VASKILUODON VOIMA OY KAASUTUSLAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Sivu 1 (30) YHTEYSTIEDOT: Hankkeesta vastaa Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7, 65170 Vaasa, puhelinvaihde (06) 323 4311 Yhteyshenkilö Vaskiluodon Voima Oy:ssä: Mauri Blomberg, mauri.blomberg@pvo.fi, puh. (06) 3234 250 Hankkeen tekninen asiantuntija: Petri Vesanto, petri.vesanto@novox.fi, puh. (09) 859 6889, 050-517 6268 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomainen on Länsi-Suomen ympäristökeskus Ympäristötalo, Koulukatu 19, PL 262, 65101 Vaasa, puhelinvaihde (06) 367 5211 Yhteyshenkilö Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa: Ympäristöneuvos Esko Räsänen, esko.rasanen@ymparisto.fi, puh. (06) 367 5207 Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Vaskiluodon Voima Oy, Frilundintie 7, 65170 Vaasa Julkishallinnon yhteispalvelupiste, Vaasan pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa Internetissä osoitteessa: http://www.pohjolanvoima.fi/page.asp?_item_id=289 Muistutukset ja huomautukset tästä arviointiohjelmasta osoitetaan kirjallisesti yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana. Lisätietoja antavat myös: Electrowatt-Ekono Oy Electrowatt-Ekono Oy Päivi Koski Thomas Bonn paivi.koski@poyry.fi thomas.bonn@poyry.fi puhelinvaihde (09) 469 11 puhelinvaihde (09) 469 11 Ilmakuvat: Vaskiluodon Voima Oy Pohjakartat: Genimap Oy, lupa L5054/02 Vaasan kaupunki, Mittaustoimi, Lupa n:o 05/03
Sivu 2 (30) TIIVISTELMÄ Vaskiluodon Voima Oy harkitsee kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitoksen rakentamista Vaasan voimalaitoksen yhteyteen. Suunnitellussa kaasutuslaitoksessa valmistetaan polttoainekaasua, jolla korvataan osa voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Investointivalmistelun yhtenä osana suunnitellulle laitokselle tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ja -asetuksen mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Tämä arviointiohjelma koskee Vaskiluodon Voima Oy:n Vaasan voimalaitoksen yhteyteen suunniteltua kaasutuslaitosta ja siihen liittyviä toimintoja, ja se on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Länsi-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa tästä arviointiohjelmasta. Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä annetun lausunnon mukaisesti ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Suunniteltu laitos käsittää kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman, kaasutuslaitteet ja kaasunpuhdistuslaitteet. Kaasutuslaitoksen polttoaineena käytetään kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistettuja kierrätyspolttoaineita sekä mahdollisesti puhdistamolietteestä valmistettua lietepolttoainetta. Kierrätys- ja lietepolttoaine toimitetaan valmiina vastaanottoasemalle umpilavaisilla kuorma-autoilla tai konteissa erillisiltä kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksilta. Kaasutuslaitos sijoitetaan lähelle olemassa olevaa voimalaitoskattilaa. Kaasutuslaitoksessa kierrätyspolttoaine hajotetaan kaasumaisiksi komponenteiksi. Puhdistuksen jälkeen lopputuotteena on kaupallisiin polttoaineisiin rinnastettava polttoainekaasu, joka voidaan polttaa voimalaitoskattilassa. Kierrätyspolttoaineen kaasutuksessa ja kaasun puhdistuksessa ei synny päästöjä ilmaan eikä vesistöihin. Erottuvat epäpuhtaudet saadaan talteen prosessissa syntyvään tuhkaan. Tässä arvioinnissa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: Nollavaihtoehto: hanketta ei toteuteta ja Vaskiluodon voimalaitosten toiminta jatkuu nykyisellään. Vaihtoehto 1: 40 MW kaasutuslaitos. Kaasutuslaitoksessa hyödynnetään energiana vuosittain 60 000 70 000 tonnia kierrätyspolttoainetta. Tätä polttoainemäärää vastaava kuivajätemäärä on 80 000 120 000 tonnia. Kierrätyspolttoaineen kuljetuksia on keskimäärin 13 kuormaa päivässä kaasutuslaitoksen ollessa käynnissä. Vaihtoehto 2: 120 MW kaasutuslaitos. Vaihtoehto 2 edustaa laitoksen maksimikokoa. Polttoaineena on kierrätyspolttoaineiden lisäksi osittain myös yhdyskuntalietteistä valmistettu lietepolttoaine. Kaasutuslaitoksessa hyödynnetään energiana vuosittain 170 000 200 000 tonnia kierrätyspolttoainetta. Tämän lisäksi on mahdollista hyödyntää lietepolttoainetta 20 000 40 000 tonnia vuodessa. Puolet kierrätyspolttoaineesta kuljetetaan kaasutuslaitokselle maanteitse ja puolet meriteitse. Lietepolttoaine kuljetetaan maanteitse. Kaasutus-
Sivu 3 (30) laitoksen tarvitsemalla polttoainemäärällä kierrätyspolttoaineen maantiekuljetuksia on keskimäärin 19 päivässä. Mahdollisia lietepolttoainekuljetuksia on lisäksi 10 kuljetusta päivässä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaihtoehtojen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin arvioimalla mm. pöly-, haju- ja meluhaitat, kuljetusten vaikutukset, maankäytön ja maiseman muutoksiin liittyvät vaikutukset sekä työllisyysvaikutukset. Kaasutuslaitoksen vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonympäristön keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin arvioidaan huomioiden erityisesti mahdolliset rakentamisen ja käytön aikaiset meluhaitat sekä kuljetusten vaikutukset. Hankkeen avulla vähennetään kivihiilen käyttöä ja kuljetuksia. Hanke vähentää kaatopaikkatäyttöihin tarvittavaa pinta-alaa ja kaatopaikkakaasujen muodostumista. Välittömien ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien välillisten vaikutusten pääasiallinen tarkastelualue on Vaskiluodon alue sekä polttoaineen kuljetusreitit. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia vertaillaan kvalitatiivisen vertailutaulukon avulla. Tähän kirjataan havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset ympäristövaikutukset. Samassa yhteydessä arvioidaan vaihtoehtojen ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus. Arviointityön aikana tunnistetaan arvioinnin mahdolliset epävarmuustekijät sekä selvitetään mahdollisuudet ehkäistä tai rajoittaa hankkeen haittavaikutuksia suunnittelun tai toteutuksen keinoin. Arviointiselostuksessa esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostus kuulutetaan vuoden 2003 kesäkuussa. Ympäristölupa haetaan yhteysviranomaisen annettua lausuntonsa YVA-selostuksesta. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä keväällä vuonna 2004. Toteutussuunnittelu käynnistyy vuoden 2003 syksyllä, ja laitoksen rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2004 keväällä, edellyttäen että tarvittavat luvat saadaan siihen mennessä. Nopeimmillaan voidaan päästä tuotantokäyttöön vuoden 2005 loppuun mennessä.
Sivu 4 (30) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO... 6 2 YVA-MENETTELY... 6 3 HANKKEEN TAUSTAA... 7 3.1 Jätehuolto ja energiantuotanto... 7 3.2 Kaasutustekniikka... 7 4 HANKKEESTA VASTAAVA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE... 8 4.1 Hankkeesta vastaava... 8 4.2 Hankkeen tavoitteet... 8 4.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu... 9 5 HANKE... 9 5.1 Hankkeen yleiskuvaus... 9 5.2 Hankkeen rajaus... 9 5.3 Kaasutuslaitoksen sijoittuminen... 10 5.4 Vaskiluodon voimalaitoksen yleiskuvaus... 11 5.5 Kaasutuslaitoksen tekninen kuvaus... 12 5.6 Kierrätyspolttoaineen kuljetukset ja vastaanotto... 13 5.7 Tuhkan käsittely... 14 5.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin... 14 6 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 15 6.1 Nollavaihtoehto: Hanketta ei toteuteta... 15 6.2 Vaihtoehto 1: 40 MW kaasutuslaitos... 15 6.3 Vaihtoehto 2: 120 MW kaasutuslaitos... 16 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 17 7.1 Maankäyttö, maisema, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot... 17 7.2 Ilmanlaatu... 20 7.3 Melu... 21 7.4 Vesistöt... 21 7.5 Luonnonympäristö... 21
Sivu 5 (30) 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 22 8.1 Yleistä... 22 8.2 Arvioitavat ympäristövaikutukset... 23 8.3 Laaditut ja suunnitellut selvitykset... 24 8.4 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi... 25 8.5 Epävarmuustekijät ja oletukset... 25 8.6 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 26 8.7 Vaihtoehtojen vertailu... 26 9 VAIKUTUSTEN SEURANTA... 26 10 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 26 10.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo... 26 10.2 Seurantaryhmätyöskentely... 27 10.3 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus YVA-ohjelmavaiheessa... 27 10.4 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto YVA-ohjelmasta... 27 10.5 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeen ympäristövaikutuksista... 27 10.6 Arviointiselostuksen nähtävilläolo... 28 10.7 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto YVA-selostuksesta... 28 10.8 Muu tiedotus... 28 11 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT... 29 LÄHTEET... 30
Sivu 6 (30) 1 JOHDANTO Vaskiluodon Voima Oy harkitsee kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitoksen rakentamista Vaasan voimalaitoksen yhteyteen. Suunnitellussa kaasutuslaitoksessa valmistetaan polttoainekaasua, jolla korvataan osa voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Investointivalmistelun yhtenä osana suunnitellulle laitokselle tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (YVA-laki, 468/94, muutos 267/99) ja asetuksen (268/99) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Suunniteltu laitos käsittää kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman, kaasutuslaitteet ja kaasunpuhdistuslaitteet. Kierrätyspolttoaine tuodaan laitokselle valmiina erillisiltä kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksilta. Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma koskee Vaskiluodon Voima Oy:n Vaasan voimalaitoksen yhteyteen suunniteltua kaasutuslaitosta ja siihen liittyviä toimintoja. Pohjolan Voima Oy ja Vapo Oy ovat kehittäneet toimintamallin ja tekniikan, jotka toteuttavat nykyaikaisen jätepolitiikan periaatteita. Toimintamallissa kierrätyspolttoaineesta tuotetaan voimalaitospolttoaineeksi soveltuvaa puhdistettua kaasua. Kierrätyspolttoaine valmistetaan erillisissä valmistuslaitoksissa yhdyskunnissa syntyvästä kuivajätteestä, josta biojäte on erotettu syntypistelajittelulla. Kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksella erotetaan ensin kierrätettävät materiaalit, kuten metallit ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös kuitumateriaaleja. Muu osa jalostetaan helposti käsiteltäväksi ja hygieeniseksi kierrätyspolttoaineeksi. Tämän jälkeen kierrätyspolttoaine kuljetetaan voimalaitosalueella olevalle kaasutuslaitokselle, kaasutetaan ja kaasu puhdistetaan puhtaaksi polttoainekaasuksi. Kaasu korvaa voimalaitoksella fossiilisia polttoaineita. Kaasutusprosessi on suljettu, eikä siitä tule päästöjä ilmaan tai veteen. Kaasutuslaitos koostuu kaasuttimesta oheislaitteineen, joita ovat mm. kuljettimet, puhaltimet sekä poltto- ja lisäaineiden syöttö-, kaasunpuhdistusja tuhkanpoistojärjestelmät. 2 YVA-MENETTELY Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain ja asetuksen mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVAasetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan 11b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Kysymyksessä on polttoaineen valmistusprosessi. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon. Arvioinnin tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen suunnitelma kaasutuslaitoksen tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Ympäristökeskus antaa lausuntonsa tästä arviointiohjelmasta. Varsinai-
Sivu 7 (30) nen arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä annetun lausunnon mukaisesti ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. 3 HANKKEEN TAUSTAA 3.1 Jätehuolto ja energiantuotanto Yhdyskunnan toiminnassa syntyy jätettä, jonka määrää halutaan ja voidaan merkittävästi vähentää. Jätepolitiikan päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä ovat: jätteiden synnyn ehkäiseminen jätteiden kierrättäminen ja uudelleen käyttö jätteiden hyödyntäminen materiaalina jätteiden sisältämän energian hyödyntäminen turvallinen loppusijoitus hyödyntämättömälle jätteelle. Suomessa hyödynnetään vajaa 10 % yhdyskuntajätteiden energiasisällöstä. Valtakunnallisena tavoitteena on hyödyntää yhdyskuntajätteestä 70 % vuoteen 2005 mennessä. Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 tuli voimaan 1.9.2002. Se korvaa osittain valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman. Tarkistetun suunnitelman perusteluissa todetaan, että jätteiden hyödyntäminen aineena on Suomessa lisääntynyt hyvin kansainvälisen vertailun mukaan. Materiaalihyödyntämistä voidaan jatkossa lisätä lähinnä orgaanisen jätteen biologista hyödyntämistä lisäämällä. Hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää näin ollen polttokelpoisen, vaikeasti kierrätettävän jätteen energiahyödyntämisen voimakasta lisäämistä (Ympäristöministeriö, muistio 2002). Energiakäyttöön voidaan ohjata suuriakin jätemääriä, ja näin ollen energiatekniikkaa kehitetään uusille jätevirroille ja voimalaratkaisuille. Jätteen energiahyötykäytön edellytyksenä on, että sen päästöt saadaan ympäristöllisesti hyväksyttävälle tasolle. Jätteiden ja lietteiden energian hyödyntäminen voidaan toteuttaa kolmella tavalla: polttamalla varsinaisissa jätteenpolttolaitoksissa, käyttämällä poltettavaa jätettä ns. sekundaarisena polttoaineena, tai valmistamalla jätteistä tai niistä valmistetuista polttoaineista kaasua ja käyttämällä sitä polttoaineena. Jätteistä valmistettujen polttoaineiden laatu pohjautuu lähtömateriaaleihin (raaka-aineet, jätteet) sekä jätteiden syntypaikkalajitteluun. Syntypaikkalajittelun tehokkuus, lajittelujärjestelmä ja käsiteltävät materiaalit vaikuttavat polttoaineen valmistuksessa tarvittaviin yksikköoperaatioihin, joita ovat murskaus, metallien ja haitta-aineiden erotus ja muiden materiaalien talteenotto sekä mahdollinen biologinen käsittelyosuus. Lopuksi polttoaineen laatu varmistetaan systemaattisella näytteenotolla ja analyyseillä. 3.2 Kaasutustekniikka Kaasutustekniikan perusteet ovat olleet tunnettuja jo kauan ja kaasutusprosessia on käytetty kemianteollisuuden prosessien osina 1900-luvun alkupuolelta alkaen tuotettaessa esimerkiksi hiilestä ja öljyistä teollisuuden raaka-ainekaasuja. Kaupallisessa energian-
Sivu 8 (30) tuotannossa kaasutus ei ole ollut taloudellisesti kilpailukykyinen prosessi. Sen avulla on pyritty löytämään ratkaisuja, joilla voidaan tuottaa kaasua kaasuturbiinikäyttöön ja sitä kautta kaasukombivoimalaitoksiin. Tämäntyyppiset laitokset ovat kuitenkin toistaiseksi osoittautuneet käyttötaloudeltaan heikoiksi. Kaasutuksella voidaan kuitenkin uusien teknisten ratkaisujen ansiosta ja jätehuoltoon kytkettynä tuottaa kilpailukykyistä, lähinnä fossiilisia polttoaineita korvaavaa polttoainetta. Suomessa on käytössä kaksi isoa kaasutuslaitosta, jotka kaasuttavat jäteperäisiä materiaaleja energiantuotannossa käytettäväksi kaasuksi. Näistä toinen toimii Lahdessa Kymijärven voimalaitoksen yhteydessä ja toinen Varkaudessa Corenson tehtaan yhteydessä. Ensin mainitussa kaasutetaan jätepuuta, erilliskerättyä energiajätettä (lähinnä pakkausmateriaalia) sekä muovijätettä ja jälkimäisessä nestepakkausten pinnoitteena käytettyä muovia. Erona edellisiin on, että Vaskiluodon suunnitellussa kaasutuslaitoksessa toteutetaan polttoainekaasun puhdistus. Vantaalle on parhaillaan suunnitteilla kaasutuslaitos, joka toteutettaisiin Martinlaakson voimalaitoksen yhteyteen. Laitoksella on tarkoitus tuottaa puhdistettua kaasua kierrätyspolttoaineista käytettäväksi voimalaitoksen polttoaineena. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt hankkeelle ympäristöluvan joulukuussa 2002. 4 HANKKEESTA VASTAAVA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Hankkeesta vastaava Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeesta vastaavana on Vaskiluodon Voima Oy. Kaasutuslaitos on tarkoitus toteuttaa Vaasan Vaskiluodon voimalaitoksen yhteyteen. Vaskiluodon Voima Oy on perustettu vuonna 1971. Yhtiön omistavat tasaosuuksin Pohjolan Voima Oy ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy. Vaskiluodon Voima Oy omistaa Vaasassa hiilivoimalaitoksen sekä Seinäjoella turvevoimalaitoksen. Molemmat voimalaitokset tuottavat sähköä ja kaukolämpöä. 4.2 Hankkeen tavoitteet Kaasutushankkeessa jätehuolto ja energiantuotanto kytketään yhteen. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa uuteen tekniikkaan perustuva, kaupallinen laitos voimalaitospolttoaineen valmistamiseksi kierrätyspolttoaineista. Kaasutuslaitoksessa kierrätyspolttoaine hajotetaan kaasumaisiksi komponenteiksi. Puhdistuksen jälkeen lopputuotteena on kaupallisiin polttoaineisiin rinnastettava polttoainekaasu, jota voidaan käyttää voimalaitoskattilassa. Kaasu korvaa energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. Kaasutuslaitos lisää materiaalikierrätykseen soveltumattomien jätteiden hyötykäyttöä oleellisesti ja tukee näin valtakunnallisia ja alueellisia jätehuollon tavoitteita. Kaasutuslaitos vähentää myös merkittävästi jätteiden kaatopaikkasijoitusta, ja tätä kautta kasvihuonekaasu metaanin muodostumista. Kierrätyspolttoaineesta saatava polttoainekaasu muodostaa uuden uusiutuvan energialähteen, joka tässä hankkeessa korvaa kivihiiltä.
Sivu 9 (30) Biomassasisältönsä (60 80 %) ansiosta kierrätyspolttoaineista saatavan puhdistetun kaasun käyttäminen pienentää laskennallisia hiilidioksidipäästöjä. 4.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu Kaasutuslaitoksen esisuunnittelu on käynnissä. Se käsittää mm. laitoksen mitoituksen, tilavaraukset ja kierrätyspolttoaineen vastaanoton suunnittelun. Esisuunnitelman arvioidaan valmistuvan vuoden 2003 syksyyn mennessä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus suunnitellaan kuulutettavaksi vuoden 2003 kesäkuussa. Ympäristölupa haetaan yhteysviranomaisen annettua lausuntonsa YVAselostuksesta. Rakentamispäätös on tarkoitus tehdä keväällä vuonna 2004. Toteutussuunnittelu käynnistyy vuoden 2003 syksyllä, ja laitoksen rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2004 keväällä, edellyttäen että tarvittavat luvat saadaan siihen mennessä. Nopeimmillaan voidaan päästä tuotantokäyttöön vuoden 2005 loppuun mennessä. 5 HANKE 5.1 Hankkeen yleiskuvaus Arvioitava hanke on kaasutuslaitoksen rakentaminen ja voimalaitoksen polttoaineeksi soveltuvan polttoainekaasun valmistaminen kierrätyspolttoaineesta kaasutuslaitoksessa. Kaasutuslaitoksen reaktorissa kierrätyspolttoaine hajoaa kaasumaisiksi komponenteiksi, minkä jälkeen se puhdistetaan polttoainekaasuksi. Polttoainekaasu on matalalämpöarvoista kaasua, joka poltetaan voimalaitoskattilassa. Kaasutuslaitos sijoitetaan lähelle olemassa olevaa voimalaitoskattilaa. Kierrätyspolttoaineen kaasutuksessa ja kaasun puhdistuksessa syntyy tuhkaa. Puhdistusprosessissa ei synny päästöjä ilmaan eikä vesistöihin, vaan epäpuhtaudet saadaan talteen kiinteässä muodossa. 5.2 Hankkeen rajaus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan kaasutuslaitoksen ympäristövaikutukset. Hankkeeseen kuuluvat kierrätyspolttoaineen vastaanotto ja päivävarastointi, kierrätyspolttoaineen kaasutin, kaasun puhdistus sekä tuhkan pois kuljettaminen. Kierrätyspolttoaineen valmistus, kaasun poltto ja tuhkan käsittely ovat liitännäishankkeita, joiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan vain yleisellä tasolla tässä YVAmenettelyssä (kuva 5/1).
Sivu 10 (30) YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVA HANKE LIITÄNNÄIS- HANKE LIITÄNNÄIS- HANKE Kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokset Kaasutuslaitos Voimalaitos Energia- ja kuivajäte Kaasutin Kattila Kierrätys- polttoaine Savu- kaasun- puhdistukseen Talteenotetut materiaalit Liete- polttoaine Mekaaniset epäpuhtaudet Vesi Yhdyskunta- ja teollisuusliete Pohjatuhka Suodintuhka Kaasun- puhdistus Polttoainekaasu korvaa fossiilisia polttoaineita Kattilan peruspolttoaine Kuva 5/1. Hankkeen rajaus ja liitännäishankkeet. 5.3 Kaasutuslaitoksen sijoittuminen Kaasutuslaitos on suunniteltu Vaasassa sijoitettavan Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksen yhteyteen. Voimalaitoksen sijainti on esitetty kuvassa 5/2. Suunniteltu kaasutuslaitos sijoitetaan kivihiilikattilan VL2 välittömään läheisyyteen kattilalaitosrakennuksen ja rannan väliin. Laitos ei kohoa ympäröiviä voimalaitosrakennuksia korkeammalle. Kaasutuslaitoksen sijoituspaikka on esitetty kuvassa 5/3. Kierrätyspolttoaineiden vastaanottoasema ja päivävarasto sijoitetaan voimalaitosalueelle kivihiilikentän viereen ja osittain kivihiilikentän alueelle. Vastaanottoaseman ja kaasutuslaitoksen välille rakennetaan polttoainekuljetin.
Sivu 11 (30) Genimap Oy, lupa L5054/02 Kuva 5/2. Vaskiluodon voimalaitoksen sijainti. 5.4 Vaskiluodon voimalaitoksen yleiskuvaus Vaskiluodon Voima Oy rakennutti vuonna 1972 raskasöljykäyttöisen voimalaitoksen Vaskiluotoon. Voimalaitos sai nimekseen Vaskiluoto 2 (VL2). Yhtiö alkoi 1970-luvun öljykriisien jälkeen etsiä halvempia polttoainevaihtoehtoja öljylle. Näin ollen otettiin VL2:lla käyttöön uusi kivihiilikattila vuonna 1982 ja vanha öljykattila jäi pois käytöstä. Laitoksen sähköteho oli tuolloin 160 MW. Vuonna 1996 Vaskiluodon Voima Oy päätti nostaa kivihiilikattilan tehoa noin 30 % ja rakentaa VL2:lle 230 MW:n sähkötehoa vastaavan turbiinilaitoksen. Uudistettu VL2 otettiin käyttöön 1998. VL2 on ns. yhteistuotantolaitos, jossa tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Vaskiluoto 2:n laajennusprojektiin liittyen yhdistettiin vanha käytöstä poistettu raskasöljykattila takaisin 160 MW:n sähkötehoiseen turbiinilaitokseen. Tämä uusittu aikaisemmin Vaskiluoto 2 nimellä toiminut laitos sai nimekseen Vaskiluoto 3 (VL3). VL3:n omistaa PVO-Huippuvoima Oy. Vaskiluodon voimalaitoksen alueella on lisäksi Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n sähköteholtaan 38 MW:n kivihiilikäyttöinen lauhdutusvoimalaitos. Laitos on poistettu toistaiseksi käynnistysvalmiudesta.
Sivu 12 (30) Voimalaitostontilla sijaitsee myös muita eri voimayhtiöiden omistamia tuotantolaitoksia, kuten teollisuusbensiinikäyttöinen 10 MW e :n kaasuturbiini, apukattilana toimiva 12 MW pa :n höyrykattila, 73 MW pa :n dieselvoimalaitos, 30 MW pa :n öljykäyttöinen kaukolämpökattila sekä 24 MW e :n kevytöljykäyttöinen kaasuturbiini. Lisäksi alueella on hiilikenttä ja useita polttoainesäiliöitä. Kuva 5/3. Suunniteltu kaasutuslaitoksen sijainti Vaskiluodon voimalaitosalueella nuolen osoittamassa paikassa. 5.5 Kaasutuslaitoksen tekninen kuvaus Kaasuttimessa kierrätyspolttoaine hajoaa kaasumaisiksi komponenteiksi. Kaasu puhdistetaan ennen sen johtamista polttoon. Kierrätyspolttoaineen sisältämät epäpuhtaudet jäävät lähes täysin tuhkaan. Polttoainekaasun pääasialliset palavat aineosat ovat hiilimonoksidi (häkä), vety, metaani ja joukko muita hiilivetyjä. Polttoainekaasua ei varastoida laitoksella. Polttoainekaasun ominaisuuksia on verrattu taulukossa 5 1 muihin polttoaineisiin. Kaasutuslaitos kytketään yhteen VL2-kivihiilikattilan ja -turbiinilaitoksen kanssa. Kaasutuslaitoksen jäähdytyslämmöt hyödynnetään VL2:n syöttöveden esilämmityksessä ja kaasutusilman lämmitykseen käytetään mahdollisuuksien mukaan matalalämpötilaista energiaa turbiinilaitokselta.
Sivu 13 (30) Taulukko 5 1. Polttoainekaasun ominaisuuksia verrattuna muihin polttoaineisiin (POR = raskas polttoöljy). Polttoainekaasu Hiili POR Turve Puu Sidottu typpi (N); ppm (m) 2 000 7 000 7 000 21 000 4 000 10 000 30 000 1 000 8 000 Rikki (S); ppm (m) 200 400 800 8 000 1 000 500 25 000 9 500 5 000 Kloori (Cl); ppm (m) 50 200 50 2 500 200 600 30 300 Elohopea (Hg); ppm (m) 0,07 0,02 0,23 0,3 0,07 0,01 0,02 Kadmium (Cd); ppm (m) ei havaittu 0,1 1 0,5 0,1 0,1 2 Arseeni (As); ppm (m) ei havaittu 1 13 5 0,2 9 0,03 0,3 Muut raskasmetallit yhteensä; 1 80-200 80 20 100 10 220 ppm (m) (Cu+Pb+Cr+Mn+Sb+Co+Ni+V) Lämpöarvo (LHV); MJ/kg MJ/m³N 3,0 4,2 3,2 4,5 24 32 41 20 22 18 22 Kaasutuslaitoksen tuottamalla polttoainekaasulla korvataan osa hiilikattilan polttoaineesta. Kaasutuslaitoksen polttoaineena käytetään kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistettuja kierrätyspolttoaineita sekä mahdollisesti puhdistamolietteestä valmistettua lietepolttoainetta. Lietepolttoaine on puuhakkeen tai muun tukiaineen kanssa kompostikuivattua lietettä. Kierrätyspolttoaineiden energiasisällöstä 60 80 % on biohajoavaa, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästöjen kannalta neutraalia materiaalia. Tämä polttoaineosuus vähentää kattilan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä. 5.6 Kierrätyspolttoaineen kuljetukset ja vastaanotto Kierrätyspolttoaine (REF, recovered fuel) valmistetaan syntypistelajitellusta kuivajätteestä, joka koostuu pääasiassa materiaalin hyödyntämiseen kelpaamattomista pakkausmateriaaleista kuten paperista, pahvista, muoveista ja puusta. Tämä vaihe toteutetaan erillisissä kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksissa jätehuoltoalueilla Vaskiluodon alueen ulkopuolella. Suunnitellun Vaskiluodon kaasutuslaitoksen lähialueella arvioidaan olevan saatavissa noin 40 MW tehomäärää vastaava määrä kierrätyspolttoaineita. Tällöin hankintasäteenä pidetään noin 150 km etäisyyttä. Alueella toimii kaksi suurta jätteenkäsittelylaitosta, Stormossen Mustasaaressa ja Ewapower Pietarsaaressa. Näiden laitosten lisäksi alueella on vireillä hankkeita myös uusien käsittelylaitosten toteuttamiseksi. Samalla alueella muodostuu lietepolttoaineiden valmistukseen sopivia lietteitä. Lietepolttoaine on yhdyskuntien ja teollisuuden mekaanisesti ja/tai biotermisesti kuivattua lietettä, jossa on mukana kuivauksessa käytetty tukiaine (esimerkiksi puuhake). Kierrätyspolttoaineiden vastaanottoasema ja päivävarasto sijoitetaan voimalaitosalueelle kivihiilikentän viereen ja osittain kivihiilikentän alueelle. Vastaanottoaseman ja kaasutuslaitoksen välille rakennetaan polttoainekuljetin. Kierrätyspolttoaine toimitetaan vastaanottoasemalle umpilavaisilla kuorma-autoilla tai konteissa. Materiaalin vastaanotto ja päivävarastointi järjestetään siten, ettei siitä aiheu-
