Laitosselostus 1/32 KPA -LÄMPÖLAITOS Risulahti, Luumäki LAITOSSELOSTUS 17.6.2016 URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA
Laitosselostus 2/32 SISÄLLYSLUETTELO 0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA... 4 0.1 Rakennuskohde ja sen sijainti... 4 0.2 Tilaaja ja rakennuttaja... 4 0.3 Suunnittelijat... 4 1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA... 5 1.1 Urakat... 5 1.2 Urakkasopimus... 5 1.3 Hankintarajat... 5 1.3.1 Merkinnät... 5 1.3.2 Urakkasisällöt... 5 1.7 Yleiset määräykset... 5 1.7.1 Nimistö... 5 1.8 Lait; asetukset; määräykset ja normit... 6 1.9 Laitosselostus ja piirustukset... 6 1.10 Muutokset... 7 1.11 Reiät; urat ja kannakkeet... 7 1.12 Materiaalit ja pintakäsittely... 8 1.13 Laitemerkinnät... 9 1.14 Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulut... 9 1.15 Valvonta, säätö ja tarkastukset... 9 1.16 Vastaanottotarkastus... 9 1.17 Luovutuskansiot... 10 1.18 Takuu... 10 1.19 Takuuajanhuolto... 10 1.19.1 Lämmityslaitteiden takuuajan huolto... 11 1.19.2 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto... 11
Laitosselostus 3/32 2. URAKKA/TOIMITUSKUVAUS... 12 2.1 Kokonaisurakan kuvaus (LAT)... 12 2.2 Muut Urakat (VRU/MRU/PU)... 12 2.3 Suunnitteluperusteet... 13 2.4 Putkistovarusteet... 13 2.5 SIA- sisältö... 15 2.6 Prosessilaite -sisältö... 16 2.7 Vesijohtolaitteet... 18 2.8 Viemärilaitteet... 18 2.9 Ilmanvaihto... 18 2.10 Putki- ja laite-eristykset... 18 2.11 Asennus... 19 3 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET... 20 3.1 Yleisesti... 20 3.2 Valvomolaitteet... 21 3.3 Alakeskus... 26 3.4 Kenttälaitteet... 30 3.5 Mittaukset... 31 3.6 Kaapelointi ja kytkennät... 32 3.7 Luovutusasiapaperit, käyttöohjeet ja koulutus... 32 3.8 Yhteensopivuus... 32
Laitosselostus 4/32 0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 0.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Luumäen Risulahdessa sijaitsevan asuinalueen yhteyteen rakennettava lämpölaitos. 0.2 Tilaaja ja rakennuttaja Luumäen energia Oy Linnalantie 33 54500 Taavetti Yhdyshenkilöt: Rakennuttaja Juha Inkilä Puh. 0400896164 e-mail: juha.inkila@luumaki.fi 0.3 Suunnittelijat Lauri Malinen Kauppakatu 33 15140 Lahti Puh. 0503744544 e-mail: lauri.malinen@one1.fi
Laitosselostus 5/32 1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA 1.1 Urakat Laitos toimitetaan kokonaistoimitus-urakkana (LAT). (Ks. urakkaohjelma). 1.2 Urakkasopimus Ks. urakkaohjelma. 1.3 Hankintarajat 1.3.1 Merkinnät UR = Urakkaraja AR = Asennusraja RU = Rakennusurakka MRU = maarakennusurakka VRU = verkoston rakennusurakka SU = sähköurakka (SIA) PU = putkiurakka AU = automaatiourakka (SIA) KT = kattilatoimitus LAT = laitostoimittajan toimitus -urakka 1.3.2 Urakkasisällöt Urakkaan kuuluvat laitosrakennus- ja aputyöt on esitetty suunnitelmissa ja tässä laitosselostuksessa (ks. myös urakkaohjelma). 1.7 Yleiset määräykset 1.7.1 Nimistö Rakennuttaja tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä jonka lukuun työ tehdään. Selostuksessa rakennuttaja, käytettynä eri yhteyksissä tarkoittaa itse rakennuttajaa tai hänen valtuuttamaansa asiantuntijaa tai valvojaa.
Laitosselostus 6/32 Laitostoimittaja (LAT) tarkoittaa järjestelmäkokonaisuuden tuottajaa ja toimittajaa, tässä tapauksessa/laitosselostuksessa laitostoimittajaa nimitetään Urakoitsijaksi. Urakoitsija tarkoittaa työselostukseen sisältyvien töiden suorittajaa. Aliurakoitsija tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jolle jokin urakoitsija antaa osan työstään suoritettavaksi. Valmistaja tarkoittaa tarvikkeiden kotimaista valmistajaa tai ulkomaisten tarvikkeiden maahantuojaa. 1.8 Lait; asetukset; määräykset ja normit Rakennus ja asennustöissä sekä tarvikkeiden hankinnassa ja valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsijan on omalla kustannuksellaan huolehdittava siitä, että kaikki urakkaan liittyvät viranomaisten tarkastukset suoritetaan. 1.9 Laitosselostus ja piirustukset Laitosselostus ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissa epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä tilaajan lausunto. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty piirustuksissa. Laitosselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä on urakoitsijan työssä sekä tarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava paras mahdollinen asennuspaikka ja tapa tekniset ja esteettiset seikat huomioonottaen. Urakoitsija hyväksyttää mahdolliset työpiirustukset rakennuttajalla sekä suunnittelijalla. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava mahdollisia erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuneet poikkeamat ja muutokset. Korjaukset on merkittävä joko paperitulosteisiin tai sähköisessä muodossa DWG-tiedostoina. Lopulliset piirustusversiot laatii rakennuttaja. Vastaanottotarkastuksessa tulee urakoitsijan luovuttaa rakennuttajalle piirustukset, joihin on merkitty poikkeamat alkuperäisistä suunnitelmista. Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta: - paperitulosteita urakkaan liittyvistä piirustuksista - vastaavat kopiot mahdollisesti myöhemmin laadittavista muutos- ja
Laitosselostus 7/32 täydennyspiirustuksista. 1.10 Muutokset Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- tai hyvityslaskuja esitettäessä. Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista, tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan suostumus. Jos urakoitsija on omavaltaisesti poikennut suunnitelmista tai suorittanut ala-arvoista työtä, kuuluu hänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi, korvata myös korjauksesta johtuvat mahdolliset rakennus-, sähkö- ym. työt. 1.11 Reiät; urat ja kannakkeet Reiät, urat ja kannakkeet merkitään tarvittaessa suunnittelijan ohjeita noudattaen työmaalla siten että niiden mitat, muoto ja sijainti on yksikäsitteisesti määrätty. Pintamateriaaleihin ja kalustoihin tulevista suunnittelemattomista rei'istä ja urista vastaavasti on tiedotettava rakennuttajalle. Valmiisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennuttajan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta tarvitsevan urakoitsijan kustannuksella. Muille urakoitsijoille on urakoitsijan annettava ohjeet tartuntaterästen, alustojen yms, tekemistä varten. Urakoitsija hankkii ja asentaa urakkaan kuuluvien putkien, kanavien ja laitteiden kannattamiseen ja kiinnittämiseen tarvittavat teräksiset - kannattimet ja tuet - joustavat liittimet putkistojen ja laitteiden välille - ripustimet ja pitimet - kiintopisterakenteet tartuntateräksin - poikkikannattimet ripustimia varten - peruspultit - piirustuksissa esitetyt muut kannakkeet ja muototeräsrakenteet Kannakkeet toimitetaan sinkittynä tai pohjamaalattuna.
Laitosselostus 8/32 1.12 Materiaalit ja pintakäsittely Laitteiden materiaali on merkitty lyhennyksillä - Fe -teräs - Rst -ruostumaton teräs - HFe -haponkestävä teräs - Cu -kupari Ellei muuta ole mainittu, tulee ruostumattoman teräksen vastata normin SIS 142333 ja haponkestävän teräksen normin SIS 142343 vaatimuksia. Mikäli materiaalimerkintä puuttuu, voi urakoitsija valita käyttötarkoitusta parhaiten vastaavan materiaalin eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan. Valinnasta tulee keskustella rakennuttajan kanssa. Valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosiosuojaukseen. Materiaalien on oltava Suomen rakentamismääräyskokoelman ja LVI-RYL 2002 määräysten ja ohjeiden mukaisia. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuunottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Terästä ja valurautaa olevien laitteiden, kannattimien ja rakenteiden tulee olla pohjamaalatut ruosteenestomaalauksella. Pintojen puhdistus tulee suorittaa hiekkapuhalluksella (Sa 2) tai jos tämä on mahdotonta kaavinnalla ja teräsharjauksella (St 3). Pohjamaalaus suoritetaan esimerkiksi seuraavasti: - ulkona ja kosteissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali. - kuivissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali. - veden tai öljyn kanssa kosketuksiin joutuvat tai maassa olevat pinnat 1 x epoksireaktiopohjamaali. Pohjamaalauksen yksityiskohtien suhteen tulee noudattaa maalin valmistajan ohjeita.
Laitosselostus 9/32 1.13 Laitemerkinnät Urakoitsija varustaa toimittamansa laitteet, osat jne. suunnitelman mukaisen tunnuksen ilmaisevalla kilvellä. Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista 60 x 40 x 2 mm, kaiverrettu peiliteksti on valkoinen ja pohja musta. kirjainten on oltava väh. 10 mm korkeat. Kaikissa laitteissa on oltava eristyksen päälle jäävät metalliset kilvet tai selvät leimat, joista tulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi ainakin valmistaja, tyyppimerkintä ja suoritusarvot. Palopostit yms. laitteet merkitään viranomaisten vaatimilla varoitus- ja opastuskilvillä, joiden hankkiminen kuuluu laitteen toimittavalle urakoitsijalle. Putket ja kanavat varustetaan virtausnuolilla joista ilmenee virtaava aine. 1.14 Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulut Urakoitsijoiden tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estä muiden laitteiden huoltoa. Urakoitsija suorittaa laitoksen lopullisen säädön ja koekäytön samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa niiltä osin, joissa tulos riippuu yhteistoiminnasta. 1.15 Valvonta, säätö ja tarkastukset Rakennuttaja on oikeutettu valvomaan urakoitsijan työsuoritusta ja hänen töittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Urakoitsijan edustajan on osallistuttava rakennustyön edellyttämiin neuvotteluihin työmaalla. Urakoitsija on velvollinen ilman lisäkorvausta vaadittaessa esittämään rakennuttajalle selvityksen siitä, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kaikki sellaiset laitteet ja laitoksen osat, jotka eivät jää näkyviin, on tarkastettava ennen peittämistä. Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla suoritettavissa tarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Laitteiden, laitoksen osien ja valmiin laitoksen lujuuden ja tiiviyden toteamiseksi suoritetaan viranomaisten vaatimat ja työselityksessä määrätyt kokeet. Kokeet kustantaa urakoitsija. Ilmoitus kokeista on annettava hyvissä ajoin rakennuttajalle. 1.16 Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta sitten kun sitä sivuavat muut työt, kuten esim. sähkö- ja rakennustyöt, ovat valmiit. Säädöistä on esitettävä pöytäkirjat. Urakan valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle.
Laitosselostus 10/32 1.17 Luovutuskansiot Urakoitsijan tulee luovuttaa viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle 2 sarjaa A4 kokoisia kansioita, joihin on kerätty seuraava materiaali suomenkielisenä: - piirustukset, joihin merkitty muutokset - kaikkien toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet - sähkökytkentäkaaviot - säätölaitteiden toimintakaaviot 1.18 Takuu Takuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen vaatimuksia. Takuuaika on kaksi (2) vuotta. Virheellisten asennuksien ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen vastaanottotarkastuksessa ei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Korjatun tai vaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus tai vaihto on tapahtunut. 1.19 Takuuajanhuolto Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana ja yleisiä kulkuneuvoja käyttäen. Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta ei kulutustarvikkeet ja aineet. Rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suurehkon vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin kuuluvia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet jotka on tehty. Huoltokäyntien yhteydessä on suoritettava yleiskatsaus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksen mukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi viikkoa ennen takuuajan päättymistä.
Laitosselostus 11/32 1.19.1 Lämmityslaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: Kaikkien pumppujen, moottorien, kompressorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. Urakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksien korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen tiivistystä. Voiteluaine-, ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin kun se edellyttää laitteen purkamista. Mudanerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa. Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 1.19.2 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: - mittaus- ja säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. - kaikkien osoittavien mittausten kalibrointi
Laitosselostus 12/32 2. URAKKA/TOIMITUSKUVAUS 2.1 Kokonaisurakan kuvaus (LAT) Risulahdessa sijaitsevien Luumäen Valliseppä Oy:n omistamien kiinteistöjen lämmitysmuoto uudistetaan. Kiinteistöissä on öljy- tai sähkölämmityskeskukset, jotka tullaan korvaamaan kaukolämpökeskuksilla. Lämpölaitos tulee toimittamaan kaukolämpöä alueen kiinteistöille. Lämpölaitos tulee sijoittumaan Matolahdentien varteen. Laitostoimitus-urakka (LAT) sisältää täysin käyttövalmiin ja koekäytetyn laitoksen luovutusasiakirjoineen rakennuttajalle avaimet-käteen periaatteen mukaan. Lämpölaitos tulee käyttämään polttoaineenaan kiinteää biopolttoainetta, puuhaketta. Huoltoajan- sekä varajärjestelmänä laitos tulee käyttämään kevyttä polttoöljyä. Laitos rakennetaan rinteiselle tontille, joka raivataan ja muokataan sopivaksi tulevalle polttoainelogistiikalle. Polttoaine tullaan toimittamaan kippaavilla/kaatavilla kuljetusajoneuvoilla, jolloin se on voitava kaataa polttoainevarastoon. Laitosalueella ei suoriteta polttoaineen välikuljetusta tai-käsittelyä. Laitos kytketään laitoksen seinän rajapinnassa alueelle samanaikaisesti rakennettavaan kaukolämpöverkkoon. 2.2 Muut Urakat (VRU/MRU/PU) Laitosrakennuksen ja toteutustavan edellyttämä maanrakennusurakka (MRU) tulee olemaan laitostoimittajan ohjauksessa niiltä osin, mitä laitosrakennuksen paikalleen rakentaminen/toimittaminen vaatii maa- ja perustusrakenteilta (alistettu sivu-urakka). Piha-alueella suoritetaan muotoilua sekä kaivantojen kaivamista perustuksia ja putkituksia varten. Maarakennusurakoitsija toimittaa kaivutöiden lisäksi laitostoimittajan ja tonttimuotoilun edellyttämät sekä tarvitsemat perustusrakenteet (tukimuurit, luiskaus, maanvarainen bet. laatta). (betonivalut ja valmisosat). Lisäksi MRU toimittaa teräsverkkoaidan lämpölaitoksen tontin ympärille. Verkostorakennusurakkaan (VRU) kuuluu maahan asennettavien lämpö-, viemäri- ja vesiputkien sekä kaapelointien asentaminen piirustuksissa esitetyssä laajuudessa. Kyseiset liitynnät tuodaan laitostoimittajan määrittämiin sijainteihin.
