Kaari-työpaja: Korvaava työ työurien tukena 3.2.2016 Tampere
Sisällysluettelo Miten korvaava työ näkyy Kevan työssä, Keva Dia 3 Vantaan korvaavan työn toimintatapa, Vantaan kaupunki Dia 28 Tuunattu työ Vantaalla, Vantaan Työterveys liikelaitos Dia 48 Mukautetun työn malli, Seinäjoen kaupunki Dia 57 Uuden osakeyhtiön työkalut strategisessa työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisessa, Arkea Oy Dia 74 3.2.2016
Miten korvaava työ näkyy Kevan työssä? 3.2.2016 Lisbeth Forsman-Grönholm Ylilääkäri, Keva
Katsotaanko peruutuspeilistä vai tehdäänkö yhdessä? Milloin ja minkä vuoksi työura katkeaa työkyvyttömyyden vuoksi? Mitä tunnistettavia työkykyriskin osaprosesseja on, ja mitä arvioidaan näissä prosesseissa? Esim. Ketkä ovat olleet mukana työkyvyttömyyden prosessissa paikan päällä? Miten on hyödynnetty erilaisia malleja, joilla voidaan vaikuttaa työkykyriskeihin Miten reagoidaan eri tilanteissa tutkimusten ja käytännön valossa?
ETK tilastokantaa tilastot.etk.fi
ETK tilastokantaa tilastot.etk.fi
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmän mukaan vuonna 2014 Sairausryhmä Osuus kaikista, % Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Kaikki % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 31,8 32,2 56,3 43,2 Mielenterveyden häiriöt 17,7 38,1 15,4 23,9 Kasvaimet 14,9 8,7 3,5 7,4 Hermoston sairaudet 10,8 4,3 7,3 6,9 Verenkiertoelinten sairaudet 9,0 3,5 5,2 5,3 Vammat, myrkytykset yms. 5,5 7,8 2,6 5,0 Muut sairaudet 10,3 5,4 9,8 8,3 Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,0 9.2.2016 17
www.iwh.on.ca/system/files
Työkykyjohtamisen osakustantaja on huolissaan toimintavalmiuksista ajatellen työkykyriskien hallintaa! (lähde kela.fi)
Miten eläkeratkaisu tehdään? Asiantuntijalääkäri ja ratkaisuasiantuntija tekevät yhteistyönä Selvitetään myös ammatillisen kuntoutuksen edellytykset.
Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin objektiivisesti todettaviin sairauslöydöksiin. Sairauden ja toimintakyvyn välinen yhteys on voitava selittää lääketieteellisillä löydöksillä Ratkaisua tehtäessä tilanne arvioidaan aina kokonaisuutena: Ammatti, ikä, työhistoria, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne Kuntoutusmahdollisuuksia on aina arvioitava ennen eläkkeen myöntämistä ja 1.1.2015 alkaen siitä myös annettava päätös hakijalle
Kevan tutkimustuloksia käytännön toiminnasta Kevan Tutkimuksia 1/2015: Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö kunta-alalla 2015 Laura Pekkarinen ja Toni Pekka
Henkilöstöjohtajien mielestä työterveyshuolto ottaa esimiehiin yhteyttä, kun työntekijän työkyky on vaarantunut
Kuntaorganisaatioissa käydään työterveysneuvotteluita yhä yleisemmin
Työterveyshuolto onnistuu melko tai erittäin hyvin työurien tukemisessa, % 0 20 40 60 80 100 On aktiivisesti mukana tekemässä työhyvinvoinnin edistämistyötä organisaatiossa 80 87 Ohjaa tarvittaessa työntekijät kuntoutustoimenpiteiden piiriin 85 82 Arvioi työriskien terveydellisiä vaikutuksia ja tekee toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksissä 84 Toteutuu huonommin pienissä kunnissa ja osakeyhtiöissä Tunnistaa työkykyriskissä olevan työntekijän Osaa toimia yhteistyössä organisaation kanssa 30-60-90 -säännön mukaisesti Koordinoi osatyökykyisen työntekijän hoitoa ja kuntoutusta 79 81 78 80 75 79 Tarjoaa esimiehille tukea organisaation muutostilanteisiin 68 75 Tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista organisaation käyttöön 62 75 Henkilöstöjohto Työterveyshuollon toimijat
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että osatyökykyinen työntekijä voi jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta Vakiintuneen työhistorian omaavat hakevat ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan, julkisen sektorin työntekijät Kevasta Olennaista, että työntekijä, esimies ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä.
Ajankohtaista Kevan ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätösten määrä on jatkanut kasvuaan Samaan aikaan ennakkopäätösten ja suunnitelmapäätösten välinen suhdeluku heikentynyt -> oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ei johda konkreettisiin toimiin Liian moni prosessi alkaa työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa 16
Jaksaa käydä vielä töissä, jopa nauttii siitä Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä Pirjo Saari 2011
Keskeiset tulokset - tyypillinen osatyökyvyttömyyseläkeläinen Nainen, 57-vuotias, alempi koulutus Tuki- ja liikuntaelinongelmia Kokee etenkin fyysisen työnsä liian kuormittavana. Varhaisen tuen toimenpiteet työpaikoilla ovat vähäisiä 3/5 ilmoittaa ettei tehty työtä helpottavia ennen eläkkeen hakemista Tiedotus puutteellista sekä esimiehille että työntekijöille. Etenkin työkykynsä heikoksi arvioivat työntekijät kokevat tiedonsaannissa ongelmia Jo pelkän hakemuksen täyttäminen puhkiuupuneena vei voimat
Varhainen tuki: helpotettiinko työpaikalla työntekoa (esim. työjärjestelyillä) ennen osatk-eläkkeen hakemista,% Kaikki 34 58 9 Alle 55 41 51 8 55-59 40 51 9 60 ja yli 21 69 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helpotettiin työntekoa Ei helpotettu työntekoa Eos
Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla tutkimus hylkäävän päätöksen 2009-2013 saaneista Kevan tutkimuksia 2/2015 Riku Perhoniemi Petra Sohlman Susanna Heino Kristina Lundell Laura Pekkarinen
Pääsairautena eniten mielenterveyden häiriöitä ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia
Hoitavalla lääkärillä suuri rooli asiakkaan ajattelussa "Mistä ensimmäinen aloite työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen alun perin tuli?"
Tilanneselvittely Kevassa
2013 2014 Tarjottiin 232 395 Osallistui 103 (44 %) 184 (47 %) Työhön paluu toteutui (päätökseen saaduista selvittelyistä) 28 (27 %) 34 (18 %) Tyytyväisyys 2013 2014 Tyytyväisiä tilanneselvittelyyn 95 % 90 % Tyytyväisiä kuntoutusohjaajien asiantuntemukseen, yhteispalaverin järjestämiseen ja positiiviseen henkeen sekä oman tilanteen selkiytymiseen. Kokemus siitä, että on tullut kuulluksi.
Työssä jatkamisen tulokset myönteisiä Kevan työssä jatkamisen KuEL-mittarit 2000 ja 2014 2000 2014 63-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus (%) 21,6 58,7 Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (%) 1,07 0,79 Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista tk-eläkkeistä (%) 17,5 46,9 Eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle (v) 58,2 61,3 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut.
Vantaan korvaavan työn toimintatapa: 3.2.2016 Kevan Kaari-työpaja, Tampere Kehittämispäällikkö Manna Torvinen
Työhyvinvoinnin pyrstötähti 9.2.2016 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2
Terveys- ja turvallisuusjohtaminen Aktiivisen välittämisen toimintatapa Välke-keskustelut ja evälke Työkyky keskiössä (myös esim. osasairaspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus, Keva 30-60-90) Työturvallisuuden ryhtiliike Turvallisuushavainnot Tapaturmien tutkinta Työolojen arvioinneista jatkuvaan kehittämiseen Terveys- ja turvallisuusjohtamisen asiat esillä johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa Terveys- ja turvallisuusjohtamisen (=Tetu) tapaamiset Työhyvinvointiasiantuntijat käyvät esimiehen luona Tetukäynnillä tai muutoin kontaktoivat esimiestä Esimiehet voivat kannustaa työntekijöitään oman hyvinvoinnin edistämiseen Duodecim Omahoitosivusto Vantaan kaupungin henkilöstön käytössä Mun Elämä My Life hanke v.2016 Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ 1.1.2016 (koko organisaatio 1.2.2016) alkaen 9.2.2016
Onko työntekijä työkykyinen vai työkyvytön? Missä kohtaa janalla olet? 100% työkykyinen 100% työkyvytön 100% terve -------------------------------------------------- 100% sairas
