UUDISTUVAT MENETELMÄT MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄN STIGMAN VÄHENTÄMISESSÄ

Samankaltaiset tiedostot
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä

Sitoutumista ja yhteistyötä

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR )

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Mielenterveys voimavarana

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Suomalaisten mielenterveys

Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009

Mielen häiriöt ja stigma. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ja stigma. Stigma is... Stigmassa ongelma on... Stigman haitat

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Työn muutokset kuormittavat

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

POTILAAN OSALLISUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVASSA TOIMINNASSA

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Sulautuva sosiaalityö

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Osaaminen ja myötätunto asiakastyössä Neljän tuulen seminaari Lahti

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

CIMO Osallisuus-työpaja

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija

How can university education answer to local needs?

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Minna Anttila University of Turku, Department of Nursing Science LIST OF PUBLICATIONS SCIENTIFIC PUBLICATIONS

1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla. Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Tutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Valmiita koulutuspaketteja

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Aivotoimintojen häiriöihin liittyvät psykososiaaliset vaikeudet eurooppalainen yhteistyöhanke Tuuli Pitkänen

Kokemusarviointi. Päivi Rissanen

Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut Päivi Rissanen

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Muutokset näkyvät punaisella

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Aalto Service Factory

Transkriptio:

UUDISTUVAT MENETELMÄT MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄN STIGMAN VÄHENTÄMISESSÄ Mielenterveyteen suuntautuvan hoitotieteen teemapäivä Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto 9.5.2016 Ninni Ihalainen-Tamlander Psyk.sh, TtM, TtT-opisk.

Aluksi - mielenterveysongelmat eritasoisia ihmisen hyvinvointiin liittyviä ongelmia - vakavampia, heikentävät toimintakykyä mielenterveyshäiriö, psyykkinen sairaus - kohdistunut paljon kielteistä asennoitumista - häpeäleima eli stigma yleistä

Mielenterveyshäiriöt - suuri taakka potilaille, läheisille ja yhteiskunnalle - yhteiskunnallisia, ihmisoikeudellisia ja taloudellisia seurauksia - subjektiivista kärsimystä, toimintakyvyn kapeutumista, elämänlaadun heikkenemistä - ajattelu -ja toimintakyvyn muuttumista - kyvyttömyyttä ja haluttomuutta sosiaalisiin kontakteihin

Kustannukset - epäsuorat kustannukset huomattavia - ennenaikaisen eläköitymisen syynä - elinajanodote lyhyempi vrt. muu väestö Mielenterveysbarometri: - ei mahdollisuutta elää täysipainoista elämää sairaudesta johtuen 41% - leimatuksi tuleminen sairautensa vuoksi 39% (Mielenterveyden Keskusliitto 2015)

Yleisyys Suomessa: -mielialahäiriöt (masennus n. 5 % ja kaksisuuntainen mielialahäiriö n. 1-2 %) -ahdistuneisuushäiriöt n. 1-2 % -psykoosisairaudet n. 3,5 % -skitsofrenia n. 1% aikuisväestöstä. (THL 2015). Maailmanlaajuisesti: -masennus 400 milj. -kaksisuuntainen mielialahäiriö 60 milj. -skitsofrenia ja muut psykoosisairaudet 21 milj. (WHO 2014).

Mikä on stigma?

Stigma eli häpeäleima - kreikan kielen sanasta stigma; tarkoitti jälkeä, osoitusta tai todistusta, täplää tai tahraa, joka oli leikattu tai poltettu ihmisen ihoon - yleinen ja maailmanlaajuinen ilmiö vrt. Suomi - liitetty erilaisiin sairausryhmiin; mm. HIV, lepra, tuberkuloosi, obesiteetti, mielenterveyshäiriöt - leimaamisessa ihminen määritellään muiden taholta toisenlaiseksi liittämällä häneen ei-toivottuja ominaisuuksia

Stigman määritelmä Stereotypiat: uskomuksia stigmatisoituneita ryhmiä kohtaan, esim. ihmiset, joilla on mielenterveyshäiriöitä ovat vaarallisia ja syypäitä sairauteensa. Ennakkoluulot: johtavat tunneraktioihin, esim. mielenterveyspotilaat ovat pelottavia ja säälittäviä. Syrjintä: käyttäytymismalli, esim. vuokranantaja ei vuokraa asuntoaan mielenterveysongelmista kärsivälle (Corrigan 2003).

