Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00230 VO Parkkola Tommi 03.05.2016 JULKINEN Asia Komission tiedonanto arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta - kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta - aika tehdä päätöksiä Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 7.4.2016 tiedonannon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta COM(2016) 148, jossa tarkastellaan, miten EU:n arvonlisäverojärjestelmää voitaisiin uudistaa sen yksinkertaistamiseksi, petosten torjumiseksi ja yritystoiminnan helpottamiseksi. Toimintasuunnitelma sisältää: o keskeiset periaatteet tulevaisuuden yhtenäiselle eurooppalaiselle arvonlisäverojärjestelmälle; o lyhyen aikavälin toimenpiteet petoksiin puuttumiseksi; o suunnitelmat sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverosääntöjen yksinkertaistamiseksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian yhteydessä sekä pk-yritysten toimintaa helpottavan paketin laatimiseksi; o verokantoja koskevien sääntöjen ajantasaistamisen. Tiedonannosta on tarkoitus laatia ja hyväksyä ECOFIN-neuvoston päätelmät 25.5.2016. Tavoitteet Suomi kannattaa tiedonannon tavoitteita ja keskeisiä periaatteita. EU:n arvonlisäverojärjestelmää tulee uudistaa ja kehittää sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamiseksi kohti nykyistä yksinkertaisempaa, tehokkaampaa, vakaampaa ja paremmin petoksilta suojattua järjestelmää. Toimintasuunnitelma muodostaa hyvän pohjan arvonlisäverojärjestelmän kehittämiselle ja jatkokeskusteluille. Lopullinen arvonlisäverojärjestelmä Suomi on valmis tutkimaan komission esittämää lopullisen arvonlisäverojärjestelmän mallia, jossa keskipitkällä aikavälillä rajat ylittävään myyntiin sovellettaisiin vastaavia sääntöjä kuin kotimaan myyntiin ja jossa myyjä suorittaisi veron kulutusvaltioon. Suomi
2(10) ei ole kuitenkaan valmis tässä vaiheessa sitoutumaan tähän malliin, koska sen toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttavia yksityiskohtia ei ole vielä riittävästi analysoitu. Mallin vaikutus yritysten erityisesti pienten yritysten - hallinnollisiin kustannuksiin on selvitettävä tarkemmin. Lisäksi on arvioitava uudet petosriskit ja riskit verotuloille. Nykyjärjestelmän merkittävimmät epäkohdat tulisi pyrkiä poistamaan pikaisesti. Lyhyen aikavälin petosten vastaiset toimet Suomi tukee yleisesti tiedonannossa esitettyjä lyhyen aikavälin petosten vastaisia toimenpiteitä hallinnollisen yhteistyön ja vapaaehtoisen sääntöjen noudattamisen parantamiseksi sekä hallintojen toimintojen tehostamiseksi samoin kuin uusien veronkanto- ja valvontamenettelyjen jatkoselvittämistä. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden suhteen Suomi katsoo kuten komissio, että pääpainon veropetosten torjunnassa tulisi jatkossakin olla verovalvonnan ja hallinnollisen yhteistyön tehostamisessa ja kehittämisessä. Ennen kuin mahdollisia poikkeuksia myönnetään, tulee varmistua siitä, että ne eivät haittaa sisämarkkinoiden toimivuutta eivätkä aiheuta suhteettomia kustannuksia yrityksille tai petosten siirtymistä muihin jäsenvaltioihin. Sähköinen kaupankäynti ja pienyritykset Suomi tukee tavoitetta yksinkertaistaa sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverotusta koskevia sääntöjä digitaalisten sisämarkkinoiden strategian yhteydessä, ja pitää tärkeänä yritysten hallinnollisten kustannusten vähentämistä. Keskitetyn asiointipisteen laajentaminen yhteisön sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin on kannatettavaa sekä menettelyn yksinkertaistamiseksi että valvonnallisista syistä. Suomi on myös valmis tutkimaan menettelyn ulottamista kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin ja mahdollisuuksia poistaa samassa yhteydessä EU toimijoita syrjivä vähäarvoisten tuotteiden postimyynnin verovapaus. Tästä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset sekä yrityksille että hallinnoille samoin kuin valvontaan liittyvät seikat tulee kuitenkin selvittää ennen päätöksentekoa. Tavoitteena tulisi olla, että järjestelmä olisi niin yksinkertainen, että erityisiä pienyrityksiä koskevia poikkeuksia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Kynnysarvoja koskeva kysymys on kilpailuneutraalisuussyistä ongelmallinen niille maille, jotka soveltavat varsin alhaista kynnystä kotimaan myynneissä. Mahdollisen kynnyksen tulisikin olla matala. Muihin yksinkertaistuksiin voidaan ottaa kantaa vasta, kun ehdotusten sisältö on tiedossa. Verovelvollisen sijoittautumisvaltion roolia tulee vahvistaa sähköisen kaupan valvonnassa ja koordinaatiota ja yhteistyötä tarvitaan suhteessa kulutusvaltioihin. Kulutusvaltion valvontatarpeet tulee uudistuksessa kuitenkin ottaa riittävällä tavalla huomioon, jotta yritykset eivät sijoittautuisi jäsenvaltioon, jossa valvonta on heikointa. Verokannat Suomi kannattaa verokantoja koskevien sääntöjen ajantasaistamista. Mahdollisuus soveltaa alennettua verokantaa digitaalisiin julkaisuihin tulisi antaa jäsenvaltiolle digitaalisia sisämarkkinoita koskevien ehdotusten yhteydessä. Nykyistä joustavampi suhtautuminen alennettuihin verokantoihin ei saisi vaarantaa sisämarkkinoiden toimivuutta.
