Kaupunginhallitus 318 18.08.2014 Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutus kaupungin strategiaan 74/00.01.03.00/2013 KH 318 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040 581 1998 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Osana strategian toimeenpanoa on tarkoitus puolivuosittain katsoa, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, että strategian tavoiteasetannalle tai sen toimenpideohjelmien tarkastamiselle olisi aihetta. Kaikki asiaa käsitelleet lautakunnat ovat todenneet, ettei toimintaympäristössä vielä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Muutoksia on kuitenkin selvästi tulossa. Kasvatus- ja opetuslautakunta: Päivähoidon kysynnässä ei ole tapahtunut strategian hyväksymisen jälkeen olennaisia muutoksia. Varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelu on edelleen kesken. Samoin kotihoidontuen lakimuutos on vielä valmistelussa, mutta se tullee voimaan vuoden 2015 alussa. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita ei ole vielä vahvistettu. Lukiokoulutuksen osalta tavoitteet ja tuntijako ovat olleet lausunnolla, mutta niitä ei ole vielä vahvistettu. Lukion opetussuunnitelmien perusteita ei ole vielä julkaistu. Hallitusohjelmaan kirjattu oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan lakiesityksen valmistelu etenee. Laki tuo kunnalle velvoitteen kustantaa lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille oppimateriaalin. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia ja materiaalin hankintaan ja kierrättämiseen liittyvää lisätyötä, mutta todellisia kustannuksia ei vielä pystytä arvioimaan. Koulutuspaikkoja tai valmentavaa koulutusta on jo nyt riittävästi tarjolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon myötä uusia toimintakäytänteitä on valmistelu yhdessä Eksoten kanssa. Lain täytäntöönpanon onnistuminen edistää hyvinvointiohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Sosiaali- ja terveystoimikunta: Tämän hetkiseen toimintaympäristöön ei kohdistu merkittäviä muutoksia mutta valmisteilla olevat lakimuutokset vaativat varautumista lähitulevaisuudessa. Kansallinen sote-uudistus vuonna 2017 voi toteutuessaan aiheuttaa merkittäviä muutoksia maakunnallisesti, mutta muutosten toiminnallisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Sote-uudistuksen taloudelliset vaikutukset realisoituvat viimeistään vuoden 2017 alussa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että kaupunki tulee vuoden 2017 jälkeen maksamaan osuutensa koko HYKS:n alueen kattavalle uudelle sotekuntayhtymälle, joka edelleen kanavoi rahat palveluntuottajille. Talouden näkökulmasta merkittävimmät riskit lähitulevaisuudessa liittyvät valmisteilla oleviin lakimuutoksiin, jotka toteutuessaan lisäävät Eksoten vuosikuluja yhteensä jopa 3,0 milj. eurolla. Suurimpana taloudellisena riskinä on vuoden 2015 alusta kaavailtu työmarkkinatukiuudistus, joka lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Maksu kunnille aiheutuisi jo 300 päivää työttömänä olleista ja maksu kiristyisi yli 1000 päivää työttömänä olleista. Tällä hetkellä maksun piirissä on vain yli 500 päivää työttömänä olleet. Nykytasolla vuotuinen kustannus Eksotelle on 4,9 miljoonaa euroa, mutta toteutuessaan uudistus voi aiheuttaa Eksotelle vuositasolla jopa n. 2,0 miljoonan euron lisälaskun vuoden 2015 alusta lähtien. Lisäksi suun terveydenhuollon mahdollinen päivystysasetuksen voimaantulo vuoden 2015 alusta lisää huomattavasti virka-ajan ulkopuolista päivystysvalmiutta. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 1,0 miljoonaa euroa vuosittain. Ympäristölautakunta: Perustehtävien osalta ei ole tiedossa oleellisia muutoksia toimintaympäristössä. Strategian hyväksymisen jälkeen vihreän Lappeenrannan kehittäminen ja Cleantech ovat nousseet askeleen eteenpäin. Lappeenrannan kaupunki pääsi 14 maailman parhaan kaupungin joukkoon WWF:n City Challenge kilpailussa 26.3.2014. Lappeenranta on liittynyt Hinku kuntiin. Etelä-Karjala on myös valittu LIFE + kokeilualueeksi. Strategian on tältä osin toteutumassa ennakoitua paremmin, mutta muutoksiin strategiassa ei ole tarvetta. Tekninen lautakunta:
Tekninen lautakunta on nähnyt toimintaympäristössä seuraavia muutoksia. Mahdollisuuksien osalta: Uusi tuotannollisia toimintoja sijoittuu Venäjältä EU:n alueelle. Tämä ehkä vaikeutunut tai tullut epävarmemmaksi. EU - Venäjän rajan läheisyyteen liittyvä positiivinen tiedottaminen parantaa alueen imagoa. Venäjänkaupan vähentyminen heikentää imagoa ja aiheuttaa epävarmuutta investoreissa. EU-rajoitteiden voimaantulo saattaisi merkittävällä tavalla vaikeuttaa liikenneverkkohankkeita. Uhkien osalta: Kaupan ostovoima ei toteudu ennakoidulla tavalla Etelä-Karjalassa. Tämä on todennäköisempää kuin puolivuotta sitten. Itäliikenteen jatkuva kasvu lisää maantieliikenneonnettomuuksien todennäköisyyttä ja haasteita keskuksien liikennejärjestelyille. Liikenne tällä hetkellä vähentynyt; uhkan mahdollisuus on vähentynyt. Strategia- ja talousyksikkö: Strategia- ja talousyksikössä on virkatyönä analysoitu vielä erikseen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia siltä osin, kuin ne vaikuttavat Elinkeino-, Venäjä- ja Talous- ja palvelurakenneohjelmiin. Muutoksia tavoiteasetantaan ei vielä tässä vaiheessa esitetä, yhtä Venäjä-ohjelman kirjausta lukuun ottamatta. Elinkeino-ohjelmaan vaikuttavat muutokset Yleistä Talouden heikko kehitys on näkynyt työttömyyden kasvuna sekä yritysten liikevaihdon hitaana muutoksena. Parocin teollinen toiminta Lappeenrannassa päättyy vuoden 2016 lopulla. Taloustilanteesta huolimatta Lappeenrannan ydinkeskustassa on useita rakennusinvestointeja työn alla, mm. Iso-Kristiinan peruskorjaus ja laajennus, Centren, Technopoliksen sekä Pormestarinparkin rakentaminen. Mustolassa avattiin uusia kaupan yksiköitä ja Rauhassa on vireillä matkailualan investointeja. Metsäteollisuuden liikevaihdot ovat olleet kasvussa mm. sellunhinnan ja kysynnän kohentuessa. Metsäteollisuus on myös ilahduttavasti lisännyt tutkimus- ja kehityspanoksia vihreän energian liiketoiminta-alueella.
Ilmastonmuutosta hillitsevät EU- ja muut kansainväliset tavoitteet luovat oivan kasvumahdollisuuden ympäristöä säästävän liiketoiminnan kasvulle. UPM:n biodiesellaitos, Outotecin vedenpoistotekniikan keskus sekä Greenenergyshowroom-verkoston toiminta ovat erinomaisia paikallisia esimerkkejä kasvavista liiketoimintamahdollisuuksista. IT-alan taantuman johdosta eivät alan työpaikkamäärät ole olleet kasvussa, vaikka potentiaalia alkavan yritystoiminnan muodossa on alueella. Työttömien määrä on Lappeenrannassa kasvanut 17 %:lla kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014. Työttömyysprosentti oli kesäkuussa 15,2 %. Mahdollista on, että työttömyystilanne pahenee edelleen. Tämä tarkoittaa myös kaupungin oman taloustilanteen heikkenemistä sekä työmarkkinatukimaksujen kasvua. Näin kaupungin on välttämätöntä luoda avointen työmarkkinoiden rinnalle välityömarkkinoille lisätyöllistämismahdollisuuksia ja ottaa käyttöön erilaisia sosiaalisen työllistämisen muotoja. Ydinkysymys on kuitenkin pitkällä aikavälillä avointen työmarkkinoiden toimivuuden varmistaminen. Venäjä-ohjelmaan vaikuttavat muutokset Yleistä Venäjän heikkenevä taloustilanne ja ruplan kurssin heikkeneminen ovat hidastaneet olennaisesti Venäjän kaupan kehitystä ja vaikeuttaneet kaupungin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ukrainan kriisi lisää tämän kehityksen vaikutusta entisestään. Muuttuneesta tilanteesta huolimatta Venäjä-liiketoiminnalla on edelleen olennainen työllistävä merkitys Lappeenrannassa ja Kaakkois-Suomessa. Kokonaisuudessaan vuonna 2013 venäläiset kuluttivat Lappeenrannassa 279 M. Alkuvuoden 2014 tilastollinen tarkastelu Nuijamaan raja-aseman matkustajamäärät ovat olleet erittäin vahvassa kasvussa vuoden 2013 loppuun saakka. Tammi-kesäkuussa 2014 Nuijamaan raja-aseman matkustajamäärä on supistunut 15 %:lla. Osa Lappeenrannankin liikenteestä on ohjautunut Imatran rajanylityspaikalle, jossa odotusajat ovat useimmiten Nuijamaata lyhyemmät. Kun ottaa huomioon Imatran ja Vainikkalan rajaliikenteen kokonaismuutoksen, Etelä-Karjalan rajaliikenteen vuoden 2014 alkuvuosi on verrattavissa vuoden 2012 alkuvuoteen.
Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset Etelä-Karjalassa ovat vähentyneet tammi-toukokuussa 11 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tax Free- ostosten määrä on tammi-kesäkuussa 2014 supistunut 35 %:lla Lappeenrannassa, joskin osa kaupasta on voinut ohjautua invoice-kaupan piiriin. Koko Suomen tavaravienti Venäjälle on supistunut alkuvuodesta n. 16 %. Kun Venäjän talouskehityksen arvioidaan taantuvan, merkitsee se jatkossa mm. Suomesta vietävien investointi- ja kulutustavaroiden kysynnän sekä transitokuljetusten edelleen hiljentymistä. Ukrainan tapahtumat saattavat vähentää suomalaisyritysten kiinnostusta hakeutua Venäjän markkinoille sekä kasvattaa maariskiä. Elintarvikkeiden vientikiellon arvioidaan lisäävän venäläisten ostosmatkailua Lappeenrantaan. Tarjonnan väheneminen voi johtaa myös yleisen hintatason nousuun Venäjällä. Muutokset strategisiin painotuksiin Lappeenranta-strategiassa asetettiin odotuksia EU-Venäjä-innovaatiotoimintojen vahvistamiseksi sekä venäläisinvestointien kohdentumiseksi Lappeenrannan seudulle. Näiden tavoitteiden osalta eletään suvantovaiheessa. Wirman työpanoksen kohdentumista tullaan lyhyellä tähtäimellä arvioimaan uudestaan ja kohdentamaan tarvittaessa strategiassa määritellyille muille elinkeinopolitiikan vahvuusalueille ja muun kansainvälisen yritystoiminnan edistämiseen. Pitkällä aikavälillä strategisten linjausten arvioidaan olevan relevantteja. Ulkomaalaisten työperäistä maahanmuuttoa tavoitellaan edelleen, mutta rajallinen työpaikkatarjonta tulee hidastamaan tämän tavoitteen toimenpiteiden toteuttamista. Lappeenrannan läheinen sijaintiasema Pietariin tarkoittaa kuitenkin edelleen sitä, että kaupan ja matkailun näkökulmasta venäläisasiakkailla tulee olemaan keskeinen merkitys myös vuosien 2015 2016 aikana. Kansainvälisiä yhteyksiä tulee kehittää eritoten Eurooppaan ja Aasiaan, mutta niiden taloudellinen merkitys jää keskipitkälläkin aikavälillä Venäjä-liiketoimintaa vähäisemmälle tasolle. Muutosesitys Venäjä-ohjelmaan: Strategia- ja talousyksikkö esittää, että Venäjä-ohjelman tavoite 7.2. Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja toteutetaan korkean tason EU-Venäjä innovaatiofoorumi joka toinen vuosi poistetaan
yhdistämällä asianomaisen kohdan sisältöjä tavoitteeseen 7.1. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä Venäjä-yhteyksien rakentajana (Team Finland, EBN ym) Talous- ja palvelurakenneohjelmaan vaikuttavat muutokset Eduskunta hyväksyi valtionosuusuudistuksen, joka yksinkertaisti valtionosuusjärjestelmää. Muutokset itse järjestelmässä eivät aiheuttaneet Lappeenrannalle lisäkustannuksia, mutta valtionosuusjärjestelmään kohdistetut leikkaukset ja kuntien ja valtion välinen kustannusten tarkistus ovat tarkistusten jälkeen aiheuttamassa pahimmillaan 6,5 miljoonan euron negatiivisen muutoksen vuosina 2014 2016 verrattuna käyttötalouden tasapainotusohjelman pohjana olleeseen, toukokuussa 2013 arvioituun tilanteeseen. Osa muutoksista kompensoituu verotulojen kautta ja verorahoituksen kokonaistilanne selkiytyy syyskuussa, jolloin asiaan on syytä palata. Talous- ja työllisyysnäkymät ovat synkentyneet vuosi sitten arvioidusta ja näyttääkin varsin todennäköiseltä, ettei verotuloja kerry aivan suunnitellusti. Vuoden 2015 verokertymä jää ennakoitua alhaisemmaksi, mutta tilannetta saattaa kompensoida vuoden 2014 hieman ennakoitua parempi verokertymä. Ennusteet päivittyvät syyskuussa, jolloin asiaa voidaan katso tarkemmin. Sotelain sisältö ei ole vielä tiedossa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että kaupunki tulee vuoden 2017 jälkeen maksamaan osuutensa koko HYKS:n alueen kattavalle uudelle sotekuntayhtymälle, joka edelleen kanavoi rahat palveluntuottajille. Mikäli Lappeenranta päättää olla ryhtymättä sote-palveluiden tuottajaksi ts. Eksote jatkaa palvelujen tuottajana, on kaupungin syytä linjata, kannattaako sen jäädä sotepalvelutuotannon käytössä olevien kiinteistöjen omistajaksi ja vuokranantajaksi. Kuntalain muutoksesta on annettu esitys, jossa kriisikuntamenettely ulotetaan koskemaan myös kuntayhtymiä. Arviointimenettelyn kriteereihin esitetään muutosta, jossa kunnan omien tunnuslukujen tarkastelun sijaan aletaan tarkastella konsernitason tunnuslukuja. Muutos aiheuttaa paineen entisestään parantaa konsernitason talousohjausta ja omistajaohjausta. (ON) Kj Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyt toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset kaupunginvaltuustolle tiedoksi.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Venäjä-ohjelman tavoite 7.2. Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja toteutetaan korkean tason EU-Venäjä innovaatiofoorumi joka toinen vuosi poistetaan yhdistämällä asianomaisen kohdan sisältöjä tavoitteeseen 7.1. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä Venäjä-yhteyksien rakentajana (Team Finland, EBN ym) Kh Hyväksyttiin.