Sipoon kunnan tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014

Sipoon kunnan tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 12.5.2015

Sipoon kunnanvaltuustolle Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät... 3 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta... 3 1.3 Tilintarkastus... 4 2. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointihavaintojen käsittely... 4 2.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen vastine... 4 2.2 Vuodelta 2013 toteutumatta jääneet tavoitteet... 4 3. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014 ja kehitysnäkymät... 5 3.1 Yleiset näkymät... 5 3.2 Vuoden 2014 taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 7 4. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014... 7 4.1 Kunnanhallitus... 8 4.1.1 Yleishallinto ja kunnan johto... 8 4.1.2 Talous- ja hallintokeskus... 8 4.1.3 Kehitys- ja kaavoituskeskus... 9 4.2 Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 10 4.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuolto vastuualue... 10 4.2.2 Hallinto ja talous... 10 4.2.3 Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 10 4.2.4 Työikäisten väestön toimintaedellytysten vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 11 4.2.5 Ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistäminen... 11 4.2.6 Ruokapalvelut... 11 4.2.7 Muita havaintoja... 11 4.3 Sivistysvaliokunta... 13 4.3.1 Hallintopalvelut... 13 4.3.2 Varhaiskasvatuspalvelut... 13 4.3.3 Koulutuspalvelut... 13 4.3.4 Liikunta- ja nuorisopalvelut... 14 4.3.5 Kulttuuripalvelut... 14 4.3.6 Muita havaintoja... 15 4.4 Tekninen valiokunta, Rakennus- ja ympäristövaliokunta... 15 4.4.1 Talous- ja hallinto... 15 4.4.2 Rakennusvalvonta... 16 4.4.3 Ympäristönsuojelu... 16 4.4.4 Katu- ja viheralueet... 16 4.4.5 Vesihuolto... 16 4.4.6 Toimitilat... 17 4.5 Tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa... 17 5. Erityinen arviointikohde... 17 6. Loppusanat... 19 7. Allekirjoitukset... 19 Arviointikertomus 2014 2 (19)

1. Alkusanat 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kunnan hallintosäännön 80 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista. antaa vuosittain valtuustolle arviointikertomuksen. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tulee myös arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntakonsernissa. Sipoon valtuusto ei ole asettanut sitovia tavoitteita konsernijohdolle tai kunnan edustajille tytäryhteisöissä. Valtuusto ei ole myöskään asettanut sitovia tavoitteita tytäryhteisöille kunnan talousarviossa, eikä sitovia tavoitteita ole kirjattu konserniohjeeseen. Näin ollen tarkastuslautakunta ei ole voinut ulottaa vuoden 2014 arviointia kuntakonserniin. Lautakunta seuraa konserniohjeiden päivitystyötä. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta Sipoon kunnanvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2013 2016. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Jäsen Linda Karhinen, puheenjohtaja Pentti Sittnikow, varapuheenjohtaja Hans-Peter Lindgren Vesa Lepistö Päivi Mäkelä-Bengs Henkilökohtainen varajäsen Virpi Karjalainen Maarit Virtanen Johan Isaksson Patrick Lindman Jari Vaahterikko Tarkastuslautakunnan päätöksenteko on tapahtunut puheenjohtajan esityksestä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut tilintarkastaja JHTT, KHT Outi Koskinen. Tarkastuslautakunnan arvioinnin painopistealueet koko valtuustokaudelle 2013 2016 on määritelty vuonna 2013. Tarkempi arviointityöohjelma laaditaan vuosittain. Vuoden 2014 tilintarkastukseen ja arviointiin liittyen tarkastuslautakunta on kokoontunut 10 kertaa. Lautakunta on työohjelmansa mukaisesti kokouksissaan perehtynyt eri hallintokuntien ajankohtaisiin asioihin kuulemalla kokouksissaan johtavia viranhaltijoita. on seurannut tilintarkastussuunnitelman