Kunnanvaltuusto 132 14.12.2015 Kunnanhallitus 7 11.01.2016 Perusturvalautakunta 25 09.03.2016 Kunnanhallitus 100 18.04.2016 Valtuustoaloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen ym. 75/00.02.00/2016 Kunnanvaltuusto 14.12.2015 132 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Vihreiden valtuustoryhmä jättivät seuraavanlaisen valtuustoaloitteen 14.12.2015 kokouksessa: " Aloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen sekä pitää voimassa nykyinen suhdeluku varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksessa Mäntsälän Vasemmistoliitto, Demarit ja Vihreät ja muut allekirjoittajat haluavat panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja siksi pidämme hyvänä, ettei ensi vuoden talousarviossa ole vähennetty päivähoidon määrärahoja. Varhaiskasvatus on vaikuttava keino lisätä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä ja on yksi parhaista keinoista ehkäistä huono-osaisuutta ja ongelmien periytymistä sukupolvelta toiselle. Maan hallitus on päättänyt romuttaa lasten tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Jatkossa oikeus kokopäiväiseen päivähoitopaikkaan olisi vain kokoaikaisesti työskentelevien, päätoimisesti opiskelevien tai päätoimisesti yrittäjinä toimivien lapsilla. Lisäksi kasvatetaan päiväkotien ryhmäkokoja sekä korotetaan päivähoitomaksuja. On todella hienoa, että vuonna 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki korostaa varhaiskasvatusta lapsen oikeutena. Hallituksen lakiesitys on tämän lain vastaista. Aloitteen tekijöiden mukaan on surullista, että lasten perusoikeudet joutuvat joustamaan hallituksen lyhytnäköisen leikkauspolitiikan takia. Kunnat voivat kuitenkin edelleen päättää itse, miten varhaiskasvatuksen järjestävät. Mahdolliset leikkaukset kohdistuisivat lapsiin, perheisiin ja naisvaltaisen alan työntekijöihin. Se kiihdyttäisi ihmisten eriarvoistumista jo ennen kouluikää. Ryhmäytyminen vaikeutuu, lapsi ei pysty luomaan kiinteitä ystävyyssuhteita, päiväkotiryhmän vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaisi hallitsemattomaksi jopa aikuiselle, lapsista puhumattakaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä tukee se tutkittu tieto, että perheiden mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan jo varhain, jos saadaan lähes koko ikäluokka varhaiskasvatuksen piiriin. Mäntsälässä on paljon pieniä päivähoitoyksiköitä, joissa ryhmän kasvattaminen ei olisi mahdollistakaan
Esitämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä sekä ryhmäkohtaisen lapsimäärän pidettävän nykyisellään eli yli 3 - vuotiaiden ryhmässä seitsemän (7) lasta / kasvatushenkilö. Mäntsälässä 14.12.2015 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Sosialidemokraattien valtuustoryhmä Vihreiden valtuustoryhmä Päätös: Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus 11.01.2016 7 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus lähettää aloitteen perusturvan toimialan valmisteltavaksi. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan. Perusturvalautakunta 09.03.2016 25 Lainsäädäntö 1. Varhaiskasvatuslaki Eduskunta hyväksyi 15.12.2015 lain varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Laki tulee voimaan 1.8.2016. Lain muutoksen myötä jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuminen vastaa ko. subjektiivista oikeutta. Varhaiskasvatusta on lain mukaan järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lain mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osa-aikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Vanhemman jäädessä työttömäksi lapsen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kahden kuukauden ajan. Laki varhaiskasvatuslain muutoksesta mahdollistaa ennen 1.8.2016