Laitosselostus 13/32 Laitostoimittaja kytkee verkostorakennusurakoitsijan seinä- tai perustuksen rajapintaan toimittamat johdot, putket ja kaapelit laitoksen prosesseihin. Kiinteistöjen lämpökeskukset rakennetaan kaukolämpökäyttöisiksi (PU). Urakoihin/toimitukseen kuuluvat kaikki piirustuksissa ja tässä laitosselostuksessa esitetyt laitteet asennettuina ja rakennuttajan/viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. Hankintakokonaisuudet on kuvattu seuraavissa kappaleissa. 2.3 Suunnitteluperusteet Verkosto (KL) on mitoitettu + 95/45 C lämpötiloille. KL -Verkoston rakennepaineet: 1,6 MPa. Tuotantolaitteet laitoksessa 0,6 Mpa. Laitoksen (kattilan) max/min. tehot 50/400 kw. Laitoksen on voitava toimia annetulla minimiteholla (perussäätö+konvektion ohitus tms.) 2.4 Putkistovarusteet LAT toimittaa laite-erittelyn mukaisesti. Putket ja käyrät Kytkentäputket ovat teräsputkea. Liitokset kierre- tai hitsausliitoksia. Käyrät tehdasvalmisteisia teräskäyriä hitsaus- tai kierreliitoksin. Paisunta- ja paineenpitolaitteisto Paisuntajärjestelmät ovat suljettuja. Paisunta-astiat ovat pumppu- tai kompressoriohjattuja, joissa kaasunpoistojärjestelmä ja jotka asennetaan verkostoon suunnitelmien mukaisesti määräysten edellyttämin varolaittein. Paisuntajärjestelmien tekniset tiedot on esitetty piirustuksissa. Pumput Pumput ovat keskipakoispumppuja. Pumput toimitetaan (LAT) täydellisenä moottoreineen, pumput ja moottorit valmiiksi kytkettyinä ja varustettuina kosketusuojalla. Sähkömoottorin tehon tulee riittää vaikka virtausvastus järjestelmässä olisi 20% laskettua suurempi tai pienempi. Teräsputkistoon asennettavan lämpöjohtopumpun pesän tulee olla valurautaa, juoksupyörä pronssia tai muovia ja akseli ruostumatonta terästä.
Laitosselostus 14/32 Piirustuksissa esitetyt kaukolämmön kiertovesipumput ovat taajuusmuuntajasäätöisiä pumppuja esim. merkkiä Kolmeks. Pumput voivat olla integroidulla tai ulkoisella taajuusmuuttajalla varustettuja pumppuja. Pumput mitoitetaan vuorottelukäytölle. (2x 100%) Venttiilit Venttiilit ovat esim.: Sulkuventtiilit DN 10...50 palloventtiilejä 3713503... tai 375320 Sulkuventtiilit DN 65... palloventtiilejä 3753202 tai 3733604 Kuristusventtiili 4012064. Linjasäätöventtiilit DN 10...50 4012002... Linjasäätöventtiilit DN 65 4012020... Yksisuuntaventtiilit DN 10...50 3911132 Yksisuuntaventtiilit DN 65 3914834 Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili 4012204 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit Ilmanpoistoventtiilejä tulee asentaa niin, että ilma voidaan poistaa laitoksesta. Tyhjennyksiä tulee asentaa sellaisiin kohtiin, että laitos kokonaisuudessaan voidaan tyhjentää. Ilmaukset asennetaan kaikkiin paikkoihin, joihin ilmaa voi jäädä (vaikka suunnitelmissa ei erikseen olisi paikkoja osoitettu). Ilmanpoistimena käytetään esimerkiksi sulkuventtiiliä 3713503 ja automaattista ilmanpoistinta 4162210. Ilmanpoistimena muualla käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tulpataan. Ilmanpoistoventtiilit tuodaan niin alas, että ilmaus voidaan suorittaa lattialta korkeus noin 2,0 m. Tyhjennysventtiileinä käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tulpataan. Mittarit Lämpömittarit ovat paikallisia lämpömittareita joiden mitta-alue on 0...120 astetta. Mittarin lukematarkkuuden tulee olla vähintään 1 aste. Mittarit ovat pilarimittareita (tarkastettuja) 4511022. Painemittarit 0 6-10 bar.
Laitosselostus 15/32 Painekokeet Liitoksien tiiviyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osalta paineastiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaa ennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 0,6 MPa ja koeaika yksi tunti. Laitoksesta on kytkettävä irti laitteet jotka eivät kestä koepainetta, joita ovat esim. paisuntasäiliöt. Putkiston huuhtelu Lämpöjohdot on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan edustajan/valvojan läsnäollessa. Huuhtelu suoritetaan vedellä. Huuhtelusta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan. Huuhtelu toistetaan niin monta kertaa että hyväksytty lopputulos saavutetaan. 2.5 SIA- sisältö SIA- töiden sisältö on seuraavanlainen. Urakoitsija toimittaa uuden sähkökeskuksen sekä valvonta-alakeskuksen lämpölaitostilaan paikalleen asennettuna. Paikallinen sähköyhtiö toimittaa mittarin. Syötön kytkentä sähkökeskukseen kuuluu urakkaan. Urakkaan kuuluu täydentävien piirikaavioiden ja sähkö/vak -keskuslayoutin laatiminen sekä muiden vaadittavien dokumenttien laadinta. Urakoitsija johdottaa ja kytkee kaikki sähköä tarvitsevat laitteet. Kaikki lämpökeskustoimintoihin tarvittavat kytkennät ja SIA komponentit sijoitetaan lämpölaitosrakennukseen. Ohjauskomponentit asennetaan lattialla seisovaan keskuskaappiin. Automaatiokeskuksen yhteyteen rakennetaan myös muu lämpökeskuksen vaatima pääkeskusosuus. Lämpökeskukselle asennetaan erillinen sähkömittarointi. Lämpökeskustoiminnot liitetään rakennettavaan automaatiojärjestelmään, joka voidaan valvoa ja ohjata lämmöntuottaja/operoijan omalla järjestelmällä etänä tai paikallisesti lämpölaitosrakennuksesta. Syöttökaapeli tuodaan maassa lämpölaitoksen perustuksen läpi rakennuttajan työnä. Kohteeseen tuodaan 3x80 A sähköliittymä. Laitoksen sähkönkäytön huipuksi on arvioitu n. 30 kw. Yksityiskohtainen SIA toteutus esitetään loppupiirustuksissa. Mm. seuraavia lisätietoja/toimenpiteitä urakassa huomioitavaksi: - Varavoima -aggregaatin syöttö lämpölaitokseen ulkoseinässä, varustettuna syötön suunnanvaihtimella
