Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 178 milj. euroa (138 + 40, osaamisohjelma) Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 96 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 59,8 milj. euroa Muu rahoitus Koulutuksen toteuttaminen TEM/Ely rahoituksella 211 milj. e Koulutuksen ja osaamisen myynti 92 milj. euroa (30 milj. euroa myynnistä toiselle koulutuksen järjestäjälle) Muu maks. palv. toiminta ja muu yhteensä 197 milj. e
Järjestäjäprofiileista Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 10 suurimman järjestäjän osuus yli kolmannes 20 suurimman osuus lähes kaksi kolmasosaa 57 järjestäjää, joilla rahoitus alle 2 m 30 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 m Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 23 järjestäjää, joilla rahoitus yli 2 m 97 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 m 72 järjestäjää, joilla rahoitus alle 0,5 m 19 järjestäjää, joilla rahoitus alle 0,1 m
Ammatillisen koulutuksen muutokset vuoden 2014 talousarviossa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Menovähennys; opiskelijamäärien sopeuttaminen - 14,46 milj. euroa (- 1 140 rah. perusteena olevaa opiskelijaa) Menovähennys; yksikköhinnan leikkaaminen - 10,9 milj. euroa (-1,6 %) Indeksien jäädyttäminen Nuorisotakuun toteuttaminen 10 milj. euroa Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttaminen 8 milj. euroa
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUS Aikuiskoulutus (VTA 2014) 523 538 000 Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot 25 347 000 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 3 010 000 Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin 164 618 000 Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen 138 075 000 Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 117 343 000 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 52 000 000 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin 15 879 000 Valtionavustus järjestöille 7 266 000 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUS 15 879 000 7 266 000 25 347 000 3 010 000 AIKUISKOULUTUS VTA 2014 523 538 000 20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot 52 000 000 21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen 30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin 164 618 000 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen 117 343 000 32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma 138 075 000 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin 53. Valtionavustus järjestöille Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillinen lisäkoulutuksen rahoitus (VTA 2014) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Momentin loppusumma 138,1 milj. euroa Opiskelijatyövuosia 16 200 (vähennystä 770) Menoleikkaus 4,1 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Määrärahat 59,8 milj. euroa Oppisopimusten enimmäismäärä 19 650 Menovähennys -5,5 milj. euroa
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä; 20-29 vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat > 110 000 Tavoitteena, että kaudella 2013-2016 yhteensä 36 000 aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat opiskelupaikat > vuosittain 5 000 aloittajaa Oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa > vuosittain 2 500 aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa > vuosittain 1 500 aloittajaa
Nuorten aikuisten osaamisohjelma (jatkoa) Rahoitus vuonna 2013 > 27 milj. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 22 milj. euroa (opiskelijatyövuosiin 20 me, hakeva ohjelmaan 2 me) Oppisopimuskoulutus 5 milj. euroa Rahoitus vuosina 2014-2016 > 52 milj. euroa/vuosi Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 40 milj. euroa Oppisopimuskoulutus 10 milj. euroa Valtionavustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin 2 milj. euroa
Pidemmän aikavälinen taloudellisista näkymistä Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Menosäästötavoitteet 195 m ja 65 m OKM:n näkökulmasta keskeisin järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Lukio, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Rahoituksen määräytymisperusteita; tutkinnot ja tutkintojen osat Yhtenä kokonaisuutena, mutta huomioiden kohderyhmien erityistarpeet Ohjausjärjestelmän kokonaisuus; resurssi/normi/informaatio Tutkintorakenteen ulkopuolinen rahoitus Kehyspäätös 2015-2018 Mahdolliset uudet leikkaukset
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta tulee kehittää niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista Työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon rahoitusta uudistettaessa. rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistänyt ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan valmistelun hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, hallituksen puoliväli-istunnon sekä rakennepoliittisen ohjelman linjausten pohjalta (mm. edistetään aiemmin opitun tunnistamista tunnustamista) Aikataulu Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä uudistusten toimeenpanon aikataulusta tulee valmistella 31.12.2013 mennessä Ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisesta tulee valmistella 28.2.2014 mennessä.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Työryhmän asettaminen: 1. tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista sisältäen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuus ja toimintaperiaatteet laskennallisen perusrahoituksen ja toiminnan tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen keskinäinen jakautuminen rahoituksen perusteena käytettävä kustannuspohja 2. valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi sisältäen rahoituksen perusteena oleva suorite ja sen laskentaperuste suoritekohtaisen yksikköhinnan laskentaperuste myös tuloksellisuuteen perustuvien kriteerien osalta
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) 3. selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi 4. laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Rahoitusperusteiden ja säätelyjärjestelmän keskinäinen yhteys Rahoitusjärjestelmäuudistuksen yhteys muuhun ohjausjärjestelmän kehittämiseen (Tutke, Oppijan verkkopalvelu, järjestäjäverkko) Perusrahoitus, tuloksellisuuteen perustuva rahoitus, vaikuttavuusrahoitus
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Työryhmällä ollut viisi kokousta Uudistuksen keskeiset rakenteelliset kokonaisuudet; Rahoitusjärjestelmän rooli osana ohjausjärjestelmää Rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutus kokonaisuudesta heikkenee Kustannuserot tunnistavat tekijät Ohjaavat tekijät Rahoitusjärjestelmä kokonaisuutena vs. osina Järjestämismuotokohtainen suorite vs. sama kaikille Valtion/kuntien rahoitusosuuden erilaisuus