toteutumista. on laatinut vuosittaisen arviointikertomuksen kunnanvaltuustolle vuodelta 2014. Arviointi on perustunut vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin sekä viranhaltijoille esitettyihin kyselyihin. on päättänyt nostaa valtionavustuksen hakematta jättämisen erityiseksi arviointikohteeksi, jonka arviointi on esitetty tämän arviointikertomuksen kohdassa 5. Lisäksi on selvitetty terveysaseman vaihtamismahdollisuuden vaikutuksia, hoitojonojen tilannetta sekä kansalaisopistoon liittyvää toimintaa. Näihin liittyvä lautakunnan arviointi on esitetty kohdissa 4.2.7. ja 4.3.6. Arviointikertomus 2014 3 (19)

1.3 Tilintarkastus Sipoon kunnanvaltuusto on valinnut tilintarkastajaksi 2013 2016 toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten PwC Julkistarkastus Oy:n vastuunalaisen tilintarkastajana JHTT, KHT Outi Koskinen. Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle tarkastussuunnitelman toteutumisesta. Tilintarkastaja on antanut tarkastuslautakunnalle vuoden 2014 tilintarkastuksesta kaksi kirjallista raporttia. Nämä raportit on lisäksi toimitettu kunnanjohtajalle, talous- ja hallintojohtajalle ja kunnankamreerille. edellyttää, että raporteissa esitetyt havainnot ja suositukset johtavat korjaaviin toimenpiteisiin. 2. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointihavaintojen käsittely 2.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen vastine Kunnanhallituksen vastine vuoden 2013 arviointikertomukseen valmistui valtuuston edellyttämässä ajassa. Vastineen sisältö on käsitelty tarkastuslautakunnassa. Lautakunta kiittää tulosyksikköjä, jotka ovat sisäistäneet sitovien tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden käytön oman toiminnan kehitystyökaluina. Lautakunta kiinnitti kuitenkin huomiota, että joissakin tulosyksiköissä sitovien tavoitteiden ja mittareiden käytettävyyttä voidaan parantaa entisestään. Todettakoon myös, että erityiseen arviointikohteeseen annettu vastine ei kaikilta osin vastannut tarkastuslautakunnan näkemystä hyvästä hallintatavasta. haluaa edelleen kiinnittää huomiota valiokuntatyöskentelyyn erityisesti pöytäkirjamerkintöjen osalta. Lautakunta suosittelee, että valiokunnat jatkossa aktiivisesti käyvät läpi mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta tavoitteet toteutuvat. Valiokuntien tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa toimintakauden aikana, että tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden toteutumiseksi myös ryhdytään. 2.2 Vuodelta 2013 toteutumatta jääneet tavoitteet Vuoden 2013 sitovista tavoitteista toteutumatta jäi kahdeksan tavoitetta. Toteutumatta jääneet tavoitteet eivät sellaisinaan siirry automaattisesti seuraavan vuoden sitoviksi tavoitteiksi. Talousarvion laatimisen yhteydessä olisi kuitenkin suotavaa käydä läpi edelliseltä vuodelta toteutumatta jääneet tavoitteet sekä tarvittaessa nostaa ne talousarvion kautta uudelleen valtuuston käsittelyyn. Seuraavassa on esitetty vuoden 2013 toteutumatta jääneiden tavoitteiden nykytila. Tasapainoinen talous / Yleishallinto ja kunnan johto Tavoite on mukana myös vuoden 2014 sitovissa tavoitteissa kattilankansiperiaatteen kautta. Tavoite on toteutunut 2014. Kunnan omistajapolitiikan ja omistajastrategian selkeyttäminen / Talous- ja hallintokeskus Tavoitetta on määrätietoisesti viety eteenpäin. On kerätty perustietoja kaikista kunnan tytär- ja vaikutusvaltayhteisöistä. Tarkoitus on vuoden 2015 aikana pitää kaikille kunnan valitsemille edustajille yhteinen tilaisuus, jossa käydään läpi muun muassa edustajien tehtävät ja velvollisuudet sekä raportointi kunnalle. Hyvä vastaanotto hankkeen ja Mikrosysteemihankkeen saatavuuteen ja työn sujuvuuteen kohdistuvien vaikutusten pysyminen ja vakiintuminen / Työikäisten väestön toimintaedellytysten vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tavoite osoittautui mahdottomaksi eikä ole sen vuoksi viety vuoden 2014 talousarvioon. Lisää tästä aiheesta kohdassa 4.2.7. Arviointikertomus 2014 4 (19)

Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen Sipoon kunnassa / Työikäisten väestön toimintaedellytysten vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tavoite on toteutunut vuoden 2014 aikana. Nuorten aikuisten työpaja Levari aloitti toimintansa lokakuussa 2014 toimintakeskus Risteykseen integroituna. Se tarjoaa nuorille aikuisille ohjausta, vertaistukea, yhdessä tekemistä, työharjoittelua, kuntouttavaa työtoimintaa sekä mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen. Rakennus- ja huoneistorekisterin perusparannus / Rakennusvalvonta Tavoite on mukana vuoden 2014 sitovissa tavoitteissa. Tavoite on toteutunut. Asiakaslähtöisyys / Rakennusvalvonta Rakennusvalvontayksikön mukaan tavoite oli toteutunut, eikä tavoite ole enää mukana vuoden 2014 sitovissa tavoitteissa. Ajantasaiset ja selkeät ympäristönsuojelumääräykset / Ympäristönsuojelu Tavoite on mukana vuoden 2014 sitovissa tavoitteissa. Tavoite ei ole edelleenkään toteutunut. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen / Vesihuolto Valtuusto on hyväksynyt päivitetyn kehittämissuunnitelman 2014, joten tavoite on toteutunut. 3. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014 ja kehitysnäkymät 3.1 Yleiset näkymät Vuoden 2014 tilikauden tulos oli negatiivinen, -2,5 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen jälkeenkin vuodelta 2014 alijäämää kertyi lähes 1,3 miljoonaa euroa. Kunnan isoimpia haasteita on jo vuosien ajan ollut kustannusnousun hillitseminen. Vuonna 2014 toimintakulujen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli kuitenkin edellisvuotta huomattavasti pienempi (0,3 prosenttia vuonna 2014 ja 5,4 prosenttia vuonna 2013). Lautakunta toteaa, että operaatio Kattilankansi on pystynyt hidastamaan kunnan kulujen kasvua. Vuonna 2014 kustannuskehitys jopa alitti yleisen inflaatiokehityksen tason (1,0 prosenttia). Lautakunta kiittää kunnan toimia toimintakulujen kasvun hillitsemiseksi. On selvää, että tämä ei ole voinut olla helppoa viedä läpi. Kunnan johto on osoittanut hyvää johtajuutta ja henkilökunta on aktiivisesti osallistunut toiminnan tehostamiseen ja sitoutunut tiukkoihin taloudellisiin tavoitteisiin, mistä heille suuri kiitos. Elämme edelleen taloudellisesti haasteellisia aikoja ja kunnan tilinpäätös on alijäämäinen jo toisena peräkkäisenä vuotena. Lautakunta on kuitenkin luottavainen operaatio Induktiolieden vaikutuksiin, että hyvä kehityssuunta jatkuu myös vuonna 2015 emmekä vajoa kriisikunnaksi. Arviointikertomus 2014 5 (19)

Asukkaat euroa Sipoon kunta Kaavio 1 Sipoon kunnan vuosittaisen toimintakulujen ja asukasmäärien muutokset 2010 2014. 9,0 8,0 7,9 7,0 6,0 6,1 5,4 5,0 4,0 Toimintakulujen muutos Asukasmäärän muutos 3,0 2,0 1,0 0,0 2,4 1,2 1,5 1,2 0,9 0,7 0,3 2010 2011 2012 2013 2014 Kaavio 2 Sipoon kunnan väestömäärä sekä henkilöstö- ja ostopalvelukulut yhteensä 2010 2014. 19 200 60 000 000 19 000 50 000 000 18 800 40 000 000 18 600 18 400 30 000 000 20 000 000 Asukasmäärä Henkilöstökulut Palvelujen ostot 18 200 10 000 000 18 000 2010 2011 2012 2013 2014 0 Arviointikertomus 2014 6 (19)

