitteiden ja toimenpiteiden välinen yhteys. Toimenpide se kohta, jossa toimenpide-ehdotuksia esitetään. Toimenpideluokka Päätoimenpideluokkia on neljä: - Ehkäisevät toimenpiteet erottavat tulvariskin ja uhatun arvon toisistaan, esimerkiksi siirtämällä uhattua toimintaa. - Suojatoimenpiteet ovat toimenpiteitä, joihin ryhdytään tulvauhkan, haavoittuvuuden tai seurausten pienentämiseksi. - Valmiustoimenpiteet merkitsevät, että valmiustoimintoja suoritetaan tulvatapausta varten aikaisin annetun varoituksen, suunnitelmien, harjoitusten ja koulutusten muodossa. - Entistämistoimenpiteet ovat toimenpiteitä, joissa on kyse valmiudesta entisöidä ja siirtää kokemuksia. Vastuullinen osapuoli ilmoittaa toimenpiteen suorittamisesta vastuussa olevan toimijan. Priorisointi tehdään seuraavilla perusteilla: kustannus-hyötysuhde, tulvan maantieteellinen laajuus, veden mahdolliset poisjohtamistiet ja mahdollisuudet tulvan estämiselle, vesihallinnon ympäristölaatunormit, fyysinen suunnittelu, meneillään oleva maankäyttö, luonnonsuojelu, laivaliikenne ja satamat. 5

3.1 Ihmisten terveys Tulostavoitteet Toimenpide Toimenpideluokka Vastuullinen osapuoli Koko väestöä koskevan tiedotuskampanjan toimeenpaneminen. Suurelle yleisölle tiedotetaan tulvariskeistä sekä siitä, miten se voi valmistautua tulvan varalle. Tiedottaminen asianosaisille kiinteistönomistajille ja toiminnanharjoittajille tulvariskeistä Valmiustoimenpide: Suuren yleisön tietoisuus ja valmius ja Norrbottenin Priorisointi Suuri Suuri Tulvakarttojen seuranta ja tarkistaminen Evakuointisuunnitelman laatiminen asianomaiselle väestölle Valmiustoimenpide: Tulvaennusteiden ja -varoitusten parantaminen Entisöintitoimenpide: Entisöinnin ja uhriksi joutuneiden yksilöiden sekä yhteiskunnan tarkastamisen suunnittelu Norrbottenin ja Norrbottenin Suuri Hyvän koordinoinnin ja yleiskuvan tilanteesta luominen tärkeille toimijoille. Viemärien puhdistuksen sekä lämpö-, sähkö- ja vesihuollon tulee toimia. Luodaan rutiineja ennalta varoittamiseen Laaditaan rutiineja tiedonkeräämisestä kattavaa tilannekuvaa varten Laaditaan käytäntöjä tilannekuvan tiedottamisesta keskeisille sidosryhmille ja väestölle Toteutetaan harjoituksia tulvariskien vähentämistä varten Huolehditaan tulvien aiheuttamista seurauksista yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanssa Tunnistetaan ja luokitellaan kaupungin omistamat riskialueella sijaitsevat jakelurakennukset, joihin korkein mahdollinen tulva (BHF) vaikuttaa, toiminnan ja tulvahaavoittuvuuden kannalta. Selvitetään, miten puhtaan veden saaminen turvataan Selvitetään, miten sähkön toimitus keskeisiin toimintoihin voidaan turvata Selvitetään edellytyksiä jätevedenpuhdistamon toiminnan turvaamiseksi tulvatilanteessa Valmiustoimenpide: Tulvaennusteiden ja - varoitusten parantaminen Valmiustoimenpide: Pelastuspalvelu ja pelastusvalmiuden suunnittelu Entisöintitoimenpide: Entisöinnin ja uhriksi joutuneiden yksilöiden sekä yhteiskunnan tarkastamisen suunnittelu Ennaltaehkäisy, muut ja Norrbottenin Energiayhtiöt Juomaveden tuottajat, Kiinteistöyhtiöt Erittäin Suuri Erittäin Suuri Erittäin Suuri 6

3.2 Taloudellinen toiminta Tulostavoitteet Toimenpide Toimenpideluokka Vastuullinen osapuoli Uudisrakentamisen tai yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen uudelleen sijoittamisen yhteydessä on otettava huomioon tulvariskit. Yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sijoittaminen tulvariskialueiden ulkopuolelle Penkereiden rakentaminen suojaamaan arvokkaita alueita/kohteita, joilla on suurta taloudellista Toimenpide tulvauhkan alaisen alueen välttämiseksi. Suojatoimenpiteet: Kanavien rakentaminen, vallien rakentaminen rannikolla ja vesistöjen kohdalla Kiinteistönomistajat Priorisointi Eriitäin suuri Eriitäin suuri Rautatiet ja tiet eivät saa altistua liian pitkille katkoksille tulvan johdosta Tulvariski tulee ottaa huomioon uudisrakentamisessa. Tulvariskien huomioon ottaminen tie- ja rautatieverkkojen kunnostusprojekteissa Tulvien huomioon ottaminen alueiden käytön suunnittelussa ja uudisrakentamisessa Toimenpide tulvauhkan alaisen alueen välttämiseksi. Toimenpide tulvauhkan alaisen alueen välttämiseksi. Liikennevirasto Norrbottenin Eriitäin suuri Eriitäin suuri 3.3 Ympäristö Tulostavoitteet Toimenpide Toimenpideluokka Vastuullinen osapuoli Inventoidaan ympäristölle Tulvan ei tule aiheuttaa haitalliset toiminnot sekä pitkälle meneviä eikä riskiluokitellaan tulvariskialueen Ennaltaehkäisy, muut Norrbottenin laajamittaisia seurauksia saastuneet alueet ja selvitetään ympäristölle niiden vaikutukset tulvan aikana.. Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ei tule vaikuttaa mahdollisuuksiin noudattaa veden ympäristölaatunormeja Selvitetään, mitä fyysisiä toimenpiteitä toteuttamalla voisi rajoittaa tulvariskejä. Tulvasuojelua suunniteltaessa arvioidaan, miten toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseen Suojatoimenpide: Luonnolliset tulvasuojat Ennaltaehkäisy, muut, Norrbottenin Vesiviranomainen Perämeri Vesineuvostot. Mainittujen toimijoiden suomalaiset kollegat Priorisointi Eriitäin suuri Eriitäin suuri Eriitäin suuri 7

3.4 Kulttuuriperintö Tulostavoitteet Toimenpide Toimenpideluokka Vastuullinen osapuoli Mikään kulttuuriperintökohde Tulva-alueella sijaitsevien tai alueet, jotka on luokiteltu kulttuuriperintökohteiden valtion edun mukaiseksi dokumentointi Norrbottenin Ennaltaehkäisy, muut. kulttuuriympäristön hoidon kannalta, eivät saa vahingoittua pysyvästi tulvan johdosta Penkereiden rakentaminen suojaamaan arvokkaita alueita/ kohteita, joilla on kulttuurista arvoa. Suojatoimenpiteet: Kanavien rakentaminen, vallien rakentaminen rannikolla ja vesistöjen kohdalla. Kiinteistönomistajat Priorisointi Suuri Suuri 3.5 Päätetyt toimenpiteet ja toimeenpanosuunnitelma Edellisissä taulukoissa kuvataan kaikki tulvauhkan alaisia alueita varten laaditut toimenpiteet ja toimenpide-ehdotukset. Tämä tietomateriaali lähtökohtana on tehty priorisointi niiden toimenpiteiden, jotka osoitetut vastuuosapuolet ovat ottaneet tehtäväkseen, esiin saamiseksi ja valitsemiseksi. Päätetyt toimenpiteet on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Päätetyllä tarkoitetaan sitä, että, ja/tai jokin muu yhteiskunnan kannalta tärkeä toimija on ottanut tehtäväkseen suorittaa toimenpiteet ensimmäisen jakson, ts. 6 vuoden tai pisimmillään kahden jakson, eli 12 vuoden aikana. Toimenpiteistä on päätetty jatkuvalla dialogilla vastuullisten osapuolten välillä sekä neuvotteluprosessin avulla, jossa osapuolilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä toimenpiteiden suorittamisesta. Toimenpiteet on priorisoitu lähtökohtana useat eri näkökannat, kuten kustannus-hyöty, tulvan maantieteellinen laajuus, mahdolliset veden poisjohtamistiet ja mahdollisuudet estää tulviminen, vesihallituksen ympäristölaatunormit, fyysinen suunnittelu, meneillään oleva maankäyttö, luonnonsuojelu, laivaliikenne ja satamat. Erityisen suuri paino priorisoinnissa asetetaan ennalta ehkäisevään työhön sekä suojiin ja valmiuteen, joka saattaa myös sisältää tulvaennusteet ja aikaiset varotukset. 8

Päätetyt toimenpiteet Tulostavoitteet Toimenpide Toimenpideluokka Toimenpideluokka Vastuullinen osapuoli Toteutus Priorisointi Suuri yleisö on tietoinen tulvariskeistä sekä siitä, miten se voi valmistautua tulvan varalta Hyvän koordinoinnin ja yleiskuvan tilanteesta luominen tärkeille toimijoille. Koko väestöä koskevan tiedotuskampanjan toimeenpaneminen Tulvakarttojen seuranta ja tarkistaminen Luodaan rutiineja ennalta varoittamiseen Laaditaan käytäntöjä tilannekuvan tiedottamisesta keskeisille sidosryhmille ja väestölle Vastuullinen osapuoli julkaisee riskienhallintasuunnitelman hallituksen verkkosivuilla. Lääninhallitus tekee seurannan arvioidakseen, pitääkö karttoja muuttaa kartalla tapahtuneiden olennaisten muutosten vuoksi. Yhteisiä hydraulisia malleja tulee kehittää Ruotsille ja Suomelle. kunnan tulee käyttää SMHI:n varoituksia apukeinona aikaisten varoitusten saamiseen. Vastuulliset osapuolet ottavat tehtäväkseen käyttää WIS:iä yleiskuvan saamiseksi tilanteesta tulvien aikana. Valmius: Suuren yleisön tietoisuus ja valmius Valmius: Tulvaennusteiden ja -varoitusten parantaminen Valmius: Tulvaennusteiden ja -varoitusten parantaminen Valmius: Pelastuspalvelu ja valmiuden suunnittelu Norrbottenin Norrbottenin Ruotsin yhteissuojelu- ja valmiusviranomainen Norrbottenin Keskeytyksettä Tarpeen ohjaama Keskeytyksettä Keskeytyksettä kunnalla tulee olla ajankohtainen tiedotussuunnitelma ulkoista ja sisäistä tiedonvälitystä varten. Keskeytyksettä Suuri Selvitetään miten puhtaan veden saaminen turvataan. kunnan tulee selvittää mahdollisuus liittyä Tornion juomavesiverkkoon. Norrbottenin Vuoteen 2021 asti Viemärien puhdistuksen sekä lämpö-, sähkö- ja vesihuollon tulee toimia. Uudisrakentamisessa tai tärkeiden yhteiskunnan toimintojen uudelleen sijoittamisessa otetaan huomioon tulvariskit. Tulvariski tulee aina ottaa huomioon uudisrakentamisessa Selvitetään, miten sähkön toimitus keskeisiin toimintoihin voidaan turvata Selvitetään jätevedenpuhdistamon edellytyksiä toiminnan turvaamiseksi tulvatilanteessa Penkereiden rakentaminen suojaamaan arvokkaita alueita/kohteita, joilla on suurta taloudellista Tulvien huomioon ottaminen alueiden käytön suunnittelussa ja uudisrakentamisessa keskustan kytkinlaitos tulee siirtää korkeammalla sijaitsevaan paikkaan. kunnan tulee tarkistaa mahdollisuudet suojata viemäriverkkonsa sulkemalla sen strategisista paikoista siten, että tulva ei pääse sulkemaan koko verkkoa, sekä tutkimaan, mihin toimintoihin tämä vaikuttaa. ottaa tehtäväkseen laatia suunnitelman, jossa muun muassa tehdään selkoa, miten vanhustenasuntolan tulee käsitellä tilannetta, jossa he eivät pysty käyttämään viemärijärjestelmää pitempään aikaan. Vastuullisten osapuolten tulee korottaa pohjoista suojavallia. Vastuulliset osapuolet ottavat tehtäväkseen sijoittaa suunnitelmaja rakennuslain mukaisesti asutusta ja rakennuksia. tähän sopiville maa-alueille. Sopivuuden arviointiin sisältyy riski tulvista ja eroosiosta. Vastuulliset osapuolet ottavat tehtäväkseen suunnitelma- ja rakennuslain asemakaavakohdan mukaisesti sen arvioimisen, onko asutuksen ja rakennusten sijoittaminen alueelle sopimatonta tulvaja eroosioriskien vuoksi Ennaltaehkäisy, muut Suojatoimenpiteet: Kanavien rakentaminen, vallien rakentaminen rannikolla ja vesistöjen kohdalla Toimenpide tulvauhkan alaisen alueen välttämiseksi. Vattenfall Tornion Norrbottenin Kesä 2017 Vuoteen 2021 asti Vuoteen 2021 asti Vuoteen 2021 asti Keskeytyksettä Keskeytyksettä Erittäin suuri Erittäin suuri Erittäin suuri 9

4. Ympäristövaikutusten kuvaus Riskienhallintasuunnitelma kattaa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarviointien säännöt ympäristökaaren (MB) 6 luvun 11 18 :ien mukaisesti. Sen vuoksi on laadittu ympäristövaikutusten kuvaus (MKB), joka esittelee eri toimenpiteiden hyvät ja huonot puolet: Toimenpiteen laajuus; onko toimenpide laajuudeltaan suuri, kohtuullinen vai pieni, ja tuottaako se myönteisen vai kielteisen vaikutuksen. "Laajuudella tarkoitetaan sekä maantieteellistä että resurssien käyttöön liittyvää laajuutta. Tavoitteen toteutuminen; missä määrin toimenpide myötävaikuttaa tulostavoitteen saavuttamiseen painoalueella (tavoite on toteutunut vähäisessä määrin, keskinkertaisesti tai hyvin). Tietyn toimenpiteen tavoitteen toteutumisen/laajuuden arviointi on tehty seuraavan kaavion mukaisesti. Kuva 2. Arviointiasteikko toimenpiteen myönteisistä seurauksista painoalueen tavoitteille. Se perustuu toimenpiteen vaikutuksiin tavoitteiden saavuttamiseen sekä toimenpiteen laajuuteen. Kuva 3. Arviointiasteikko toimenpiteen kielteisistä seurauksista painoalueen tavoitteille. Se perustuu toimenpiteen vaikutuksiin tavoitteiden saavuttamiseen sekä toimenpiteen laajuuteen. Toimenpiteiden priorisointi luokitellaan MSB:n riskienhallintasuunnitelmia koskevien ohjeiden mukaisesti seuraavalla asteikolla: Alhainen Kohtuullinen Suuri Erittäin suuri Tarkistaaksesi, mikä prioriteetti kullakin toimenpiteellä on, katso edellä olevasta taulukosta kappaleessa 3. Seuraavassa esitetään yhteenveto kaikista riskienhallintasuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä 4.1 Ihmisten terveys Riskienhallintasuunnitelmassa on ehdotettu yhteensä 13:a toimenpidettä painoalueella Ihmisten terveys. Toimenpiteet on priorisoitu kriittisiksi, erittäin korkeiksi priorisoinneiksi tai korkeiksi priorisoinneiksi MSB:n luokittelun mukaisesti. Yleisesti ottaen toimenpiteillä on 10

suuri tai kohtuullinen/suuri myönteinen vaikutus sekä pieni/olematon vaikutus tai kohtuullinen/pieni kielteinen vaikutus tulostavoitteisiin. Yleisarvio ehdotetuista toimenpiteistä suhteessa nollavaihtoehtoon on myönteinen. Toimenpide Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Koko väestöä koskevan tiedotuskampanjan toimeenpaneminen Tiedottaminen asianosaisille kiinteistönomistajille ja toiminnanharjoittajille tulvariskeistä Tulvakarttojen seuranta ja tarkistaminen Evakuointisuunnitelman laatiminen asianosaiselle väestölle Luodaan rutiineja ennalta varoittamiseen Laaditaan rutiineja tiedonkeräämisestä kattavaa tilannekuvaa varten Laaditaan käytäntöjä tilannekuvan tiedottamisesta keskeisille sidosryhmille ja väestölle Toteutetaan harjoituksia tulvariskien vähentämistä varten Huolehditaan tulvien aiheuttamista seurauksista yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanssa Tunnistetaan ja luokitellaan kaupungin omistamat riskialueella sijaitsevat jakelurakennukset, joihin korkein mahdollinen tulva (BHF) vaikuttaa, toiminnan ja tulvahaavoittuvuuden kannalta. Selvitetään miten puhtaan veden saaminen turvataan Selvitetään, miten sähkön toimitus keskeisiin toimintoihin voidaan turvata Selvitetään edellytyksiä jätevedenpuhdistamon toiminnan turvaamiseksi tulvatilanteessa Kohtuullinen/suuri vaikutus Kohtuullinen tai suuri vaikutus Kohtuullinen tai suuri vaikutus 11

4.2 Taloudellinen toiminta Riskienhallintasuunnitelmassa on ehdotettu yhteensä neljää toimenpidettä painoalueella Taloudellinen toiminta. Toimenpiteillä on erittäin suuri prioriteetti, ja kaikkien toimenpiteiden arvioidaan aiheuttavan siinä suuren myönteisen vaikutuksen sekä kohtuullisen/pienen myönteisen vaikutuksen tulostavoitteille. Yleinen arvio on, että ehdotetut toimenpiteet ovat myönteisiä tavoitteiden toteutumiselle. Toimenpide Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sijoittaminen tulvariskialueiden ulkopuolelle Penkereiden rakentaminen suojaamaan arvokkaita alueita/kohteita, joilla on suurta taloudellista Tulvariskien huomioon ottaminen tie- ja rautatieverkkojen kunnostusprojekteissa Tulvien huomioon ottaminen alueiden käytön suunnittelussa ja uudisrakentamisessa 4.3 Ympäristö 12 Riskienhallintasuunnitelmassa on ehdotettu kolmea toimenpidettä painoalueella Ympäristö". Toimenpiteillä on erittäin suuri prioriteetti, ja kaikkien toimenpiteiden arvioidaan aiheuttavan siinä suuren myönteisen vaikutuksen sekä kohtuullisen/pienen myönteisen vaikutuksen tulostavoitteille. Yleinen arvio on, että ehdotetut toimenpiteet ovat myönteisiä verrattuna nollavaihtoehtoon. Toimenpide Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Inventoidaan ympäristölle haitalliset toiminnot sekä riskiluokitellaan tulvariskialueen saastuneet alueet ja selvitetään niiden vaikutukset tulvan aikana Selvitetään, mitä fyysisiä toimenpiteitä toteuttamalla voisi rajoittaa tulvariskejä. Tulvasuojelua suunniteltaessa arvioidaan, miten toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseen 4.4 Kulttuuriperintö Pieni/olematon vaikutus Pieni/olematon vaikutus Riskienhallintasuunnitelmassa on ehdotettu kahta toimenpidettä painoalueella Kulttuuriperintö. Toimenpiteillä on suuri prioriteetti MSB:n luokittelun mukaisesti. Toimenpiteillä arvioidaan olevan suuri tai kohtuullinen myönteinen vaikutus sekä

pieni/olematon ja kohtuullinen/pieni kielteinen vaikutus. Yleisarvio ehdotetuista toimenpiteistä suhteessa nollavaihtoehtoon on positiivinen. Toimenpide Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Tulva-alueella sijaitsevien kulttuuriperintökohteiden dokumentointi Penkereiden rakentaminen suojaamaan arvokkaita alueita/kohteita, joilla on kulttuurista arvoa Pieni/olematon vaikutus 5. Pohjoisvallin korottamisen kustannus-hyötyanalyysi Haaparannassa/Torniossa on kaksi tulvavallia, joiden tarkoituksena on suojata Kaupunginlahti Suensaaren (saari, jolla Tornion keskusta sijaitsee) ja Ruotsin mantereen väliltä, katso kuva 4. Pohjoisvallin tarkoituksena on suojan antaminen joen korkeita tasoja vastaan ylävirtaan Suensaareen päin. Valli on kokonaan Ruotsin puolella, mutta suojaa etupäässä Suensaaren asutusta. Vallimuodostelmien arvioidaan suojaavan tasotilanteelta, jonka voidaan tilastollisesti odottaa syntyvän noin 50 vuoden välein. ja Tornion kaupungit eivät pidä tätä riittävänä. Sen vuoksi suunnitellaan pohjoisvallin korottamista, jotta vallijärjestelmä suojaisi paremmin tulevilta tulvilta. Perusteena vallin korotustoimenpiteen arvioinnille Norrbottenin haluaa valottaa toimenpiteen yhteistaloudellisia vaikutuksia ja on sen vuoksi antanut tehtäväksi Sweco Environment AB:lle kustannus-hyötyanalyysin (KAN) tekemisen. Kustannushyötyanalyysissa on verrattu saatavia hyötyjä ja Tornion vähentyneiden, Kaupunginlahtea koskevien tulvariskien muodossa toimenpiteiden suorittamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Analyysi on suoritettu 100 vuoden aikaperspektiivillä. Arvioita siitä yhteistaloudellisesta kannattavuudesta, joka saataisiin korottamalla pohjoisvalli 100-vuotistasolle Tornionjoessa, leimaa epävarmuus toisaalta riippuen arvioiden pohjana olevista epävarmoista tiedoista, toisaalta riippuen diskonttauskoron valinnasta. Jos lähtökohdaksi otetaan alhainen 1,4 %:n diskonttauskorko, on odotettu tulvatoimenpiteiden yhteistaloudellinen riskinvähennys arvioitavissa noin -2 miljoonaksi kruunuksi. Korkeammalla korolla vastaava riskinvähennys on noin -8 miljoonaa kruunua. Näihin arvioihin ei kuitenkaan sisälly yhteistaloudelliset vaikutukset, jotka ovat seurauksia siitä, että IKEAn korttelin, tulevan Barents Centerin ja Tornion Rajalla-kauppakeskuksen kauppatoiminta ja muut toiminnat estyisivät joko kokonaan tai osittain tulvien aikana. Sen tutkimiseksi, miten tällaiset vaikutukset voivat vaikuttaa kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin, on analysoitu kolme mahdollista skenaariota, joiden yhteistaloudelliset vaikutukset vaihtelevat seurauksena tulvista mainituilla alueilla. Selvityksen johtopäätös on, että toimenpiteet ovat yhteistaloudellisesti puolustettavissa matalampaa korkokantaa käytettäessä. Korkeampaa korkokantaa käytettäessä ei yhteistaloudellinen kannattavuus ole enää yhtä selvä. Ottaen huomioon ne luultavasti suuret taloudelliset arvot, joita ei ole voitu tarkasti määritellä, selvityksen arvio on kuitenkin, että yhteistaloudellista hyötyä voidaan kuitenkin saada myös korkeammalla korkokannalla. 13

On kuitenkin tärkeää huomauttaa, että toimenpiteistä voi olla hyötyä muille kuin niistä maksaville toimijoille. Voi esimerkiksi käydä niin, että veronmaksajat maksavat suuren osan toimenpiteistä, mutta vähentyneiden tulvariskien aiheuttamat hyödyt voivat mennä eri yksityisille toimijoille, kuten kiinteistönomistajat ja kauppayritykset. Sen vuoksi voi olla välttämätöntä tutkia mahdollisuuksia korvausten saamiseen, esimerkiksi yhteisen rahoituksen avulla kulujen ei-toivottujen jakautumisvaikutusten välttämiseksi. Kuva 4. Vedentasojen laajentuminen 100 vuoden tilanteessa. 14