Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen



Samankaltaiset tiedostot
Valtimotaudin ABC 2016

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS

Mikä on valtimotauti?

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto

Diabeettisen jalan kirurginen hoito

TURVOTUS Kuopio

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Demo 5, maanantaina RATKAISUT

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verenkierto (circulation)

Verisuonien ja sydämen patologiaa

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Laserin käyttö eläinlääkinnässä

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka

Verisuonivammat. Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

VERENVIRTAUKSEN MITTAUS

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto

Autoimmuunitaudit: osa 1

Sydän- ja verisuonisairaudet

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Harvinaiset ihohaavat

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Muistisairaudet saamelaisväestössä

VERTAISARVIOINTILOMAKE VALTIMOIDEN ALARAAJA- VERENKIERTOTUTKIMUKSEEN

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

VERMAN Turvotus ja kompressiohoito Valkeakoski Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at

Väestö ikääntyy lisääntyykö suoliston verenkiertohäiriöt. Markku Pajala

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

DEHKO-raportti 2003:6. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Käypä hoito -suositus

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

TURVOTUKSENESTO HOITO IHO- JA ALLERGIAPOLIKLINIKKA SH TIIA HELÉN

HEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta. Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS

Tyypin 2 diabetes sairautena

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Marja Rimpinen VALTIMOPERÄISEN SÄÄRIHAAVA- POTILAAN HOITOPROSESSI. Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Eläinfysiologia ja histologia

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

ULTRAÄÄNILAITTEET ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖTAVAT

Verenkierron arviointi ja hoito diabeettisen jalkahaavan yhteydessä kansainvälisten tuoreiden hoitosuositusten valossa

Entry-tekniikat GKS

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Uniapnea ja liitännäissairaudet

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Transkriptio:

Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys

Arterian seinämä elastisia säikeitä endoteeli sileälihassoluja

Valtimoahtauman syitä Ateroskleroosi Ateroskleroosi Ateroskleroosi Trombi, Embolus Kompressio Anomaalinen suonen kulku, hematooma, tuumori, kysta, ulkoinen kompressio jne

Arteriamuutokset Ateroskleroosi aiheuttaa paitsi jäykistymistä myös ahtaumaa Ateroskleroosin etenemisnopeus vaihtelee ja eteneminen eri tahtista eri paikoissa suonipuustoa

taudin eteneminen ikä taipumus tromboosi rasitus 1 4,3-10,9 trauma infektio sydäninsuffisienssi hyytymishäiriö diabetes hypertensio tupakka dyslipidemia munuaisinsuffisienssi

Ateroskleroosin patogeneesista Ateroskleroosi koostuu monista osatekijöistä Lisääntynyt shear stress pyörrettä erityisesti haarautumiskohdissa endoteelisolut muuttavat muotoaan, läpäisevyys lisääntyy Endoteelivaurio ja -dysfunktio LDLn kertyminen intimaan Inflammaatioreaktio Hyytyminen

Endoteeli Tuottaa sekä vasodilatoivia (prostanoideja, typpioksidia ym) että vasokonstriktorisia (endoteliini, angiotensiini II) aineita Toimii verihiutaleita aktiivisesti hylkivänä pintana Vaikuttaa inflammaatioon Osallistuu verisuonten kasvun säätelyyn

Lipoproteiinit: LDL LDLn kerryttyä intimaan: Oxidoituminen lipoxygenaasien toimesta Inflammatorinen reaktio (endoteelisolut tuottavat adheesiomolekyylejä ja monosyytit kertyvät intimaan) sileälihassoluja siirtyy intimaan, muuntuvat, tuottavat kollageenia LDL: lipolyysi, oxidoituminen, proteolyysi ja aggregoituminen Muunneltu LDL ehkäisee endoteelisolujen typpioksidimuodostusta heikentynyt autoregulaatio/vasodilaatio Muunneltu LDL myös päätyy makrofaageihin ja muodostaa niiden kanssa rasvakertymiä ( fatty streaks )

Aterogeneesi

Plakki Kasvaa ensin ulospäin Sitten alkaa ahtauttaa suonta Koon kasvaessa sen keskelle muodostuu nekroosia Nekroosi sisältää runsaasti kudosfaktoria Sileälihassolut tuottavat sidekudosta stabiloidakseen plakin Solut muuntuvat osteoblastityyppisiksi ja plakki kalkkeutuu

Hyytyminen Virtauksen heiketessä, seinämän vaurioissa, plakin revetessä Trombosyyttiaggregaatio Hyytymisjärjestelmän aktivaatio

Veren hyytyminen Virtaus - laminaarisuus - nopeus Seinämä -Trombogeenisyys -Vauriot -Endoteelifunktio Veri hyytymisominaisuudet - viskositeetti

Eri riskitekijöiden vaikutus ateroskleroosin syntyyn ja etenemiseen Diabetes Tupakka Dyslipidemia Ikä Ateroskleroosi Dormandy 1999

Diabetes ja ateroskleroosi Pääsääntöisesti distaalisten suonten makrovaskulaarinen tauti kaikissa ikäryhmissä riski 1,5-4 kertainen Nuoremmissa ikäryhmissä jopa 10 kertainen Kriittistä alaraajaiskemiaa sairastavista ⅓ ½ on diabeetikkoja

Diabeettisen suonitaudin Autoregulaation aleneminen Aterogeneesi mekanismit Hyytymisjärjestelmän häiriöt: kudosfaktori, Faktori V, verihiutaleiden aktivaatio Antitrombiini II ja Proteiini C, verihiutaleiden stabilisaatio Suoniston jäykistyminen ja mediaskleroosi

Diabetes ja (suurten ja keskisuurten) suonten autoregulaatio Hyperglykemia + Insuliiniresistenssi Happiradikaalit Endoteelin enos tuotto Vasodilatoivat prostanoidit Verisuonten supistuminen lisääntyy Verisuonten laajeneminen huononee Endoteliini Vasokonstriktoriset prostanoidit Angiotensiini II

Diabetes ja plakkimuodostus kollageenintuotanto sidekudoksen ikääntyminen Vähemmän sileälihassoluja plakissa kuin eidiabeetikoilla - migraatio huonontunut Plakki-instabiliteettia

Diabetes ja mediaskleroosi Kollageenin ikääntymisen lisääntyminen matrix metalloproteinaasien vaikutuksesta Elastiinin muodostuminen hidastunut hyperglykemiasta johtuen Suonten paksuneminen Lopuksi kalkkeutuminen

Muut komplikaatiot: Neuropatia Sensorinen neuropatia paine ja kipu jää havaitsematta Haavoja syntyy Niitä ei huomata ja ne jäävät hoitamatta Autonominen neuropatia Vaskulaarinen autoregulaatio huononee + Sydämen funktio huononee + Perifeerisiä AV-shuntteja aukeaa Kudoksen nutritio huononee Paine kudoksessa lisääntyy

Muut komplikaatiot alaraajaverenkierron kannalta: Nefropatia ja retinopatia Munuaisinsuffisienssi itsenäinen ateroskleroosin riskitekijä Retinopatia aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä lisää loukkaantumisvaaraa ja haavojen lisääntymistä sekä heikentää haavojen havaitsemista

Diabetes ja mikrosirkulaatio Autosympatektomia lisää verenkiertoa pienissä suonissa Paine nousee, kudosnutritio vähenee Endoteelin permeabiliteetti lisääntyy Inflammaatio ja basaalimembraanin paksuuntuminen (heikentää kudoshapetusta) Kudosvaurio ja mahdollisesti myös hermovaurio

Oireiden ilmaantuminen Iskemiaa ja oireita esiintyy kun hapentarve ja - tarjonta eivät kohtaa Ateroskleroosi Sairaan valtimopuuston tromboosi Terveen valtimopuuston embolia

Mitä tapahtuu iskemiassa Hapen puute + Muun nutritiivisen verenkierron puute Anaerobinen metabolia metaboliatuotteiden kumuloituminen Endoteeli tuottaa typpioksidia suoni laajenee Vastus laskee Reperfuusio

Ateroskleroosin klassifikaatio Koronaaritauti NYHA II/III NYHA IV AMI Cerebrovaskulaari- TIA PRIND aivonen tauti infarkti Perifeerinen klaudikaatio lepokipu haava/ gangreena valtimotauti Fontaine II Fontaine III Fontaine IV

Critical Leg Ischaemia (CLI) lepokipu haava gangreena amputaatio

Kriittisen alaraajaiskemian kehitys 300 oireetonta potilasta 100 klaudikaatiopotilasta ottaa yhteyttä lääkäriin 100 klaudikaattoria joilla oireita muttei ota yhteyttä lääkäriin 75:llä klaudikaatio pysyy samana tai paranee 25:llä klaudikaatio pahenee 4:lle tulee CLI 5 klaudikaattoria kehittää CLIn 1:lle tulee CLI

Valtimoverenkierron tutkimisen indikaatioista Koko valtimopuuston tila Erotusdiagnoosi Leikkausmahdollisuudet/-indikaatio/-riski Liitännäissairaudet Tavoitteena jalan säilyttäminen omatoimisuus elämänlaatu/oireiden lievitys kustannukset

Alaraajojen verenkierron Anamneesi Oireet tutkiminen. Pulssien palpaatio Lämpötila Ihonväri, kynnet ja karvoitus, haavat Ratschowin koe

Alaraajojen verenkierron tutkiminen II Nilkkapaineet - ABI Varvaspaineet - TBI PVR TFI Juoksumattorasitus Reaktiivinen hyperemia-testi Segmenttipaineet Mikrosirkulaation tutkiminen Duplex-doppler Angiografia Magneettiangio

Paineenmittaukseen tarvitaan Verenpainemansetti Anturi, jolla rekisteröidä verenkierron ilmaantuminen mansettipainetta laskettaessa

Paineenmittaus

Paineenmittausmenetelmät CW-Doppler Elohopeavenymämittari Fotopletysmografia-anturi Laser-Doppler flowmetria Oskillometria

CW-Doppler - joka suoni mitattavissa erikseen - signaalin voimakkuus ja laatu - vain suuret suonet

Doppler signaali (anturin kulma) kulma < 45 kulma 60 kulma 80 kulma 90

45º 60º D f = 2 f t v cos θ C 0º 90º 180º 270º 360º 450º 540º 630º

ABIt CLI potilailla kokemattomien mittaajien mittaamana 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0 vessel

Elohopeavenymämittari Eli strain gauge plethysmography Nilkka- ja varvaspaineet Myös pulsoimaton virtaus Vaatii paljon kokemusta Suomessa myynnissä yhdistettynä laser-doppler flowmetriaan

Fotopletysmografia-anturi Sekä nilkka- että varvaspaineet Vaatii pulsoivan virtauksen Helppo käyttää Matalia paineita ei saa mitattua

Laser Doppler Havainnoi kaikkien suonten verisolujen liikettä: arteriolit, venulit, kapillaarit, shuntit Perfusion units Vaikuttavia tekijöitä: kudoksen ominaisuudet, laserin aallonpituus, kuitujen etäisyys toisistaan, mittauspaikka Mittaussyvyys noin 0,5-1mm Provokaatiokokeita

Oskillometrinen mittaus

Oskillometrisesta mittauksesta yleisesti käytössä verenpainemittauksissa Perustuu osin laskenta algoritmein määritettyyn painearvoon Riittävä seulontamielessä Tarkkuus ei riitä sairaalatason mittauksiin

Klaudikaatiopotilaan tutkiminen Nilkkapaineen mittaukset Segmenttipaineet Reaktiivinen hyperemia Juoksumattorasitus

Erotusdiagnoosi Klaudikaatio Spinaalistenoosi/ hermokompressio Artriitit Lonkka-artroosi Bakerin kysta Venöösi klaudikaatio Aitiopaineoireyhtymä

Juoksumattorasitus Paineet ensin levossa lyhyt rasitus (esim. 2 min, 3.2 km/h 10 astetta) paineenmittaus rasituksen jälkeen

Eri painemittausarvojen painoarvo Nilkkapaineet Varvaspaineet PVR perusmittaus tärkeä lisäinformaatio valheenpaljastaja

Paineenmittauksen virhelähteitä Mediaskleroosi kovettaa suonet Ei välttämättä tarkoita sitä että suonet olisivat ahtautuneet Mittausarvot ovat kuitenkin virheelliset Arvot voivat vaihdella riippuen esim mansetin lokalisaatiosta, ei mitään tekemistä paineen muutosten kanssa Muita virhelähteitä suonipasmit, vapina, laiteviat, lämpötila yms.

PVR = Pulse volume recording Pulssiaallon mittaaminen

PVR Pulse Volume Recording = pulssiaallon tilavuuden rekisteröinti

Pulssiaallon syntyminen

Pulssiaallon eteneminen

TFI = transfer function index

Fourier-analyysi

Pulssiaallon uusi tuleminen Tonometria