3.2 Vuoden 2014 taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 talousarvion tuloslaskelmaosassa toteutuneet kulut sisältäen sisäiset erät olivat 137,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 135,7 milj. euroa), tuotot 42,5 milj. euroa (ed. vuonna 41,8 milj. euroa) ja toimintakate -94,7 milj. euroa (ed. vuonna -93,9 milj. euroa). Kokonaisuutena toimintakate oli 2,8 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota pienempinä ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0,2 milj. euroa talousarviota pienempinä kuluina. Vuosikatteeksi muodostui 6,6 milj. euroa, joka on 2,0 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikate ei kata poistoja, jotka olivat 9,1 milj. euroa. Tuloslaskelmaosan vuodelle 2014 asetettu sitova taloudellinen tavoite toteutui. Tavoitteeksi oli asetettu rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha, joka alittui 0,2 milj. euroa. Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Sitovia osastokohtaisia nettomäärärahoja ei ylitetty. Kaikkien osastojen yhteenlasketut muutetun talousarvion mukaiset nettomäärärahat, 97,7 milj. euroa alittuivat 3 milj. eurolla. Investointiosan toteutuneet menot olivat 11,8 milj. euroa (ed. vuonna 18,1 milj. euroa), tulot 3,3 milj. euroa (ed. vuonna 6,0 milj. euroa) ja nettomenot 8,4 milj. euroa (ed. vuonna 12,1 milj. euroa). Nettoinvestointimenot alittivat 5,7 milj. eurolla talousarvion, joka oli 13,7 milj. euroa. Investointiosan valtuustoon nähden sitova nettomäärärahatavoite on ylittynyt kiinteän omaisuuden osalta -1,2 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tilikauden päättymisen jälkeen 4.3.2015 22 hyväksynyt edellä mainitun investointiosan ylityksen. Rahoitusosan sitova taloudellinen tavoite toteutui. Tavoitteeksi oli asetettu lainakannan muutos. Talousarviossa oli arvioitu lainakannan muutokseksi lisäystä 0,2 milj. euroa ja lainakannan vähennys oli 9,3 milj. euroa. toteaa huojentuneena, että talousseuranta on kehittynyt ja käyttötalouden talousarviomuutos käsiteltiin lain edellyttämällä tavalla. Lautakunta korostaa, että vastaava käsittely edellytetään myös investointiosan talousarviomuutosten kohdalla. 4. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Seuraavassa on esitetty vuoden 2014 valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kokonaisuudessaan. Arvioinnissa on käytetty seuraavia värikoodeja: Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan Kaavio 3 Sipoon kunnan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014 (tavoitteiden lukumäärä). 1 8 11 42 Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan Arviointikertomus 2014 7 (19)

painottaa edelleen, että tavoitteiden ja mittareiden tulisi olla paremmin valmisteltuja ja yksityiskohtaisemmin käsiteltyjä jo valiokunnissa. Tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden tulisi olla selkeässä yksiselitteisessä suhteessa toisiinsa nähden. Toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että niiden avulla saavutetaan sitova tavoite. Mittarit tulee asettaa niin, että ne selkeästi todentavat miten kattavasti sitova tavoite on saavutettu. Lisäksi mittarin tulos tulee olla yksiselitteisesti tulkittavissa. Hyvä mittari myös antaa ennakoivaa tietoa tavoitteen saavuttamisesta toimenpiteiden aikana. Tätä ennakoivaa mittaustietoa voidaan hyödyntää toimenpiteiden kohdentamisessa. Sitoviksi tavoitteiksi ei pidä asettaa sellaista toimintaa, jota automaattisesti edellytetään toiminnan ja hyvän hallinnon näkökulmasta. on huomannut, että edellisessä arviointikertomuksessa esitetystä suosituksesta huolimatta sitovien tavoitteiden käsittelyä koskevat merkinnät puuttuvat edelleen valiokuntien ja jaostojen pöytäkirjoista. Lautakunta viittaa vuoden 2013 arviointikertomukseen ja suosittelee valiokuntien ja jaostojen puheenjohtajia kiinnittämään tähän huomiota. 4.1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen toimialalle oli asetettu 12 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: 1 2 5 4 Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan 4.1.1 Yleishallinto ja kunnan johto Tulosyksikölle oli asetettu kolme kunnanvaltuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat toteutuneet. Talouden kattilankansiperiaate, sekä talousarviokurin että sopeutusohjelman osalta Jatkuva parantaminen 4.1.2 Talous- ja hallintokeskus Yksikölle oli asetettu kolme valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta. Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Johdon mittariston käyttöönottaminen Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu osittain toteutuneeksi. Tarkoitus oli asettaa selkeät, mittaristoon liittyvät talousarviotavoitteet ja mittarina oli vuoden 2015 talousarvio. Mittaristo oli kuitenkin käytössä vasta helmikuun 2015 kuukausiraportoinnin yhteydessä, jolloin tavoite ei toteutunut. Arviointikertomus 2014 8 (19)