Alennetut verokannat vähentävät verotuloja ja heikentävät verojärjestelmän tehokkuutta. Ne eivät myöskään yleensä ole osoittautuneet hyviksi välineiksi tulonjakoon vaikuttamiseksi tai tiettyjen yhteiskuntapoliittisten ohjaustavoitteiden saavuttamiseksi, vaan tässä suhteessa muut keinot, kuten suorat tuet ja pienituloisten etuudet, ovat usein tehokkaampia ja paremmin kohdistettavia. Alennetut verokannat haittaavat myös sisämarkkinoiden toimivuutta. Ne aiheuttavat vääristymiä rajakaupassa ja lukuisat verokannat lisäävät yritysten hallinnollisia kustannuksia. Tämä korostuisi erityisesti komission kaavailemassa lopullisessa järjestelmässä, jossa myyjän tulisi tuntea myös muissa maissa sovellettavat verokannat. Tämän vuoksi verokantoja tulee säädellä, ja rajauksia tarvitaan myös jatkossa. Tiedonannossa mainituista malleista Suomi pitää selkeämpänä mallia 1, jossa alennettujen verokantojen luetteloa tarkistettaisiin säännöllisin väliajoin. Malli 2 vaikuttaa epämääräisemmältä sekä toimijoiden ja jäsenvaltioiden oikeusvarmuuden kannalta heikommalta. Yleisen verokannan minimitaso tulisi säilyttää kilpailun vääristymien estämiseksi. Tulevat lainsäädäntöehdotukset 3(10) Tiedonantoon ei sisälly lainsäädäntöehdotuksia. Suomen kannat kuhunkin lainsäädäntöehdotukseen muodostetaan kunkin ehdotuksen osalta erikseen, kun ehdotus on annettu ja sen sisältö on tiedossa. Myös muihin yksittäisiin kehittämistoimenpiteisiin voidaan ottaa tarkemmin kantaa vasta myöhemmässä vaiheessa, kun vaikutusarviot ovat käytettävissä. Suomi pitää tärkeänä, että toimenpiteiden vaikutukset arvioidaan huolellisesti ennen päätöksentekoa. Pääasiallinen sisältö 1. Taustaa Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä on keskeinen osa Euroopan sisämarkkinoita. Se on helpottanut kaupankäyntiä poistamalla kilpailua vääristäviä ja tavaroiden vapaata liikkumista haittaavia esteitä. Arvonlisävero on tärkeä ja kasvava tulonlähde EU:ssa. Vuonna 2014 se tuotti lähes biljoona euroa, mikä on 7 prosenttia EU:n BKT:sta. Se on myös yksi EU:n omien varojen tulonlähteistä. Laajapohjaisena kulutusverona arvonlisävero on yksi parhaiten kasvua edistävistä verotusmuodoista. Arvonlisäverojärjestelmä ei ole kyennyt kehittymään nykyisen maailmanlaajuisen, digitaalisen ja liikkuvan talouden haasteiden mukana. Nykyinen järjestelmä on hajanainen ja monimutkainen valtioiden rajat ylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille sekä altis petoksille. Komission mukaan järjestelmä kaipaa kiireellisesti uudistamista: o Siitä on tehtävä yrityksille helpompi käyttää. Sääntöjen noudattamisen kustannukset ovat sisämarkkinakaupassa merkittävästi korkeammat kuin maiden sisäisessä kaupassa, mikä vaikeuttaa erityisesti pk-yritysten liiketoimintaa. o Sillä on torjuttava kasvavaa petosriskiä. Arvonlisäverovajeen määräksi on arvioitu 170 miljardia euroa, ja pelkästään rajat ylittävän toiminnan petoksista aiheutuu vuosittain 50 miljardin euron tulonmenetykset.