Sivu 14 (30) du ympäristön roskaantumista. Vastaanottoasema tullaan varustamaan riittävän tehokkaalla ilmanvaihdolla sekä pölynpoistolla. Tarvittaessa tullaan asentamaan hajuhaittojen eliminoimiseksi ilmastointijärjestelmään suodatin. Vastaanottoasema on alustavan suunnitelman mukaan teollisuushallin tyyppinen rakennus. Päivävarasto on harjakattoinen, pitkänomainen rakennus tai vaihtoehtoisesti yksi tai kaksi varastosiiloa. Kaasutuslaitoksen yhteydessä varastoitavan kierrätyspolttoaineen päivävarasto pidetään mahdollisimman pienenä. 5.7 Tuhkan käsittely Kierrätyspolttoainetta kaasutettaessa syntyy tuhkia, jotka kuljetetaan pois voimalaitosalueelta. Varsinaisessa kaasutusprosessissa muodostuu pohjatuhkaa. Kierrätyspolttoaineiden sisältämät epäpuhtaudet erotetaan kaasunpuhdistuksessa ja ne päätyvät prosessin suodintuhkaan. Pohjatuhka on hapettunutta, hyvin loppuun palanutta tuhkaa, joka sisältää jäännöshiiltä alle 0,1 %. Tuhka sisältää kierrätyspolttoaineesta peräisin olevia metalleja, joita suunnitellaan otettavaksi talteen uudelleenkäyttöä varten. Metallien talteenotto tapahtuu voimalaitosalueen ulkopuolella. Suodintuhkan jäännöshiilipitoisuuden arvioidaan olevan tasolla 5 10 %. Tuhka sisältää klooria 5 15 %, raskasmetalleja 1 3 % ja alumiinia 2 10 %. Tuhkia ei varastoida kaasutuslaitoksen alueella, vaan ne toimitetaan loppusijoitettaviksi tai laitokselle, jolla on asianmukaiset luvat niiden käsittelyyn. Tuhkien sijoitusvaihtoehdoista on vireillä ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa huomioidaan tuhkien ominaisuuksien asettamat vaatimukset sijoituspaikkojen valinnalle ja perustamistavalle. 5.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Kaasutuslaitoksen polttoaineena käytetään kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistettuja kierrätyspolttoaineita sekä mahdollisesti yhdyskuntalietteistä valmistettua lietepolttoainetta. Hankkeella on siten vaikutus ja kytkentä yhteiskunnan jätehuoltoon. Jätelainsäädäntö ja valtakunnallinen jätesuunnitelma asettavat vaatimuksia tuotteiden materiaalikierrolle sekä siitä muodostuville jätteille. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Näin voidaan vähentää loppusijoitustilan tarvetta kaatopaikoilla. Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma laadittiin vuonna 1996 (Hakola & Rautio 1996). Jätesuunnitelman mukaan kaikkien yhdyskuntajätteiden yhteinen hyödyntämistavoite on 80 % vuoteen 2005 mennessä. Tavoitteena on, että kaikesta yhdyskuntajätteestä hyödynnetään 45 % materiaalina ja 35 % energiana. Alueellista jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2002 (Koivula & Topp 2002). Vuonna 2000 on kaikkien yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste ollut 40 %, joten alkuperäinen tavoite on asetettu liian korkeaksi. Jätesuunnitelman tarkistuksessa tavoitetta tarkistettiinkin, ja se on nyt kaik-
Sivu 15 (30) kien yhdyskuntajätteiden osalta 70 % vuoteen 2005 mennessä. Palavan jätteen hyödyntämisen ongelmana on ollut yhdyskuntajätteestä valmistettujen polttoainepellettien imagosyistä hiipunut paikallinen kysyntä. Vuoden 1996 alueellisessa jätesuunnitelmassa ei yhdyskuntalietteiden hyötykäytölle ole asetettu tavoitteita. Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueen vuoden 2000 puhdistamolietteiden hyödyntämisaste oli 82 %. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoite, joka on yhdyskuntalietteiden 70 %:n hyödyntämisaste vuoteen 2005 mennessä. Kaatopaikoille puhdistamolietteitä on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella vuonna 2000 päätynyt 18 % koko lietemäärästä (Koivula & Topp 2002). Uusi Länsi-Suomen jätesuunnitelma on tarkoitus laatia vuonna 2005. Hanke tukee lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita pienentämällä voimalaitoksen kivihiilen käyttöön liittyviä hiilidioksidipäästöjä ja vähentämällä metaanipitoisen kaatopaikkakaasun määrää. 6 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Tässä arvioinnissa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: 6.1 Nollavaihtoehto: Hanketta ei toteuteta Nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta ja Vaskiluodon voimalaitosten toiminta jatkuu nykyisellään. Muita Vaskiluodon voimalaitosten tulevaisuuden kehityshankkeita ei tarkastella tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Jätteiden käsittely jatkunee Vaasan alueella nykyisellään tai jätehuoltoa kehitetään jollakin muulla näistä hankkeista riippumattomalla tavalla. 6.2 Vaihtoehto 1: 40 MW kaasutuslaitos Kierrätyspolttoaineita käyttävän kaasutuslaitoksen toteuttaminen Vaasan voimalaitoksen yhteyteen. Suunniteltu kaasutuslaitos tuottaa puhdistettua polttoainekaasua voimalaitoksen käyttöön. Laitoksen koon perusvaihtoehtona pidetään 40 MW polttoainetehoa. Kaasutuslaitos kytketään yhteen VL2 kivihiilikattilan ja turbiinilaitoksen kanssa. Kaasutuslaitoksen jäähdytyslämmöt hyödynnetään VL2:n syöttöveden esilämmityksessä ja kaasutusilman lämmitykseen käytetään mahdollisuuksien mukaan matalalämpötilaista energiaa turbiinilaitokselta. Kaasutuslaitoksen avulla korvataan osa, käyttötilanteesta riippuen 7 10 %, hiilikattilan polttoaineesta kaasulla. Kaasutuslaitoksen polttoaineena käytetään kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistettuja kierrätyspolttoaineita, joiden energiasisällöstä 60 80 % on biohajoavaa, CO 2 -neutraalia materiaalia. CO 2 -neutraali polttoaineosuus vähentää hiilikattilan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä.
Sivu 16 (30) Kaasutuslaitoksessa hyödynnetään energiana vuosittain 60 000 70 000 tonnia kierrätyspolttoainetta. Tätä polttoainemäärää vastaava kuivajätemäärä on 80 000 120 000 tonnia. Kaasutuslaitoksella käytettävä kierrätyspolttoaine valmistetaan erillisissä kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksissa Vaskiluodon voimalaitosalueen ulkopuolella ja polttoaine kuljetetaan kaasutuslaitokselle valmiina. Kierrätyspolttoaineen kuljetuksia on 40 MW kaasutuslaitoksen tarvitsemalla polttoainemäärällä keskimäärin 13 kuormaa päivässä (perävaunullinen kuorma-auto) kaasutuslaitoksen ollessa käynnissä. Kierrätyspolttoaineen päivävaraston tilavuus on noin 2 400 m 3. Kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman tilantarpeeksi on alustavasti arvioitu noin 800 m 2, jonka lisäksi varasto- ja purkupaikan sekä seulomon tilantarve on 1500 m 2. Varsinaisen kaasutuslaitoksen tarvitsema pinta-ala on noin 750 m 2. Kuljettimen tilantarve riippuu käytettävistä teknisistä ratkaisuista sekä kuljettimen sijoittamisesta. 6.3 Vaihtoehto 2: 120 MW kaasutuslaitos Toisena vaihtoehtona tarkastellaan toteutusta, jossa kaasutuslaitoksen polttoaineteho on 120 MW. Suunnitellun kaasutuslaitoksen ja Vaskiluodon voimalaitoksen hyvän hyötysuhteen ansiosta saattaa olla taloudellisesti mahdollista toimittaa Vaskiluotoon kierrätyspolttoaineita laajemmalta alueelta, mikä voisi mahdollistaa kaasutuslaitoksen toteuttamisen 120 MW tehoisena. Vaihtoehto 2 edustaa laitoksen maksimikokoa. Polttoaineena on kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistettujen kierrätyspolttoaineiden lisäksi osittain myös yhdyskuntalietteistä valmistettu lietepolttoaine. Kaasutuslaitoksessa hyödynnetään energiana vuosittain 170 000 200 000 tonnia kierrätyspolttoainetta. Tämän lisäksi on mahdollista hyödyntää lietepolttoainetta 20 000 40 000 tonnia vuodessa. Tässä suunnitteluvaiheessa oletetulla polttoainejakaumalla kierrätyspolttoaineella tuotettava teho on 110 MW, ja lietepolttoaineella vastaavasti 10 MW. Kaasutuslaitokselle tuleva kierrätys- ja lietepolttoaine valmistetaan erillisissä polttoaineenvalmistuslaitoksissa ja kuljetetaan Vaskiluotoon valmiina. Kaasu riittää korvaamaan noin 22 27 % voimakattilan kivihiilestä. Toimintatapa on samanlainen kuin vaihtoehdossa 1. Puolet kierrätyspolttoaineesta kuljetetaan kaasutuslaitokselle maanteitse, ja puolet meriteitse. Lietepolttoaine kuljetetaan maanteitse. Kaasutuslaitoksen tarvitsemalla polttoainemäärällä kierrätyspolttoaineen maantiekuljetuksia on keskimäärin 19 päivässä. Tässä vaihtoehdossa mahdollisia lietepolttoainekuljetuksia on lisäksi 10 kuljetusta päivässä (perävaunullinen kuorma-auto). Polttoainevaraston tilavuus on noin 10 000 m 3. Vastaanottoaseman ja varaston tarvitsema pinta-ala on yhteensä noin 3500 m 2, ja varsinaisen kaasutuslaitoksen tarvitsema pinta-ala on noin 2300 m 2. Voimalaitostonttia joudutaan tässä vaihtoehdossa laajentamaan mereen täyttämällä.
Sivu 17 (30) 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7.1 Maankäyttö, maisema, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot Pohjanmaan liitossa valmistellaan parhaillaan maakuntakaavaa, jonka lähtökohtana on nykyinen vahvistettu vaiheittain laadittu seutukaava. Seutukaavassa on käsitelty luonnonsuojelua ja virkistystä, asutusrakennetta ja liikennettä, luonnonvaroja ja kulttuurimaisemia sekä rantojen käyttöä. Uutena osa-alueena maakuntakaavassa tarkastellaan yhdyskuntateknistä huoltoa, joka sisältää energiahuollon, jätehuollon ja vesihuollon. Tavoitteena on saada laadituksi ensimmäinen luonnos maakuntakaavaehdotukseksi vuoden 2003 loppuun mennessä. Vahvistetussa seutukaavassa (tilanne 11.4.1995) koko Vaskiluodon läntinen osa on nykyistä taajamatoimintojen aluetta (A). Länsi- ja eteläpuoliset vesialueet ja voimalaitostontin eteläpuolella sijaitsevat maa-alueet ovat satama-aluetta, joka palvelee matkustaja- ja tavaraliikennettä ja vastaavia satamatoimintoja (LV). Vaskiluodon pohjoisosa on virkistysaluetta joka on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten (VI1). Vaskiluodon satama-alueelle on merkitty kulkevaksi laivaväylä, joka jatkuu moottoriveneväylänä Kaupunginrantaan asti. Vaskiluodon länsipuolelle on merkitty purjeveneväylä. Kuva 7/1. Ote vahvistetusta Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta.
Sivu 18 (30) Voimalaitosalue on kaupunginvaltuuston 2.3.1987 hyväksymässä osayleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alue on tarkoitettu voimalaitostoiminnalle ja sen mahdolliselle laajentamiselle/ uusimiselle. Voimalaitostontin pohjois- ja koillispuolella on Vaskiluodon osayleiskaavassa kerros- ja pientalotalovaltaista asuntoaluetta (AK, AK/S ja AP/S) ja teollisuusaluetta (T) sekä läntisellä rannalla pieni puistoalue (VP). Voimalaitostontin pohjoista rajaa pitkin kulkeva voimajohto on merkitty osayleiskaavaan. Voimalaitostontin eteläpuolella on satamaalue (LS) sekä itä- ja koillispuolella lähivirkistysaluetta (VL). Kuva 7/2. Ote Vaskiluodon osayleiskaavasta.
Sivu 19 (30) Voimalaitosalue on voimassa olevassa asemakaavassa (5.11.1970) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV-1). Osa alueesta on voimansiirto- (VS) ja osa muuntaja-aluetta (VM). Alueen eteläpuolella on satama-alue (LS), ja pohjoispuolella asuntoalue (A) sekä rannassa pieni puistoalue (PI). Kuva 7/3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Voimalaitosaluetta ympäröivät maa-alueet ovat joko matkustaja- ja tavarasatamakäytössä (eteläpuolella) tai teollisuus- ja yksityisessä asutuskäytössä. Lähin asutus sijaitsee noin 100 150 metriä koilliseen voimalaitoksesta. Vaskiluodossa on noin 800 asukasta. Lähimmät päiväkodit, koulut, terveyskeskukset, vanhainkodit yms. vaikutuksille herkät kohteet sijaitsevat 1,5 2 kilometrin päässä Vaskiluodon voimalaitoksesta (kuva 7/4). Alueelta ei tunneta muinaismuistoja, eikä se ole arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Lähin kulttuurimaisema-alue sijaitsee alueen itäpuolella (Kaupunginranta)(Pohjanmaan liitto ym. 1999).
Sivu 20 (30) Vaasan kaupunki, Mittaustoimi, Lupa n:o 05/03 Kuva 7/4. Lähimpien vaikutuksille herkkien kohteiden sijainti. 7.2 Ilmanlaatu Vaasan ilman laatuun vaikuttavat tieliikenne ja energiantuotanto. Eniten kaupungin keskustan hengitysilman laatuun vaikuttavat liikenteen pakokaasut. Kokonaispäästömäärältään merkittävimpiä yksittäisiä päästöjen aiheuttajia ovat Vaskiluodossa sijaitsevat voimalaitokset sekä Wärtsilän diesellaboratorion ja moottoritehtaan testausyksiköt, joiden toiminta on rinnastettavissa energiantuotantoon. Lisäksi kaupungin alueella on esimerkiksi hiilivetypäästöjä aiheuttavia toimintoja (painotalot, maalaamot, jakeluasemat, polttoainevarastot jne.), joista aiheutuvien päästöjen vaikutus ilmenee lähinnä laitosten välittömässä läheisyydessä. Energiantuotannossa käytetään Vaasassa pääasiassa kivihiiltä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Laitosten päästöt sisältävät esimerkiksi rikkidioksidia, hiukkasia ja typen oksideja. Liikenteen päästöt aiheuttavat erityisesti typen oksidien päästöjä sekä häkäpäästöjä. Ilman sisältämien haitta-aineiden haitallisuutta voidaan arvioida olemassa olevien ilmanlaadun ohjearvojen avulla. Tunti- ja vuorokausiohjearvot on määritelty ensisijaisesti terveysvaikutusten perusteella ja vuosiohjearvot kasvillisuusvaikutusten perusteella. Vaasan ilmanlaatu on yleensä hyvä. Ohjearvot ylittäviä pölypitoisuustasoja on esiintynyt ajoittain keväisin, kun kaduilta on poistettu talven hiekoitushiekkoja, sekä ohje-
Sivu 21 (30) arvot ylittäviä typen oksidien pitoisuuksia joskus pitkään jatkuneen tuulettoman jakson aikana talvisin. Myös ilman otsonipitoisuudet ovat ajoittain ylittäneet ilmanlaadun kynnysarvon (http://www.vaasa.fi/ymparistokeskus). Jäkälälajisto on ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan mukaan jatkuvasti köyhtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana Vaasan kaupungin alueella, etenkin keskustan tuntumassa (Raitio ym. 2002). 7.3 Melu Suunniteltu kaasutuslaitos sijoittuu teollisuusalueelle, jossa voimalaitos-, satama- ym. eri toiminnot aiheuttavat enemmän tai vähemmän ympärivuorokautista melua. 7.4 Vesistöt Vaskiluotoa ympäröivät vesialueet olivat vuosien 1994-1997 luokituksen mukaan vedenlaadultaan välttäviä. Syynä välttävään vedenlaatuun on mm. lähistöllä sijaitseva kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikka sekä Stadsfjärdeniin laskevien Laihianjoen ja Sulvanjoen kuormittava vaikutus yhdistettynä huonoon veden vaihtuvuuteen. Vaskiluodon länsipuolella vedenlaatu muuttuu nopeasti tyydyttäväksi (http://www.ymparisto.fi/tila/lsu/s10.html). 7.5 Luonnonympäristö Alueen kallioperä on gneissigraniittia (Kallioperäkartta 1:400 000). Voimalaitosalueella on maanalaisia kalliotiloja, joissa on aiemmin varastoitu öljyä. Tiloja ei nykyään käytetä ja niiden annetaan osittain täyttyä vedellä. Voimalaitosalueen maaperä muodostuu moreenista (Maaperäkartta 1:400 000). Voimalaitoksen alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin luokiteltu pohjavesialue (II-luokka) sijaitsee Sundomissa noin 5 6 kilometriä voimalaitosalueesta etelään. Lähimpänä Vaskiluotoa sijaitseva Natura 2000 alue on kolmiosainen Södra Stadsfjärden Söderfjärden Öjen, jonka lähimpänä Vaskiluotoa sijaitsevien osien etäisyys voimalaitosalueeseen on noin kilometri. Tämä Natura 2000 alue on sisällytetty Naturaverkostoon sekä lintu-, että luontodirektiivin perusteella. Lähimpänä Vaskiluotoa sijaitseva Öjenin osa-alue kuuluu myöskin vanhojen metsien suojeluohjelmaan, ja Eteläisen Kaupunginlahden perukka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Södra Stadsfjärden ja Söderfjärden muodostavat kansainvälisesti arvokkaan lintualueen, ns. IBA-alueen. Vaskiluodosta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja.
Sivu 22 (30) Genimap Oy, lupa L5054/02 Kuva 7/5. Lähimmät luonnon ja maiseman arvokohteet. 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Yleistä Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri intressiryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään kaikki oleellinen tieto ja tulokset olemassa olevasta ympäristötiedosta ja laadituista ympäristövaikutusselvityksistä. Arviointi-
Sivu 23 (30) selostuksessa esitetään myös suunnitelmat laitoksen mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi, kuten kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman järjestelyt ja meluntorjunta. Arviointiselostuksen sisällölle asetetaan vaatimuksia YVA-laissa ja -asetuksessa. Lain määrittelyn mukaan arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus laaditaan YVA-ohjelman ja ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittavien ympäristövaikutusselvitysten pohjalta. 8.2 Arvioitavat ympäristövaikutukset 8.2.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaihtoehtojen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin arvioimalla mm. pöly-, haju- ja meluhaitat, kuljetusten vaikutukset, maankäytön muutoksiin liittyvät vaikutukset sekä työllisyysvaikutukset. Tarkastelun kohteita ovat mm. kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman yleisjärjestelyt ja ilmanvaihto. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös tarvetta järjestää poistoilman suodatus. Arviointiselostuksessa tarkastellaan lisäksi mahdollisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutuksia. Laitoksen ja sen liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset arvioidaan melunlaskentamalliin perustuvalla arviolla. Arviointiselostuksessa esitetään ne ensisijaiset meluntorjuntakeinot, jotka ovat käytettävissä hankkeen melupäästöjen vähentämiseksi. Vaikutuksia ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen arvioidaan käyttäen soveltuvin osin hyväksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Hankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia palvelee myös seurantaryhmässä ja keskustelutilaisuuksissa tapahtuva vuorovaikutus. 8.2.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaasutuslaitoksesta ei aiheudu normaalikäytössä ilma- tai vesipäästöjä. Myöskään maaperään suoraan kohdistuvia päästöjä ei synny. Laitoksen tiet ja piha-alueet päällystetään ja viemäröidään tarvittavin osin. Arviointiselostuksessa kuvataan yleispiirteisesti sijoituspaikan lähiympäristössä esiintyvät luonnonarvot ja suojelukohteet. Kohteiden sijainti esitetään kartalla. Kaasutuslaitoksen vaikutuksista kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonympäristön keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin arvioidaan huomioiden erityisesti mahdolliset rakentamisen ja käytön aikaiset meluhaitat sekä kuljetusten vaikutukset.
Sivu 24 (30) Arviointityössä selvitetään heikentääkö kaasutuslaitoshanke todennäköisesti joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi lähimpien Natura-alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. 8.2.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan Kaasutuslaitoksen suunniteltu sijoitusalue on teollisuus- ja voimalaitostoiminnan aluetta. Kaasutuslaitoksen sijoittamisesta ei aiheudu maankäytön muutoksia. Maisemalliset muutokset johtuvat kaasutuslaitoksesta ja vastaanottoasemasta sekä niiden välisestä kuljettimesta. Arviointiselostuksessa kuvataan yleispiirteisesti lähialueiden maankäyttö ja maankäytölliset suunnitelmat, sekä lähiympäristön maisema ja maisemalliset erityispiirteet. Maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvokohteiden sijainti esitetään kartalla. Arviointiselostuksessa arvioidaan hankkeen vaikutuksia nykyiseen maankäyttöön sekä suhdetta suunniteltuun maankäyttöön. Maiseman ja maankäytön muutoksia arvioidaan havainnepiirrosten tai kuvasovitteiden avulla. Lisäksi arvioidaan maisemallisen vaikutuksen alue ja hankkeen aiheuttamat muutokset maiseman luonteeseen. Kaasutuslaitoksen toiminnasta syntyy kiinteää jätettä. Kaasuttimessa muodostuu pohjatuhkaa ja kaasunpuhdistusprosessissa suodintuhkaa. Selostuksessa arvioidaan muodostuvien tuhkien laatua (kuten kaatopaikkakelpoisuutta) ja määrää sekä esitetään näiden jätteiden käsittelyn periaatteita. 8.2.4 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeen avulla vähennetään kivihiilen käyttöä ja kuljetuksia. Hanke vähentää kaatopaikkatäyttöihin tarvittavaa pinta-alaa ja kaatopaikkakaasujen muodostumista. Nämä hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset esitetään arviointiselostuksessa. 8.3 Laaditut ja suunnitellut selvitykset Kaasutuslaitoksesta on tekeillä tai suunniteltu arvioinnin aikana tehtäväksi mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman ja sen liikennejärjestelyjen suunnittelu Kaasutus- ja kaasunpuhdistusprosessin mitoitus, jossa hyödynnetään mm. Vantaan Martinlaakson vastaavantyyppisen kaasutuslaitoksen suunnittelun yhteydessä tehtäviä kokeita Ympäristöriskien tarkastelu Selvitys hankkeen mahdollisista vaikutuksista Natura-alueisiin ja luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeellisuudesta
Sivu 25 (30) 8.4 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi Hankkeen vaikutusten arviointi keskittyy Vaskiluodon voimalaitosalueen ympäristöön. Välittömien ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien välillisten vaikutusten pääasiallinen tarkastelualue on Vaskiluodon alue (kuva 8/1). Muiden välillisten vaikutusten osalta tarkasteltavana vaikutusalueena on voimalaitokselle johtava tiestö, mahdolliset kierrätyspolttoaineen valmistuslaitosten sijoituspaikat sekä tuhkan sijoituspaikat. Välittömät vaikutukset keskittyvät voimalaitoksen alueelle sekä läheisille asutusalueille noin puolen kilometrin etäisyydellä. Genimap Oy, lupa L5054/02 Kuva 8/1. Välittömien vaikutusten tarkastelualue (merkitty ympyrällä). 8.5 Epävarmuustekijät ja oletukset Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että arviointia joudutaan tekemään yleispiirteisten hankesuunnitelmien pohjalta. YVA-lain mukaan hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä tämän lain mukaisessa arviointimenettelyssä, ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Saatavilla olevien tai muodostettavien lähtötietojen tarkkuus vaihtelee. Hankkeesta ei ole vielä laadittu yksityiskohtaisia suunnitelmia esim. kierrätyspolttoaineen vastaanottoaseman teknisistä ratkaisuista. Myöskin kaasuttimen käyttämät raaka-ainemäärät, samoin kuin vastaanottoaseman päivävaraston suuruus ovat alustavia. Näin ollen myös lisääntyvän liikenteen määrää ei voida aivan tarkasti arvioida. Laitoksen toimivuutta on testattu koelaitoksella, joten tiedot esim. syntyvän tuhkan määrästä ja laadusta tulevat tarkentumaan myöhemmin. Kaikkien edellisten osalta saadaan kuitenkin lisää tietoa arviointityön edetessä laitoksen suunnittelun ja teknisten toteutustapojen tarkentuessa.
Sivu 26 (30) Arviointityön aikana tunnistetaan mahdolliset epävarmuustekijät mahdollisimman kattavasti sekä arvioidaan niiden merkitys vaikutusarvioiden luotettavuudelle. Nämä asiat kuvataan arviointiselostuksessa. 8.6 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Hankkeen avulla tuotettavan polttoainekaasun käyttö voimalaitoksella vähentää uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hanke itsessään toimii jätteiden haitallisten vaikutusten vähentämiskeinona vähentäen kaatopaikalle menevän jätteen määrää sekä varastointi- ja loppusijoitustilan tarvetta. Samalla lisätään jätteiden hyötykäyttöä. Arviointityön aikana selvitetään mahdollisuudet ehkäistä tai rajoittaa hankkeen haittavaikutuksia suunnittelun tai toteutuksen keinoin eri vaihtoehtojen kohdalla. Selvitys lieventämistoimenpiteistä esitetään arviointiselostuksessa. Suunnittelussa pyritään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamiseen tuotannossa ja tämän ympäristöhaittojen vähentämisessä. 8.7 Vaihtoehtojen vertailu Eri vaihtoehtojen vaikutuksia vertaillaan kvalitatiivisen vertailutaulukon avulla. Tähän kirjataan havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin, ympäristövaikutukset. Samassa yhteydessä arvioidaan vaihtoehtojen ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus. 9 VAIKUTUSTEN SEURANTA Arviointiselostuksessa esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi, jota tarkennetaan lupahakemusvaiheessa ja joka täsmentyy ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Tarkkailussa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristölle haitallisten aineiden esiintymisen ja ainevirtojen seurantaan. 10 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Yhtenä YVA-menettelyn keskeisenä tavoitteena on edistää hankkeesta tiedottamista ja parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn tiedotus- ja osallistumissuunnitelma on esitetty seuraavassa YVA-menettelyn vaiheita noudatellen. Sivulla 28 olevassa kuvassa 10/1 on esitetty alustava YVA-menettelyn aikataulu. 10.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo Länsi-Suomen ympäristökeskus ilmoittaa arviointiohjelman vireilläolosta YVAohjelman luovuttamisen jälkeen. Vireilläolosta ilmoitetaan Vaasan kaupungin ilmoitustaululla sekä alueen pääsanomalehdissä (Pohjalainen, Vasabladet).