IT-palvelujen hallinnan parantaminen Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu osittain toteutuneeksi. Tavoitteen mittarina oli 'sisäiset sopimukset käytössä'. Sisäisiä IT - sopimuksia ei kuitenkaan ole otettu käyttöön. Hallinnan parantamiseksi on kyllä tehty hyvää työtä, mutta se ei vastaa tavoitteelle asetettua toimenpidettä eikä mittaria. Näin ollen lautakunta katsoo, että tavoite ei ole toteutunut. Tavoite olisi tilikauden aikana voitu muuttaa valtuuston päätöksellä. 4.1.3 Kehitys- ja kaavoituskeskus Yksikölle oli asetettu kuusi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta. Tehokas tiedottaminen elokuussa 2014 tapahtuvista suurista joukkoliikennemuutoksista Osittain toteutunut Nikkilän Kulttuurikäytäväprojektiin osallistuminen Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu toteutuneeksi. Mittarina oli tulosten hyödyntäminen Nikkilän kehityskuvan päivittämisessä. Harava-kyselyn tulokset on kyllä analysoitu, mutta Nikkilän kehityskuvaa ei vielä päivitetty vuonna 2014. Elinkeino -ohjelman laatiminen Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu toteutuneeksi. Tavoite on sinänsä toteutunut, koska ohjelma on laadittu ja kunnanhallitus on sen hyväksynyt. Todettakoon kuitenkin, että mittarina on 'ohjelma hyväksytty valtuustossa', joten ohjelma olisi tullut hyväksyä valtuustossa. Sitova tavoite voidaan muuttaa ainoastaan valtuuston päätöksellä. Lautakunta suosittelee, että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Maapoliittisten pelisääntöjen selkeyttäminen Tavoite ei ole toteutunut, koska maapoliittista ohjelmaa ei ole vielä päivitetty. Kunnan kasvun kannalta tärkeiden alueiden yleiskaavoittaminen Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu osittain toteutuneeksi. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnosta ei saatu nähtäville vuoden 2014 aikana. Jokilaakson asemakaavaa ei hyväksytty vuoden 2014 aikana. Nikkilän kehityskuvaa ei päivitetty vuoden 2014 aikana. Lautakunta toteaa huolestuneena, että kaavoitustyö ei ole edennyt toivotulla tavalla. Uusien alueiden kaavoitus on jäänyt murto-osaksi (1,5 ha) talousarvion määrätavoitteesta (110 ha). Kaavoituksen osalta jäätiin itse asiassa kaikista talousarvion määrätavoitteista, eli myös asemakaavamuutosten, kyläosakaavojen ja strategisten osayleiskaavojen osalta. Ei pystytty arvioimaan Matkailun yhteismarkkinoinnin kehittäminen Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu osittain toteutuneeksi. Mittarina tavoitteelle on asetettu 'lisääntyneet matkailumäärät sekä Sipoon tunnettuus'. Ei ole kuitenkaan pystytty selvittämään, ovatko matkailumäärät lisääntyneet ja Sipoo tullut tunnetuksi matkailukohteena. Arviointikertomus 2014 9 (19)

4.2 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialalle oli asetettu 15 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: 2 13 Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan 4.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuolto vastuualue Sosiaali- ja terveydenhuolto vastuualueelle ei ole asetettu sitovia tavoitteita. 4.2.2 Hallinto ja talous Hallinto ja talous tulosyksikölle oli asetettu kaksi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat molemmat toteutuneet. Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Palveluiden kustannustehokkuuden varmistaminen 4.2.3 Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tulosyksikölle oli asetettu viisi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Asiakasohjauksen tarkentaminen perhepalvelukeskuksessa Asiakaslähtöisyyden lisääminen Kouluterveydenhoidon kehittäminen Osittain toteutunut Perhehoidon kehittäminen Perhehoitajista koostuva kehittämistyöryhmä on perustettu ja sitä tullaan vielä laajentamaan. Ryhmä kokoontui kerran vuoden 2014 aikana, kun tavoitteena on neljä kokoontumiskertaa vuodessa. Esikoululaisten koulutarkastusten kehittäminen Esikoululaisten koulutarkastusten siirtyminen neuvolasta kouluterveydenhoitoon on käynnistynyt, mutta tarkastuksia on tehty vasta joitakin yksittäisiä. Neuvolatarkastukset ja koululaisten terveystarkastuksista on määrätty laissa. Tiedot näistä kerätään hoitoilmoitusrekisteriin. Lautakunta toteaa, että näiden lakisääteisten tarkastusten toteuman tilastotietoa voidaan hyvin hyödyntää oman toiminnan seurannassa. Arviointikertomus 2014 10 (19)

4.2.4 Työikäisten väestön toimintaedellytysten vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tulosyksikölle oli asetettu kaksi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet. 4.2.5 Ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistäminen Tulosyksikölle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat toteutuneet. haluaa esittää erityiskiitoksen tulosyksikön henkilöstölle asiakaskeskeisten sitovien tavoitteiden onnistuneesta toteutuksesta. Yksikön sitovien tavoitteiden toteuma oli hyvin kuvattu suhteessa asetettuihin, selkeisiin mittareihin. Moniammatillisen työotteen vahvistaminen ja työnjaon kehittäminen avosairaanhoidon vastaanotoilla ja suun terveydenhuollossa Asiakkaan aseman vahvistaminen ja asiakkaiden ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun Yhteisen asiakas- ja omaisraadin perustaminen jokaiseen yksikköön Hoitohenkilökunnan kokonaisvaltaisen yhdessäolon ja osallistumisen lisääminen asukkaiden arjessa ja elämässä Järjestöjen, päiväkeskuksen, Elsie-kahvilan ja Risteyksen välisen yhteistyön vahvistaminen Green Care ideologian vahvistaminen jokaisessa asumisyksikössä 4.2.6 Ruokapalvelut Tulosyksikölle oli asetettu kaksi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet. 4.2.7 Muita havaintoja Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 26 prosenttia vuonna 2014. Syyskuussa 2014 kasvua oli ollut 21 prosenttia. toivoo, että tulosyksikkö selvittää syyt kasvuun ja ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka on suunniteltu ehkäisemään nykyinen kehitys. Toimintakertomuksesta puuttui lastensuojelun ikävakioidut kustannustiedot /asukas vuoden 2014 osalta.1.4.2015 voimaan tullut uudistettu sosiaalihuoltolaki velvoittaa entistä enemmän tarjoamaan asiakkaille kohdennettuja palveluita yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Vapaus valita terveysasema Oppilaiden ohjaaminen terveellisten ruokavalintojen tekemiseen kouluruokailussa Ruokaraatien perustaminen jokaisen koulun keskuskeittiön yhteyteen EU:n potilasdirektiivin implementointi on antanut suomalaisille vuoden 2014 alusta mahdollisuuden itse valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Sipoossa tämä nähtiin mahdollisuutena markkinoida laadukkaita terveyspalveluitamme etenkin naapurikuntien asukkaille ja vaihtomahdollisuudesta ilmoitettiin muutamissa lehdissä. Tietoa levitettiin myös suorien kyselyiden avulla. Sipoon terveyspalvelut ovat tähän mennessä valinneet 508 ulkokuntalaista. Heistä 253 ovat helsinkiläisiä, 72 tuli Vantaalta, 64 Pornaisista, 43 Porvoosta, 26 Keravalta sekä 11 Järvenpäästä. Viimeiset yksittäiset valitsijat edustavat eri kuntia ympäri maata. Mainittakoon myös, että 27 sipoolaista päättivät valita toisen terveysaseman kuin Sipoon. Lautakunta tiedusteli ylilääkäri Anders Mickokselta, miten tämä valinnanvapaus on vaikuttanut Sipoon kunnan terveyskeskuksen toimintaan ja miten terveysaseman vaihtamista on seurattu. Hänen mukaansa ulkokuntalaisten siirtyminen Sipoon ter- Arviointikertomus 2014 11 (19)