Julkinen stigma sisältää väestössä vallitsevia yleisiä stereotypioita mielenterveyshäiriöstä kärsivään henkilöön liittyen (Corrigan & Watson 2002). - usein heikkoja ja arvaamattomia, kommunikointi vaikeaa - halutaan välttää, pelottavia, likaisia, kyvyttömiä tekemään päätöksiä

Self-stigma mielenterveyshäiriöstä kärsivä henkilö on sisäistänyt nämä vallitsevat ennakkoluulot (Corrigan & Watson 2002).

Stigman seuraukset Merkittävän samanlaisia eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Mielenterveyspotilaan arjessa: - syrjintä ja syrjäytyminen - alhainen itsetunto - rajoittunut sosiaalinen verkosto - eristyminen ja yksinäisyys - asunto -ja työmahdollisuuksien heikentyminen - perheenjäsenten ja läheisten stressi/uupuminen - ihmisoikeusloukkaukset isoissa laitoksissa

Stigman seuraukset mielenterveyspotilaan hoidossa: - hoitoon hakeutuminen vaikeutuu - esteenä, vaikka ensisijainen syy ei liity mielenterveyshäiriöön - tehokas hoito, tasavertainen kohtelu tai tarkoituksenmukainen toipuminen ei toteudu - terveydenhuollon henkilökunnan asenteet merkityksellisiä; vuorovaikutus, sitoutuminen, hoitopäätökset, hoidon ennuste ja laatu

Menetelmät stigman vähentämiseksi - kansainvälinen stigmatutkimus lisääntynyt vrt. Suomi - interventiotutkimusten määrä lisääntynyt - kohderyhminä mm. väestö, potilaat, opiskelijat, eri ammattiryhmät (vrt. terv.huollon henkilökunta, nuorisoikäiset) Menetelmät pohjautuvat eri lähestymistapoihin; -koulutus -kontakti -protesti

Koulutus - korjaa myyttejä, uskomuksia ja vääristynyttä tietoa - mielenterveysasioiden tuntemus ja tietämys häiriöiden luonteesta lisääntyy - parantavat tietoisuutta mielenterveyshäiriöiden tärkeydestä, oireiden varhaista tunnistamista ja avun hakemista - hyötynä alhaiset kustannukset, laaja tavoitettavuus - mm. kirjat, esitteet, elokuvat, videot, internet, virtuaaliset ja audiovisuaaliset keinot

Kontakti - ennakkoluulojen väheneminen kontaktin myötä -lisää ja edistää vuorovaikutusta, aktiivinen keskustelu -yksi lupaavimmista käytännöistä, vain vähän käytetty terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa

Protesti - pyrkii avoimesti tukahduttamaan kielteisiä ilmentymiä, joissa suhtaudutaan kielteisellä tavalla mielenterveyshäiriöihin - tehokas tapa muuttaa potilasta vahingoittavia organisaation käytäntöjä - protestin käyttöä tutkittu harvemmin vrt. koulutuksen ja kontaktin yhteyttä stigman vähentymiseen - anti-stigma kampanjat

Menetelmien hyöty - sekä koulutukselliset menetelmät että kontakti vähentävät stigman esiintymistä aikuisilla ja nuorilla - aikuisilla kontakti +, nuorilla koulutus + - protestin hyötyjä tutkittu harvemmin, media +. (Corrigan ym. 2012)

Interventiot stigman vähentämiseksi

O Reilly ym. 2011 (Australia) - arvioida mielenterveyden ensiapukurssin vaikutusta mielenterveystietämykseen ja mt-häiriöihin kohdistuvaan stigmaan - kohderyhmä: farmasian opiskelijat (N=258) - interventio: Mt-ensiapukurssi sis. mielenterveysluennot, viikoittaiset ohjatut tapaamiset, mt-aiheiset oppitunnit - tulokset: Mt-ensiapukurssi voi vähentää stigmaa, parantaa mielenterveyshäiriöiden tunnistamista ja luottamusta mt-potilaita kohtaan

