Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Samankaltaiset tiedostot
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Peltokasvien luomuviljely

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kauran kasvinsuojelu

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Ympäristölle vaarallinen

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Vilja & öljykasvit 2014

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Agrimarket- Viljelijäristeily

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Mirador 250 SC / (5)

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Mavrik 2 F/ (6)

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Viljan kasvinsuojelu 2013

Lisälannoitus kasvukaudella

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

SANEERAUSKASVIT 2016

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Mavrik 2 F/ (6)

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Kuminan kasvinsuojelu

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kasvintuotanto kannattaa

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Viljelyaloja lajikkeittain 2008

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Karate 2.5 WG/ (7)

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Integroidun torjunnan yleiset periaatteet

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT

MAATILAN STROBI AM. Kasvitautien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l. Valmistetyyppi: SC

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Viljan hygieeninen laatu

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009

Rypsin viljelyn mahdollisuudet. Liminka

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Maatalous on kasvuala

Tuhoeläinten torjuntaan

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Transkriptio:

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden arvo on torjuntakustannuksia suurempi

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjuntakynnykseen vaikuttaa: -havaitsemisajankohta -viljelykasvin kehitysaste, maalaji -sää, luontaiset viholliset -valittu aine ja torjunnan kustannus -sadon arvo

Rikkakasvit: matara 1 kpl / m2 kiertotatar, savikka, pillikkeet 10 kpl / m2 matalakasvuiset kasvit 100 kpl / m2

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvitaudit / Viljat Ohranlentonoki siemenlevintäinen peittaus Ohranviirutauti siemenlevintäinen peittaus

Kasvitaudit / Viljat / Ohra - Ohranverkkolaikku Alttiita lajikkeita Arve, Voitto, Tiril ja Pilvi Torjunta-aika Korrenkasvuvaihe 30-37: Lippulehti-tähkälletulo 45-51 Kynnys 5 % lehdistä saastunut (jos kasvusto tiheä, sato-odotus korkea) joka 3.-5. kasvissa laikkuja 5 % lehden pinta-alasta 3. ylimmällä lehdellä

Kasvitaudit / Viljat / Ohra, Ruis - Rengaslaikku Alttiita lajikkeita: Olavi, Minttu, Rolfi (ohra) Kier, Whalet, Riihi ja Picasso (ruis) Torjunta-aika Kynnys Korrenkasvuvaihe 30-37 5 % lehdistä saastunut tähkälle tuloon 51: kolmanneksi ylimmällä lehdellä joka 3.-5. kasvissa (jos kasvusto tiheä, sato-odotus korkea, sää sateinen ja lajike altis)

Kasvitaudit / Viljat / Vehnä - vehnänruskolaikku(septoria) ja lehtilaukku(dtr) Alttiita lajikkeita: Kruunu, Aino, Picolo ja Anniina Torjunta-aika Korrenkasvuvaihe 30-37 Lippulehti-tähkälletulo 45-51 Sato-odotus yli 4000 kg Kynnys 5 % lehdistä saastunut kolmanneksi ylimmällä lehdellä 5 % lehdistä saastunut kolmanneksi ylimmällä lehdellä joka 5. kasvilla

Kasvitaudit / Viljat / Kaura - Kauranlehtilaikku Alttiita lajikkeita Aslak, Eemeli, Peppi, Veli Torjunta-aika Korrenkasvuvaihe 30-37 tähkälle tulo 51: Kynnys 5 % lehdistä saastunut kolmanneksi ylimmällä lehdellä joka 3. kasvissa (jos kasvusto tiheä, sato-odotus korkea, sää sateinen ja lajike altis)

Kasvitaudit / Viljat / vehnä, ruis, ohra - Härmä Alttiita lajikkeita (syysvehnä) Kruunu, Aino, Tjalve (Ruis) Elvi, Riihi / (ohra) Rolfi, Artturi, Jyvä, Polartop, Gaute Torjunta-aika Korrenkasvuvaihe 30-37 tähkälletuloon (51) Kynnys kolmanneksi ylimmällä lehdellä ja lehtitupessa on alkavia oireita joka 3.-5. kasvissa (Jos sato odotus yli 4000 kg, yöllä kosteaa, päivällä lämmintä ja tuulista sekä lajike altis)

Kasvitaudit / Viljat / Ruosteet Tarkkailtavat taudit

Kasvitaudit / Syysviljat / Lumihome (talvituhosienet) Rehevä kasvusto, ja syysvilja esikasvina Alttiita lajikkeita: (ruis) Picasso, Elvi, Amilo / (syysvehnä) Trygve, Lars

Kasvitaudit / Rypsi / Pahkahome --> Rypsilohkolla tai lähipellolla esiintynyt pahkahometta (yli 30 % kasveista sairaita) viimeisen 3 vuoden aikana Ennen kukintaa 3 viikon aikan satanut yli 30 mm Kasvusto on tiheä tai lakovaara suuri

Kasvitaudit / Peruna / Perunarutto Ruttoriski suuri, jos perunaa viljellään samalla lohkolla vuosittain Kasvukauden sää on lämmin ja sateinen Ennustemalli www.web-blight.net Ruiskutus ennen ensimmäisten tautilaikkujen ilmestymistä

Kasvitaudit / Peruna / Perunaseitti Peittaus Varsinkin altteimmilla lajikkeilla (Fambo ja Velox)

Tuhoeläimet / Viljat / Ohrakirppa Orasvaihe (10-12) - yli puolet ohran ja kauran lehtipintaalasta syöty, vehnästä kolmannes lehtipinta-alasta syöty

Tuhoeläimet / Viljat / Tuomikirva viljan orasasteella (10-19) - 1 kirva viittä kasvia kohden viljan korrenkasvuvaihe (30-37) viisi kirvaa kortta kohden viljan tultua tähkälle (50-59) kymmenen kirvaa kortta kohden (syysvehnä 20 )

Tuhoeläimet / Viljat / Viljakukko viljan lippulehtiasteella (41-49) - 1-2 toukkaa kasvia kohden

Tuhoeläimet / Viljat vehnä (ohra) / Tähkä- ja vehnäsääski Tähkälletulon jälkeen kasvustossa 1 tähkäsääski (punertava) 6-7 tähkää kohden tai yksi vehnäsääski (kellertävä tähkää kohden Jos tähkistä lähtee yli 10 sääskeä lentoon, kun kasvustoa avataan käsin ennen sääskien normaalin lennon alkamista illansuussa.

Tuhoeläimet / rypsi / kirpat 1 kirppa sirkkataimea kohden 5 syöntijälkeä sirkkataimea kohden

Tuhoeläimet / rypsi / rapsikuoriainen Varhainen nuppuvaihe: yksi kuoriainen kasvia kohden Nuppuaste: 2-3 kuoriaista kasvia kohden

Tuhoeläimet / herne / hernekirva Laske kirvat viidestä kohdasta viiden peräkkäisen kasvin latvasta: 1. Palkojen muodostumisen aikaan - 5 kirvaa latvaa kohden

Tuhoeläimet / herne / hernekääriäinen Valtakunnallinen ennustepalvelu + lohkolle asetettavat fermonipyydykset

Tuhoeläimet / kumina / kuminakoi Kelta-ansaliimapyydystarkkailu lohkolla. Toistaiseksi kynnysarvo ylittynyt valtakunnallisesti. Ennustepalvelusta Kasper (Mtt) saa lisää tietoa kuminakoin esiintymisestä ja torjunnan kohdentamisesta.

Tuhoeläimet / sokerijuurikas / juurikaskärpänen Tarkkailu touko-kesäkuun vaihteessa. 10 kärpäsen munaa 5-lehtistä tainta kohti

Tuhoeläimet / Porkkana / Porkkanakemppi Tarkkailu keltaisella liimapyydyksellä porkkanan taimettumisesta heinäkuun puoleen väliin. 5 kemppiä viittä pyydystä kohti viikossa

Tuhoeläimet / Porkkana / Porkkanakärpänen Tarkkailu keltaisella liimapyydyksellä porkkanan taimettumisesta heinäkuun puoleen väliin. Valtakunnallinen ennustepalvelu Kasper 5 porkkanakärpästä pyydystä kohti viikossa