o o 4(10) Siitä on tehtävä tehokkaampi etenkin digitaaliteknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja veron kannosta aiheutuvien kustannusten vähentämisessä. Sen on perustuttava parempaan luottamukseen yritysten ja veroviranomaisten välillä sekä EU:n verohallintojen välillä. Toimintasuunnitelmassa esitetään, miten vaiheittainen siirtyminen kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta voisi tapahtua. 2. Lopullinen eurooppalainen arvonlisäverojärjestelmä rajat ylittävässä kaupassa Rajat ylittävän kaupan nykyinen arvonlisäverojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1993. Se oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi. Järjestelmässä rajat ylittävät tavaratoimitukset on vapautettu verosta lähtövaltiossa ja verotetaan hankintana määränpäävaltiossa (ostaja verovelvollinen). Järjestelmä on altis petoksille. Näistä syistä komissio aikoo tehdä vuonna 2017 ehdotuksen yhtenäisen eurooppalaisen arvonlisäveroalueen lopulliseksi järjestelmäksi. Uusien sääntöjen mukaan valtioiden rajat ylittäviä liiketoimia verotettaisiin määräjäsenvaltion (tavaran saapumisvaltion) verokantojen mukaan kuten nykyisinkin, mutta niitä verotettaisiin samalla tavalla kuin maan sisäisiä toimituksia (myyjä verovelvollinen). Tämä varmistaisi yhdenmukaisen kohtelun koko tuotanto- ja jakeluketjussa. Muutoksen odotetaan vähentävän rajat ylittävään toimintaan liittyviä petoksia EU:ssa noin 40 miljardilla eurolla vuodessa. Muutoksen tueksi olisi toteutettava yksinkertaistamistoimenpiteitä. Nykyisin sähköisiin palveluihin sovellettavaa erityisjärjestelmää laajennettaisiin ja uudistettaisiin koskemaan rajat ylittävää kauppaa. Yritysten olisi siten rekisteröidyttävä arvonlisäveroa varten ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittautuneet. Tämä varmistaisi yritysten kannalta yksinkertaisemman arvonlisäveron kannon ja jäsenvaltioille vankemman järjestelmän tulojen keräämiseksi. Kaiken kaikkiaan yritysten arvioidaan säästävän noin miljardi euroa. Tällainen järjestelmä edellyttäisi verohallinnoilta parempaa luottamusta ja yhteistyötä, koska jäsenvaltion, johon tavarat saapuvat, olisi voitava luottaa siihen, että vero on kannettu lähtöjäsenvaltiossa. Järjestelmä merkitsisi myös huomattavaa muutosta yrityksille. Täytäntöönpanon olisi sen vuoksi tapahduttava asteittain. Ensimmäisessä vaiheessa verotettaisiin rajat ylittävät yritysten väliset tavaratoimitukset. Verohallinnon valtuuttamat yritykset suorittaisivat kuitenkin edelleen veron muista EUmaista hankkimistaan tavaroista. Tämä koskisi myös pk-yrityksiä. Näin erityisjärjestelmän kautta ohjautuvan arvonlisäveron määrä vähenisi huomattavasti ja yritysten sopeutuminen helpottuisi. Toisessa vaiheessa verotus kattaisi myös rajat ylittävät palvelut, jolloin kaikkia myyntejä kohdeltaisiin sisämarkkinoilla samalla tavoin riippumatta siitä, ovatko ne maiden sisäisiä vai rajat ylittäviä. Tämä edellyttäisi yhteistyön ja yhteisten täytäntöönpanovälineiden laadun merkittävää parantamista. 3. Kiireelliset toimenpiteet arvonlisävero-vajeeseen puuttumiseksi Komission mukaan arvonlisäverovajeeseen on tarpeen puuttua kiireellisillä toimilla kolmella alueella: hallinnollisen yhteistyön parantaminen, verohallintojen toiminnan kollektiivinen kohentaminen ja sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisääminen. Lisäksi sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen edellyttää uutta lähestymistapaa veronkantoon.
5(10) Hallinnollisen yhteistyön parantaminen Komission mukaan veroviranomaisten hallinnollisen yhteistyön välineiden käyttö on puutteellista. Jäsenvaltioiden väliseen tiedonvaihtoon perustuvista nykyisistä yhteistyömalleista on tarpeen siirtyä uusiin tapoihin jakaa ja analysoida yhteisesti tietoa ja toimia yhdessä. Jäsenvaltioiden olisi voitava hyödyntää EU:n tason riskinhallintavalmiuksia, jotta ne voisivat tunnistaa ja purkaa petokselliset verkostot nopeasti ja entistä tehokkaammin. Myös Eurofisc-verkoston roolia ja vaikuttavuutta tulisi vahvistaa. Verkostossa toimivien virkamiesten olisi komission tuella voitava saada välittömästi käyttöönsä eri jäsenvaltioissa olevat tiedot, joiden perusteella ne voivat vaihtaa, jakaa ja analysoida tärkeimpiä tietoja ja käynnistää yhteisiä tarkastuksia. Tällaisia parannuksia sisältävä lainsäädäntöehdotus annetaan vuonna 2017. Keskinäistä avunantoa on tarpeen tehostaa myös verosaatavien perinnän alalla. Järjestäytynyt rikollisuus ja tuontiin liittyvät veropetokset ovat kysymyksiä, jotka edellyttävät sellaisten esteiden poistamista, jotka haittaavat vero- ja tulliviranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä sekä yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten ja rahoituslaitosten kanssa kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa voisivat auttaa arvonlisäveropetokset EU:n laajuisesti kattavan unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevan komission ehdotuksen sekä Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta annetun komission ehdotuksen hyväksyminen. Tämän lisäksi yhteistyön parantaminen kansainvälisten organisaatioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa arvonlisäveroasioissa voisi mahdollistaa EU:n hallinnollisen yhteistyön järjestelmän laajentamisen muihin maihin erityisesti sähköisen kaupankäynnin toimivan verotuksen turvaamiseksi. Verohallintojen tehostaminen Arvonlisäveron kanto ja petosten torjunta globaalissa talousympäristössä edellyttää vahvoja verohallintoja, joilla on keinot ja valmiudet avustaa toisiaan. Jäsenvaltioiden olisi parannettava verolainsäädännön noudattamista ja verohallintojensa valmiuksia. Toimia alan parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi ja toteuttamiseksi olisi lisättävä. Sähköinen hallinnointi ja digitaaliset verotilit yksinkertaistaisivat veroviranomaisten menettelyjä ja vähentäisivät yritysten rasitteita sekä jäsenvaltioissa että yli valtioiden rajojen. Tämä auttaisi rakentamaan luottamusta ja torjumaan petoksia. Verohallinnoille tulisi kehittää yhteiset tavoitteet, jotta voitaisiin lisätä luottamusta ja parantaa niiden valmiuksia torjua petoksia. Komissio aikoo o käynnistää 28 verohallinnon johtajien välillä ja tullin kanssa käytävän strategisen keskustelun tällaisten tavoitteiden laatimiseksi; o edistää sopimuksia verohallintojen ydintehtävien ja niiden arvioinnin vähimmäislaatuvaatimuksista; o tarjota alustan tietämyksen ja kokemusten jakamiselle ja tekniselle avunannolle uudistusten tukemiseksi. Sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen parantaminen
6(10) Sääntöjen vapaaehtoista noudattamista sekä yritysten ja veroviranomaisten välistä yhteistyötä on myös tarpeen parantaa. Komissio auttaa tässä prosessissa toteuttamalla tai tukemalla konkreettisia hankkeita EU:n ALV-foorumilla ja edistää sopimusten tekemistä verohallintojen ja liiketoiminnan eri alojen välillä. Veronkanto Sähköisen kaupankäynnin ja uusien liiketoimintamuotojen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi jäsenvaltioiden on yhdessä ja komission tuella määriteltävä parhaat toimintatavat. Uudet lähestymistavat veronkantoon voivat sisältää muun muassa uusia raportointi- ja tarkastusvälineitä ja uusien roolien määrittelyä tietyille markkinatoimijoille. Yleinen käännetty verovelvollisuus Eräät jäsenvaltiot, joissa verovaje on suuri, ovat pyytäneet lupaa ottaa käyttöön petosten estämiseksi yleinen käännetty verovelvollisuus, joka poikkeaisi arvonlisäverodirektiivin yleisistä periaatteista. Yleisten