OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

Transkriptio

1 OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

2 Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja osaamista siitä, miten järjestelmä toimii ja mitkä ovat osallistumismahdollisuudet. Osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista. Nuorille tulisi kuitenkin tehdä selväksi, että jos ei osallistu, ei voi myöskään valittaa. Ei tiedetä, millaisia mahdollisuuksia nuorilla on vaikuttaa. 2

3 Missä ollaan? Koulun rooli Koulun tulisi tarjota tietoa. Yhteiskuntatiedon opetus kouluissa ei ole riittävää. Enemmän oppitunteja yhteiskunnasta ja järjestötoiminnasta sekä osallistumismahdollisuuksista. Yhteiskuntatiedon opetus ei ole ainoastaan määrällisesti liian vähäistä, vaan lisäksi toivottiin parempilaatuista opetusta. Koulun tulisi edistää nuorten sulautumista osaksi yhteiskuntaa ja estää itsekeskeisyyttä korostavan kulttuurin leviämistä. Koulun tulisi opettaa taitoja, jotka ovat oikeasti tärkeitä yhteiskunnassa. Parempi kouluruoka parantaisi oppilaiden läsnäoloa ja keskittymistä, mikä olisi omiaan lisäämään oppilaiden aktiivisuutta. 3

4 Missä ollaan? Luottamus Luottamus päätöksentekijöitä kohtaan tärkeää. Poliitikkojen pitäisi pitää lupauksensa. Poliitikot toistavat samoja asioita koko ajan, ilman että asiat menevät eteenpäin. Tämä kommentti tuli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistuksen yhteydessä. Nuoret osallistuisivat enemmän, jos aiheet olisivat kiinnostavia ja jos heillä olisi enemmän tietoa tarjolla ja jos osallistuminen olisi helpompaa. Pieni osa nuorista totesi, että heillä on parempaakin tekemistä ja että he eivät luota hallintoon.. 4

5 Missä ollaan? Oikeasti Nuoria kyllä kuullaan, mutta usein on kyse keinotekoisesta harjoituksesta. Nuoria ei oikeasti kuunnella. Nuoret unohdetaan kun päätetään todella isoista yhteiskunnallisista asioista. Esimerkkinä valmisteilla ollut yhteiskuntasopimus. Usein unohdetaan, että kaikki asiat koskevat nuoria, eivät ainoastaan nuorisoasiat. Pitäisi yrittää enemmän ymmärtää, mitä sanottavaa nuorilla on. 5

6 Missä ollaan? Kielen käyttö Ministereiden pitäisi puhua kansan kieltä, niin että nuortenkin olisi helppo ymmärtää, mistä puhutaan. Palaute Osallistumisesta ja sen vaikutuksista pitäisi saada palautetta. Kuulemisen vaikutukset pitäisi näyttää osallistujille jälkikäteen. 6

7 Missä haluaisimme olla? Rakenteet Nuorten osallistumisen edistämiseksi on nuorisovaltuustoja, jotka työskentelevät kunnanvaltuustojen yhteydessä. Joissakin kaupungeissa nuorisovaltuustot toimivat hyvin. Nuorisovaltuustot on nyt otettu mukaan uuteen kuntalakiin. Nuorisovaltuustojen toimintamahdollisuuksia pitäisi vahvistaa, ettei niistä tulisi pelkkiä nuorten tapaamispaikkoja ilman varsinaista vaikutusta. Nuorisovaltuustoille pitäisi antaa päätöksentekovaltaa ja kunnon budjetit, jotta ne voisivat toimia. Kuntatason nuorisovaltuustojen lisäksi pitäisi olla pysyviä rakenteita, joissa nuoret voisivat osallistua erilaisten päätösten tekemiseen eduskunnan yhteydessä. 7