Tuunatun työn valmistelu Tuunatun työn mallin valmistelutyöryhmä aloitti työnsä toukokuussa 2015 seuraavalla kokoonpanolla: kehittämispäällikkö Manna Torvinen, henkilöstökeskus, puheenjohtaja Työhyvinvointikonsultti Anne Vuorio, henkilöstökeskus, sihteeri työmarkkinalakimies Sanna Tonteri, henkilöstökeskus työhyvinvointiasiantuntija Pirjo Viiala, soster työhyvinvointiasiantuntija Wanda Pirinen, sito henkilöstösuunnittelija Riikka Lindholm, mato pääluottamusmies Arja Karppinen (varalla pääluottamusmies Kaija Talonpoika) työsuojeluvaltuutettu Päivi Domnick (varalla työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Jämsen-Mässeli) palvelupäällikkö Riitta Pimiä, Vantaan Työterveys liikelaitos ylilääkäri Pirkko Kokkonen, Vantaan Työterveys liikelaitos työelämäasiantuntija Satu Haapakoski, Keva 9.2.2016 5
Tuunatun työn eteneminen Korvaavan työn yt-käsittely pääluottamusmiespalaverissa 7.10.2015 Korvaavan työn käsittely kaupungin johtoryhmässä 26.10.2015 Korvaavan työn esittely kaupungin yhteistoimintaryhmässä 28.10.2015 9.2.2016
Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään soveltaen eli tuunaten omaa työtään tai jotakin muuta työtä. Tuunatun työn toimintatapa otetaan käyttöön työterveyshuolloissa 1.1.2016 alkaen ja koko organisaatiossa 1.2.2016 ja sen tavoitteena on edistää Vantaan henkilöstön työkykyä ja työyhteisöjen hyvinvointia. 9.2.2016 7
Tuunattu työ mitä se on? Tuunatusta työstä on etua sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle: Työntekijä saa tuunatusta työstä varsinaisesta työstä saamaansa palkkaa. Tuunattu työ ei kerrytä sairauspoissaolopäiviä. Työntekijä voi oppia tuunatussa työssä uusia taitoja ja toimintatapoja tai voi keskittyä joihinkin tehtäviin tavanomaista syvällisemmin. Tuunatun työn tekeminen edistää työssä jatkamista ja madaltaa työntekijän kynnystä palata sairauspoissaolon jälkeen työhön, koska poissaoloa ei synny tai se jää lyhyemmäksi > ehkäisee työkyvyttömyyttä Sairauspoissaolokustannukset vähenevät. Työntekijän työpanos on käytössä työpaikalla niissä tehtävissä, mihin työkyky riittää. > vahvistaa työhyvinvointia
Tuunatun työn menettelytavat Tuunatun työn mahdollisuus selvitetään jokaisen sairauspoissaolon yhteydessä. Prosessin kulku: 1) työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi tilapäisesti estynyt tekemästä omaa vakiintunutta työtään ja ilmoittaa asiasta esimiehelle 2) työntekijä ja esimies keskustelevat tilanteesta ja arvioivat mahdollisuuden oman työn tekemiseen tuunatusti tai muuhun järjestelyyn omassa tehtävässä tai toteavat, että tuunattu työ ei ole tarkoituksenmukaista (esimerkiksi selvissä flunssa-, kuume- ja vatsatautitilanteissa) 3) esimies ohjaa tarvittaessa työntekijän työterveyshuoltoon arvioon tai työntekijä itse hakeutuu työterveyshuoltoon tuunatun työn mahdollisuuksien arvioimiseksi 4) työntekijä aloittaa tuunatun työn tekemisen (kesto 1 päivä 8 viikkoa) 5) Tuunatun työn mahdollinen keskeyttäminen: a) Akuutti sairastuminen, esim. flunssa, tai terveydentilan äkillinen heikkeneminen -> normaali sairauslomakäytäntö b) Muu keskeytyminen -> perustuu työterveyshuollon arvioon 6) Tuunattu työ päättyy ja työntekijä jatkaa vakiintuneissa tehtävissään (tai arvioidaan esim. osasairauspäivänrahan tai ammatillisen kuntoutuksen tarve/mahdollisuudet)
Toimintakulttuurin muutos ja viestintä Tavoitteet: Saada kaikki esimiehet ja työterveyshuolto ymmärtämään tuunatun työn merkitys, hyödyt ja sitoutumaan siihen Viestittää työntekijöille tuunatun työn merkitys ja hyödyt Saada työyhteisöt käyttämään tuunattua työtä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Tuunatun työn toimintakulttuuriin valmentautumisessa edetään portaittain: Päälliköille ja tulosaluejohtajille järjestettiin 4.11. ja 9.11. työpajat (kesto 120 min), joissa käsitellään toimintakulttuurin muutosta ja sen viestintää edelleen esimiesalaisille. Vastaavat Tuunatun työn työpajat esimiehille (vetäjinä päälliköt, työhyvinvointiasiantuntijat tukena), työpajat työpaikoilla (vetäjinä esimiehet, työsuojeluvaltuutetut tukena) ja työpajat työterveyshuolloille 9.2.2016
Viestinnän apuna gallup Heke toteuttaa tuunatun työn gallupin henkilöstölle. Henkilöstö voi leikkimielisessä gallupissa testata tuunatun työn kysymyksiin ja testata saako tulokseksi Seppo Seesteisen, Terhi Taviksen vai Elli Energisen. 9.2.2016 http://app.alypaa.fi/vantaa/ Linkki Avaimen etusivulta Tuunattuun työhön kohdasta Esimiehen/Työntekijän ajankohtaiset
