Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 1 11.04.2016 Itä-Suomen yliopiston hallitus Aika 11.04.2016, 09:15-14:05 Paikka Tieteiden talo, Sali 401, Kirkkokatu 6, Helsinki Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Ryyynänen-Karjalainen toiminnanjohtaja, puheenjohtaja 1-9 Lea Kiander Jaakko johtaja, varapuheenjohtaja 1-9 Karjalainen Tero hallintoamanuenssi 1-9 Mäki Jarno opiskelija 1-9 Pihlajamäki Jussi professori 1-9 Pulkka Juho opiskelija 1-9 Punta Eeva toimitusjohtaja 1-9 Riekkinen Wille emerituspiispa 1-9 Rosti Tomi tietoasiantuntija 1-3, 6-9 Tolvanen Matti professori 1-9 Rintamäki Petri johtava lakimies, sihteeri 1-9 Valmistelijat: Mönkkönen Jukka rehtori 1-9 Puhakka Jaakko akateeminen rehtori 1-9 Meriläinen Tuomo hallintojohtaja 1-9 Filppula Markku dekaani 1-4 Paavonsalo Matti talousjohtaja 1-9 Makkonen Soili kehitysjohtaja 1-9
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 2 (15) Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä esityslista 4 3 Tilinpäätös 2015 5 4 Pidemmän aikavälin talouden tasapainottamisen vaatima 6 rakenteellinen kehittäminen 5 Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja Savonia 11 ammattikorkeakoulun välinen strateginen kumppanuussopimus 6 Lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille 12 7 Tilannekatsaukset 13 8 Muut asiat 14 9 Kokouksen päätös 15
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 3 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 1 11.04.2016 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen.
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 4 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 2 11.04.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä esityslista Hallintojohtosäännön 25 :n mukaan Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään neljä arkipäivää ennen kokousta, ellei hallintoelin ole osaltaan toisin päättänyt. Hallintojohtosäännön 26 :n mukaan Yliopiston monijäseniset toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Kokouskutsu on toimitettu hallituksen jäsenille viikkoa ennen kokousta. Esitys: Päätös: Todetaan kokouksen olevan laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Hyväksytään esityslista. Hallitus päätti, että jäsen Tomi Rosti on esteellinen osallistumaan asiakohtien 4 ja 5 käsittelyyn hallintolain (434/2003) 28 :n 1 momentin 2-kohdan (avustus- ja edustusjäävi) ja 5-kohdan (yhteisöjäävi) perusteella sekä 7-kohdan (esteellisyyttä koskeva yleislauseke) mukaan. Muilta osin esityksen mukainen.
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 5 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 3 11.04.2016 Tilinpäätös 2015 Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin mukaan hallituksen tehtävänä on mm. päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös. Yliopistolain 22 :n 4 momentin mukaan yliopistokollegion tehtävänä on mm. vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. Yliopistolain 65 :n 4 momentin mukaan Hallituksen on tehtävä tilinpäätöksen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Itä-Suomen yliopiston tasekirja vuodelle 2015 jaetaan hallituksen jäsenille erillisenä liitteenä. Yliopiston hallitus on hyväksynyt 6.9.2012 kokouksessaan periaatteen, että täyden valtakirjan varainhoidossa olevien varojen nettotuottoa rahastoidaan jatkossa vuosittain. Tämä tapahtuu tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siirtona tilikauden ylijäämästä taseeseen perustettuun vapaaseen rahastoon. Menettely on katsottu tarkoituksenmukaiseksi sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen vaikean ennustettavuuden takia. Vapaan rahaston pääoma on huomioitu ensimmäisen kerran vuoden 2014 talousarvion laadinnassa. Esitys: Hallitus päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2015 tasekirjan sekä esittää sen vahvistettavaksi yliopistokollegiolle. Hallitus tekee päätökset yliopiston tuloksen käsittelystä. Hallitus esittää, että tilintarkastuskertomukseen pyydetään tilintarkastajien lausuma tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille tarkastetulta tilikaudelta. Päätös: Hallitus päätti 1. hyväksyä ja allekirjoittaa liitteenä 1 olevan vuoden 2015 tasekirjan; 2. esittää vuoden 2015 tasekirjan yliopistokollegiolle vahvistettavaksi ja että tilikauden tulos 9 295 239,63 euroa jätetään omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämä-tilille. Vuoden 2015 ylijäämästä esitetään rahastoitavaksi 2,2 milj. euroa siirtona tilikauden ylijäämästä taseen vapaaseen rahastoon tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Rahastoidulla summalla varaudutaan kattamaan vastaava määrä vuoden 2017 talousarvion kokonaiskuluista. Vuoden 2013 ylijäämästä rahastoitavaksi päätetty summa oli 1 978 000 euroa. Rahastoidulla summalla varauduttiin kattamaan vastaava määrä vuoden 2015 talousarvion kokonaiskuluista ja käyttö kirjataan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen rahastoa veloittaen ja taseen edellisten tilikausien ylijäämiä hyvittäen; 3. esittää, että tilintarkastuskertomukseen pyydetään tilintarkastajien lausuma tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille tarkastetulta tilikaudelta. Liitteet Liite 1
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 6 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 4 11.04.2016 Pidemmän aikavälin talouden tasapainottamisen vaatima rakenteellinen kehittäminen Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan mukaan hallituksen tehtävän on hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta. Itä-Suomen yliopiston hallitus on 7.9.2015 kokouksessaan päättänyt käynnistää vuoteen 2020 ulottuvan talouden sopeuttamissuunnitelman laatimisen vastaamaan pääministeri Sipilän hallituksen korkeakouluihin kohdistamia merkittäviä perusrahoituksen leikkauksia sekä rakenteellisia uudistamisvaatimuksia. Arvio Itä-Suomen yliopistoon kohdistuvista perusrahoituksen tason vähentymisestä vuoteen 2015 verrattuna on noin 7-9 miljoonaa vuodesta 2016 eteenpäin. Hallitus on 7.12.2015 kokouksessaan päättänyt selvittää mahdollisuudet yliopiston toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen. Hallitus päätti lisäksi yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Neuvottelut koskivat yliopiston muuta henkilöstöä kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä (pl. apteekki) sekä seuraavien yksiköiden koko henkilöstöä: - Filosofinen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä Savonlinnan harjoittelukoulu - Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan Tietojenkäsittelytieteen laitos - Terveystieteiden tiedekunnan A.I. Virtanen instituutti ja Koe-eläinkeskus - Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan Karjalan tutkimuslaitos, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Tavoitteena on ollut, että ensisijaisesti pyritään tarkastelemaan määräaikaisten työsopimusten tarvetta, uudelleensijoitusmahdollisuuksia, tehtäväkuvien muutoksia, eläkejärjestelyjä sekä mahdollisia muita keinoja. Yhteistoimintaneuvottelut on käyty 17.12.2015-16.3.2016. Yhteistoimintaneuvotteluiden aikana on selvitetty useita eri mahdollisuuksia rakenteelliseen kehittämiseen yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteillä pyritään vastaamaan Itä-Suomen yliopistoon kohdistuvaan ennakoituun perusrahoituksen vähennykseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoille asettamiin rakenteellisen kehittämisen tavoitteisiin. Esitetyt toimenpiteet muodostavat toiminnan ja talouden näkökulmasta kokonaisratkaisun asiaan. a) Opettajankoulutuksen kehittäminen ja kampusratkaisut Itä-Suomen yliopiston hallitus on käsitellyt opettajankoulutuksen kampusratkaisua edellisen kerran 2011, jolloin päätettiin laatia opettajankoulutuksen toiminnallinen ja taloudellinen kehittämisohjelma sekä selvittää mahdollisuudet jatkaa opettajankoulutusta Joensuun ja Savonlinnan kampuksilla. Kahdella kampuksella jatkamiselle edellytettiin koulutuksen ja tutkimuksen laadun sekä kilpailukyvyn kohottamista. Lisäksi hallitus asetti 2011 taloudellisia reunaehtoja opettajankoulutuksen jatkumiselle kahdella kampuksella. Tämän yliopiston hallituksen päätöksen pohjalta toimintaa
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 7 (15) on jatkettu kahdella kampuksella tulossopimuskauden 2013-2016 ajan. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on osoittanut tulossopimuskaudelle vuosittain 2 miljoona euroa Savonlinnan kampukselle valtakunnallisena tehtävänä. Tulossopimuskauden päättyessä on opettajankoulutuksen kampusratkaisut arvioitava uudestaan huomioiden opetuksen ja tutkimuksen kehitys ja mahdollisuudet vastata opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lisäksi on arvioitava kampusratkaisuihin liittyvät tilakysymykset. On tärkeää löytää ratkaisu, jolla Itä-Suomen yliopisto pystyy kehittämään opettajankoulutuksen tutkimuksen ja koulutuksen toimintaa ja laatua selvästi tulossopimuskautta pidemmällä aikavälillä. Tässä ratkaisussa tulee myös huomioida yliopistoihin kohdistuvat rakenteellisen kehittämisen vaatimukset ja perusrahoituksen leikkaukset. Opettajankoulutuksen tutkimuksen ja koulutuksen vetovoiman ja laadun nostamisen tarve on tullut ilmeiseksi sekä viimeaikaisissa kansallisissa vertailuissa että myös UEF:n tutkimuksenarvioinnin (RAE 2013) kansainvälisen paneelin raportissa ja suosituksissa. Toimintojen sijoittuminen kahdelle kampukselle on ollut jo vuosia tunnistettu yhdeksi keskeiseksi erityisratkaisuja vaativaksi ongelmaksi näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutuksessa ja tutkimuksessa tämä on merkinnyt osittaista koulutusten päällekkäisyyttä ja osittaista opetuksen erilaisen profiloinnin aiheuttamaa erillisyyttä sekä fyysisestä etäisyydestä johtuvaa eriarvoisuutta sivuainetarjonnassa. Tutkimuksenarvioinnissa havaittiin ongelmia tutkimuksen strategisessa fokusoinnissa, tutkimusyhteistyön ja tutkimusryhmien organisoinnissa. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ei ole myöskään edennyt toivotulle tasolle nykyisen kaltaisessa organisoitumisessa. Tilojen kustannustehokas hyödyntäminen ei myöskään ole ollut optimaalista kahden kampuksen oloissa. Erityisongelmaksi ovat muodostuneet Savonlinnan kampuksen tilojen omistusjärjestelyt ja niistä johtuvat vaikeudet ratkaista kampuksen tilakysymykset pitkäkestoisella, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Yliopisto on käynyt keskusteluja mm. Savonlinnan kaupungin ja Joensuun kaupungin kanssa liittyen eri tilaratkaisuihin ja opettajankoulutuksen tukiin. Filosofinen tiedekunta on selvittänyt ratkaisuja muihin edellä esiin nostettuihin opettajankoulutuksen toiminnallisiin ja laadullisiin haasteisiin. Opettajankoulutuksen kehittämistä ja kampusratkaisuja koskeva tarkempi selvitys on liitteenä 2. Rehtori ja filosofisen tiedekunnan dekaani esittelevät asiaa tarkemmin kokouksessa. b) Hallinnon kehittäminen Tarkoituksena on siirtyä vuoden 2017 alusta yhden hallinnon malliin, jolloin hallinnollisia kokonaisuuksia voitaisiin tehokkaammin johtaa ja ohjata, sekä vapauttaa hallinnon resursseja opetus- ja tutkimustoimintaan. Toimintojen tehostamisen ajanjakso olisi pitkä, aina vuoteen 2020. Hallinnossa on edelleen päällekkäisiä toimintoja ja lisäksi eri hallinnon sektoreiden sisällä olisi syytä tarkastella, onko toiminto tehokkaammin organisoitavissa. Eläköitymispotentiaalia on myös olemassa hallinnon eri sektoreilla varsinkin tulevina vuosina. Kaikkien hallinto- ja tukipalveluiden osalta lopputulokseen vaikuttaa myös opettajankoulutuksen kehittämiseen kytkeytyvä kampusratkaisu. Toimintoja on tarkasteltu kuuden eri hallinnon sektorin kautta, joita ovat yleishallinto, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, tietotekniikkapalvelut,
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 8 (15) kehittämispalvelut, sekä opinto- ja opetuspalvelut. Tarkoituksena on, että näistä muodostetaan jatkossa yliopistopalveluiden yksiköt, jotka hoitaisivat hallinto- ja tukipalvelutehtäviä läpi koko yliopiston. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että sektoreiden väliset rajapinnat eivät muodostu toimintojen kehittämisen esteeksi. Tietyiltä osin olisi huomioitava lähipalveluiden tarve, mutta hallinnon rutiinitehtävät sen sijaan olisi syytä keskittää, sekä hyödyntää tietotekniikan antamat hallinnon tehostamisen mahdollisuudet erilaisissa sähköisissä palveluissa. Yliopistopalvelut resursoidaan yhtenä yksikkönä yliopiston talousarviossa vuodesta 2017 alkaen. Hallintoa koskeva aineisto on liitteenä 3. Hallintojohtaja esittelee asiaa kokouksessa tarkemmin. c) Muut rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet Osana yt-neuvotteluita on käyty useita eri rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja niiden vaihtoehtoja läpi perustuen tiedekuntien ja muiden yliopiston yksiköiden esityksiin. Rehtori ja hallintojohtaja esittelevät hallitukselle muita rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä tarkemmin kokouksessa. Hallituksen päätöstä edellyttävät muut rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ovat seuraavat: i. Koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate Aducaten tehtävänä on järjestää avointa yliopisto-opetusta, täydennyskoulutusta ja kehittämispalveluja sekä edistää elinikäisen oppimisen toteuttamista yliopiston koulutus-/osaamisalueilla. Aducaten kokonaisrahoituksen määrä on vuoden 2015 ennusteen mukaan noin 7,1 milj.. Täydentävän rahoituksen osuus on laskenut 2010-luvulla. Täydentävän rahoituksen lasku vuodesta 2013 vuoteen 2014 on 12 % ja vuodesta 2014 vuoden 2015 ennusteeseen yli 25 %. Merkittävin ongelma on liiketoimintana tuotettavan täydennyskoulutuksen myynnin väheneminen sekä sen erittäin heikko kannattavuus. Lisäksi hankekauden vaihtuminen näkyy hanketoiminnan volyymin jyrkkänä laskuna. Aducaten taloudellinen tulos on ollut koko 2010-luvun ajan ennakoitua heikompi ja useana vuonna tappiollinen. Vuoden 2015 tulos on 408.000 euroa tappiollinen huolimatta talouden tasapainottamispyrkimyksistä. Aducaten tilanne edellyttää uudelleen organisointia, täydennyskoulutuksen profilaatiota ja toimenpiteitä yksikön talouden tervehdyttämiseksi. Asiaa koskeva tarkempi selvitys on liitteenä 4. Rehtori esittelee asiaa kokouksessa tarkemmin. ii. Terveystieteiden tiedekunta Koe-eläinkeskus on koe-eläinpalveluja tuottava terveystieteiden tiedekuntaan sijoitettu laitos ja yksi tiedekunnan suurista infroista. Koe-eläinkeskuksen palveluiden suurin käyttäjä on A.I. Virtanen instituutti ja käytännössä sen
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 9 (15) jokainen tutkimusryhmä tarvitsee koe-eläinpalveluja. Terveystieteiden tiedekunnan muista infroista sijaitsevat Kansallinen virusvektorilaboratorio ja Kuvantamiskeskus A.I. Virtanen instituutissa. Suurten tutkimusinfrojen yhdistäminen liittämällä Koe-eläinkeskus osaksi A.I. Virtanen instituuttia vahvistaisi tiedekunnan profiloitumista sekä kansallisesti että kansainvälisesti, ja toisi todennäköisesti ainutlaatuisen kilpailuedun pyrittäessä kansainvälisiin tutkimuskonsortioihin. Koe-eläin keskuksen yhdistäminen A.I. Virtanen instituuttiin vahvistaisi myös palveluita pääasiallisesti käyttävien tutkijoiden ja palvelua tuottavan tahon yhteistyötä, jolloin palvelukonsepti vastaisi kulloistakin tutkimukseen kiinteästi kytkeytyvää tarvetta. Koe-eläinkeskuksen liittäminen osaksi A.I. Virtanen instituutin infrastruktuuria toteutettaisiin vuoden 2017 alusta lukien. Samassa yhteydessä purettaisiin A.I. Virtanen instituutin alayksikkörakenne, jolla toimella pyritään muodostamaan yhtenäisempi toimintakulttuuri instituuttiin ja edistämään toiminnan tuloksellisuutta. iii. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) sijaitsee Savonlinnassa. Laitoksen budjetista noin 75 prosenttia tulee muualta kuin yliopiston rahoituksesta. Laitoksen toiminta muistuttaa lähinnä tutkimuslaitosta, joskin se toimii myös koordinaatioyksikkönä Matkailualan verkostoyliopistolle (MAVY). MOTin saama hankerahoitus on ollut viime aikoina laskusuunnassa ja myös MAVYn tulevaisuus on avoin vuodesta 2017 alkaen. Mikäli Itä-Suomen yliopisto vetäytyy Savonlinnasta, luontevin paikkakunta hanketoiminnan kannalta MOTille on Joensuu. Tätä tukee mm. pitkäaikainen yhteistyö kauppatieteiden laitoksen Joensuussa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Joensuussa olisi myös mahdollisuus syventää jo tehtyä yhteistyötä maantieteilijöiden kanssa. MOTin toimintojen siirtyessä Joensuuhun, huomioiden yksikön pieni koko ja muut tekijät, on tarkoituksenmukaista liittää MOT osaksi kauppatieteiden laitosta. d) Yhteenveto Edellä esitettyjen rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden avulla Itä-Suomen yliopisto varautuu Itä-Suomen yliopistoon kohdistuvaan perusrahoituksen vähennykseen sekä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoille esittämiin rakenteellisen kehittämisen tavoitteisiin. Rakenteellista kehittämistä koskeva yhteenveto on liitteenä 5. Esitys: Hallitus keskustelee rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä ja tekee niitä koskevat päätökset. Päätös: Hallitus päätti 1) siirtää Savonlinnan kampuksella toimivan Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset nykylaajuudessaan (luokanopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, kotitalousopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus), Savonlinnan
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 10 (15) normaalikoulun sekä näitä tukevan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen, yliopistopalveluiden sekä kirjaston toiminnat Joensuuhun aikaisintaan 1.8.2018 alkaen. Muutostilanteessa henkilöstön ja opiskelijoiden asemaan ja osallistumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toistaiseksi voivassa olevissa työsuhteissa oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan vastaava tai siihen rinnastettava tehtävä Joensuussa. Opintojen keskeytymätön jatkuminen opiskelupaikkakunnan vaihtuessa pyritään turvaamaan opiskelijoille. 2) organisoida 1.1.2017 alkaen yliopiston koko hallintohenkilöstön yhteen palveluyksikköön nimeltään Yliopistopalvelut, jota johtaa hallintojohtaja. Yliopistopalveluiden tulee muodostaa hallintohenkilöstön toimenkuvista ja hallinnollisista prosesseista nykyistä yhtenäisempiä, toimivampia ja tehokkaampia kokonaisuuksia palvelemaan henkilökuntaa ja opiskelijoita. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet on pyrittävä hyödyntämään palveluita kehittäessä. 3) lakkauttaa Aducaten toiminnot Savonlinnan kampuksella 1.1.2017 alkaen ja määrää rehtorin aloittamaan välittömästi toimenpiteet Aducaten talouden tasapainottamiseksi; 4) liittää terveystieteiden tiedekunnan koe-eläinkeskuksen osaksi tiedekunnan A.I. Virtanen-instituuttia 1.1.2017 alkaen; 5) liittää yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaksi tiedekunnan kauppatieteiden laitosta 1.1.2017 alkaen ja siirtää toiminnat Joensuun kampukselle. Toistaiseksi voivassa olevissa työsuhteissa oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan vastaava tai siihen rinnastettava tehtävä Joensuussa huomioiden täydentävä rahoitus. Hallitus määräsi rehtorin valmistelemaan näiden päätösten edellyttämät jatkotoimet ja muutokset yliopiston johtosääntöihin. Rehtori tekee päätökset yt-neuvottelujen kohteena olleista toimenpiteistä aikaisintaan toukokuussa 2016. Liitteet Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 11 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 5 11.04.2016 Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun välinen strateginen kumppanuussopimus Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 5-kohdan mukaan hallituksen tehtävän on mm. hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset.. Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu (UEF-ISAT) ovat valmistelleet strategisen kumppanuussopimuksen yhteistyöstä koulutustoiminnassa, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä ja korkeakoulupalveluissa. Yhteistyön tavoitteena on opintopolkujen sujuvoittaminen ja opintojen työelämärelevanssin lisääminen, TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja yhteisten korkeakoulupalvelujen järjestäminen. Strategisella kumppanuussopimuksella vastataan opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämään alueellisen korkeakouluverkoston yhteistyön tiivistämiseen erityisesti koulutuspolkujen sujuvoittamisessa sekä tukipalvelujen järjestämisessä. Koulutustoiminnassa luodaan yhteisesti toteutettava ICT-opintopolku, toteutetaan yhteisiä yrittäjyysopintoja, kehitetään yhteinen moniammatillinen täydennyskoulutuskokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelurakenneuudistuksen tarpeisiin, ja rakennetaan metsäbiotalouden yhteinen opintopolku, lisätään ja laajennetaan ympärivuotista opintotarjontaa sekä edistetään opiskelijayrittäjyyttä luomalla monialainen ja ammatillinen yrittäjyysyhteisö. Lisäksi tavoitteena on rakentaa yhteinen kieli ja viestintäopintojen tarjonta. Strateginen kumppanuussopimus on liitteenä 6. Esitys: Päätös: Hallitus hyväksyy strategisen kumppanuussopimuksen periaatteet ja valtuuttaa rehtorin tekemään siihen tarvittavat täsmennykset sekä allekirjoittamaan sen. Rehtori tekee mahdolliset muut asiassa tarvittavat päätökset. Hallitus hyväksyi strategisen kumppanuussopimuksen periaatteet ja valtuutti rehtorin tekemään siihen tarvittavat täsmennykset sekä allekirjoittamaan sen. Rehtori ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin strategisen kumppanuussopimuksen perusteella ja tekee mahdolliset päätökset yt-neuvottelun kohteena olleissa toimenpiteistä. Liitteet Liite 6
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 12 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 6 11.04.2016 Lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille Yliopistolain 10 :n mukaisesti yliopiston on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyiltä uusilta EU/ETA maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijalta vähintään 1 500 euron suuruinen maksu lukuvuodessa 1.8.2017 alkaen. Yliopistolla on oltava apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Lukuvuosimaksuja koskevat säännökset ovat yliopistoa velvoittavia niiden opiskelijoiden osalta, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2017 jälkeen. Akateemisen rehtorin johtama työryhmä on valmistellut lukuvuosimaksuja ja lukuvuosimaksuun kytkettävää stipendijärjestelmää. Yliopiston johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 24.3.2016. Lukuvuosimaksun suuruudeksi esitetään vieraskielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa 8 000 euroa - 20 000 euroa. Koulutusohjelmakohtaisen lukuvuosimaksun suuruudesta päättää akateeminen rehtori. Ohjelmakohtaisen maksun määrittelyssä huomioidaan erityisesti koulutuksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Opiskelijan maksun suuruus säilyy samana koko tutkinnon suorittamisen ajan. Päätös ohjelmakohtaisesta maksusta uusien opiskelijoiden osalta tehdään vuosittain. Stipendijärjestelmän lähtökohtana on, että stipendejä myönnetään ensisijaisesti yliopiston jatkotutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin näkökulmasta strategisesti merkittäviin ohjelmiin. Esitys: Päätös: Itä-Suomen yliopistossa toteutettavissa vieraskielisissä kandidaatti ja maisteriohjelmissa lukuvuosimaksun suuruus on 8 000-20 000. Akateeminen rehtori vahvistaa koulutusohjelmakohtaisen lukuvuosimaksun suuruuden. Esityksen mukainen.
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 13 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 7 11.04.2016 Tilannekatsaukset Rehtorit ja hallintojohtaja kertovat hallitukselle ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi hallituksen jäsenet raportoivat hallitukselle yliopiston kannalta merkityksellistä ajankohtaisista asioista. Tilannekatsauksia koskeva materiaali toimitetaan hallituksen jäsenille erillisinä liitteinä. Esitys: Päätös: Hallitus keskustelee ajankohtaisista asioista. Esityksen mukainen.
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 14 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 8 11.04.2016 Muut asiat a. Muita mahdollisia asioita ei ollut. b. Hallitus totesi seuraavien kokousten olevan: 17.6.2016 klo 9:30-14:00 Kuopio 7.9.2016 klo 8:15-11:00 Joensuu (iltakoulu 6.9. klo 12:00) 12.10.2016 klo 9:30-14:00 Helsinki 13.12.2016 klo 12:00-17:00 Kuopio
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 3/2016 15 (15) Itä-Suomen yliopiston hallitus 9 11.04.2016 Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen 14.05. Lea Ryynänen-Karjalainen puheenjohtaja Petri Rintamäki sihteeri