Laitosselostus 16/32 Urakoitsija saattaa sähköistyksen ja automaation käyttökuntoon ja osallistuu käyttöönottoon ja vastaa ohjelmoinnin ja järjestelmän toimivuudesta. Urakkaan kuuluu laite-erittelyssä (suunnitelma-asiakirja) merkityt kohdat. 2.6 Prosessilaite -sisältö Toimituksen sisältö on seuraavanlainen. Toimitukseen kuuluu täydellinen, itsenäisesti toimimaan kykenevä lämpölaitos, joka on mitoitetulta teholtaan 400 kw ja sisältää integroidun polttoainevaraston. Kattilaan asennetaan haketta käyttävä poltinlaitteisto. Seuraavat järjestelmäosat kuuluvat vähintään toimitukseen: - hakesäiliön tilavuus vähintään 40m3 - jäännöshappi ohjaus - savupiippu CE-merkitty, HST-terästä ( vähintään 20 metriä pitkä, halkaisija 200 mm.) - savukaasupuhdistin + savukaasuimuri - paineilmanuohous, sisältäen kompressorin - etäohjausmahdollisuus - hälytyskeskus - automaattisytytin - öljypoltin kattilaan istutettuna tai erillinen öljykattila kytkettynä rinnan KPA-kattilaan (varajärjestelmän ratkaisu toimittajan valittavissa, polttoaineena KPO) - öljysäiliö 1500 l - tuhka-astia 2 m3 - varavoiman syöttömahdollisuus sähkökatkojen varalle varustettuna vaihtokytkimellä (manuaalinen) - UPS (valvontajärjestelmän, verkkoyhteyden käynnissäpito) - energiamittaus kokonaisenergiantuotannolle - kattilan paineluokka 6 bar, max käyttölämpötila +150 C. - laitoksen runkorakenne CE-hyväksytty Tilat Toimitetaan tehdasvalmiina TAI rakennetaan paikalla n. 40-50 m2 lämpölaitosrakennus asemapiirroksessa esitetylle tontille/alueelle, jonka sisään asennetaan kaikki päälämmöntuotantoyksikön tarvitsemat prosessilaitteet, sähkö- ja automaatiokeskukset, LVI-tekniikan laitteet. Lämpölaitoksen yhteyteen rakennetaan polttoaineen vastaanotto ja varastointitilat, joista polttoaine syötetään kattilalle. Lisäksi laitoksen ulkopuolelle sijoitetaan toisiotuhkaruuvi, tuhkasäiliö ja savupiippu (20-25 m). Lämpölaitoksen sijoittuminen alueelle on esitetty liitteessä: Asemapiirustus. Lämpökeskuksen runko on teräsrakenteinen (CE-hyväksytty) ja se valmistetaan esim. RHS -putkesta. Asennetaan Parocin (tai vastaava) sandwich -elementit, joiden eristevilla
Laitosselostus 17/32 toimii niin palo- kuin lämmöneristeenä (paloturvallisuusluokka EI60). Paneelin paksuutena käytetään tyypillisesti 100mm. Laitoksen väri rakennuttajan ohjeen mukaan. Lämpökeskukseen rakennetaan katto, jonka kaltevuuskulma on tyypillisesti n. 15. Katto tehdään peltikattona (esim. Rautaruukin Pural-sarja). Katto on oltava avattava, polttoaineen syöttötavan vuoksi. Lämpölaitosrakennuksen alustava 2D/3D layout on esitetty suunnitelmassa. Lopullinen layout esitetään toimittajan laitostoimituksen mukaan loppupiirustuksissa. KPA-Kattila Kattila koostuu tulipesästä, teräksisestä jalustasta/tuhkatilasta, konvektiosta ja vesitilasta. Poltin asennetaan kattilan tulipesään tehtyyn aukkoon. Kattila varustetaan konvektio-osan ohituspelleillä, jolla mahdollistetaan korkea hyötysuhde ja järjestelmän laaja tehonsäätöalue. Lisäksi kattila varustetaan paineilmatoimisella automaattinuohouksella, jolloin konvektio-osa pitää nuohota manuaalisesti käsin noin 1-4 kertaa vuodessa. Kattila varustetaan savukaasupuhdistin ja puhallin kokonaisuudella. Puhdistettava savukaasu johdetaan puhdistinosan jakokammion kautta puhdistimen sykloneille, joissa lentotuhka erottuu savukaasusta keskipakoisvoiman avulla tuhkakouruihin, mistä tuhka siirretään päätuhkasäiliöön. Savukaasupuhallinta ohjataan taajuusmuuttajalla, jota säädetään perustuen tulipesän alipainemittaukseen. Alipaineasetusarvo riippuu pellettipolttimen käyntitilasta. Tuhkanpoisto Automaattinen tuhkanpoisto toteutetaan poistamalla muodostunut tuhka kattilan tulipesän pohjalta tuhkaruuvilla, jolla tuhkat siirretään tuhkan varastoruuville ja edelleen tuhkasäiliöön. Tuhkan poistojärjestelmä varustetaan tilavuudeltaan n. 2 m³:n tuhkasäiliöllä. Säiliö on oltava varustettu etukuormaajaan sopivilla kiinnikkeillä. Paineilmanuohous Biokattilan konvektio-osaan rakennetaan automaattinuohousjärjestelmä. Siihen kuuluu venttiilit, paineakut ja paineilmakompressori. Nuohous käynnistyy ohjauslogiikan käynnistämänä aseteltuina kellonaikoina. Myös manuaalikäynnistys on mahdollista.
Laitosselostus 18/32 Paineilmajärjestelmään asennetaan ilmankuivain, jotta tiivistynyt ilmankosteus ei pääse aiheuttamaan korroosiota venttiileissä. Esim. Nuohousjärjestelmän valmistaja: OKR Cleaning Kompressorin valmistaja: Atlas Copco Ilmankuivaimen valmistaja: Atlas Copco 2.7 Vesijohtolaitteet Vesijohto tuodaan laitokseen (VRU/MRU) PEM40, jossa LAT kytkee sen paisunta/täyttölinjaan sekä vesipisteille. Vesilaitos toimittaa vesimittarin, jolle (LAT) jättää varauksen vesisyöttöön. Laitostilaan tulee 1 kpl rst-vesiallas ja hana, jossa pesuletkuliitin. 2.8 Viemärilaitteet Viemäriputki tuodaan laitokseen (VRU/MRU), jossa (LAT) kytkee sen laitoksen viemärilinjaan. Viemäröinti rakennetaan laitokseen siten, että pesualtaalta, lattiakaivolta ja tyhjennysyhteiltä kootaan V75 putki, joka kytketään lattian läpi tuotuun viemärilinjaan. 2.9 Ilmanvaihto Kattilahuoneeseen rakennetaan ilmanvaihto lämmön poistamiseksi. Poistoilmapuhallin poistaa kattilahuoneen yläosasta lämpöä. Puhallin käynnistyy ja sammuu termostaatin ohjaamana. Kattilahuoneen korvausilma järjestetään esim. erillisellä jousi-pelti sulkulaitteella varustetulla korvausilmaluukulla tai synkronoidulla tuloilmapuhaltimella. Kattilahuoneen ilmanvaihto ei saa vaikuttaa kattilan painetasoon tai palamistapahtumaan. 2.10 Putki- ja laite-eristykset Urakkaan kuuluvat niihin sisältyvien putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustuksien osoittamassa laajuudessa. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976 ja SFS 3978.