Tuunattu työ tavoitteet ja seuranta Jokainen toimiala asettaa omat tavoitteensa tuunatun työn päiville (lukumäärä) vuodelle 2016 Jokainen toimiala seuraa asettamaansa tavoitetta Kaupunkitasoisesti seurataan tuunatun työn käyttöä ja siihen liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita (Intran etusivulta Esimiehen/Työntekijän ajankohtaiset >Tuunattu työ, tulossa UKK= usein kysytyt kysymykset ja Hyvät käytännöt) 9.2.2016
Miten edetä työn tuunaamisessa? Avointa keskustelua ja mahdollisuuksien haarukointia, mitä tämä meidän yksikössä käytännössä tarkoittaa? Hyvä kirjata yksikön tasolla tuunatun työn tehtäviä eri työtehtävissä Vaatii alkuvaiheessa ennen toimintatavan vakiintumista enemmän panostusta esimiehiltä > kehittämiseen luovuutta ja rohkeutta Maalaisjärjen käyttö sallittua Rakentavasti ja hallitusti pienin askelin Soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa yksilön vaivat lieviä ja tilapäisiä > työkykyä jäljellä 13
Miten edetä työn tuunaamisessa? Työterveyshuollot aloittavat suositusten laadinnan 1.1.2016, Vantaa siirtyi kokonaisuudessaan työn tuunaamiseen 1.2.2016 Tuunatusta työstä palvelussuhdekäsikirjan ohje Alkuvaiheessa ei vielä saada HR-työpöydälle ilmoitusta (intran lomahakemuslomakkeen lisätiedot kohtaan kirjataan Tuunattu työ ajalla x.x.2016-x.x.2016 )
Työkyky keskiössä: Tukikeinojen keskeiset erot TUUNATUN TYÖN, OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN JA AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN KESKEISET EROAVAISUUDET Sairauden luonne: TUUNATTU TYÖ Lievä ja lyhytkestoinen/ viikoissa paraneva. Työkyky riittää aiempaan työaikaan työtä muokaten. OSA AIKATYÖ OSASAIRAUSPÄIVÄRAHALLA Vaikeampi, kuukausissa paraneva, työkyky ei riitä kokopäivätyöskentelyyn AMMATILLINEN KUNTOUTUS Pitkäaikainen tai parantumaton Missä tilanteissa? Lyhyen sairaus / tapaturmapoissaolon jälkeen tai asemasta Sv omavastuuajan (1+9 tai 1 pv) jälkeen osasairauspäivärahan edellytysten täyttyessä Lähivuosina työkyvyttömyyden uhka Kesto: 1 päivä 8 viikkoa 12 120 arkipäivää Viikkoja tai kuukausia Työsopimus/ viranhoitomääräys: Voimassa olevan työsopimuksen/ viranhoitomääräyksen puitteissa Määräaikainen muutos työsuhteen ehtoihin tai määräaikainen viranhoitomääräys Ei palvelussuhteessa tehtävää työtä Työtehtävät: Työaika: Palkkaus: Varsinaiseen työhön liittyviä (pääsääntöisesti) Työsopimuksen/ viranhoitomääräyksen mukainen Työsopimuksen/ viranhoitomääräyksen mukainen Yleensä varsinaiseen työhön liittyviä Yleensä uudet tehtävät/ koulutus 40 60 % täydestä työajasta 100 % työaika tai vähemmän Osa aikaisen työajan mukainen + osasairauspäiväraha Kuntoutusraha tai lisä Korvaava taho: Työnantaja Työnantaja + Kela Työeläkelaitos (Keva) Lähde: mukaillen Edilex 7/2009, Korvaavaa työtä vai sairauspoissaoloa? Harri Markkula, Seppo Koskinen, Lairi Virta 5.11.2015 Vantaan kaupunki
Esimerkkejä tuunatusta työstä sivistystoimen perusopetuksessa Luokanopettajat/lehtorit/erityisopettajat - Perustehtävän muokkaaminen työkyvyn edellyttämällä tavalla - Työkyvyn / sairauden kannalta haastavien oppiaineiden / luokkaasteen vaihtaminen kollegoiden kanssa - Resurssiopettajuus kaikissa muodoissaan - Sosiaalityö - Rehtorin määräämät, strategiaan ja opetussuunnitelmaan pohjautuvat suunnittelu- ja kehittämistehtävät sekä koulutus, mikäli nämä ovat ajankohtaisia koulussa ja on tarkoituksenmukaista - Avustavat tehtävät (jos vamma ei ole fyysinen) - Oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät - Hallinnolliset tehtävät, mikäli tekijä niihin soveltuu ja on tarkoituksenmukaista 21.1.2015 16
Rehtorit hallinnolliset tehtävät etätyönä etäyhteyksien kautta osallistuminen koulun toimintaan strategiaan ja opetussuunnitelmaan pohjautuvat suunnittelu- ja kehittämistehtävät, mikäli nämä ovat ajankohtaisia ja tarkoituksenmukaisia oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät hallinnolliset tehtävä
Koulusihteerit - omien hallinnollisten tehtävien hoitaminen etänä (etäyhteydet) - oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät Koulukäyntiavustajat / oppilaanohjaajat / oppilashoitajat perustehtävän muokkaaminen työkyvyn edellyttämällä tavalla työkyvyn / sairauden kannalta haastavien oppiaineiden / luokkaasteen vaihtaminen kollegoiden kanssa opetusmateriaalin tekeminen oppimisympäristön järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät 21.1.2015 18
Alkuvuoden käyttöönottokokemukset Myönteistä asennetta Aitoa halua työn tuunaamiseen löytyy Jokainen tilanne erilainen, mikä vaikuttaa siihen, että päädytäänkö lopulta tuunattuun työhön vai ei Tehdään muutoinkin ja on tehty ennenkin Tuleeko kaikki tuunattu työ kirjatuksi järjestelmään? 19
Kiitos! Mun Elämä- MyLife 2016 Vantaan kaupunki Henkilöstökeskus
Tuunattu työ Vantaalla työterveyshuollon näkökulma 3.2.2016 Riitta Pimiä Vantaan Työterveys liikelaitos
Tuunattu työ työterveyshuollon kannalta Yhteistyö henkilöstökeskuksen kanssa alusta asti on tärkeää Tth edustajat olivat mukana työryhmässä (johtava lääkäri ja palvelupäällikkö), tavoitteena tuoda esiin työterveyshuollon toiminnan ja terveyden kannalta olennaiset asiat Työryhmässä mukana olo tuo työterveyden edustajille kokonaisnäkemyksen asiasta ja sitouttaa toimintamalliin Työryhmässä käsiteltyjen asioiden esille tuominen omassa yksikössä on helpompaa kun tietää taustat Eri poissaolomuotojen selkeä määrittely oli tärkeää (tuunattu työ, osasairauspäiväraha, työkokeilu)
Maastouttaminen työterveydessä Korvaavan työn käyttöönoton valmistelu käsiteltiin johtoryhmässä ja sieltä tiedoksi henkilökunnalle Vaatii työterveyden henkilökunnalta vakiintuneiden toimintatapojen ja oman ajatusmaailman muuttamista Herätti monenlaisia ajatuksia, innostusta mutta myös pelkoa ja epäluuloa Toimipaikkakokouksissa käytiin läpi työryhmässä käsiteltyjä asioita pari kertaa Kertaus ja muistuttaminen käyttöönoton lähestyessä Toimintatapa on hyvä liittää työterveyden perehdytysohjelmaan mukaan
jatkuu Ammattiryhmäkokouksissa asiaa myös käsiteltiin (työterveyslääkärit ja -hoitajat) Tavoitteena oli, että jokainen työterveydessä sisäistää tuunatun työn ajatuksen ennen sen käyttöön ottoa 1.1.2016, yhtenäinen toimintatapa takaa laadun Henkilöstökeskuksen edustajat kävivät työterveyden toimipisteissä esittelemässä tyte-henkilökunnalle mallin (tuunatun työn työpaja) ja vastaamassa kysymyksiin Korostettiin sitä, että työterveys ei toimi työnantajana vaan arvioi terveyttä ja työkykyä suhteessa työhön kuten ennenkin Työterveyslääkäri voi olla yhteydessä esimieheen Työolojen ja erilaisten töiden tuntemus työterveyshuollossa on tärkeää Oman työn kautta asian konkretisoituminen; mitä itse voisin tehdä tuunattuna, mitä hyötyä siitä minulle voisi olla?
jatkuu Mahdollisuudet Sairauspoissaolojen vähentyminen ja työhyvinvoinnin lisääntyminen Työhön paluuseen motivoiminen voi olla helpompaa Sijaisten käytön mahdollisuus hienoa Työterveyden moniammatillisen tiimin ja osaamisen hyödyntäminen Uhkat Sairauslomat haetaan muualta kuin työterveydestä Osa henkilöstöstä toimii entiseen tapaan eikä ehdota tuunatun työn mahdollisuutta, osa ehdottaa
Käytännössä huomioitavaa Uudesta toimintatavasta tiedottaminen ja siitä tiedon jakaminen kaikille on hyvä tehdä moniammatillisesti, ajatuksen täytyy olla sisäistetty alusta asti kaikilla Käytännön ohjeiden täytyy olla selkeät; miten svtodistus kirjoitetaan, miten siinä otetaan kantaa tuunattuun työhön, miten toimitaan jos se ei ollutkaan hyvä vaihtoehto ja terveydentila muuttuu On sovittava työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin mahdollisuudet ottaa kantaa tuunattuun työhön Työterveyteen olisi hyvä saada tuunatun työn ehdotuksia työpaikoilta
Kokemukset alkuvuodelta Hoitajat eivät muistaneet että heidänkin tulee kirjata tuunatun työn mahdollisuus sl-todistukseen Työterveys Työolojen tuntemusta toivottiin enemmän kun tuunatun työn mahdollisuudesta puhuttiin asiakkaille Lääkäreille oli annetut ohjeeksi kysyä asiaa työterveyshoitajilta, pitäisi kysyä esimiehiltä jos työpaikkaselvitystä ei ole tehty tai siitä ei selviä työnkuva Asiakkaat Erittäin positiivista suhtautumista esimiehiltä, sairaslomalta paluu suunniteltu tuunatun työn turvin Osa tt ja esimiehistä ei ollut kuullutkaan koko asiasta, osa tyytyväinen tähän mahdollisuuteen ( työt eivät kasaannut, ei kerry sairaspäiviä) Erilaisia suhtautumistapoja työpaikoittain/ esimiehittäin (esim. päiväkodit) esim. sijaisen palkkaamiseen
Kannanotto tuunatun työn mahdollisuuteen: Kohta 5. Työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista
Työterveyshoitajan kirjoittama poissaolotodistus 9.2.2016 Merkintä lisätietoja kohtaan: Kannanotto korvaavan työn mahdollisuuteen.
Mukautetun työn malli 3.2.2016 Seinäjoen kaupunki Raija Ranta ja Elisa Saunamäki
Seinäjoen kaupungin henkilömäärä Vakituisia työntekijöitä 31.12.2015 3188 Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä yhteensä 4083
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Yhteistyöllä on saavutettu heti alusta alkaen hyviä tuloksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen työterveys-liikelaitos ovat kehittäneet yhdessä ammatillisen kuntoutuksen toimintamallia jo vuodesta 1997 alkaen. Työterveysneuvottelut pitkään työstä poissaolleiden henkilöiden työkyvystä aloitettiin kolmikannassa jo tuolloin. Seinäjoen kaupungilla on ollut käytössä oma varhaisen tuen toimintamalli jo vuosia ennemmin kuin sairausvakuutuslain muutos Kelan työterveyshuoltokorvauksista tuli voimaan 2011.
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Kaupungin varhe-mallia, työterveyshuollon työkyvynarviointiprosessia ja työpaikkayhteistyötä kehitettiin vuosina 2012-2013 erityisen aktiivisesti yhteisellä hankkeella Työkyvyn tuki oikea-aikainen arvio, kuntoutus ja työpaikkayhteistyö. Hankkeen aikana laadittiin kaupungin ja työterveyshuollon yhteinen toimintamalli vastaamaan 1.6.2012 voimaan tulleita sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksia. 30-60-90-päivää -mallissa on kuvattu ja kirjattu kaupungin esimiesten, työntekijöiden sekä työterveyshuollon eri ammattiryhmien toimintavastuut ja toimintatapa pitkittyvien tai toistuvien sairauslomien yhteydessä.
Mukautettu työ, projekti 1.1.2016-31.12.2016 Edellä mainittuun hyvään ja pitkäkestoiseen yhteistyöhön perustuen halusimme lähteä yhdessä työterveyshuollon kanssa viemään mukautetun työn projektia eteenpäin. Seinäjoen kaupunki on saavuttanut hyviä tuloksia työkykyjohtamisessa, jonka tuloksena kaupungin henkilöstön jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt vuosi vuodelta merkittävästi. Vuonna 2015 eläkkeelle jäi 79 henkilöä, joista kolme henkilöä jäi sairauseläkkeelle. Vuonna 2014 oli keskimäärin 12,89 sairauslomapäivää (pois lukien osasairauspoissaolot) työntekijää kohden, vanhuuseläkkeelle lähtevien määrä oli 99 henkilöä ja sairauseläkkeelle jäi seitsemän henkilöä. 2013 vuoden tilastojen mukaan olimme Kevan tekemässä vertailussa koskien eläkeperustaisia menoja vertailuryhmän parhaita. Mukana oli 14 yhtä suurta tai suurempaa kaupunkia kuin Seinäjoki.
Projektin tavoitteet 1. Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun työn mallin käyttöönotto työterveyshuoltoyhteistyössä 2. Seinäjoen kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen niin, että henkilön työkykyä arvioidaan ja työnkuvaa muutetaan sopivammaksi yhä varhaisemmassa vaiheessa. 3. Pyritään vaikuttamaan niin, että työkyvyttömyys ei pitkity. Työn mukauttaminen sopivammaksi työpaikan keinoin on varhaista ammatillista kuntoutusta.
Projektin tavoitteet 4. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen. Yksi erikoistuva työterveyslääkäri suorittaa työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen arvioinnin jakson työterveyshuollossa vuoden 2016 aikana tämän projektin myötä. Työajasta 50 % käytetään työkyvynarviointeihin ja kuntoutustyöhön sekä projektitehtäviin. 5. Uusien toimintatapojen käyttöönottoa lähdetään toteuttamaan yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kesken määrätietoisesti ja projektikehittämisen keinoin.
Projektin ohjausryhmä Seinäjoen kaupungilta mukana ovat: toimialajohtaja kansliapäällikkö Raija Ranta työsuojelupäällikkö Seppo Jokiranta pääluottamusmies Kari Nieminen työhyvinvointipäällikkö Elisa Saunamäki Työterveyshuolto: johtava ylilääkäri Tarja Välimäki Johtava työterveyshoitaja Kari Pienimäki työterveyslääkäri Teppo Salo
Projektin sisältö 1. Luodaan uusi yhteinen toimintamalli mukautetun työn mallista. Pyritään tekemään toimintamallista hyvin konkreettinen, jossa on kirjattuna prosessin vaiheiden vastuutahot ja tehtävät. 2. SVA päivärahakauden alkuvaiheen työkyvynarvioiden ja työpaikalla tapahtuvan työn mukauttamisen kehittäminen eri ammattiryhmille laadittavilla ohjeistuksilla. 3. Ohjausryhmän palaverit 4 6 kertaa vuodessa. 4. Työterveyshuollon omat vastuutiimi ohjauspalaverit. 5. Esimieskoulutus kaupungin esimiehille. 6. Tiedottaminen organisaatioiden sisällä ja yhteistyökumppaneille sekä medialle.
Projektin sisältö 7. Työterveyshuollon henkilöstön koulutus. 8. Toimintamallin kirjallinen kuvaus. 9. Toimintamallin käyttöönotto mahdollisuuksien mukaan myös muiden työpaikkojen kanssa (tth muut työpaikat). 10. Projektin arviointi yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. 11. Loppuraportti 2 / 2017.
