ArviD-julkaisuja 05/2005 Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana Esiselvitys Digi-tv-klusteriohjelma
ArviD-julkaisuja 05/2005 Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana Esiselvitys ISBN 952-201-015-4, ISBN 952-201-016-2 (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 05/2005 Helsinki 2005
Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Minna Tarkka (m-cult uuden mediakulttuurin keskus) Kari A. Hintikka, Oili Salminen (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) Julkaisun nimi Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 26.4.2005 Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä 7.12.2004 Tiivistelmä Raportti kokoaa tulokset Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana -esiselvityksestä, jonka toimeksiantajina olivat hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (valtiovarainministeriö, oikeusministeriö) ja ArviD-ohjelma (liikenne- ja viestintäministeriö). Esiselvitys kartoitti keinoja, joilla digitaalinen televisio voisi edistää kansalaisten, järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutusta yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Painopisteenä oli osallisuuden laaja määritelmä: kansalaisten osallistuminen tietoon, päätöksentekoon, suunnitteluun sekä ns. toimintaosallisuus, jossa huomioidaan myös kansalaisten oma tuotanto ja vertaisviestintä. Teknologian osalta esiselvitys rajattiin vuoden 2007 digitaalisen television toimintaympäristöön sekä kansalaisvaikuttamisen palvelujen toteuttamiseen osana monikanavaympäristöä. Esiselvityksen taustatutkimus kartoitti kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon tarpeita sekä toimivia malleja jo toteutetuista palveluista. Hankkeen puitteissa tehtiin laaja haastattelukierros digitaalisen television ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä järjestettiin kaksi työpajaa: vuorovaikutustyöpaja senioreille (Kuluttajatutkimuskeskus) ja kehittäjien konseptityöpaja. Kaikkiaan esiselvitykseen toi näkemyksensä 150 osallistujaa. Raportissa on neljä pääosaa: 1) Yleinen osuus, joka kuvaa kansalaisvaikuttamisen ja digitaalisen television haasteita ja mahdollisuuksia poliittisen kulttuurin ja digitaalisen viestinnän muuttuvassa ympäristössä. 2) Toimintaympäristön kuvaus 2005, jossa kuvataan toimijakentän tilanne haastattelujen valossa sekä esitellään ja arvioidaan parhaita käytäntöjä kotimaassa ja ulkomailta palveluesimerkein. 3) Konsepti- ja formaattiluonnokset, joissa esiselvityksen aineiston pohjalta hahmotellaan yleisiä malleja ja geneerisiä palveluja kansalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen digi-tv:ssä. 4) Johtopäätökset ja suositukset, jotka tiivistävät tulokset ja esittävät jatkotoimenpiteitä. Avainsanat (asiasanat) kansalaisvaikuttaminen, osallistuminen, kuuleminen, digitaalinen televisio, monikanavaympäristö Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 05/2005 Kokonaissivumäärä Jakaja JP-Epstar Kieli suomi ISBN 952-201-015-4, 952-201-016-2 (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen
Utgivare Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Minna Tarkka (m-cult) Kari A. Hintikka, Oili Salminen (TIEKE) Publikation (även den finska titeln) Digi-tv som kanal för medborgarinflytande PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 26.4.2005 Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet 7.12.2004 Referat Rapporten samlar resultaten av förutredningen Digi-tv - en kanal för medborgarinflytande. Uppdragsgivare för förutredningen var regeringens Politikprogram för medborgarinflytande (Finansministeriet, Justitieministeriet) och ArviD-programmet (Kommunikationsministeriet). Förutredningen kartlade medel genom vilka digitaltelevisionen kan främja medborgarnas, organisationernas och förvaltningens växelverkan i den samhälleliga verksamheten och