Laitosselostus 19/32 Eristämättä jätetään: - säätö- ja sulkuventtiilit - pumput - säiliöiden ja laitteiden arvokilvet - näkyviin asennettavat lyhyet vesijohtojen jako- tai kytkentäjohdot joiden koko on 15 mm tai pienempi Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan täsmentää työselityksen määräyksiä. Eristetyypit Putkisto, osa Eriste Sarja tai Päällyste Paikka tyyppi paksuus Kaukolämpöjohdot Aa 25 12 Lämmitys-, ja lämminvesijohdot Aa 24 Kylmävesijohdot Ac 21 Eristeiden ja päällysteiden määritys on standardin SFS 3976 mukainen. Aa Mineraalivillakouru, K4, K5/SFS 3976. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Ac Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru S3/SFS 3976. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista, kiinnitys kuumasaumaamalla. 6 Paloluokiteltu (I/I) PVC-muovilevy 12 Alumiinilevy SFS 2585 AlMn1 H16 K Höyrysulku 2.11 Asennus Kiinnitys ja kannatus Urakoitsija suorittaa kiinnitystyössä tarvittavat poraukset kustannuksellaan. Kiinnitystarvikkeet, kuten kiilapultit ym. kuuluvat urakkaan. Putkijohtolaitteet:
Laitosselostus 20/32 Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä 240127/240129, DN 50 ja isommat putket putkipidikkeillä 240490/240492 ja kierretangolla kannatuskiskoon tai kiilapulteilla rakenteisiin. Alakattotiloissa putkilinjojen kannatuskiskona voidaan käyttää reikäkiskoa 240455. Eristämättömät putket kiinnitetään putkipidikkeillä 240129 tai 240130. Kannatusrakenteiden tulee olla tehdasvalmisteisia, mallia Toimex Oy tai vastaava, materiaali sinkitty teräs. Rinnakkain kulkevien vaakajohtojen kannatusteräkset kiinnitetään yhteiseen muototeräkseen. Kupariputkien kannakkeiden on putkea koskettavalta osalta oltava kuparia. Asennustyö Putkilaitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Putkistoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, että kaikkien laitteiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista. Avattavia liitoksia ei kuitenkaan saa käyttää sellaisissa paikoissa, joihin laitoksen valmistuttua ei pääse käsiksi rakenteita rikkomatta. Erityisesti asennustyössä on huomioitava seuraavaa: - Putkien ja tarvikkeiden varastointi työmaalla saa tapahtua ainoastaan asianmukaisissa varastotiloissa ja telineissä - Putkien on oltava ensiluokkaisia ja puhtaita sisä- ja ulkopinnoiltaan. - Putket katkaistaan leikkurilla, jotta lastuja ym. epäpuhtauksia ei pääse putken sisälle. - Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista - Työaikana eri työvaiheiden jälkeen avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä esim. muovilevykansilla. 3 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET 3.1 Yleisesti Laitos varustetaan DDC -säätö- ja valvontajärjestelmällä tämän työselostuksen ja suunnitelmapiirustusten laajuudessa. DDC -säätö- ja valvontajärjestelmästä käytetään jatkossa nimitystä järjestelmä. Järjestelmän rakenne, laitteistoyksiköiden määrä ja tiedonsiirtoyhteydet on esitetty järjestelmäkaavioissa (PI-kaavio).
Laitosselostus 21/32 Urakoitsijan (LAT) tulee tarjouksessaan soveltaa suunnitelmia siten, että esitetyt toiminnot ja tiedonsiirtoliittymät toteutuvat ja kaikki tarvittavat komponentit ja ohjelmistot sisältyvät tarjoukseen, vaikka niitä ei suunnittelijan kaavioissa yksityiskohtaisesti esiintyisikään. Järjestelmä rakentuu: - valvomolaitteista (paikallisvalvomo ja kaukovalvomo) - itsenäisestä vapaasti ohjelmoitavasta alakeskuksesta - viestinsiirtoyhteydestä alakeskuksen ja erillisten mittausyksiköiden (mm. energiamittaus) välillä - etähallintayksiköistä - mittaus- ja säätölaitteista (anturit, toimilaitteet, erilliset termostaatit tms.) Järjestelmän kapasiteetti ja laajennettavuus: Alakeskuksessa tulee olla laajennuskapasiteettia 10%. Piste- ja alakeskus laajennukset on voitava toteuttaa siten, että ne eivät aiheuta merkittäviä keskeytyksiä muutettavan järjestelmän osan toimintaan eivätkä lainkaan keskeytyksiä järjestelmän niihin osiin, joita ei muuteta. Järjestelmä: Lämpölaitoshuone varustetaan valvonta-alakeskuksella. Järjestelmä tulee liittää Luumäen energian hälytyspäivystysjärjestelmään sekä etähallintajärjestelmään kiinteällä tai 4G -etähallintayhteydellä. (modeemi ja tarvittavat oheislaitteeet kuuluvat urakkaan), urakkaan kuuluu tarvittavien valvomo-ohjelmien- ja grafiikkakaavioiden laatiminen myös aluevalvomoon. Järjestelmä varustetaan omalla paikallisvalvomolla (kosketusnäyttö tms.), valvomo sijoitetaan lämpölaitostilaan. 3.2 Valvomolaitteet Valvomotietokone Paikallisvalvontaan tulee voida käyttää tablet-tietokonetta tai kannettavaa tietokonetta. Tulee voida: - suorittaa ON-OFF ja analogiaohjauksia - lukea mittauksia, hälytyksiä ja käyttötiloja
Laitosselostus 22/32 - lukea ja muuttaa alakeskuksen ohjelmoituja tietoja kuten säätöpiirien parametrejä, rajaarvoja ja aikaohjelmia. Käsipäätteen/käyttönäppäimistön avulla tehtävät toiminnot tulee tapahtua ONLINE tilassa. Toiminnot eivät saa häiritä alakeskuksen eikä viestinsiirtoverkon toimintaa. Tietokoneen tyypin ja tehon tulee urakoitsijan määritellä järjestelmän kapasiteettivaatimusten mukaisesti. Keskusyksikköön sisältyy myös oheislaitteiden ja tiedonsiirtoverkoston sovituselektroniikka, skandinaavinen näppäimistö, ohjausalusta tai kosketusnäyttö. Grafiikkanäyttönä käytetään vähintään 10 -värimonitoria. Värimonitoria käytetään järjestelmän käyttämiseen sekä prosessikaavioiden, sijaintipiirustusten, yms. kuvien ja käyttöohjeiden esittämiseen. Kuvatallentimena käytetään valvomotietokoneen (VAK -yhteydessä) kovalevyä, jonka tallennuskapasiteetti on mitoitettava järjestelmän kokonaislaajuuden mukaisesti. Tiedonsyöttö- ja varmuustallennuslaitteena käytetään USB -tikkua. Massamuistina käytetään valvomotietokoneen kovalevyä, josta tilaajan muille sovellutusohjelmille varataan tilaa vähintään 50 Gt. Verkkoliitäntä on varustettava UPS-laitteella. UPS:n tulee kyetä pitämään järjestelmä pystyssä 120 minuuttia sähkökatkoksen sattuessa. UPS-ohjelmiston avulla ennen virran loppumista akuista ohjelmisto sulkee avoimet tiedostot ja ajaa sen reaaliaikaiseen käyttötilaan sähkökatkoksen jälkeen. Valvomotietokone toimitetaan varustettuna käyttöjärjestelmällä ja valvontajärjestelmän perusohjelmistolla, joka kattaa työselostuksessa ja PI-kaaviossa eritellyt ohjelmistotoiminnot. Mikäli järjestelmän laajentaminen alakeskuksia tai pisteitä lisäämällä edellyttää lisäohjelmistojen hankintaa, on tästä ehdottomasti mainittava tarjouksessa, muutoin ohjelmien katsotaan sisältyvän tämän urakan laitetoimitukseen. Toimitukseen tulee sisältyä kaikki perusohjelmiston versiopäivitykset järjestelmän takuuaikana Valvomon oheislaitteet Valvomoon asennetaan järjestelmäkaavioissa esitetyt oheislaitteet. Valvomotietokoneeseen tulee olla liitettävissä seuraavat oheislaitteet/-väylät: - hälytys -tiedonsiirto Hälytysloki