sääntöjen mukaan veron myynnistä suorittaa tavaran tai palvelun myyjä. Käännetyssä verovelvollisuudessa ostaja suorittaa veron myyjän puolesta. Järjestelmää käytetään jäsenvaltion rajan ylittävissä myynneissä sekä kansallisesti eräillä erityisen petosalttiilla aloilla. Komissio totea tutkivansa lyhyen aikavälin toimenpiteiden poliittiset, oikeudelliset ja taloudelliset vaikutukset ennen päätelmiensä muodostamista. Tällaiset poikkeukset eivät saisi haitata suhteettomasti sisämarkkinoiden toimintaa. Tarvitaan yksityiskohtainen analyysi, jotta voidaan varmistaa perusteellinen ja oikea käsitys tilanteesta ja poikkeusten vaikutuksista yritysten ja verohallintojen kustannuksiin ja petosten mahdolliseen siirtymiseen naapurimaihin ja vähittäismyyntiportaaseen. Komissio on valmis auttamaan jäsenvaltioita parantamaan veronkantoa ja tarkastusvalmiuksia. Komissio raportoi tämän asian etenemisestä vuoden 2016 kesäkuussa. 4. Sähköisen kaupankäynnin arvonlisäveroesteiden poistaminen ja pk-yritysten toiminnan helpottaminen Rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin nykyinen arvonlisäverojärjestelmä on monimutkainen ja tulee kalliiksi sekä jäsenvaltioille että yrityksille. Tavaroiden toimittamiseen toiseen EU-maahan liittyvien kustannusten määräksi on arvioitu keskimäärin 8 000 euroa vuodessa. Lisäksi EU:n yritykset ovat epäedullisessa kilpailuasemassa, sillä EU:n ulkopuoliset tavarantoimittajat voivat toimittaa tavaroita arvonlisäverotta EU:n kuluttajille pienten lähetysten tuonnin verovapautuksen turvin. Jäsenvaltioiden on vaikea valvoa järjestelmän noudattamista, mistä aiheutuu vuosittain noin 3 miljardin euron menetykset. Kuten komissio ilmoitti digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa toukokuussa 2012, se tekee vuoden 2016 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee rajat ylittävän sähköisen kaupan arvonlisäverotuksen uudistamista ja yksinkertaistamista. Lainsäädäntöpakettiin sisältyvät seuraavat ehdotukset: o sähköisen kaupan erityisjärjestelmän laajentaminen EU:n sisäiseen ja kolmansien maiden kanssa käytävään tavaroiden verkkokauppaan;
o o o 7(10) koko EU:n kattava yhteinen yksinkertaistus (arvonlisäveron alaraja), jolla autetaan pieniä aloittelevia sähköisen kaupan yrityksiä; kotivaltion suorittamien tarkastusten salliminen, mukaan lukien rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yritysten yhtenäinen tarkastusmalli; arvonlisäverovapautuksen poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta pieniltä lähetyksiltä. Nykyisissä verokantoja koskevissa säännöissä ei oteta täysimääräisesti huomioon teknologian ja talouden kehityssuuntia. Tämä koskee esimerkiksi sähköisiä kirjoja ja sanomalehtiä, joihin ei sovelleta samaa alennettua verokantaa kuin fyysisiin julkaisuihin. Myös tätä koskevat ehdotukset annetaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan liittyen. Koska EU:n arvonlisäverojärjestelmä on niin monimutkainen ja hajanainen, pkyrityksille aiheutuu yleensä sääntöjen noudattamisesta suuremmat kustannukset kuin suurille yrityksille. Sen vuoksi komissio suunnittelee uuden sisämarkkinastrategian jatkotoimiksi pk-yrityksille kattavaa yksinkertaistuspakettia, jolla pyritään luomaan niiden kasvua edistävä ja rajat ylittävälle kaupankäynnille suotuisa ympäristö. Paketti on määrä esittää vuonna 2017. 5. Verokantapolitiikan uudistaminen Arvonlisäverodirektiivissä säädetään puitteet jäsenvaltioiden vapaudelle määrittää verokannat. Yleisen verokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia. Jäsenvaltiot voivat soveltaa enintään kahta alennettua, vähintään 5 prosentin verokantaa tiettyihin direktiivissä lueteltuihin tavaroihin ja palveluihin. Lisäksi eräissä jäsenvaltioissa sallitaan niin sanotun standstill-poikkeuksen mukaisesti tietty määrä alennettuja verokantoja, jotka voivat olla alle 5 prosenttia. Verokantoja koskevat säännöt on laadittu yli kaksi vuosikymmentä sitten. Tällöin tavoitteena oli lopullisen järjestelmän toteuttaminen alkuperäperiaatteen pohjalta (verotus myyjän