Mukautetun työn periaatteet? Mukautetun työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaava. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi hyvä kuvata lyhyesti rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn teettämiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös mukautetun työn osoittamisesta pitää perustua työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärin kannanottoon. Mukautetun työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä sovittuihin menettelytapoihin ja tarvittaessa työterveyshuollon konsultaatioon.
Työnantajan vastuu Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetusta työstä, on syytä ottaa huomioon. Työnantajan vastuu lisääntyy, kun tavanomaiseen työhönsä kykenemätön henkilö tilapäisesti tekee työtä, jota hän voi tehdä terveyttään vaarantamatta. Ennen mukautetun työn aloittamista työntekijällä on mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. Työntekijälle varataan mahdollisuus ennen mukautetun työn aloittamista keskusteluun myös siinä tapauksessa, että henkilö itse esittää mukautettua työtä. Henkilö saa pyynnöstä työterveyslääkäriltä uuden arvion työkyvystään, mikäli hän katsoo mukautetun työn ja terveydentilansa sitä edellyttävän. Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia käsitellessään mukautettuun työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.
Palkka Mukautettua työtä teetettäessä henkilölle maksetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisia palkkatöitä tehdessä. Palkanmaksu voi myös jossain kohdin olla ongelma jos oma organisaatio ei pysty järjestämään korvaavaa työtä ja työntekijä sijoitetaan toisen organisaation alaisuuteen.
Missä menemme nyt? kirjallinen suunnitelma on laadittu asia on käsitelty henkilöstöjaostossa ja pääluottamusmiesten kanssa seuraavaksi asia esitellään yhteistoimintaryhmässä ja tehdään suunnitelma asian jalkauttamiseksi työpaikoille työterveyshuollossa on otettu käyttöön lääkärintodistusten yhteydessä erillinen kohta, jossa kaikkiin yli kaksi viikkoa jatkuviin sairauslomiin merkitään onko työntekijä soveltuva mukautettuun työhön tänä vuonna ensimmäinen työntekijä aloittaa helmikuun puolessa välissä mukautetun työn, kokemuksia aikaisemmilta vuosilta muutamia selkeän, yksityiskohtaisen toimintamallin kirjoittaminen työpaikan esimiehille ja työntekijöille mukautetusta työstä
Mukautetun työn hyödyt työntekijän SVA - päivät eivät kulu työntekijä pysyy mukana työyhteisössä kuntouttavat toimenpiteet voidaan aloittaa aiemmin sairauslomapäivät vähenevät työnantaja saa ainakin osan palkkakustannuksista takaisin työn muodossa parhaassa tapauksessa työyhteisö saa yhden ylimääräisen työntekijän koko työyhteisö mukaan mukautetun työn suunnitteluun, parantaa työpaikan yhteistyötä kokonaan uusi ajattelumalli pidempiin sairauslomiin suhtautumisessa tavoitteena win-win tilanne
Vielä mietittävää mukautetun työ käyttöön otossa Työterveyshuolto tunnistaa mahdollisuudet korvaavaan työhön mukautetun työn mallin jalkauttaminen työpaikoille ja erityisesti esimiehille paras tapa olisi löytää mukautettu työ omalta työpaikalta koko työyhteisön mukaan saaminen mukautetun työn suunnitteluun ja miettimään sen luomia mahdollisuuksia sopivan työn löytyminen mukautetun työn kesto
KIITOS!
UUDEN OSAKEYHTIÖN TYÖKALUT STRATEGISESSA TYÖHYVINVOINTI- JA TYÖKYKYJOHTAMISESSA - ONNISTUMISET JA HAASTEET. Henkilöstöjohtaja Nina Marttila Henkilöstöasiantuntija Sini Kukka Malmberg 3.2.2016
TYÖKYKYJOHTAMISEN MALLI
Työkykyjohtaminen Arkean työkykyjohtamisen malli rakentuu kolmesta osasta VARHAINEN TUKI TYÖHÖN PALUUN TUKI TEHOSTETTU TUKI Ennaltaehkäisevää Ensi havaintojen tai hälytysrajojen perusteella tapahtuvaa Puheeksiottavaa Hyvää ja oikeudenmukaista johtamista Ennen pitkää jatkuvaa poissaoloa pidetään lähtökeskustelu Yhteydenpitoa sairauspoissaolon aikana Työhön paluuta valmistava Kevennetty työ Työkokeilu Ammatillinen kuntoutus Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut Osa aikaeläke Passaa palvelut Oy
Varhaisen tuen malli HAVAINNOT SAIRAUSPOISSA OLOJEN SEURANTA 1. TYÖKYKYONGELMAN HAVAITSEMINEN 2. PUHEEKSIOTTO: TYÖKYKYONGELMAN LUONTEEN SELVITTÄMINEN TEHOSTETTU TUKI 4.ARVIOINTI JA SEURANTA 3. RATKAISUVAIHTOEHDOT JA YHDESSÄ SOVITUT TOIMENPITEET
Työhön paluun tuki TYÖHÖN PALUUN TUKI Paluun tuen vaiheet Lähtökeskustelu: sovitaan yhteydenpidosta ja tiedottamisesta poissalon aikana. Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana: yhteydenpito aina esimiehen vastuulla. Voidaan kutsua tilaisuuksiin, mutta ei voida velvoittaa osallistumaan. Tavoitteena yhteyden säilyttäminen työntekijään. Paluukeskustelu: järjestetään poissaolon aikana, kun paluuajankohta tiedetään. Sovitaan paluuta tukevista toimista. Työvaatteet ja muut käytännön järjestelyt. Työhön paluu: kerrataan järjestelyt, ollaan tukena. Seuranta: esimies seuraa työhön paluun onnistumista ja reagoi mikäli työhön paluussa esiintyy ongelmia. Perehdytykseen osallistuminen: Työntekijän olisi hyvä osallistua Arkean yleisperehdytystilaisuuteen mikäli kyse on pidemmästä poissaolosta.