Irvine ym. 2012 (USA) - tutkia mahdollisia muutoksia a) käyttäytymis-ja kommunikointitekniikoiden käytössä, b) mielenterveystietämyksessä, c) minäpystyvyydessä, stigmatisoituneissa asenteissa ja uskomuksissa mtpotilaita kohtaan - kohderyhmä: rekisteröitynyt henkilökunta (suurin osa hoitajia) psyk.pitkäaikaissairaanhoidossa (N=172) - interventio: 2 x videopohjainen internet- kurssi sis. käyttäytymistaidot ja teoriaopetus - tulokset: myönteinen vaikutus minäpystyvyyteen, mt-tietämykseen, asenteisiin. Hyödyllinen hoitohenkilökunnalle.

Fung ym. 2011 (Kiina) - tutkia self-stigmaohjelman vaikutusta stigman vähenemiseen, oman käytöksen muutosvalmiutta ja siihen sitoutumista - kohderyhmä: sch-potilaat (N=66) - interventio: sis. 12+4 istuntoa (psykoedukaatio, itsetunto, motivoiva haastattelu, muutosvalmius, sosiaaliset taidot, päämäärätietoisuus) - tulokset: kohentaa itsetuntoa, edistää oman ongelmakäytöksen muutosvalmiutta ja parantaa psykososiaaliseen hoitoon sitoutumista intervention aktiivisessa vaiheessa, terapeuttiset vaikutukset eivät pitkäkestoisia.

Corrigan ym. 2013 (USA) - arvioida myönteisen, neutraalin ja kielteisen mt-häiriötä käsittelevän lehtikirjoituksen hyötyjä - kohderyhmä: väestö (N=151) - interventio: 3 eri aihetta; kertomukset toipumisesta, suuhygieniasta sekä epäonnistuneesta mielenterveyshoitopalveluista ja väkivaltaisuudesta - tulokset: artikkeli toipumisesta vähensi stigmaa ja vahvisti myönteisiä asenteita. Kielteinen artikkeli lisäsi stigmaa ja vähensi myönteisiä asenteita.

Clement ym. 2012 (Englanti) - verrata DVD:n, sosiaalisen kontaktin ja luennon vaikutusta stigman vähenemisessä - kohderyhmä: sairaanhoidon opiskelijat (N=216) - interventiot x 3: *DVD sis. 1) mt-potilaan, omaishoitajan ja hoitajan omakohtaiset kertomukset mielenterveydestä ja stigmasta; 2) lyhyet klipsit teemakeskusteluista perustuen faktatietoihin * live istunnot * psyk.sairaanhoitajan luento - tulokset: DVD vrt. live interventio yhtä vaikuttavia. Yhdistetty DVD/live vaikuttavampi vrt. luento. DVD kustannustehokkain, live interventio suosituin.

Lopuksi - mielenterveyshäiriö sairaus muiden joukossa - puhuminen ilman häpeää - avun hakeminen itselle tai perheenjäsenelle ilman leimautumisen pelkoa - mielenterveyspalveluiden integrointi osaksi peruspalveluja, kokemusasiantuntijat, terveydenhuoltoalan koulutus - stigman vähentämiseen kehitetyistä interventioista tutkitusti hyötyä, edelleen kehittäminen ja käyttöön ottaminen stigman vastaisessa työssä merkittävää