voimassa olleiden säännösten nojalla tehtyjen paikkapäätösten kumoamisen ja uudelleen päättämisen. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan kuitenkin säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muutetun lain voimaan tullessa muuttuu. (Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta 108/2016) Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen tarpeen alkamista. Jos varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta ei ole ennakoitavissa ja paikan tarve johtuu työllistymisestä, opiskelusta tai koulutuksesta, tulee paikkaa hakea niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin varhaiskasvatuksen tarve alkaa. 1.8.2016 varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien tulee hakea sitä siis maaliskuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi perusteet varhaiskasvatusoikeuden rajoittamiselle osa-aikaiseksi sekä kaikki sen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet tulisi olla päätettynä kunnassa mahdollisuuksien mukaan jo alkuvuodesta. 2. Laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Laki astuu voimaan 1.8.2016 alkaen. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta, jolla on oikeus varhaiskasvatuslain 11 a :n 1 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen ja kustakin lapsesta, jolla on oikeus saman lain 11 b :n 2 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen, 64,28 euroa kalenterikuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 173,74 euroa kalenterikuukaudessa perheen kustakin sellaisesta lapsesta jonka vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä lapsesta on edelleen oikeus tämän momentin mukaiseen yksityisen hoidon tukeen kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Oikeus 173,74 euron suuruiseen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan on myös perheen lapsen vanhemman tai muun huoltajan sellaisen osa-aikaisen työssäkäynnin, väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan toimen ajalta, jolloin lapsella on oikeus yli 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen, tai jos lapsella on kunnan päätöksellä todettu varhaiskasvatuslain 11 a :n 4 momentin mukainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen (Laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta, 4 ). Edellä 4 :n tarkoitetun varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaan päätöksen lapsen oikeudesta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen tekee kunta. Kuntalisä yksityisen hoidon tuesta 20h/viikko osalta tulee määritellä uudelleen 1.8.2016 alkaen. Em. ehdotus tehdään perusturvalautakunnalle kevään aikana. Ilman kuntalisää perheet eivät taloudellisesti pysty
käyttämään yksityistä palvelua Mäntsälässä ja Pornaisissa. 3. 1.8.2016 voimaan astuva muutos asetus lasten päivähoidosta: Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 6 :n mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden (aikaisempi asetuksen sanamuoto: enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden). Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa olla vähintään yksi kelpoisuuden omaava henkilö (alle 3-vuotiaiden osalta ei muutosta). Asetus koskee sekä kunnallista että yksityistä varhaiskasvatusta. Valtuustoaloite: Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunta säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen sekä pitää voimassa nykyisen suhdeluvun yli 3- vuotiaiden ryhmissä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksessa. Varhaiskasvatusoikeuden sekä henkilöstön ja lasten suhdeluvun muutosten arviointia Mäntsälässä: Mäntsälässä oli lokakuussa 2015 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa kokopäiväisesti joka päivä 15 ja osaviikkoisesti 40 sellaista lasta, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Lukuihin ei sisälly yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Näihin lukuihin eivät sisälly myöskään lapset, joilla varhaiskasvatus on jo nyt lausunnon mukaan tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai muutoin lapsen edun mukaista (11 a, 3-4 mom.). Nämä lapset ovat siis varhaiskasvatuksessa kunnan eri päiväkodeissa koko Mäntsälän alueella. Heidän siirtämisensä yhteen päiväkotiin samaan ryhmään ei ole mahdollista muutetun lain mukaisesti ilman vanhempien suostumusta. Kotona olevat vanhemmat ovat valinneet kasvavassa määrin varhaiskasvatuksen palveluista kerho-ja avoimen toiminnan. Osaviikkohoidossa olevista lapsista osa oli varhaiskasvatuksessa lakimuutoksen mukaisen 20 t viikossa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli Mäntsälässä lokakuussa 2015 922 lasta. Päiväkodin yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien kasvattaminen nykyisestä 21:stä 24 lapsen (8/1 suhdeluvun mukaiseksi) ryhmiksi on mahdollista Mäntsälässä vain osassa lähinnä uusimmissa päiväkodeissa. Voimassa oleva rakennuslupa ei mahdollista lapsilukumäärän kasvattamista 8/1 suhdeluvun mukaiseksi. Tilamitoitus, tilojen rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus, eikä sisäilman laatu salli lapsilukumäärän kasvattamista 8/1 suhdeluvun mukaiseksi. Tarkennetut laskelmat esitetään valtuustoseminaarissa 7.3. ja toimitetaan sen jälkeen lautakunnan jäsenille. Varhaiskasvatuksessa suunnitellaan parhaillaan millaisia vaihtoehtoja pystytään tarjoamaan kunnan eri alueilla olevissa päiväkodeissa huomioiden lakimuutokset sekä tilojen asettamat reunaehdot. Samalla arvioidaan uudelleen perhepäivähoidon varahoidon järjestäminen
huomioiden tila- ja henkilöstöresurssit sekä lapsen mahdollisimman yhtenäinen kasvatus-ja oppimispolku päiväkodeissa. Toimeenpano: Valtuusto päättää kuntatasolla varhaiskasvatuslain ja asetuksen muutosten toimeenpanosta, johon sisältyy käsittelyssä oleva valtuustoaloite. Perusturvalautakunta päättää yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamisesta. Lain toimeenpanossa kunnalle on annettu laaja harkintavalta arvioida lapsen subjektiivinen oikeus silloin, kun huoltajat eivät ole työssä kokoaikaisesti tai opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Seuraavassa esitetään vaihtoehtoja 1.8.2016 voimaan tulevan varhaiskasvatuslain 11 a :n toimeenpanolle: Vaihtoehto 1: Varhaiskasvatuslaki toimeenpannaan 1.8.2016 alkaen siinä muodossa kuin se on annettu. Kunnan on tarjottava vanhemmille vaihtoehtoja 20 h:n varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi (20 h/vko). Lain mukaan vaihtoehtoja tulee olla vähintään kaksi. Kunta saa päättää osapäiväisen ja viikkoisen varhaiskasvatuksen toteutuksesta joko päivittäisenä osapäiväisenä tai kahtena tai useampana päivänä järjestettävänä osaviikkoisena varhaiskasvatuksena. Mikäli perhe valitsee osaviikkoisen varhaiskasvatuksen, kunta tekee (Mäntsälässä viranhaltija) yksilökohtaisen päätöksen päivistä. Tämän lisäksi hoitopaikka ei saa muuttua päiväkotihoidossa huoltajan/lapsen tarpeiden ja perheen tilanteiden muuttuessa ilman huoltajan suostumusta. Ns. subjektiivisen oikeuden rajoittaminen 1.8.2016 alkaen edellyttää kuntatasoista linjausta lain toimeenpanossa. Lain toimeenpanossa kunnalle on annettu laaja harkintavalta arvioida lapsen subjektiivinen oikeus silloin, kun huoltajat eivät ole työssä kokoaikaisesti tai opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden määrittely (yli 20h) tapahtuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa yhdessä lapsen vanhemman/vanhempien tai huoltajan/huoltajien kanssa. Toimeenpano edellyttää tiivistä perhekohtaista palvelumuotoilua, jossa otetaan huomioon lapsen ja perheen tilanne silloin, kun huoltajat eivät työskentele tai opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Arvioitaessa laajemman, yli 20 h kestävän varhaiskasvatuksen tarvetta, huomioidaan mm. seuraavaa: - huoltajan kuntoutus tai muun vastaava syy - työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen - lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia laajempi varhaiskasvatus on muutoin lapsen edun mukaista
Perusturvajohtajan päätösesitys: - perusteena voi lisäksi olla huoltajan fyysisen, psyykkisen terveydentilan ongelmat, päihteiden käyttö - jos perheeseen syntyy samalla kertaa useampi lapsi, keskonen, vammainen tai sairas lapsi - jos huoltaja tai lapsi on pitkäaikaissairas tai vammainen - maahanmuuttajuus - lapsen kouluvalmiuksien tai ryhmässä toimimisen taitojen harjaannuttaminen Arvioitaessa laajempaa varhaiskasvatustarvetta, toimitaan kasvatuskumppanuus periaatteiden mukaan, jolloin lapsen etu määrittelee ensisijaisesti laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen. Lakimuutoksen mukaan viranomaisella on perustelluista syistä aina mahdollisuus pyytää huoltajilta selvitys (todistukset) laajemman varhaiskasvatusoikeuden edellytyksistä 11a, 5 mom.). Vaihtoehto 2: Varhaiskasvatuslain muutosta 1.8.2016 (11 a ) ei toimeenpanna vaan toteutetaan lakia nykyisessä muodossa (1.8.2015 11 a ) eli ei rajoiteta 20 h/viikossa laajempaa varhaiskasvatusta. Toimeenpano: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen muutos Koska varhaiskasvatuslaki ja päivähoitoasetus koskevat myös yksityistä varhaiskasvatusta, noudattavat yksityiset palveluntuottajat myös kunnan tekemiä linjauksia. Näin lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan. Perusturvalautakunta päättää yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrän 20 h/vko osalta. Seuraavassa esitetään vaihtoehtoja 1.8.2016 voimaan astuvan päivähoitoasetuksen toimeenpanolle: Vaihtoehto 1 Päivähoitoasetuksen muutos toimeenpannaan 1.8.2016 alkaen Asetus otetaan käyttöön niiltä osin kuin se on mahdollista huomioiden mm. tilojen asettamat rajoitteet. Vaihtoehto 2 Päivähoitoasetuksen muutosta ei oteta täysimääräisesti käyttöön Päivähoitotilat eivät mahdollista lapsiryhmien suurentamista (ks. aiempi teksti) ja tehokkuutta haetaan mm. sijoittamalla lapsia tilapäisesti suhdeluvun 8/1 mukaisesti uusiin päiväkoteihin, mikäli tilat sen mahdollistavat ja kysyntä niin vaatii. Tällöin ei palkata lisähenkilöstöä. Vaihtoehto 3 Päivähoitoasetuksen muutosta ei oteta lainkaan käyttöön. (Valmistelija/lisätietoja: varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman, puh. 040 314 5734)
Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että 1. Mäntsälän kunta toteuttaa järjestämässään varhaiskasvatuksessa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen 15.12.2015 hyväksytyn varhaiskasvatuslain muutoksen määrittämällä tavalla 1.8.2016 alkaen. 2. Mäntsälän kunta toteuttaa samaa periaatetta myönnettäessä lapsen yksityisen hoidon tuen kuntalisää. 3. Mäntsälän kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa ei oteta kategorisesti käyttöön 1.8.2016 voimaan astuvan päivähoitoasetuksen 6.n mukaista lasten ja henkilöstön suhdeluvun muutosta 1/8. Varhaiskasvatuspäällikön päätöksellä voidaan harkinnanvaraisissa tapauksissa kasvattaa ryhmäkokoa lapsia päiväkotiin sijoitettaessa ottaen huomioon ryhmän lasten tarpeet (esim. saman perheen sisarusten saamiseksi samaan päiväkotiin) ja ikärakenne sekä toimintatilojen riittävyys ja toiminnallisuus. Pääsääntöisesti päivähoitoasetusta sovelletaan siten, että yli 3-vuotiaiden ryhmissä toteutetaan edelleen lasten ja henkilöstön nykyistä suhdelukua 1/7. 4. Asiassa seurataan omia ja muiden kuntien kokemuksia rajoituksista, ja asiaa käsitellään tarvittaessa uudelleen. 5. Tämä pykälä tarkistetaan kokouksessa. Käsittely: Varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman esitteli asiaa kokouksessa. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Timo Leino esitti, että ei oteta käyttöön 1.8.2016 voimaan astuvan varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistamaa päivähoito-oikeuden rajausta sekä säilytetään lasten ja henkilöstön suhdeluku 1/7. Jäsen Lavikainen kannatti Leinon esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä ja ehdotti kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannatti 7 jäsentä (Aarrelampi, Ekonen, Ikonen, Kippilä, Liljavirta, Virtanen ja Ylimartimo) ja jäsen Leinon esitystä kannatti 4 jäsentä (Anttonen, Lavikainen, Leino ja Liu). Päätös: Äänestyksen jälkeen perusturvalautakunta päätti hyväksyä esittelijän esityksen äänin 7-4. Kunnanhallitus 100 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus on käsitellyt omana pykälänään 14.3. ko.asian ja valtuusto 21.3., jolloin asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Kunnanhallituksen aiempi päätösesitys valtuustolle oli perusturvalautakunnan esityksen mukainen. Kunnanhallitus on 11.4.2016 kokouksessaan antanut päätösesityksen 25.4.2016 kokoontuvalle valtuustolle ja päätösesitys oli edelleen aiemman mukainen.
Kunnanhallitus toteaa vastauksena valtuustoaloitteeseen, että asia on käsitelty erillisenä pykälänä perusturvalautakunnassa, kunnanhallituksessa sekä lopulta päätösasiana 25.4.2016 kunnanvaltuustossa. Aloitteen käsittely saatetaan valtuustolle tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan.