UUDISTUVAT MENETELMÄT MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄN STIGMAN VÄHENTÄMISESSÄ Mielenterveyteen suuntautuvan hoitotieteen teemapäivä Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto 9.5.2016 Ninni Ihalainen-Tamlander Psyk.sh, TtM, TtT-opisk.
Aluksi - mielenterveysongelmat eritasoisia ihmisen hyvinvointiin liittyviä ongelmia - vakavampia, heikentävät toimintakykyä mielenterveyshäiriö, psyykkinen sairaus - kohdistunut paljon kielteistä asennoitumista - häpeäleima eli stigma yleistä
Mielenterveyshäiriöt - suuri taakka potilaille, läheisille ja yhteiskunnalle - yhteiskunnallisia, ihmisoikeudellisia ja taloudellisia seurauksia - subjektiivista kärsimystä, toimintakyvyn kapeutumista, elämänlaadun heikkenemistä - ajattelu -ja toimintakyvyn muuttumista - kyvyttömyyttä ja haluttomuutta sosiaalisiin kontakteihin
Kustannukset - epäsuorat kustannukset huomattavia - ennenaikaisen eläköitymisen syynä - elinajanodote lyhyempi vrt. muu väestö Mielenterveysbarometri: - ei mahdollisuutta elää täysipainoista elämää sairaudesta johtuen 41% - leimatuksi tuleminen sairautensa vuoksi 39% (Mielenterveyden Keskusliitto 2015)
Yleisyys Suomessa: -mielialahäiriöt (masennus n. 5 % ja kaksisuuntainen mielialahäiriö n. 1-2 %) -ahdistuneisuushäiriöt n. 1-2 % -psykoosisairaudet n. 3,5 % -skitsofrenia n. 1% aikuisväestöstä. (THL 2015). Maailmanlaajuisesti: -masennus 400 milj. -kaksisuuntainen mielialahäiriö 60 milj. -skitsofrenia ja muut psykoosisairaudet 21 milj. (WHO 2014).
Mikä on stigma?
Stigma eli häpeäleima - kreikan kielen sanasta stigma; tarkoitti jälkeä, osoitusta tai todistusta, täplää tai tahraa, joka oli leikattu tai poltettu ihmisen ihoon - yleinen ja maailmanlaajuinen ilmiö vrt. Suomi - liitetty erilaisiin sairausryhmiin; mm. HIV, lepra, tuberkuloosi, obesiteetti, mielenterveyshäiriöt - leimaamisessa ihminen määritellään muiden taholta toisenlaiseksi liittämällä häneen ei-toivottuja ominaisuuksia
Stigman määritelmä Stereotypiat: uskomuksia stigmatisoituneita ryhmiä kohtaan, esim. ihmiset, joilla on mielenterveyshäiriöitä ovat vaarallisia ja syypäitä sairauteensa. Ennakkoluulot: johtavat tunneraktioihin, esim. mielenterveyspotilaat ovat pelottavia ja säälittäviä. Syrjintä: käyttäytymismalli, esim. vuokranantaja ei vuokraa asuntoaan mielenterveysongelmista kärsivälle (Corrigan 2003).
Julkinen stigma sisältää väestössä vallitsevia yleisiä stereotypioita mielenterveyshäiriöstä kärsivään henkilöön liittyen (Corrigan & Watson 2002). - usein heikkoja ja arvaamattomia, kommunikointi vaikeaa - halutaan välttää, pelottavia, likaisia, kyvyttömiä tekemään päätöksiä
Self-stigma mielenterveyshäiriöstä kärsivä henkilö on sisäistänyt nämä vallitsevat ennakkoluulot (Corrigan & Watson 2002).
Stigman seuraukset Merkittävän samanlaisia eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Mielenterveyspotilaan arjessa: - syrjintä ja syrjäytyminen - alhainen itsetunto - rajoittunut sosiaalinen verkosto - eristyminen ja yksinäisyys - asunto -ja työmahdollisuuksien heikentyminen - perheenjäsenten ja läheisten stressi/uupuminen - ihmisoikeusloukkaukset isoissa laitoksissa
Stigman seuraukset mielenterveyspotilaan hoidossa: - hoitoon hakeutuminen vaikeutuu - esteenä, vaikka ensisijainen syy ei liity mielenterveyshäiriöön - tehokas hoito, tasavertainen kohtelu tai tarkoituksenmukainen toipuminen ei toteudu - terveydenhuollon henkilökunnan asenteet merkityksellisiä; vuorovaikutus, sitoutuminen, hoitopäätökset, hoidon ennuste ja laatu
Menetelmät stigman vähentämiseksi - kansainvälinen stigmatutkimus lisääntynyt vrt. Suomi - interventiotutkimusten määrä lisääntynyt - kohderyhminä mm. väestö, potilaat, opiskelijat, eri ammattiryhmät (vrt. terv.huollon henkilökunta, nuorisoikäiset) Menetelmät pohjautuvat eri lähestymistapoihin; -koulutus -kontakti -protesti
Koulutus - korjaa myyttejä, uskomuksia ja vääristynyttä tietoa - mielenterveysasioiden tuntemus ja tietämys häiriöiden luonteesta lisääntyy - parantavat tietoisuutta mielenterveyshäiriöiden tärkeydestä, oireiden varhaista tunnistamista ja avun hakemista - hyötynä alhaiset kustannukset, laaja tavoitettavuus - mm. kirjat, esitteet, elokuvat, videot, internet, virtuaaliset ja audiovisuaaliset keinot
Kontakti - ennakkoluulojen väheneminen kontaktin myötä -lisää ja edistää vuorovaikutusta, aktiivinen keskustelu -yksi lupaavimmista käytännöistä, vain vähän käytetty terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa
Protesti - pyrkii avoimesti tukahduttamaan kielteisiä ilmentymiä, joissa suhtaudutaan kielteisellä tavalla mielenterveyshäiriöihin - tehokas tapa muuttaa potilasta vahingoittavia organisaation käytäntöjä - protestin käyttöä tutkittu harvemmin vrt. koulutuksen ja kontaktin yhteyttä stigman vähentymiseen - anti-stigma kampanjat
Menetelmien hyöty - sekä koulutukselliset menetelmät että kontakti vähentävät stigman esiintymistä aikuisilla ja nuorilla - aikuisilla kontakti +, nuorilla koulutus + - protestin hyötyjä tutkittu harvemmin, media +. (Corrigan ym. 2012)
Interventiot stigman vähentämiseksi
O Reilly ym. 2011 (Australia) - arvioida mielenterveyden ensiapukurssin vaikutusta mielenterveystietämykseen ja mt-häiriöihin kohdistuvaan stigmaan - kohderyhmä: farmasian opiskelijat (N=258) - interventio: Mt-ensiapukurssi sis. mielenterveysluennot, viikoittaiset ohjatut tapaamiset, mt-aiheiset oppitunnit - tulokset: Mt-ensiapukurssi voi vähentää stigmaa, parantaa mielenterveyshäiriöiden tunnistamista ja luottamusta mt-potilaita kohtaan
Irvine ym. 2012 (USA) - tutkia mahdollisia muutoksia a) käyttäytymis-ja kommunikointitekniikoiden käytössä, b) mielenterveystietämyksessä, c) minäpystyvyydessä, stigmatisoituneissa asenteissa ja uskomuksissa mtpotilaita kohtaan - kohderyhmä: rekisteröitynyt henkilökunta (suurin osa hoitajia) psyk.pitkäaikaissairaanhoidossa (N=172) - interventio: 2 x videopohjainen internet- kurssi sis. käyttäytymistaidot ja teoriaopetus - tulokset: myönteinen vaikutus minäpystyvyyteen, mt-tietämykseen, asenteisiin. Hyödyllinen hoitohenkilökunnalle.
Fung ym. 2011 (Kiina) - tutkia self-stigmaohjelman vaikutusta stigman vähenemiseen, oman käytöksen muutosvalmiutta ja siihen sitoutumista - kohderyhmä: sch-potilaat (N=66) - interventio: sis. 12+4 istuntoa (psykoedukaatio, itsetunto, motivoiva haastattelu, muutosvalmius, sosiaaliset taidot, päämäärätietoisuus) - tulokset: kohentaa itsetuntoa, edistää oman ongelmakäytöksen muutosvalmiutta ja parantaa psykososiaaliseen hoitoon sitoutumista intervention aktiivisessa vaiheessa, terapeuttiset vaikutukset eivät pitkäkestoisia.
Corrigan ym. 2013 (USA) - arvioida myönteisen, neutraalin ja kielteisen mt-häiriötä käsittelevän lehtikirjoituksen hyötyjä - kohderyhmä: väestö (N=151) - interventio: 3 eri aihetta; kertomukset toipumisesta, suuhygieniasta sekä epäonnistuneesta mielenterveyshoitopalveluista ja väkivaltaisuudesta - tulokset: artikkeli toipumisesta vähensi stigmaa ja vahvisti myönteisiä asenteita. Kielteinen artikkeli lisäsi stigmaa ja vähensi myönteisiä asenteita.
Clement ym. 2012 (Englanti) - verrata DVD:n, sosiaalisen kontaktin ja luennon vaikutusta stigman vähenemisessä - kohderyhmä: sairaanhoidon opiskelijat (N=216) - interventiot x 3: *DVD sis. 1) mt-potilaan, omaishoitajan ja hoitajan omakohtaiset kertomukset mielenterveydestä ja stigmasta; 2) lyhyet klipsit teemakeskusteluista perustuen faktatietoihin * live istunnot * psyk.sairaanhoitajan luento - tulokset: DVD vrt. live interventio yhtä vaikuttavia. Yhdistetty DVD/live vaikuttavampi vrt. luento. DVD kustannustehokkain, live interventio suosituin.
Lopuksi - mielenterveyshäiriö sairaus muiden joukossa - puhuminen ilman häpeää - avun hakeminen itselle tai perheenjäsenelle ilman leimautumisen pelkoa - mielenterveyspalveluiden integrointi osaksi peruspalveluja, kokemusasiantuntijat, terveydenhuoltoalan koulutus - stigman vähentämiseen kehitetyistä interventioista tutkitusti hyötyä, edelleen kehittäminen ja käyttöön ottaminen stigman vastaisessa työssä merkittävää
Lähteet Arboleda-Florez, J. & Stuart, H. 2012. From Sin to Science. Fighting the Stigmatization of Mental Illnesses. The Canadian Journal of Psychiatry. 57:457-463. Aromaa E. 2011. Attitudes towards people with mental disorders in a general population in Finland. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos( THL). Tutkimus 69. 118 sivua. Helsinki. http://www.julkari.fi/handle/10024/79867 van Brakel, WH. 2006. Measuring health-related stigma a literature review. Psychology, Health and Medicine. 11:307 334. Clement, S., van Nieuwenhuizen, A., Kassam, A. ym. 2012. Filmed vs. live social contact interventions to reduce stigma: randomized controlled trial. The British Journal of Psychiatry. 201:57 64. Corrigan, PW., Powell, K. Michaels, P. 2013. The Effects of News Stories on the Stigma of Mental Illness. The Journal of Nervous and Mental Disease. 201: 179-182. Corrigan, PW., Watson AC., Miller, FE. 2006. Blame, Shame, and Contamination: The Impact of Mental Illness and Drug Dependence Stigma on Family Members. Journal of Family Psychology. 20: 239 246. Corrigan, PW. & Watson AC. 2002. The paradox of self-stigma and mental illness. Clinical Psychology: Science and Practice. 9:35 53. Corrigan, PW, Markowitz, F., Watson, A.,ym. 2003. An attribution model of public discrimination towards persons with mental illness. Journal of Health and Social Behavior. 44:1621 79. Corrigan, PW., Morris, S., Michaels, P. ym. 2012. Challenging the Public Stigma of Mental Illness: AMeta-Analysis of Outcome Studies. Psychiatric Services. 