8 Missä haluaisimme olla? Äänestysikä Äänestysikä alemmaksi: 16 vuotta,15 ja 12 vuotta ehdotettiin. Kansalaisaloitteen tekemisen ikäraja alemmaksi. Varjovaaleja nuorten kansallisen eduskunnan muodostamiseksi. Alueellinen näkökulma Osallistumismahdollisuudet tulisi järjestää nuorten kanssa, nuorten toivomalla tavalla. Tilaisuuksia tulisi olla ympäri Suomea ja ne tulisi olla sellaisissa paikoissa, joihin nuorten on helppo mennä, esim. festarit ja koulut. Nuorten edustajat Nuorten kuulemisen lisäksi tulisi nykyistä enemmän kuulla nuorisojärjestöjä. Nuoria poliitikkoja tulisi myös kuunnella nykyistä enemmän. Tämä nähtiin mahdollisuutena kuulla nuoria heidän edustajiensa kautta. 8

9 Miten pääsemme tavoitteeseen? Tapahtumia ja kampanjoita Enemmän mahdollisuuksia useampien nuorten osallistua ja vaikuttaa. Tähän tarvitaan tapahtumia ja kampanjoita. Kampanjoita tulisi mainostaa enemmän, niin että niihin oikeasti on mahdollista osallistua. Tapaamisia, joissa päätöksentekijät tapaavat nuoria. Tämä voisi olla tapa ottaa nuoret mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Työpajoja, joissa nuoret ja päätöksentekijät voivat tavata ja vaihtaa ajatuksiaan sekä yrittää ymmärtää toistensa näkemyksiä. Päätöksentekijöiden kouluvierailuita pidettiin tärkeinä. Nuorten tulisi olla helpompaa lähestyä ministeriä. 9

10 Miten pääsemme tavoitteeseen? Sosiaalinen media SOME SOMEn käyttö välttämätöntä. SOMEssa voisi olla pysyvä ryhmä nuoria, jotka keskustelisivat eri asioista ministerin kanssa. Uusi verkkofoorumia nuorill. SOME tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole kaikkein kiinnostuneimpia. Näkyvyys ja mahdollisuudet SOMEssa korostuvat, kun varmistetaan, että kaikki nuoret voisivat osallistua. Kaikki eivät seuraa tunnilla, mutta kaikki ovat SOMEssa. Meidän on huolehdittava siitä, että myös ne, jotka eivät ole aina koulussa ja lintsaavat tunteja, saavat tietoa osallistumisesta. Koulujen rooli korostui myös tiedon jakajana osallistumismahdollisuuksista. Nyt osallistuminen esitellään lähinnä sellaisena toimintana, jota aikuiset harrastavat. 10

11 Miten pääsemme tavoitteeseen? Nuorten läheisten rooli Opettajat ovat ihmisiä, joille voi puhua, jos jokin on pielessä. Tietoa osallistumisesta pitäisi tulla kaikkien ihmisten aikuisten tai kavereiden kautta. Nuoret voisivat osallistua enemmän, jos rohkaisua osallistumiseen tulisi joltain läheiseltä. Osallistumisen yhdistäminen johonkin nuoria erityisesti kiinnostavaan asiaan voisi lisätä kiinnostusta muihinkin asioihin. 11

12 Miten pääsemme tavoitteeseen? Erilaisia osallistumistapoja Pitäisi tarjota erilaisia osallistumistapoja. Osallistumisen pitäisi olla helppoa. Mielipiteiden pitäisi oikeasti vaikuttaa. Nuoria pitäisi rohkaista kertomaan näkemyksiä. Mielipidekyselyjä. Vuosittaisia leirikouluja kolmasluokkalaisista ylöspäin. Leirikoulussa olisi erityisaiheita, kuten: 1) kaupungeista ja maaseudulta olevat nuoret oppisivat tuntemaan toistensa elämää 2) nuoret voisivat harjoitella yritysten ja puolueiden perustamista sekä neuvottelutaitoja, 3) työn tekemistä yrityksissä ja julkisessa hallinnossa, 4) erilaisten urheilulajien kokeileminen 5) joillakin leireillä käsiteltäisiin kieli- ja kulttuuriasioita. 12

13 OECD Ministerial Meeting at Finlandia Hall 13

14 Arja Terho Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)