Laitosselostus 23/32 - hälytysten on jäätävä muistiin Raporttiloki - järjestelmästä on voitava tulostaa pdf-tiedostoon esim. menoveden lämpötila halutulta ajalta. Muita seurattavia arvoja ovat mm. vesivirtaama (kaukolämpö). teho, kumulatiivinen energiamäärä Hälytysten jälleenantolaitteet Hälytysten jälleenanto tapahtuu aina valvontatietokoneen välityksellä. Hälytyksen jälleenanto tapahtuu siten, että modeemi soittaa tai välittää verkon välityksellä verkkoon liitettyyn tekstihakulaitteeseen (GSM), johon välittyy selväkielinen hälytysviesti. Tähän toimintoon tarvittavat valvomolaitteet ja ohjelmistot sisältyvät laitetoimitukseen. Tiedonsiirto Tiedonsiirron tulee olla digitaalista, sarjamuotoista ja varmistettua tiedonsiirtoa. Järjestelmään tulee sisältyä tiedonsiirtoa valvova ohjelmisto, joka paljastaa tiedonsiirron häiriöt. Havaitut häiriöt ja niiden sijainti ilmaistaan hälytyksellä. Häiriö on oltava ohjattavissa jatkohälytysjärjestelmään tms. Modeemit Modeemin tulee olla ulkoinen 4G-modeemi. Ohjelmisto Järjestelmän normaali käyttö, käskyt, kyselyt ja ohjelmointi tapahtuu grafiikkakuvista kosketusnäytön/näppäinpaneelin avulla. Käyttäjän yhteydenotto valvontakohteeseen tulee tapahtua selkeästi ja helppokäyttöisesti esim. puumaisesti rakentuvien kaavioiden avulla tai käyttäjätunnuksen avulla niin, ettei käyttäjän tarvitse muistaa järjestelmän yksittäisiä pisteosoitteita. Käskytys tulee olla niin toteutettu, että suorituskäskyt saavat toteutua vasta kun piste- ja toimenpidevalinnan jälkeen on painettu erillistä suorituskäskypainiketta. Toimenpiteen ja sen toteutumisen tulee näkyä monitorilla. Aika- ja käyttöohjelmiin liitettyjen kojeiden tulee seuraavan vuorokauden alkaessa palautua automaattisesti omalle ohjelmalleen, mikäli kojetta on välillä ohjattu käsikäyttöisesti käyttöohjelmasta poiketen. Järjestelmän käyttötoimenpiteiden suoritusmahdollisuuksien tulee olla käyttäjätunnuksella rajattu vähintään neljään tasoon esim. seuraavasti:
Laitosselostus 24/32 - päivystystaso, jolla voidaan suorittaa hälytys- ja käyttötilanteiden sekä mittausarvojen tulostuspyynnöt - käyttäjätaso I, jolla voidaan lisäksi suorittaa ryhmätulostuksen ja raporttien tulostuspyynnöt sekä suorittaa manuaaliset käyttötilaohjaukset - käyttäjätaso II, jolla voidaan lisäksi suorittaa käyttöohjelmien päivitykset ja raja-arvojen muutokset - ohjelmistotaso, jolla voidaan tehdä kaikkia ohjelmamuutoksia ja lisäyksiä. Valvomotietokoneen ohjelmiston latauslaitteena käytetään USB-asemaa tai 4G-verkkoa. Hätätilanteiden jälkeinen ohjelmiston uudelleen lataus tapahtuu valvomotietokoneen kovalevyltä. Ohjausten, hälytysten ja mittaustietojen päivittyminen ei täydelläkään kapasiteetilla saa tarpeettomasti hidastaa järjestelmän käyttöä ja toimintaa. Järjestelmään tulee kuulua itsediagnostinen vianilmaisujärjestelmä, joka paljastaa laitteistojen, tiedonsiirtoon ja ohjelmistoon tulleen vian laadun ja sijainnin. Havaitut viat ja käyttöhäiriöt ilmaistaan valvomotietokoneen näytössä ja kirjataan hälytyslokiin. Järjestelmän perusohjelmiston rakenteen on oltava modulaarinen niin, että ohjelmiston käyttöönotto, käyttö, muuttaminen ja laajentaminen on selväpiirteistä ja joustavaa. Mikäli ohjelmiston lisäys tai muuttaminen edellyttää erillisiä ohjelmistotyökaluja, sisältyvät ne urakkaan. Grafiikkakaavioiden laatimiseen ja käyttöönottoon tarvittavat ohjelmistot sisältyvät urakkaan. Kapasiteetti ja laajennettavuus Järjestelmä rakennetaan ja ohjelmoidaan pistetaulukoissa ja säätökaavioissa määriteltyyn käyttöasteeseen tämän työselityksen vaatimusten mukaisesti. Toimitusvaiheen käyttöohjelmisto toteutetaan säätökaavioissa ja ohjelmaluettelossa määriteltyyn laajuuteen. Piirustuksissa ja työselityksessä esitetyt varaukset huomioidaan vain tilavarauksena asennuspohjassa ja ala-asemaprosessorin piste-/ korttikapasiteetissa. Järjestelmällä tulee kyetä toteuttamaan kaikki ohjelmaluettelossa mainitut käyttöohjelmat ilman erikseen hankittavia ohjelmistoja. Automaattiset tulostukset Järjestelmän tulee tulostaa (pdf) automaattisesti: - hälytykset, paluut normaalitilaan ja hälytyksen kuittaukset - mittausten raja-arvojen ylitykset ja paluut normaalitilaan - kokonaismäärien raja-arvojen saavuttamiset
Laitosselostus 25/32 - viat valvomotietokoneessa, oheislaitteissa, alakeskuksissa ja tiedonsiirrossa sekä paluut normaalitilaan - toistuvin aikavälein pyydetyt tulostukset, esim. trend-rekisteröinti - toistuvasti määrättyinä aikoina tulostettavat tilasto- ja energiaraportit Automaattiset tulostukset tapahtuvat valvontakirjoittimilla tulostuslajin mukaisesti: - hälytykset ja paluu normaalitilaan hälytys -pdf-tiedostoon - raportit ja tilailmoitukset tms. raportti pdf-tiedostoon Pyydetyt tulostukset Pyydettäessä saatavia tulostuksia ovat: - optimointi- ym. käyttöohjelmien tulostusraportit - yksittäisten valvontapisteiden tilatiedot - ryhmätulostukset - energiamäärät - raportit - selväkielitekstit (esim. toimintaohjeet) - Käyttöohjelmien listaukset ohjelmatyypeittäin, käytössä olevat ohjelmat, niihin liittyvät kojeistot ja ohjelmaparametrit - pistetunnuslistat Pyydetyt tulostukset ohjataan ensisijaisesti valvomotietokoneen näytölle. Käyttötoimenpiteiden selventämiseksi ja täydentämiseksi tulee järjestelmän generoida mm. seuraavat näytöt päätteelle: - päiväys ja kellonaika - kojeistojen ja pisteiden selväkieliset nimitykset ja senhetkiset käyttötilanteet / oloarvot tunnusvalinnan jälkeen - tehdyn toimenpiteen toteuttaminen - mittaus- ja kokonaismääräpisteiltä oloarvon lisäksi asetellut raja-arvot - käyttötoimenpiteitä helpottavat opastusnäytöt kuten listaus ko. käyttötilanteessa valittavissa olevista komennoista jne. Graafiset tulosteet Urakoitsija ohjelmoi valmiiksi järjestelmään kaaviokuvat rakennuttajan antamien piirustusten ja ohjeiden mukaisesti hyväksyttäen ne rakennuttajalla ennen lopullista tallennusta kuvamuistiin. Kuvamuistina käytetään valvomotietokoneen kovalevyä. Järjestemään on voitava ohjelmoida vähintään 200 kpl kaavioita. Prosessi- ym. kaavioiden yhteydessä esitetään vallitsevat prosessitiedot, kuten käyttötilat, mittausarvot, hälytykset ja säädettävien toimilaitteiden asennot (AO:n oletusarvo). Kun