63:963-973. Fung, K., Tsang, H., Cheung, W.2011. Randomized controlled trial of the self-stigma reduction program among individuals with schizophrenia. Psychiatry Research. 189:208-214. Haddad, M., Walters, P., Tylee, A. 2007. District nursing staff and depression: a psychometric evaluation of depression attitude questionnaire findings. International Journal of Nursing. 44:447 456. Halter, M. J. 2008. Perceived characteristics of psychiatric nurses: Stigma by association. Archives on Psychiatric Nursing. 22:20 26. Ilic, M., Reinecke, J., Bohner, G., ym. 2011. Protecting self-esteem from stigma: A test of different strategies for coping with the stigma: A test of different strategies for coping with the stigma of mental illness. International Journal of Social Psychiatry. 58: 246 257. Irvine, AB., Billow, M., Eberhage, M. ym. 2012. Mental Illness Training for Licensed Staff in Long-Term Care. Issues of Mental Health Nursing. 33:181 194.
Lähteet Lammie, C., Harrison, TE., Macmahon, K. ym. 2010. Practitioner attitudes towards patients in forensic mental health settings. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 17:706 714. Mielenterveyden keskusliitto 2015. http://mtkl.fi/julkaisut/tutkimukset/ Moring, J., Martins, A., Partanen, A.,Bergman, V., Nordling, E. (toim.). 2012. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015. Kehittyviä käytäntöjä 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 46/2012. O Reilly, C., Bell, S., Kelly, P. ym. 2011. Impact of mental health first aid training on pharmacy students knowledge, attitudes and self-reported behaviour: a controlled trial. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 2011; 45:549 557. Pinto-Foltz, M. & Logsdon, M.C. 2009. Reducing stigma related to mental disorders: initiatives, interventions, and recommendations for nursing. Archives of Psychiatric Nursing. 23:32 40. Ross, CA. & Goldner, EM. 2009. Stigma, negative attitudes and discrimination towards mental illness within the nursing profession: a review of the literature. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 16:558 567. Stuart, H. 2008. Fighting the stigma caused by mental disorders: past perspectives, present activities, and future directions. World Psychiatry. 7:185 188. THL 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Thornicroft, G., Rose, D., Kassam, A. 2007. Discrimination in health care against people with mental illness. International Review of Psychiatry. 19:113 122. Thornicroft, G., Brohan, E., Rose, D. ym. 2009. Global pattern of experienced and anticipated discrimination against people with schizophrenia: a cross-sectional survey. The Lancet. 373: 408 15. Available at: http://www.thelancet.com Thornicroft, G., Mehta, N., Clement, S. ym. 2015. Evidence for effective interventions to reduce mental-health-related stigma and discrimination. www.thelancet.com. http://dx.doi.org/10.1016/s0140-6736(15)00298-6 OECD 2015.http://www.oecd.org/els/health-systems/mental-health-systems.htm Wahlbeck, K. & Aromaa, E. 2011. Research on stigma related to mental disorders in Finland: a systematic literature review. Psychiatria Fennica. 42: 87 109. WHO 2005. Mental health: facing the challenges, building solutions; report from the WHO European Ministerial Conference, Helsinki. http://www.euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0008/96452/e87301.pdf WHO 2013. The European Mental Health Action Plan. http://www.euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0004/194107/63wd11e_mentalhealth-3.pdf WHO 2014. http://www.who.int/features/factfiles/mental_health/en/