beslutsprocessen. Tyngdpunkten var en bred definition av delaktighet: medborgarnas deltagande i information, beslutsfattande, planering och s.k. delaktighet i verksamhet, som också beaktar medborgarnas egen produktion och kommunikation mellan jämställda. För teknikens del avgränsades förutredningen till verksamhetsmiljön för 2007 års digitala television och genomförande av tjänster för medborgarinflytande som en del av flerkanalsmiljön. Bakgrundsundersökningen till förutredningen kartlade medborgarsamhällets och förvaltningens behov och fungerande modeller av redan genomförda tjänster. Inom ramen för projektet gjordes en omfattande serie intervjuer med aktörerna inom den digitala televisionen och medborgarinflytande och ordnades två workshops: en växelverkan-workshop för seniorer (Konsumentforskningscentralen) och en konceptverkstad för utvecklare. Totalt framförde 150 deltagare sina synpunkter inom ramen för förutredningen. Rapporten består av fyra huvuddelar: 1) En allmän del, som beskriver medborgarinflytandets och digitaltelevisionens utmaningar och möjligheter i den föränderliga miljö som utgörs av politisk kultur och digital kommunikation. 2) Beskrivning av verksamhetsmiljön 2005, som skildrar situationen för aktörsfältet i ljuset av intervjuer och presenterar och evaluerar den bästa praxisen inom landet och utomlands med exempel på tjänster. 3) Koncept- och formatutkast, med vilka och utifrån materialet i förutredningen gestaltas allmänna modeller och generiska tjänster för medborgarnas delaktighet och inflytande i digi-tv. 4) Slutledningar och rekommendationer, som sammanfattar resultaten och presenterar fortsatta åtgärder. Nyckelord Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 05/2004 Sidoantal Språk finska Distribution JP-Epstar ISBN 952-201-015-4, 952-201-016-2 (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig
The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Minna Tarkka (m-cult) Kari A. Hintikka, Oili Salminen (TIEKE) Name of the publication Civic participation in digital television DESCRIPTION Date of publication 26.4.2005 Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed 7.12.2004 Abstract The report publishes results from the research project Digital television and civic participation, commissioned by the Government s Programme on Citizenship Politics (Ministry of Finance, Ministry of Justice) and the ArviD programme of the Ministry of Transport and Communications. The objective of the research was to find means through which digital television could enhance the interaction of citizens, organisations and government in decision-making and social development. The focus was on a wide definition of civic participation: in addition to citizen s access to and participation in information, decision-making and planning, the research emphasised the citizens activity as producer in peer-to-peer communications. Technologically the research was framed within the landscape of the year 2007, situating digital television in a multi-channel networked environment. The research mapped out needs from the points of view of civil society and government and collected best practices from existing services. The project involved extensive interviews with actors of civil society and digital television as well as concept workshops with senior citizens (National Consumer Research Centre) and DTV developers. Altogether 150 persons contributed their views to the project. The report has 4 main parts: 1) A general overview describes the challenges and opportunities of civic participation and digital television in the changing landscape of political culture and digital communications. 2) An overview of the situation in 2005 describes the interviewed actors motivations and presents good practices from Finland and internationally. 3) Concept and format sketches present generic models and services for civic participation in digital television. 4) Conclusions and recommendations for policy, production and development Keywords civic participation, hearings, digital television, multi-channel services Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 05/2005 Pages, total Distributed by JP-Epstar Language Finnish ISBN 952-201-015-4, 952-201-016-2 (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications
Esipuhe Tämä esiselvitys digitaalisesta televisiosta kansalaisvaikuttamisen kanavana on teetetty osana valtiovarainministeriön vetämää Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa -hanketta. Hanke toteuttaa omalta osaltaan hallituksen poikkihallinnollista kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jonka vastuuministeriönä on oikeusministeriö. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta. Yhdeksi politiikkaohjelman neljästä keskeisestä tavoitteesta on asetettu perinteisten ja uusien kansalaisvaikuttamisen kanavien ja mahdollisuuksien kehittäminen niin, että ne tukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan. Esiselvitys kytkeytyy vahvasti liikenne- ja viestintäministeriön ArviDklusteriohjelmaan, jonka tehtävänä on edistää digi-tv-kanavan käyttöä tukemalla helppokäyttöisten ja innovatiivisten palveluiden kehittymistä koko skaalalla viihteestä asiointiin, käynnistämällä palvelutuotannon perusedellytyksiä parantavia toimia ja luomalla klusterin toimijoiden laajan yhteistyöverkoston. ArviD-ohjelma käynnistyi 24.2.2004 ja kestää vuoden 2005 loppuun. Esiselvityksessä on kartoitettu tarpeet digi-tv:n käytölle kansalaisvaikuttamisen kanavana sekä olemassa olevia toimijoita ja toimivia malleja. Kiinnostuneita toimijoita on haastateltu ja kutsuttu kahteen workshopiin hahmottelemaan ja arvioimaan uusia mahdollisuuksia monimuoto-ohjelmaformaateiksi kansalaisvaikuttamisen tukemiseksi. Monimuoto-ohjelmaformaateissa hyödynnetään kodeissa käytössä olevan tekniikan mahdollisuuksia: digi-tv, Internet, kännykät, jne. Tekijät ovat kirjanneet raporttiin työnsä tulokset omina näkemyksinään. Evästyksiä työlle ovat kokouksissaan antaneet Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa -hankkeen työryhmän jäsenet: Asunta, Hanna-Leena, Suomen kylätoiminta ry Harjuhahto-Madetoja, Katrina, valtioneuvoston kanslia Heikkilä, Heikki, Tampereen yliopisto Holkeri, Katju, valtiovarainministeriö Kauppinen, Pirkko, oikeusministeriö Kekki, Kirsti, opetusministeriö Kurikka, Päivi, Suomen Kuntaliitto Lahti, Jari, Yleisradio Oy Mölläri, Markku, sisäasiainministeriö Niemelä, Seppo, oikeusministeriö Pakarinen, Mikko Turun kaupunki Saarijärvi, Marjukka, liikenne- ja viestintäministeriö Sassi, Sinikka, Helsingin yliopisto Suurhasko, Margit, valtiovarainministeriö vii
Terho, Arja, valtiovarainministeriö Toivanen, Päivi, ulkoasiainministeriö Esiselvityksen tilaajia ovat valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Esiselvityksen tekijä on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, josta työhön osallistuivat erityisasiantuntija Kari A. Hintikka ja viestintäpäällikkö Oili Salminen. TIEKE:n alihankkijana toimi toiminnanjohtaja Minna Tarkka m-cultista. Kiitämme kaikkia niitä tahoja, jotka ovat olleet mukana hankkeen toteutuksessa. Helsingissä 26. huhtikuuta 2005 Arja Terho Seppo Niemelä Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies Ohjelmajohtaja Neuvotteleva virkamies viii
Yhteenveto Tiivistelmä julkaisun keskeisistä johtopäätöksistä ja suosituksista. Johtopäätökset Digitaalinen televisio ja kansalaisvaikuttaminen: toimijat etsivät toisiaan Kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen kehittämiseen vallitsee kasvava kiinnostus toimijoiden keskuudessa. Tahot ja tahdot eivät vielä kohtaa toisiaan: kansalaisyhteiskunnan toimijoilta puuttuu taitoja ja ympäristöjä, jotka mahdollistavat aidon osallistumisen; hallinto puolestaan kaipaa tehokkaampia keinoja saavuttaa ja motivoida kansalaisia osallistumiseen. Digitaalisen television mahdollisuudet ja haasteet kansalaisvaikuttamisessa Televisiotoiminnan vahvuuksia ovat alueellinen jakelu ja kansallinen saavutettavuus. Digitaalisen television kansalaisvaikuttamiselle tuomia lisäarvoja ovat audiovisuaalisen kerronnan ja vuorovaikutteisten esitystapojen tehokkuus tiedon välittämisessä. Haasteellisimmat seikat liittyvät teknisen laiteympäristön vakiintumattomuuteen. Hallinnon näkökulmasta kansalaisnäkökulmaan Kansainvälinen suuntaus on siirtyä yksisuuntaisesta, hallinnolta kansalaisille suuntautuvasta toiminnasta kohti vuorovaikutteista, hallinnon ja kansalaisten kumppanuutta korostavaan hallintotapaan. Suomen hallinto on omaksunut sähköisiä asiointi- ja kuulemistapoja ripeästi ja laajamittaisesti. Uusien osallistuvien muotojen kehittämisen ohella kaivataan edelleen perinteisiä tiedotus- ja kuulemistoimia. Asiantuntijakulttuurista moniäänisyyteen Osasyy suomalaisten kansainvälisesti heikkoon yhteiskunnalliseen osallistumiseen voi olla politiikan ja mediatuotannon asiantuntijavetoisuus. Kulttuuri- ja teknologiatuotannossa kehitetyt osallistuvat menetelmät ovat sovellettavissa myös digitaalisen television tuotantoon kansalaisten voimallistamiseksi. Sananvapautta ja erityisryhmiä korostavat digitaalisen television kanavakonseptit ovat moniarvoisen yhteiskunnan mahdollisuuksia myös Suomessa. ix
Julkisen palvelun monet haasteet Julkisen palvelun televisiotoiminnalle kohdistuu uusia haasteita. Vuorovaikutteisten tuotantomallien omaksumisen ohella olisi vastattava myös kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon viestintätarpeisiin, joihin liittyen BBC:n kansalaislähtöiset palvelut edustavat kansainvälisesti parhaita käytäntöjä. Vertaisverkot, kansalaiset ja paikallisuus osallisuuden edistäjinä Kansalaiselta kansalaiselle tapahtuva vertaisviestintä on osallistuvan hallintatavan perusta sekä tehokas keino muodostaa mielipiteitä ja suodattaa tietoa monimutkaisista ilmiöistä. Peer-to-peer- ja citizen-to-citizen-viestintä sekä paikalliset e- demokratiasovellukset motivoivat kansalaisia ja tuovat mahdollisuuksia myös digitaalisen television monikanavaformaateille. Vaikuttamisen vaikuttavuus ja osallistumisen osaaminen Osallistumis- ja kuulemisprosessien vaikuttavuus lisää kansalaisten motivaatiota. Julkisten toimijoiden olisi sähköisiä kanavia käyttäessään kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteellisuuden, palautteen, prosessien moderoinnin ja oikea-aikaisuuden toteutumiseen. Hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuutta korostava keskustelukulttuuri vaatii uusia media- ja vuorovaikutustaitoja kaikilta osapuolilta. Uudet kanava- ja portaalitoimijat Uudenlaiset yhteistoiminnalliset organisaatiot, kanavayhteenliittymät ja portaalitoimijat ovat tehokkaita kansalaisaktiivisuuden kanavoijia tarjotessaan resursseja toimijoille ja toimiessaan mikro- ja makrotason välittäjinä. Toimijoiden taloudellinen perusta ja tuotanto-osaaminen ovat toisinaan riittämätöntä, mikä kaipaa kehitystoimenpiteitä. Uudet paluukanavaformaatit Laajamittaisen kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia valtakunnan tv-kanavilla rajaavat mm. kaistaan ja päätelaitteisiin liittyvät syyt. Www tarjoaa paluukanavan kautta monia uusia mahdollisuuksia, joiden käyttöönottoa nopeuttaa jo käynnistynyt järjestöjen www-tuotanto. Osa malleista sopisi myös valtakunnallisten tv-kanavien sekä kaapeli- ja paikallistelevisioiden tarjontaan. Haasteet mediakasvatukselle Yhteiskunnallisesti aktiivisen, sähköisiä välineitä hyödyntävän mediakansalaisen kasvattaminen on pitkä prosessi ja mediataitojen merkitys kasvaa jatkuvasti. Koulujen ohella myös paikalliset mediapajat ja yhä kasvavassa määrin kirjastot tietoyhteiskuntaan opastavina tahoina ovat tärkeitä informaalin oppimisen ympäristöjä. x
Rahoitustarpeet ja pilottiväsymys Niin kansalaisvaikuttamisen kuin digitaalisen television kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta ja tukitoimia. Kentällä havaittu pilottiväsymys liittyy projektimuotoiseen rahoitukseen sekä talousmallien ja laiteympäristön vakiiintumattomuuteen. Suositukset Julkishallinto kehittämään osallistumisen muotoja digi-televisioon Hallinto voi toteuttaa julkisuuslain edellyttämää aktiivista tiedontuotantovelvoitetta digitelevisiossa toteuttamalla kampanjoita ja tietoiskuja kuulemisprosesseihin liittyen ja kohdentamalla järjestöille ja erityisryhmille tiedotusta osallistumismahdollisuuksista. Hallinnon tehtävä on mahdollistaa ja nopeuttaa kansalaisvaikuttamisen sovelluskehitystä esim. rahoittamalla kärkihankkeita ja suunnattuja tutkimus- ja kehityshakuja. Alueellisen julkis-yksityisen yhteistyön lisääminen Vahvasti kehittyvä julkis-yksityinen yhteistyö eli PPP (Public-Private-Partnership) sisältää uusia toiminta-, talous- ja kumppanuusmalleja, joiden osaamista tulisi kehittää. Suositeltavia toimenpiteitä ovat PPP-hautomotoiminta sekä media- ja viestintä-alan oppilaitoksista valmistuneiden nuorten ammattilaisten jatkokoulutus. Valtakunnalliset järjestökoalitiot hyödyntämään digi-tv:n mahdollisuuksia Valtakunnalliset ja keskusjärjestökoalitiot voisivat alkaa kehittää suuria yleisöä kiinnostavia ohjelmamuotoja. Digitaalisen televisioon liittyvän toiminnan vähäisyys järjestöissä johtuu myös tiedonpuutteesta, joten tiedotus ja hyötyjen osoittaminen järjestöille on tarpeen. Sisältö- ja palvelukehityksen nopeuttaminen Tällä hetkellä digitaalisen television ohjelmointi- ja konseptikehitys on pitkälti teknologia- ja kaupallisten toimijoiden varassa. Digitaalisen television tv-tuotannoissa tarvitaan kuitenkin myös mediatuotantoyhtiöiden osaamista ja lisäksi kansalaisvaikuttamisen konseptit edellyttävät lisäksi julkishallinnon ja kansalaisjärjestöjen osallistumista. Tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntäminen Tutkimusyksiköissä on kehitetty TEKESin ja yritysten tuella runsaasti teknologiaa, joka soveltuu kansalaisvaikuttamisen palveluihin. Mainittavia alueita ovat open source- standardeihin ja peer-to-peer teknologiakehitys, simulaatiot ja tiedon visualisotinti, yhteisölliset monikäyttäjäsovellukset sekä mm. semantic web-kehitys. Näiden teknologioiden soveltamista kansalaisvaikuttamisen palveluihin tulisi nopeuttaa. xi
Yhteistoiminnallisen portaali- ja kanavatoiminnan tuki Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, julkisen sektorin ja jakelijoiden välille tarvitaan yhteistoiminnallisia organisaatioita, jotka voivat jakaa tiedon tuotannon ja jakelun resursseja sekä aktivoida jäsenistöä ja kohderyhmiä osallistumiseen. Näiden välittäjätahojen syntyminen on edellytys osallistuvalle viestinnälle ja niiden kehittämistä tulisi tukea. Tietotupien ja videopajojen paluu Tietotuvat ja videopajat sekä kirjastot ovat keskeisiä uusien kansalaistaitojen koulutusympäristöjä, joiden kehittämistä tulisi tukea kansallisella, alue- ja kunnallistasolla. Rahoitusinstrumenttien kehittäminen ja pitkäjänteisyys Pitkäjänteisiä julkisia rahoitusmuotoja on kehitettävä kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen toteuttamiseksi. Kuulemisen ja osallistumisen yhdenmukaistaminen, tuotteistus ja vienti Kehitettävien palvelukonseptien yhdenmukaistaminen ja keskinäisen yhteensopivuuden takaaminen mahdollistavat konseptien monistamisen ja mahdollisen viennin. Tulisi selvittää lähtökohdat e-governance-palvelujen vientikehitykselle. Digi-tv-klusteritoiminnan jatkaminen Digitaalinen tv-toiminta tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen, mutta kentän eri toimijoiden olisi löydettävä toisensa. Suositeltavaa on ArviDklusteriohjelman kaltaisen toiminnan jatkaminen kahdella vuodella 2006 2008. Uusissa klusteriohjelmissa tulisi huomioida kansalaisvaikuttamisen toimijoiden mukanaolo ja edistää toimijoiden yhteistyötä esim. suunnatuin hauin. Must carry -probleeman ratkaiseminen Suomessa maanpäällinen ja kaapelijakelu ovat poikkeuksellisen tasaväkisessä suhteessa. Tämä on ongelmallista erityisesti valtakunnallisten tuotantojen kannalta, jos tuotanto ei ole osa tv-kanavan tarjontaa. Kaapeli-tv-yhtiöiden mielestä Digitan pitäisi maksaa "ylimääräisestä" lähetysvirrasta, kun taas Digitan käsityksen mukaan kaapeli-tv:t saisivat lisää asiakkaita hyödyttävää aineistoa. Jos paluukanava yleistyy sisältöjakelun kanavana, niin ongelma pääosin poistuu. Saavutettavuus ja käytettävyys taattava Esiselvityksessä lähdettiin liikkeelle oletuksesta, että digitaalisen television laiteympäristöön ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat on ratkaistu 2007 loppuun mennessä. Kanxii
salaisvaikuttamisen digitaalisessa televisossa on mahdollista vain, mikäli ohjelmat ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja helppokäyttöisiksi suunniteltu. LVM:n, TE- KESin ja muiden toimijoiden tulisi jatkaa digi-tv.n käytettävyyteen liittyviä toimia sekä pyrkiä vahvistamaan teknistä toimintaympäristöä huomioiden mm. päätelaitteet, kapasiteetin ja paluukanavaratkaisujen tarpeet. xiii
Termit ja lyhenteet Kansalaisvaikuttamisen sanastoa Argumentointi Demokratia Hallinta / Hallinto Mielipiteen tai väitteen perusteltu ilmaiseminen ja puolustaminen vastaväitteiltä. Kaiken poliittisen, filosofisen tai aatteellisen keskustelun ja väittelyn perusta. Joko edustukselliseen tai suoraan kansanvaltaan perustuva hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia on yleensä edustuksellista eli tapahtuu jonkinlaisen kansanedustuslaitoksen välityksellä. Tämän takia äänioikeus ja säännölliset, vapaat vaalit ovat käytännön demokratian tärkeä alue. Täysin suoraa kansanvaltaa, jossa asioista päätettäisiin kansan-äänestyksillä, ei liene käytetty missään. Deliberatiivisessa demokratiassa korostuu äänestämisen sijaan tahojen välinen keskustelu ja eri näkökulmien harkinta. Hallintoa ja hallituksen (government) näkökulmaa täydentävä näkökanta, joka keskittyy hallintaan ja hallintotapaan (engl. Governance). Hallintanäkökulma korostaa päätöksenteon monitahoista ja verkostomaista ongelma- ja toimijakenttää sekä uusia yhteistyön muotoja hallinnon, yrityssektorin ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kansalais- tai kuntalaisadressi Kuntalaisille merkityksellisen asian puolesta kerättävä nimilista esimerkiksi aloitteen tueksi. Kansalaisaktivismi Kansalaisyhteiskunta Kolmas sektori Yksityisten kansalaisten tai pienten kansalaisryhmien tietoista, julkista toimintaa jonkin asian muuttamiseksi. Hallinto- ja yrityssektorien ulkopuolelle jäävä toiminta, jossa toimijana ovat järjestöt, liikkeet ja yksityiset kansalaiset. Kolmas sektori tarkoittaa niitä yhteisöjä ja toimintoja, jotka eivät ole julkisyhteisöjä tai yrityksiä. Kolmannen sektorin toiminta on kaikille avointa ja se on ainakin osittain vapaaehtoista. Toiminnalla ei tavoitella voittoa ja siitä saatava hyöty kohdistuu laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan eli on ns. yleishyödyllistä. Kolmannen sektorin xiv
toiminta on järjestäytynyttä ja voimassa olevien lakien ja asetusten mukaista. Kuuleminen Hallinnon keräämä palaute kansalaisilta esimerkiksi lakialoitteeseen liittyen. Kuuleminen voi toteutua esimerkiksi kirjallisten lausuntokierrosten, kuulemistilaisuuksien tai verkkofoorumien puitteissa. Osallistaminen / Osallistuminen Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kansalaisille suuntautuvaa toimintaa, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kansalaisille. Osallistuminen on kansalaisten aktiivista toimintaa, joka voi toteutua keskinäisenä, järjestöissä tai suuntautua hallintoon. Osallisuus Sananvapaus Vaikuttaminen Valtaistaminen Periaate, jonka mukaan kansalaisella on oltava mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallisuus on liittymistä, jossa osallistuja tulee osaksi ryhmää tai toimintoa. Kansalaisen oikeus sekä ilmaista vapaasti mielipiteensä että saada vapaasti tietoa. Tässä tapauksessa vaikuttaminen viittaa yhteiskunnalliseen toimintaan, jolla pyritään saamaan aikaan toimijoiden haluamia muutoksia yhteiskuntapolitiikan eri alueilla yleisesti hyväksytyillä tavoilla. Vaikuttamisessa toimijoita ja kohteita ovat mm. poliittiset päätöksentekijät, media, järjestöt, organisaatiot ja yritykset. Valtaistaminen, voimistuminen (empowerment) tarkoittaa sekä yksilön että ryhmän oman päätäntävallan ja voimavarojen lisääntymistä prosessitoiminnan kautta. Yhteistyön avulla tuotettu tieto ja osaaminen lisäävät tietoisuutta. Digitaalista voimistumista edistetään opettelemalla esim. tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja. Verkkodemokratia, e-demokratia Kansalaisten liittäminen päätöksentekoprosessiin ja muu kansalaisvaikuttaminen internetiä ja muuta verkkoviestinnän teknologioita käyttämällä. Lähteet: *Vallakas - kuntalaisen vaikuttamisopas Käsitepankki xv
Digitaalisen television sanastoa Digi-tv, DTV, digitaalinen televisio Digitaalisessa muodossa tapahtuva tv-signaalin lähettäminen ja vastaanottaminen erillisen sovittimen tai sovitinominaisuudella varustetun tv-vastaanottimen avulla. Digiboksi, digisovitin, digipääte Yleisnimitys lisälaitteille, joita käytetään digitaalisten tvlähetysten vastaanottamiseen ja vuorovaikutteisten palvelujen käyttöön. analogisella televisiolla. Digisovitin muuntaa digitaalisen signaalin vanhaan analogialaitteeseen sopivaksi. Modeemin tai vastaavaa paluukanavayhteyttä käsittelevä malli voi tuoda myös internet-yhteyden kuvaruudulle. Digiteksti-tv / Superteksti-tv Analogisen teksti-tv:n laajennettu muoto, jossa voidaan esittää erilaisia aineistotyyppejä tekstitelevisiota monipuolisemmin. Paluukanava Paluukanavalla tarkoitetaan menetelmää tai järjestelmää, jolla tietoa voidaan lähettää digi-tv:n vastaanottopäästä takaisin lähettäjäpäähän tai palvelun tarjoajalle. Uuden median ja verkkotuotannon sanastoa Chat Sovellus ja virtuaalinen verkkotila, jossa voi viestiä esimerkiksi internetissä tai televisiossa kahden tai useamman ihmisen kesken yhtäaikaisesti. Cross media/ hybridimedia Usean kanavan tai viestintävälineen muodostama monimuotokonsepti tai yhteinen sisältö- tai palvelu-okonaisuus, jossa yksittäisessä välineissä hyödynnetään niiden erityispiirteitä, kuten tekstiviestejä kännykällä ja audiovisuaalisen aineiston massajakelua televisiossa. Hypermedia Hyperteksti Käytettävyys Esityskokonaisuus, jossa eri aineistotyyppejä on linkitetty toisiinsa hypertekstin tavoin ja käyttäjällä on jossain määrin mahdollisuus valita etenemistapansa epälineaarisesti. Tekstin epälineaarinen esitystapa, jossa eteneminen tapahtuu tekstilinkkien välityksellä. Käytettävyydellä (engl. usability) tarkoitetaan yleensä sitä, kuinka helposti ja tehokkaasti jonkin järjestelmän, kuten www-palvelun tai laitteen, toimintoja voidaan käyttää haluttuun tarkoitukseen. xvi
Käyttäjäkokemus Käyttöliittymä Moderointi Monikanavaisuus Multimodaalisuus P2P Portaali RSS Saavutettavuus Semantic Web Tiedon visualisointi Käyttäjäkokemuksella kuvataan käyttötilanteen kokonaisvaltaisuutta, sisältäen käytettävyyden ohella myös palvelun elämyksellisyyden. Käyttöliittymä on rajapinta palvelun toimintoihin. Käyttöliittymä on usein se näkyvä ja kosketeltava osa käytettävyyttä, johon kohdistuu sekä järjestelmän suunnittelijan huomio että käyttäjän kritiikki. Sisältöjen muokkaus, tiivistäminen sekä asiallisuuden valvominen, esimerkiksi www-keskusteluryhmissä ja virtuaaliyhteisöissä. Cross median ja hybridimedian kaltainen ajattelutapa, jossa palveluja tai niiden osia tarjotaan parhaiten sopivan kanavan tai välineen kautta. Multimodaalisuus tarkoittaa esityksen moniaistisuutta, koostuen esimerkiksi tekstistä, kuvasta, äänestä ja liikkeestä. P2P (peer-to-peer) on käsite, jolla tarkoitetaan sisältöjen jakelua hajautetussa vertaisverkossa. Näissä verkoissa ei ole varsinaisia palvelimia tai keskusjohtoisuutta, vaan sovellukset etsivät aineistoja käyttäjien omilta tietokoneilta. Aloitus- ja www-palvelukokonaisuus, jossa eri sisältöjä tai palveluita on koottu yhteen, usein eri sisällöntuottajilta ja palveluntarjoajilta. (Really Simple Syndication; Rich Site Summary) Uutisotsikkojen kaltainen dynaaminen syöte, jolla voi automatisoidusti välittää esimerkiksi tietoja uutisista, tapahtumista tai sisältöpäivityksistä verkkopalvelusta toiseen tai RSSselainohjelmaan. Kaikille käyttäjille tarjottu mahdollisuus osallistua ja saada elämyksiä, (tässä selvityksessä erityisesti digitaalisten ja verkottuneiden päätelaitteiden kautta). Semanttinen web tai merkityksellinen internet tarkoittaa joukkoa teknologioita, joiden tarkoitus on saada WWW:n sisällön merkitykset tietokoneen ymmärrettävään muotoon. Semanttisen webin sovellusalueita ovat muun muassa tiedonhaku ja dynaamisesti muotoutuvat sisältö- ja palvelukokonaisuudet. Lähestymistapa, jolla laajoja sisältökokonaisuuksia, kuten www-keskusteluja tai luonnontieteellistä informaatiota, pyritään jäsentämään helpommin hahmotettavaan kuvalliseen muotoon. xvii
Vuorovaikutteisuus Vuorovaikutteisuus tarkoittaa, että käyttäjällä on mahdollisuus vaikuttaa kohteen tilaan, esimerkiksi sovelluksessa tai sisällössä etenemisten tai lopputuloksen suhteen. Vuorovaikutussuunnittelu/ Osallistuva suunnittelu Menetelmäkokonaisuus, joka korostaa vaiheittain kohti sovellusta jalostuvaa kehitystä, jossa käyttäjien näkökulma on lähtökohta ja jatkuvan palautteen lähde. Virtuaaliyhteisö Weblog WWW Wikipedia Yhteisöllisyys Tietoverkoissa tai muissa virtuaalitiloissa keskenään viestivä yhteisö, jonka jäseniä yhdistävät esimerkiksi harrasteet, ajanviete tai yhteistoiminta tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi. Blogi, nettipäiväkirja, verkkoloki, henkilökohtainen verkkojulkaisu. Www-kokonaisuus, joka eroaa perinteisistä kotisivuista aktiivisella päivityksellään sekä tekijän henkilökohtaisella kommentointityylillä. (World Wide Web) on internetissä toimiva hypertekstijärjestelmä, joka mahdollistaa myös muun media-aineiston levittämisen ja monipuolisten palvelujen tarjonnan. Wikipedia on niin sanotun vapaan sisällön sanakirja, jossa jokainen voi muokata toisten tuottamia aineistoja ja näin tarkentaa määrittelyjä jatkuvasti. Digitaalisten ja verkkopalveluiden piirre, joka korostaa ihmisten välistä kanssakäymistä, mielipiteiden vaihtoa ja yhteistä sisällöntuotantoa. xviii
Sisältö Esipuhe...vii Yhteenveto...ix Termit ja lyhenteet...xiv 1 Johdanto ja tiivistelmä...1 1.1 Taustaa...1 1.2 Toimeksianto ja rajaus...1 1.3 Tutkimuksen näkökulma ja selvitystyön kulku...2 2 Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia ja haasteita digitaalisessa televisiossa...4 2.1 Kansalaisvaikuttaminen...4 2.2 Digitaalinen televisio...12 2.3 Osallistuvat tuotanto- ja suunnittelumenetelmät...17 3 Selvityksen tuloksia...21 3.1 Toimintaympäristö Suomessa 2005...21 3.2 Esiselvityksen kohderyhmät...24 3.3 Hanke- ja palvelukuvauksia sekä arviointi...28 4 Konsepti- ja formaattiluonnoksia...40 4.1 Konseptoinnin taustoitus...40 4.2 Kansalaisvaikuttamisen muotojen soveltuvuus digi-tv:oon...41 4.3 Yleinen malli osallistumiselle...42 4.4 Yleinen malli vaikuttamiselle...44 4.5 Yhteistyömuotoja tuotantoon ja jakeluun...45 4.6 Ohjelmaideoita...47 5 Päätelmät ja suositukset...54 5.1 Loppupäätelmät...54 5.2 Suositukset...58 6 Lähteet ja lista haastatelluista...62 LIITE: Tiivistelmä esiselvityksen työpajoista...68 xix