sijoittautumisvaltiossa). Arvonlisävero on kuitenkin kehittynyt määräpaikkaperiaatteen suuntaan (verotus ostajan valtiossa). Määräpaikkaverotuksessa tavaroiden ja palvelujen myyjät eivät saa toisin kuin alkuperäjärjestelmässä merkittävää hyötyä sijoittautumisesta alemman verokannan valtioon, minkä vuoksi verokantaerot eivät yhtä todennäköisesti häiritse sisämarkkinoiden toimintaa. Suuret verokantaerot voivat kuitenkin edelleenkin vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan tilanteissa, jossa kuluttajat ylittävät rajan ostaakseen tavaroita ja palveluja. Verokantojen määrittelyn siirtäminen kokonaan jäsenvaltioille ei kuitenkaan tapahtuisi ilman haittoja. Se voisi vähentää verotuloja eri toimialojen vaatiessa suotuisampaa kohtelua ja kutistaa veropohjaa, mikä olisi EU:n talouspolitiikan suositusten vastaista ja vähentäisi järjestelmän tehokkuutta. Se voisi myös lisätä kilpailun vääristymiä, monimutkaisuutta ja yritysten kustannuksia sekä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. Lopullisessa järjestelmässä, jossa yritysten on kannettava arvonlisävero muissa jäsenvaltioissa sovellettavien kantojen mukaan, on entistäkin tärkeämpää, että kansalliset säännöt ovat yksinkertaisia ja perustuvat mahdollisimman laajasti yhdenmukaistettuihin tuotekategorioihin. Komissio esittää kaksi vaihtoehtoa, joilla voidaan lisätä joustoa verokantojen määrittämisessä.
8(10) Vaihtoehdossa 1 yleisen verokannan vähimmäistasona säilyisi 15 prosenttia. Luetteloa tavaroista ja palveluista, joihin voidaan soveltaa alennettua verokantaa, tarkistettaisiin siirryttäessä lopulliseen järjestelmään ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin. Komissio tutkisi jäsenvaltioiden avustuksella, voisivatko muutokset uhata sisämarkkinoiden toimintaa tai vääristää kilpailua. Kaikki jäsenvaltioissa nykyisin laillisesti sovellettavat alennetut verokannat ja poikkeukset säilytettäisiin ja ne voitaisiin myöntää kaikille jäsenvaltioiille tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Vaihtoehdossa 2 luovuttaisiin alennettujen verokannan alaisten hyödykkeiden luettelosta. Jäsenvaltioita sitoisi edelleen EU:n lainsäädäntö sisämarkkinoiden ja kilpailusääntöjen osalta sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmä. Tähän vaihtoehtoon sisältyisi myös suojatoimia epäoikeudenmukaisen verokilpailun välttämiseksi sisämarkkinoilla siten, että samalla voidaan turvata oikeusvarmuus ja vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi malli vaatisi tuekseen tiettyjä perussääntöjä tapauksista, joissa alennettuja verokantoja voi soveltaa. Kaikki alennetut verokannat, myös poikkeukset, joita jäsenvaltioissa laillisesti sovelletaan, säilytettäisiin ja mahdollisuus soveltaa niitä annettaisiin kaikille jäsenvaltioille. Yleisen verokannan vähimmäistaso poistuisi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU-9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely 27.4.-2.5.2016 Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Tiedonantoon ei sisälly lainsäädäntöehdotuksia. Myöhemmin annettavien ehdotusten vaikutukset arvioidaan niistä annettavissa erillisissä U-kirjeissä. Lainsäädäntöehdotukset edellyttävät toteutuessaan lähtökohtaisesti kansallisen arvonlisäverolainsäädännön muuttamista. Taloudelliset vaikutukset Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Tiedonantoon ei sisälly riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia arvioita kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista.
Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 9(10) - Asiakirjat Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talousja sosiaalikomitealle arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta - Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta - aika tehdä päätöksiä; 7.4.2016 COM(2016) 148 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hallitusneuvos Tommi Parkkola, p. 02955 30344, tommi.parkkola@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0826 Liitteet Viite
10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi