Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma 11.4.2013 1

- EMME ELÄ ITSEÄMME, VAAN TOISIA IHMISIÄ VARTEN. - MITÄ VARTEN NE TOISET IHMISET SITTEN ELÄVÄT?

Lshp/Päiväkahvitoiminta 6

Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2010 Vaasan sairaanhoitopiiri 1.1.2013 TYKS ervaan

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIT JA SAMAN VERRAN ETELÄISTÄ SUOMEA (SAMA MITTAKAAVA) Kokkola KP Vaasa V EP Seinäjoki KS LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI 15 kuntaa 86 114 km 2 118 168 asukasta (2012) L Rovaniemi Pori S Tampere P KH Jyväskylä PH VS LP 24.8.2011 Jari Kemi Jokela LSHP/Inhimillisesti tehokas sairaala 8 Turku HUS Lahti Maarianhamina

Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja hankkia alueensa väestön tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa tukien perusterveydenhuollon yksiköitä. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (erva) Alueeseen kuuluvat: Lappi (Rovaniemi) Länsi-Pohja (Kemi) Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) Kainuu (Kajaani) Keski-Pohjanmaa (Kokkola) Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen puolet Suomen maa-alasta. Alueella asuu noin 737 680 henkeä, noin 14 % maan väestöstä. Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi alueella on neljä keskussairaalaa, jotka sijaitsevat Rovaniemellä, Kemissä, Kajaanissa ja Kokkolassa.

Lapin sairaanhoitopiiri Henkilötyövuosia 2012 - lääkärit 146 - hoitohenkilökunta 1.191 - muu henkilökunta 348 yhteensä 1.685 vakituisia 1.299 määräaikaisia 386 336 sairaansijaa (ta 2013) 25 lääketieteen erikoisalaa Liikevaihto 157,3 milj. euroa (2012) 11

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Laskutus jäsenkunnilta 2012 yhteensä 135,9 M (86 % liikevaihdosta) keskimäärin 1.150 /asukas Toimintalukuja 2012 20 918 hoitojaksoa 101 708 hoitopäivää 136 025 avohoitokäyntiä 1 160 synnytystä (1 169 vauvaa; 4 matkasynnytystä) 8 738 kirurgista toimenpidettä 50 521 röntgentutkimusta 1 067 914 laboratoriotutkimusta 12

Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja Keskushallinto (tulosalue) Johtajaylilääkäri Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalue

TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit keuhkosairaudet neurologia ja kl.neurofys. fysiatria kuntoutustutkimus päivystys ja ensihoito PSYKIATRINEN HOITO psykiatria yleissairaalapsykiatria päihdehuolto lastenpsykiatria nuorisopsykiatria OPERATIIVINEN HOITO kirurgia naistentaudit ja synnytykset silmäsairaudet korva-, nenä-, kurkkusairaudet suusairaudet syöpätaudit lastensairaudet toimenpideyksikkö KESKUSHALLINTO hallintokeskus perusterv.huollon yksikkö Infektio- ja sair.hyg.yksikkö SAIRAANHOID.PALVELUT patologia kuvantaminen apteekki potilaskertomuskeskus TUKIPALVELUT toimisto- ja materiaalipalv. henkilöstö- ja työterv.palv. tietopalvelut ravintopalvelut puhtaus- ja huoltopalvelut tekniset palvelut rekrytointiyksikkö

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN VERKOSTOKARTTAA Genimap 29.3.2002/AA POHJOIS-SUOMEN HÄTÄKESKUS LAPIN PELASTUSLAITOS LAPIN RAJAVARTIOSTO LAPIN LIITTO STM VALVIRA PUOLUEET JÄSENKUNNAT (15) TERVEYSKESKUKSET (13) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI JÄRJESTÖT, KOLMAS SEKTORI OYS:N ERITYISVASTUUALUE (ERVA) YKSITYISSEKTORI Lapin shp AMMATTIJÄRJESTÖT POTILAAT OYS MUUT SAIRAANHOITOPIIRIT Pohjois-Pohjanmaan shp POHJOISKALOTTIYHTEISTYÖ Keski-Pohjanmaan shp KYS Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp TAYS Satakunnan shp TYKS Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Keski-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Helsingin ja Uudenmaan shp HYKS Kainuun shp Itä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp ROVANIEMEN KESKUSPESULA OY (TYTÄRYHTIÖ) MEDIA PUOLUSTUSVOIMAT ENSIHOITO VAKUUTUSYHTIÖT OPPILAITOKSET YRITYKSET: TARVIKKEET, PALVELUT

Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien omistusosuudet Kunta Peruspääoma %-osuus peruspo:sta ENONTEKIÖ 323 529,66 1,46 % INARI 828 096,97 3,74 % KEMIJÄRVI 2 043 057,62 9,23 % KITTILÄ 936 698,94 4,23 % KOLARI 610 408,65 2,76 % MUONIO 362 392,68 1,64 % PELKOSENNIEMI 197 838,45 0,89 % PELLO 787 080,98 3,56 % POSIO 839 574,96 3,79 % RANUA 734 018,53 3,32 % ROVANIEMI 11 789 704,71 53,28 % SALLA 849 125,00 3,84 % SAVUKOSKI 239 748,69 1,08 % SODANKYLÄ 1 380 575,30 6,24 % UTSJOKI 206 564,37 0,93 % Yhteensä 22 128 415,51 100 %

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus (muutettu 1.1.2006 alkaen) 6 Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymävaltuustoon jäseniä seuraavasti: Kunnan asukaslukukunnallisvaalivuonna jäsenten lukumäärä 2.000 tai vähemmän 1 2.001 8.000 2 8.001 25.000 3 25.001 50.000 5 50.001 100.000 7 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

6 Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus (muutettu 1.1.2006 alkaen) Yhtymävaltuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1.000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

Jäsenkunta Asukasluku 31.12. 2012 Valtuuston jäsenten määrä Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Jäsenten henkilökohtainen äänimäärä Enontekiö 1 878 1 2 2,00 Inari 6 725 2 7 3,50 Kemijärvi 8 094 3 9 3,00 Kittilä 6 381 2 7 3,50 Kolari 3 851 2 4 2,00 Muonio 2 393 2 3 1,50 Pelkosenniemi 958 1 1 1,00 Pello 3 819 2 4 2,00 Posio 3 740 2 4 2,00 Ranua 4 226 2 5 2,50 Rovaniemi 60 886 7 (61) 6,20 rajoittettu äänimäärä 43,40 Salla 3 978 2 4 2,00 Savukoski 1 130 1 2 2,00 Sodankylä 8 826 3 9 3,00 Utsjoki 1 283 1 2 2,00 Yhteensä 118 168 33 (rajoittamaton äänimäärä 124) rajoitettu äänimäärä 106,40 19

KUNNAN- VALTUUSTO TOIVOTTAA PIKAISTA PARANEMISTA ÄÄNIN 13-8

Tilinpäätös 2012 Tilikauden 2012 alijäämä -1 149 232,45 Kertynyt alijäämä -2,8 milj. Lainakanta 12,0 milj. 31.12.2012 Lainamäärä 102 /asukas 31.12.2012 Omavaraisuus 33,4 % (47,6 % v. 2011) Kassan riittävyys 23 pv (19 pv v. 2011)

Tuloslaskelma/tilinpäätös -12 vrt. talousarvio -12 Lapin sairaanhoitopiirin ky Ulkoinen tuloslaskelma Tuloslaskelma/Milj. Muutettu Toteuma % Toteuma % TA 2012 TA 2012 TP 2012 alkup. TA -12 muut. TA -12 Toimintatuotot 147,13 153,14 157,31 106,9 % 102,7 % Toimintakulut 139,96 151,10 151,74 108,4 % 100,4 % Toimintakate 7,17 2,03 5,56 77,5 % 273,3 % Rahoitustuotot/-kulut -0,97-0,97-0,99 102,0 % 102,0 % Vuosikate 6,20 1,06 4,57 73,7 % 430,1 % Poistot 6,54 6,54 6,04 92,3 % 92,3 % Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos -0,34-5,48-1,47 Poistoero ja rahastojen muutos 0,34 0,34 0,32 Tilikauden yli-/alijäämä 0,00-5,14-1,15

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO 2013 TA 2013 milj. Tulot 159,84 Menot 151,61 Käyttökate 8,23 Rahoitus tulot ja menot 1,18 Vuosikate 7,05 Poistot 7,37 Tulos -0,32 Poistoerot yms. 0,32 Yli-/alijäämä 0,00

Sairaanhoitopiirin konserni Tytäryhtiö: Rovaniemen Keskuspesula Oy (76,2 % osakepääomasta) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (Nordlab) Lapin Informaatioteknologia Lapit Oy Medieco Oy Pohjois-Suomen Leikkaus Oy Kunnan Taitoa Oy, Kuntien Tiera Oy Labquality Oy Asunto-osakeyhtiöt/lomaosakkeet: Ylläs, Levi, Luosto, Saariselkä, Pyhätunturi

Omistuspohja Rovaniemen Keskuspesula Oy 25

Lapin sairaanhoitopiiri haasteita Pitkät välimatkat ja laaja-alue: Pinta-ala yli 20 % koko Suomen pinta-alasta. Asukkaita vain runsaat 2 %. Harvaan asuttu alue: Keskittymät kaupunkien Rovaniemen ja Kemijärven sekä kuntien kirkonkylien läheisyydessä. Ikääntyvä väestö: Suuret ikäluokat eläkeikään. Yli 60- vuotiaiden määrä lisääntyy ennusteen mukaan yli 8 400 henkilöllä ja eniten palveluita käyttävien eli yli 75-vuotiaiden määrä nousee ennusteiden mukaan yli 32 prosentilla vuoteen 2019 mennessä. Sairastava väestö: Sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes, syöpä (rintasyöpä, eturauhassyöpä, keuhkosyöpä), tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet, tapaturmat, mielenterveys. Kasvava matkailu: Onnettomuusriskit lisääntyvät liikenteessä ja turistikeskuksissa. Sesonkiaikoina matkailukeskusten (Levi, Ylläs, Saariselkä, Pyhä, Pallas, Olos, Salla..) turistimäärä nostaa alueen väkiluvun jopa kolminkertaiseksi. Rovaniemen lentokenttä maamme toiseksi vilkkain kansainvälisen liikenteen kenttä. 430 km 490km

Strategisia valintoja tulevaisuuden suunnitteluun Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen Pohjoisen alueen päivystävä sairaala Inhimillisesti tehokas sairaala Yhtymävaltuusto 28.11.2012 24 Jari Jokela / Valtuustoseminaari 27.11.2012

Strategisia valintoja tulevaisuuden suunnitteluun Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen Pohjoisen alueen päivystävä sairaala Inhimillisesti tehokas sairaala Jari Jokela / Valtuustoseminaari 27.11.2012

Tulevaisuuden tavoite: 24.8.2011 Jari Jokela LSHP/Inhimillisesti tehokas sairaala 29

Inhimillisesti tehokkaan sairaalan lähtökohdat Syväjärvi ym: Inhimillisesti tehokas sairaala työn mielekkyys henkilöstön kokemana (2012) s. 23 30

Inhimillisesti tehokas sairaala inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta, tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla Työhyvinvointikysely 2010/13 Haku-hanke (Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut) Vuorovaikutteinen johtaminen eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona Strategia Tuottavuusohjelma Inhimillisesti tehokas sairaala kehittämisohjelma 10 vuotta Työn mielekkyys TSR-hanke 2009-2012 Sisäinen viestintä Toiminta- ja taloussuunnitelma Esimieskoulutus Työyhteisötaidot Päiväkuntoremontti Sairaan lapsen hoitopalvelu jne. 31

- Työn mielekkyyden tutkimusraportti ilmestynyt - Suunnitelmissa inhimillisesti tehokas johtaminen - Käynnistynyt Hukkahaavi 32

Erikoissairaanhoidon päivystys Keskussairaaloiden keskeinen tehtävä 50 % hoitojaksoista alkaa päivystyksestä Muusta 50 %:sta puolet kiireellistä Päivystäviä erikoisaloja LKS:ssa sisätaudit, kirurgia (erikseen ortopedia ja pehmytkirurgia), naistentaudit ja synnytykset/gynekologia, anestesiologia, lastentaudit, (neurologia), kuvantaminen/radiologia, psykiatria Päivystävät erikoisalat sidoksissa toisiinsa: kirurgia/anestesiologia, gynekologia/lastentaudit jne.

Pohjoisen päivystävä sairaala Maantieteellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS:ssa Päivystäviä erikoisaloja LKS:ssa sisätaudit, kirurgia (erikseen tukielin- ja pehmytkirurgia), naistentaudit ja synnytykset/gynekologia, anestesiologia, lastentaudit, (neurologia), kuvantaminen/radiologia, psykiatria Päivystysrinkiin tarvitaan 8 10 erikoislääkäriä Päivystys tarvitsee suuremman sairaalan kuin väestöpohja

Tulevaisuuden vaihtoehtoja Vahva kasvu - toiminnan merkittävä laajentaminen nykyisestä Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen - edellyttää toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja Erikoissairaanhoidon hallittu alasajo - toiminta sopeutetaan suunnitellusti ajatukseen Lapista taantuvana toimintaympäristönä Ajopuu - ei aktiivista kehittymistä tai kehittämistä

Tulevaisuuden vaihtoehtoja Vahva kasvu - toiminnan merkittävä laajentaminen nykyisestä Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen? - edellyttää toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja Erikoissairaanhoidon hallittu alasajo??? - toiminta sopeutetaan suunnitellusti ajatukseen Lapista taantuvana toimintaympäristönä Ajopuu - ei aktiivista kehittymistä tai kehittämistä

Tulevaisuuden vaihtoehto Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja

Tulevaisuuden vaihtoehdot Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja omaan sairaalaan Erikoissairaanhoidon ja sairaalan hallittu alasajo edellyttää toiminnan kehittämistä ja investointeja muualle (OYS) joko-tai sekä-että

Yle uutiset 15.11.2012: Sairaaloita rakennetaan ja korjataan miljardeilla Nykyään sairaalat tarvitsevat vuodepaikkoja suhteellisesti huomattavasti vähemmän kuin ennen. Tilatarpeisiin vaikuttavat hoitokäytännöt ovat muuttuneet valtavasti ja muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla. http://yle.fi/uutiset/sairaaloita_rakennetaan_ja_korjataan_miljardeilla/6370261 41

Lapin keskussairaala - otettu käyttöön 1988 (25 vuotta sitten) Hoitopäiviä 1989: 85.423 (puuttuu Muurola ja Ounasrinne) 1992: 121.120 (mukana Muurola ja ent. Ounasrinne, ei Kemijärven aluesairaala) 2010: 97.160 (psykiatria 27.001, muu 70.159 ~> - 18 % 1989/2010) Avohoitokäyntejä 1989: 67.842 (puuttuu Muurola ja Ounasrinne) 1992: 94.118 (mukana Muurola ja ent. Ounasrinne, ei Kemijärven aluesairaala) 2010: 131.177 (psykiatria 9.105, muu 122.072 ~> + 80 % 1989/2010) - keskimääräinen hoitojakson pituus somaattisessa hoidossa (muu kuin psykiatria) 1989 5,8 vrk 2010 3,6 4,7 vrk

Lapin keskussairaalan tilat - otettu käyttöön 1988 (25 vuotta sitten) bruttopinta-ala 38.500 m 2, hyötyala 20.341 m 2 kokonaistilavuus 139.400 m 3 rakentamiskustannukset 255 Mmk - laajennusosa otettu käyttöön 2006 bruttopinta-ala 3824 m 2, hyötyala 1.390 m 2 kokonaistilavuus 17.000 m 3 rakentamiskustannukset 6,5 M - silmäpoliklinikka vuokratiloissa ILKK:ssa 2009 alkaen 410 m 2, vuokra (10,50 /m 2 ) 4.305 /kk = 51.660 /v -väistötila otettu käyttöön 2011 pinta-ala 940 m 2, vuokra 25 300 /kk = 303 600 /v

Rakennettu tuberkuloosisairaalaksi 1951 vanhimmat rakennukset vuodelta 1928 uusin Lapin Päihdeklinikka 1978 Maapinta-ala 38 hehtaaria sairaalarakennukset 10 ha loppuosa talousmetsää Totonvaaran vedenottamo veden otto-oikeus 1300 m3/vrk 3 siiviläpumppukaivoa oma vesitorni (ei enää käytössä) Psykiatrinen sairaala v:sta 1974 keuhkosairaudet Ounasrinteelle 1975 Muurolan sairaalakiinteistö Peruskorjauksen karkea kustannusarvio 2007: 21,2 m Sairaalarakennus 10.500 m2 Uutta vastaavat tilat, tavoitehinta n. 70 80 % uudisrakennuskustannuksista Lisäksi 17 muuta erillistä rakennusta, jotka eivät sisälly em. kustannusarvioon; osa purettu Kuntoarvio 2008: välttämättömät kunnossapitoluonteiset korjaustyöt 1,2 m /10 vuotta

Odottavia tilatarpeita Sairaala-apteekin lääkevalmistus- ym. tilat (Lääkelaitoksen/Fimean huomautuksia)!!! Dialyysiyksikön tilanahtaus Päivystyksen tarkkailuosasto puuttuu kokonaan Ensihoidon tilat Poliklinikkatilojen ahtaus (sisätaudit, kirurgia) 3. kerroksen (neurologia, keuhkosairaudet) ahtaus Psykiatria psykiatrian klinikka/aikuispsykiatria (Muurola) lasten ja nuorten psykiatria (LKS, Porokatu, Lähteentie) Silmäpoliklinikka Arkisto, it-konesali + tietohallinnon työtilat, välinehuolto, jäteasema, pysäköinti, Keskuspesula,...

LKS:n laajennus Yhtymävaltuusto 28.11.2012 25 Periaatepäätös tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta 1. tilatarveselvitys keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi; 2. jatkovalmistelussa tulee vielä arvioida tarvittavia neliömääriä kriittisesti ja välttämättömään pitäytyen sekä jatkaa selvitystä sairaalan välittömästä läheisyydestä mahdollisesti vapautuvien tilojen hyödyntämisestä uudisrakentamisen sijasta;

LKS:n laajennus Yhtymävaltuusto 28.11.2012 25 Periaatepäätös tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta 3. laajennushankkeesta järjestetään yleinen suunnittelukilpailu; 4. hallituksen tehtäväksi hyväksyä kilpailuohjelma ja tehdä muut tarvittavat suunnittelukilpailua koskevat päätökset; 5. laajennuksen toteuttamisesta ja mahdollisesta vaiheistamisesta tehdään päätökset suunnittelukilpailun kautta saatavien luonnossuunnitelmien pohjalta;

LKS:n laajennus Yhtymävaltuusto 28.11.2012 25 Periaatepäätös tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta 6. jatkovalmistelussa selvitetään myös vapautuvien tilojen tulevaa käyttöä; 7. jatkovalmistelussa tulee lisäksi ottaa huomioon sosiaalija terveystoimen palvelurakennemuutosten, erityisesti perus- ja erikoistason alueellisen integroitumisen vaikutukset tilatarpeisiin; 8. jatkovalmistelussa kuullaan jäsenkuntia.

LKS:n laajennus Uudisrakentamista 25.000 30.000 m 2 Alustava karkea kustannusarvio 80 100 M Pääomakustannukset 20 vuoden elinkaarella n. 5 % talousarviosta vrt. talousarvio 2012 = 147,1 M, talousarvio 2013 = 159,3 M vrt. sairaanhoitopiirien investointitarpeet 3,4 5 Mrd /10 v Käytöstä poistuu n. 20.000-25.000 m 2 Tehokkuushyödyt, henkilöstön käyttö, logistiikka ym. vrt. Tappo-hankkeen selvitys (TKK, prof. Erkki Vauramo ym. 2009): Psykiatrian tilojen uudisrakennuksen pääomakustannukset = < kahdessa paikassa toimimisen kustannukset Myyntimahdollisuudet: Muurola???/Lähteentie/Porokatu?

Investointi- ja käyttökustannusten suhde Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri 12.10.2011 50