Laitosselostus 26/32 prosessista lasketaan hyötysuhdetta, tehoa, virtausta, keskiarvoa tai vastaavaa tulee myös näiden tietojen esiintyä prosessikaavioissa. Prosessiarvojen tulee uusiutua tarkoituksenmukaisin (tarvittaessa 5 sekunnin välein) väliajoin. Kaavioihin on merkittävä selvästi kojeiston numero, palvelualue ja sijainti sekä säätökaavion tms. numero. Mikäli kojeistoon liittyy jatkoaika- tai varolaitteiden kuittaustoimintoja tms. tulee nämä sijoittaa siten, että käyttötoimenpiteet on mahdollista suorittaa kuvasta käsin. Säätöpiirien toimintaan liittyvät kompensointikäyrät esitetään kaaviokuvissa ja käyrien taitepisteiden arvojen asettelu on voitava suorittaa prosessikaaviossa (tai apukuvassa). Säätöpiirien toimintaselostukset esitetään toimintakaavioon liittyvässä apukuvassa. Mikäli kojeiden ohjausperusteena käytetään laskennallisia arvoja tulee ko. arvon näkyä kaaviossa. Prosessikaavioissa käytetään värejä havainnollistamaan mm. seuraavia seikkoja (esimerkkivärit suluissa): koje käy 1/1 (vihreä), koje käy ½ (keltainen), koje seis (valkoinen), hälytystila (punainen), mittausarvo (keltainen), asetusarvo (sininen). Kuvat saadaan esille valvomotietokoneella olevasta kuvaluettelosta tai näppäimistöltä tehdyillä käskyillä. Lisäksi kaaviot tulee linkittää toisiinsa siten, että kaaviosta toiseen siirtyminen voi tapahtua osoittamalla hiirellä jatkokuvan symbolia. Kaaviohierarkiasta tulee urakoitsijan laatia kirjallinen esitys, joka hyväksytetään tilaajalla ennen ohjelmointityön aloittamista. Kuvien laadinta ja muuttaminen tulee tapahtua ON-LINE tilassa valvomotietokoneen monitorilla selkeitä ja helppokäyttöisiä käskyjä käyttäen. Toimitukseen tulee sisältyä kaikki kuvien laadinnassa tarvittavat ohjelmistot. Järjestelmän keräämiä kulutus-, historia- ym. tietoja esitetään taulukkomuodossa lukuarvoina ja sen lisäksi graafisesti diagrammiesityksinä. Diagrammiesitys tulee voida tulostaa tiedostoon. Ainakin seuraavat raportit tulee voida tulostaa graafisesti: - tuotantoseurantaraportit - trendiseuranta 3.3 Alakeskus Rakenteelliset vaatimukset:
Laitosselostus 27/32 Alakeskuksen tulee olla mikroprosessoripohjainen ja vapaasti ohjelmoitava sekä toimia täysin itsenäisesti kaikkien ohjelmien osalta. Alakeskus on toimitettava sisäisesti valmiiksi kytkettynä käsittäen seuraavat komponentit: - prosessoriyksikkö I/O-piireineen - relekortit releineen - virta- ja varaenergianlähteet - viestinsiirron sovitusyksiköt - riviliittimet ja johdinkourut - lukittavat alakeskuskotelot - käyttöjärjestelmät, ohjelmointikielet ja sovellutusohjelmisto Alakeskuslaitteet tulee koteloida kaappimallisiin, tehtaalla valmiiksi pintakäsiteltyihin, seinälle tai jalaksille asennettaviin, IP34 suojausluokan teräslevykoteloihin. Koteloiden ovien tulee olla saranoituja ja irrotettavalla avaimella lukittavia. Oviin asennetaan sisäpuoliset taskut alakeskuskohtaisia piirustuskansioita varten. Alakeskuskoteloiden laitteet tulee ryhmitellä järjestelmällisesti ja riittävän väljästi siten, että kytkennät ja huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa vaivatta. Alakeskuskoteloon sijoitetaan myös tarvittavat apulaitteet. Koteloissa tulee olla johdinkokoja vastaavat riviliittimet kaikkia kytkettäviä johtimia varten. Riviliittimet tulee numeroida ja asentaa kojeittain ryhmiteltyinä riviliitin kiskoon. Riviliittimien tulee olla katkaistavia. Alakeskuksien sisäiset johtimet tulee asentaa kannellisiin johdinkouruihin. Alakeskuksissa tulee olla pistorasia sähkötyökaluille. Alakeskuksen liitynnät Alakeskukseen liitettävien viestien ja tehonsyötön osalta asetetaan seuraavat vähimmäisvaatimukset: Ohjaukset - kaksiasento-ohjaukset kojeistoille ja valaistuksille; kosketinkesto 2 A, 230 VAC - jatkohälytystä varten ohjaus; kosketinkesto 2 A, 230 VAC - suhteellinen toimilaiteohjaus oikosulkukestoinen jänniteviesti 0-10 V DC - 10 V DC, kyettävä ohjaamaan rinnan vähintään viisi erillistä toimimoottoria Käyttötila- ja hälytysindikoinnit: - indikointi avautuvalta tai sulkeutuvalta potentiaalivapaalta koskettimelta Mittaukset - mittausviestit 4-20 ma, 0-1 V DC, 2-10 V DC ja vastusanturit Kokonaismäärä mittaukset pulssilähettimiltä: - laskentataajuus 0...20 pulssia sekunnissa - pulssin kesto vähintään 10 msekuntia
Laitosselostus 28/32 - pulssitieto tulee voida saada avautuvalta ja/tai sulkeutuvalta, potentiaalivapaalta koskettimelta Alakeskuksen tehonsyöttö : - syöttöjännite 230 V/50 Hz/10 A
Laitosselostus 29/32 Perustoiminnot Käyntiohjaukset Järjestelmän tulee voida antaa kaksi tai useampi asentoisia (käy-seis) käyntiohjauksia, jotka voivat olla sekä pito- että pulssityyppisiä. Suhteelliset ohjaukset Suhteellisia ohjauksia tulee voida käyttää toimilaitteiden säätöohjauksiin sekä ulkoisiin asetusarvo-ohjauksiin. Käyttötilavalvonta Käyttötilatiedot otetaan suoraan kojeistojen tilailmaisukoskettimilta, jolloin niillä ilmaistaan kojeistojen todellinen käyttötila. Käyttötilatieto on voitava saada joko avautuvalta tai sulkeutuvalta koskettimelta, jolloin ohjelmallisesti määrätään kumpi tieto vastaa kojeiston käy- ja vastaavasti seis -tilaa. Hälytysvalvonta Hälytykset on voitava indikoida joko kosketinhälytyksinä tai ohjelmallisesti käyttötila, lämpötila tms. Pisteisiin liittyen. Kullekin hälytykselle tulee voida ohjelmoida viive 0-3600 s, jonka jälkeen aktiivisena ollut hälytystieto vasta tulkitaan hälytykseksi ja lähetetään edelleen sekä käytetään mahdollisiin lukitus, ym. toimintoihin. Jokainen hälytyspiste on voitava lukita ohjelmallisesti minkä tahansa järjestelmään liitetyn muun pisteen tilaan (esim. pumpun käyttötila). Hälytys sallitaan vasta, kun kyseinen lukituspiste on halutussa tilassa (esim. ylärajahälytys sallitaan vain kojeen käydessä). Kosketinhälytykset Kosketinhälytykset otetaan potentiaalivapailta hälytyskoskettimilta (jäätymissuojatermostaatti, suodatinvahti jne.). Hälytys on voitava indikoida sekä avautuvalta että sulkeutuvalta koskettimelta. Ohjelmalliset hälytykset Ohjelmallisia hälytyksiä ovat mm. ristiriitahälytykset ja raja-arvohälytykset. Ristiriitahälytys toteutuu, jos kojeen käyttötila poikkeaa järjestelmän viimeksi antamasta ohjauskäskystä. Raja-arvohälytykset ovat mittaus-, määrämittaus- tai laskentasuureisiin liittyviä hälytyksiä, jotka aktivoituvat suureen ylittäessä tai alittaessa asetetun hälytysrajan. Hälytysrajat tulee voida ohjelmoida kiinteiksi tai riippuviksi jostain muusta suureesta (ns. liukuva raja-arvo).
Laitosselostus 30/32 Mittaukset Järjestelmään tulee voida liittää lämpötila-, kosteus-, paine-ero-, kokonaismäärä ym. mittauksia käyttäen kohdassa "Alakeskuksen liitynnät" määriteltyjä mittausviestejä. Jokaisen mittauksen osalta on kompensoitava mahdollisen linjavastuksen vaikutus. Alakeskuksien sovellusohjelmat Sovellusohjelmien tulee rakentua valmiiksi testatuista ohjelmamoduuleista, jotka yhdistetään toimiviksi kokonaisuuksiksi järjestelmän toteutusvaiheessa laadittavien pääohjelmien avulla. Sovellusohjelmien tulee voida käyttää lähtötietoinaan mitä tahansa järjestelmän pistettä ja ohjelmien on voitava ohjata mitä tahansa järjestelmään liitettyä pistettä. DDC säätöohjelmat Säätöohjelmien käytettävissä tulee olla valmiiksi testatut ohjelmamodulit. Säätöpiirien viritysparametrien ja asetusarvojen tulee olla käyttöpäätteeltä käsin aseteltavissa olevia ohjelmaparametrejä. Aikaohjelmat Aikaohjelmilla suoritetaan järjestelmään liitettyjen ohjauspisteiden käy/seis -ohjaukset. Kunkin aikaohjelman tulee sisältää käynnistys- ja pysäytysaikoja jokaiselle viikonpäivälle. Lukitukset ja pakko-ohjaukset Alakeskuksella on voitava toteuttaa ohjelmallisia logiikkaohjauksia, kuten sekvenssiohjaukset, lukitukset, pakko-ohjaukset jne. Logiikkaohjelmien piiriin on voitava liittää mikä tahansa järjestelmän fyysinen tai ohjelmallinen piste. Nämä toiminnot on oltava toteutettavissa alakeskustasolla. Alakeskuksen toimintojen diagnostiikkaohjelmisto Alakeskuksiin tulee sisältyä niiden toimintaa valvovat ohjelmistot, jotka paljastavat alakeskuksessa ja niihin liitetyissä antureissa esiintyvät toimintahäiriöt. Havaitut häiriöt ilmaistaan hälytyksellä. 3.4 Kenttälaitteet Kenttälaitteiden ja niiden suojakoteloiden tulee olla korroosiosuojattua ja pintakäsiteltyä materiaalia sekä malliltaan ja kiinnitykseltään asennuspaikkaansa soveltuvia.
Laitosselostus 31/32 3.5 Mittaukset Lämpötila Lämpötilamittauksiin tulee käyttää ominaiskäyrältään lineaarisia vastuslanka- tai vastuselementtiantureita, esim. Pt100, NTC, Ni1000 tai Ni500. Anturin mittauspiirissä ei saa olla releitä tms., jotka esimerkiksi likaantuessaan aiheuttavat merkittäviä ylimenovastuksia. Vesianturit tulee asentaa suojataskuihin. Paine/Paine-ero Paine/paine-eromittauksiin tulee käyttää kalvorakenteisia ja lämpötilakompensoituja standardiviestilähettimiä (0...10 V DC, 4...20 ma jne.). Toimilaitteet Säätöpiireihin liittyvien toimilaitteiden tulee olla elektronisia standardiviesteillä ohjattavia (2...10 tai 0...10 V DC tms) ja käsiohjauslaitteella varustettuja. Sulkuvoimien tulee olla riittävät kyseisiin olosuhteisiin asennetuille venttiileille. Toimilaitteen asento tulee olla luettavissa. Toimilaitteiden nopeudet on valittava ohjattavan osaprosessin säädettävyysvaatimusten mukaisesti. Säätöventtiilit Säätöventtiilien tulee olla istukkamallisia. Säätöventtiilien sisäinen ominaiskäyrä on tasaprosenttinen. Nimelliskooltaan yli 50 mm:n liitettävien venttiilien tulee olla laippaliitäntäisiä. Sulkupintojen ja karan tulee olla ruostumatonta terästä. Rakennepaineen on oltava 1,6 Mpa ja rakennelämpötilan 150 C. Osoittavat mittarit Asteikon halkaisi-jan on oltava vähintään 60 mm. Tuntoelimen pituuden on oltava vähintään 200 mm. Mittarit asennetaan helposti luettavissa olevaan asentoon sekä mahdollisimman vähän tärisevään paikkaan.
Laitosselostus 32/32 3.6 Kaapelointi ja kytkennät Säätö- ja valvontalaitejohdotukset ja kytkennät (230 V) sekä muihin urakoihin kuuluvien laitteiden kaikki kytkennät kuuluvat kokonaistoimitus-urakkaan. Urakoitsija kytkee johdot toimittamiinsa laitteisiin. 3.7 Luovutusasiapaperit, käyttöohjeet ja koulutus Urakoitsijan tulee toimittaa rakennuttajalle ohjausten/tilatietojen periaatepiirikaaviot ja kaapeleiden tyypit, ohjelmien virtauskaaviot ja -listaukset. Urakoitsija toimittaa käyttäjän käsikirjan suomenkielisenä. Käyttökoulutukseen tulee sisältyä teoria ja käytännönopetusta järjestelmän käytöstä kahtena eri ajankohtana yhteensä 8 h. 3.8 Yhteensopivuus Urakoitsijan laatima/kokoama automaatiojärjestelmä tulee olla yhteensopiva Luumäen energian käyttämienn järjestelmien kanssa. Järjestelmällä tulee olla paikkakunnan/maakunnan alueella toimiva huolto ja ylläpitotoiminta. Lahdessa 17.6.2016 ONE1 Oy Lauri Malinen