Lähteet Arboleda-Florez, J. & Stuart, H. 2012. From Sin to Science. Fighting the Stigmatization of Mental Illnesses. The Canadian Journal of Psychiatry. 57:457-463. Aromaa E. 2011. Attitudes towards people with mental disorders in a general population in Finland. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos( THL). Tutkimus 69. 118 sivua. Helsinki. http://www.julkari.fi/handle/10024/79867 van Brakel, WH. 2006. Measuring health-related stigma a literature review. Psychology, Health and Medicine. 11:307 334. Clement, S., van Nieuwenhuizen, A., Kassam, A. ym. 2012. Filmed vs. live social contact interventions to reduce stigma: randomized controlled trial. The British Journal of Psychiatry. 201:57 64. Corrigan, PW., Powell, K. Michaels, P. 2013. The Effects of News Stories on the Stigma of Mental Illness. The Journal of Nervous and Mental Disease. 201: 179-182. Corrigan, PW., Watson AC., Miller, FE. 2006. Blame, Shame, and Contamination: The Impact of Mental Illness and Drug Dependence Stigma on Family Members. Journal of Family Psychology. 20: 239 246. Corrigan, PW. & Watson AC. 2002. The paradox of self-stigma and mental illness. Clinical Psychology: Science and Practice. 9:35 53. Corrigan, PW, Markowitz, F., Watson, A.,ym. 2003. An attribution model of public discrimination towards persons with mental illness. Journal of Health and Social Behavior. 44:1621 79. Corrigan, PW., Morris, S., Michaels, P. ym. 2012. Challenging the Public Stigma of Mental Illness: AMeta-Analysis of Outcome Studies. Psychiatric Services. 63:963-973. Fung, K., Tsang, H., Cheung, W.2011. Randomized controlled trial of the self-stigma reduction program among individuals with schizophrenia. Psychiatry Research. 189:208-214. Haddad, M., Walters, P., Tylee, A. 2007. District nursing staff and depression: a psychometric evaluation of depression attitude questionnaire findings. International Journal of Nursing. 44:447 456. Halter, M. J. 2008. Perceived characteristics of psychiatric nurses: Stigma by association. Archives on Psychiatric Nursing. 22:20 26. Ilic, M., Reinecke, J., Bohner, G., ym. 2011. Protecting self-esteem from stigma: A test of different strategies for coping with the stigma: A test of different strategies for coping with the stigma of mental illness. International Journal of Social Psychiatry. 58: 246 257. Irvine, AB., Billow, M., Eberhage, M. ym. 2012. Mental Illness Training for Licensed Staff in Long-Term Care. Issues of Mental Health Nursing. 33:181 194.

Lähteet Lammie, C., Harrison, TE., Macmahon, K. ym. 2010. Practitioner attitudes towards patients in forensic mental health settings. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 17:706 714. Mielenterveyden keskusliitto 2015. http://mtkl.fi/julkaisut/tutkimukset/ Moring, J., Martins, A., Partanen, A.,Bergman, V., Nordling, E. (toim.). 2012. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015. Kehittyviä käytäntöjä 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 46/2012. O Reilly, C., Bell, S., Kelly, P. ym. 2011. Impact of mental health first aid training on pharmacy students knowledge, attitudes and self-reported behaviour: a controlled trial. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 2011; 45:549 557. Pinto-Foltz, M. & Logsdon, M.C. 2009. Reducing stigma related to mental disorders: initiatives, interventions, and recommendations for nursing. Archives of Psychiatric Nursing. 23:32 40. Ross, CA. & Goldner, EM. 2009. Stigma, negative attitudes and discrimination towards mental illness within the nursing profession: a review of the literature. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 16:558 567. Stuart, H. 2008. Fighting the stigma caused by mental disorders: past perspectives, present activities, and future directions. World Psychiatry. 7:185 188. THL 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Thornicroft, G., Rose, D., Kassam, A. 2007. Discrimination in health care against people with mental illness. International Review of Psychiatry. 19:113 122. Thornicroft, G., Brohan, E., Rose, D. ym. 2009. Global pattern of experienced and anticipated discrimination against people with schizophrenia: a cross-sectional survey. The Lancet. 373: 408 15. Available at: http://www.thelancet.com Thornicroft, G., Mehta, N., Clement, S. ym. 2015. Evidence for effective interventions to reduce mental-health-related stigma and discrimination. www.thelancet.com. http://dx.doi.org/10.1016/s0140-6736(15)00298-6 OECD 2015.http://www.oecd.org/els/health-systems/mental-health-systems.htm Wahlbeck, K. & Aromaa, E. 2011. Research on stigma related to mental disorders in Finland: a systematic literature review. Psychiatria Fennica. 42: 87 109. WHO 2005. Mental health: facing the challenges, building solutions; report from the WHO European Ministerial Conference, Helsinki. http://www.euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0008/96452/e87301.pdf WHO 2013. The European Mental Health Action Plan. http://www.euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0004/194107/63wd11e_mentalhealth-3.pdf WHO 2014. http://www.who.int/features/factfiles/mental_health/en/