Tehostettu tuki TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea tarvitaan, kun yksikön omat toimenpiteet eivät riitä tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Tehostetussa tuessa tarvitaan lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita. Tehostetun tuen ratkaisuja edeltää lähes aina työterveyshuollossa järjestettävä kolmikantakeskustelu Neuvotteluun kutsutaan paikalle: Työntekijä, esimies, työterveyshoitaja, työterveyslääkäri ja henkilöstöasiantuntija. Työntekijällä on mahdollisuus kutsua mukaan oma edustajansa (mm. luottamus, työsuojeluvaltuutettu) Keskustelun tavoitteena on löytää mahdollisimman hyvä ratkaisu, jotta työntekijä voi jatkaa joko omassa työssään tai pohditaan muita työntekoa tukevia vaihtoehtoja.
PASSAA Palvelut Oy yksi tehostetun tuen keinoista PASSAA palvelut Oy on Arkea Oy:n tytäryhtiö Yritys on perustettu 15.12.2014, toiminta on alkanut vuoden 2015 aikana. Toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi. Hallitus koostuu Arkean hallituksen jäsenistä.
PASSAA Palvelut Oy ihmisen kokoinen työ PASSAA palvelut on työpaikka, jossa työtehtävät räätälöidään työntekijän osaaminen ja työkyky huomioiden. PASSAA palvelut on yksi keino tukea työhyvinvointia ja työssäjaksamista työuran ajan henkilökohtaisista tarpeista lähtien. Mahdollistaa mielekkäät työkokonaisuudet ja kuntouttavat työtehtävät koko työuran ajan.
PASSAA Palvelut Oy ihmisen kokoinen työ PASSAA palvelut huolehtii työntekijöistään käyttämällä moninaisia tukimuotoja yksilölliseen tarpeeseen sopivat, monimuotoiset työterveyshuollon palvelut säännöllisen vuorovaikutus ja työnohjaus yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot ym. koulutus, työhönopastus
TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEISTYÖMALLI
Yhteistyötapaaminen 1 2 kertaa vuodessa, toiminnan kehittäminen, kustannusten seuranta, yhtiötason riskit Toimialakohtaiset tapaamiset 2 kertaa vuodessa toimialakohtainen tilanne: varhe riskit, ennusteet, diagnoosit, työkyvyn aleneman ennaltaehkäisy Yksikkötason työkykytilanne ja sairauspoissaolojen seuranta jatkuvaa arjen työtä, sairauspoissaolot 3 kertaa vuodessa Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon jatkuva yhteistyö toimenpidepyynnöt: kolmikantakeskustelut, työkykyarviot, ennusteet, konsultointi
KORVAAVAN TYÖN MALLI
Korvaavan työn malli: Tavoitteet ja tarkoitus Mallin tavoitteena on sopia koko yhtiön yhteisistä pelisäännöistä. Yhteisesti sovitun korvaavan mallin avulla halutaan varmistaa työntekijöiden yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus. Mallin kautta korvaavan työn tekemisen mahdollisuus tulee kaikkien työntekijöiden tietoon. Malli on rakennettu työryhmässä, johon on kuulunut edustajia jokaiselta toimialalta, työterveyshuollosta sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiosta. Korvaavan työn tavoitteena on Työntekijän terveyden ja työkyvyn tukeminen Työhön paluun helpottaminen Työntekijän oman motivaation ja aktiivisuuden tukeminen Yrityksen toiminnan mahdollisimman häiriöttömän toiminnan turvaaminen 9.2.2016 59
Korvaavan työn prosessi
Korvaavan työn malli: Työkykytodistus Lääkäri selvittää ja kirjaa työkykytodistukseen työntekijän rajoitteet työnteolle. Lääkäri kirjaa työkykytodistukseen myös sen, tarvitseeko työntekijän terveydellinen tilanne työaikajärjestelyjä (esim. lyhyempää työaikaa). Työkykytodistukseen on määritelty korvaavan työn kesto. Lääkäri arvioi vaatiiko tilanne kontrolliaikaa vai varataanko se vain tarvittaessa.