veyspalveluiden vastuulle on omalta osaltaan myötävaikuttanut ajanvarausjonojen pitenemiseen, mutta jonotilanteeseen on myös muita vähintään yhtä merkittäviä syitä. Hoitonsa Sipooseen siirtäneiden määrää seurattiin vuoden 2014 alussa noin kuukauden välein. Sen jälkeen seurantaa on harvennettu hieman. Myös ulkokuntalaisten käyntimääriä tarkasteltiin tilastoista muutaman kerran vuoden 2014 aikana. Tilastotietojen perusteella vaikuttaa siltä, että ulkokuntalaiset käyttävät palveluita keskimäärin suurin piirtein yhtä usein kuin sipoolaiset. Yksilöllisiä vaihteluja esiintyy luonnollisesti runsaasti. Sipoon terveysasemien käyttäjien asiakaspalautteita ei ole kerätty vuoden 2014 aikana. toivoo, että asiaa edelleen seurataan säännöllisesti. Hoitojonojen tilanne Sipoon kunta lähti nelisen vuotta sitten mukaan Hyvään vastaanotto -hankkeeseen, jonka puitteessa valmennettiin terveyskeskustiimejä löytämään uusia toimintatapoja etenkin kasvavien hoitojonojen kutistamiseen. Hanke oli Sipoossa erittäin onnistunut. Yksi vuoden 2013 sitovista tavoitteista oli näin ollen 'Hyvä vastaanotto -hankkeen ja Mikrosysteemi-hankkeen saatavuuteen ja työn sujuvuuteen kohdistuvien vaikutusten pysyminen ja vakiintuminen: mittarina T3-ajat (kolmas vapaa aika); 7vrk, suun terveydenhuolto; 14 vrk ja sosiaalityöntekijä sekä toimeentulotukipäätös; 7 vrk. Tavoite ei toteutunut 2013 eikä sitä nostettu vuoden 2014 sitovaksi tavoitteeksi. Lautakunnan mielestä tavoite oli kuitenkin tärkeä ja hanke osoitti, että uusia toimintatapoja on mahdollista löytää. Tämän perusteella pyysimme ylilääkäri Anders Mickokselta selvitystä siitä, miksi tavoitetta ei ole viety eteenpäin vuonna 2014. Kysyimme myös miltä mittarina olleet jonotusajat näyttivät vuoden 2014 osalta. Hänen mukaansa tavoitteen toteuttaminen osoittautui mahdottomaksi vuonna 2013, eikä sitä siksi otettu sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2014. T3-ajat olivat kasvaneet hitaasti koko vuoden 2013 ja kasvoivat edelleen vuoden 2014 aikana. Tähän jonojen jatkuvaan hitaaseen kasvuun on ollut mm. seuraavat syyt: neuvola-asetuksen noudattamiseksi jouduttiin vahvistamaan kouluterveydenhuollon lääkäriresurssia (siirto vastaanotolta) syksystä 2013 akuutti- ja kuntoutusosaston tehostunut toiminta (hoitoajat lyhentyneet ja potilaskierto nopeutunut) vaati lääkäriresurssin vahvistamista ensin 1 päivällä viikossa syksyllä 2013 ja 1 päivällä lisää syksyllä 2014 Sipoon hoitopaikaksi valinneet ulkokuntalaiset aiheuttivat vuoden 2014 aikana 2,5 %:n lisäyksen hoidettavan väestön määrässä tiukempi budjetti vähensi sijaisrahoja jo 2013, ja poisti lomasijaisrahat käytännössä kokonaan vuonna 2014. Operaatio Kattilankansi tiukensi edelleen sijaiskäytäntöjä aikaisemmin oli mahdollista käyttää paikallista jononpurkusopimusta (oman henkilökunnan iltatyötä erilliskorvauksella), mutta kattilankannen myötä tämä mahdollisuus poistui taloudellisesti haasteelliset ajat ovat ajaneet väestöä julkisten palveluiden piiriin, mikä on lisännyt kysyntää ja pidentänyt jonoja. Vuoden 2014 aikana sekä avosairaanhoidon kiireettömien lääkäriaikojen että suun terveydenhuollon hammaslääkäriaikojen ajanvarausjono T3- lukuina mitattuna vaihteli pääosin kolmen ja neljän viikon välillä. Syyskuussa 2014 suun terveydenhuollon jono kasvoi nopeammin uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton ja yhden hammaslääkärin vajeen takia. Avosairaanhoidon puolella jonot kasvoivat marras-joulukuussa 2014 nopeasti muutaman lääkärin sairausloman ja yhden lääkärin irtisanoutumisen vuoksi. Näistä syistä ja osittain joululomienkin vaikutuksesta jonot käväisivät vuodenvaihteessa 2014-2015 jopa kuudessa viikossa. Ylilääkäri korostaa, että jonotilanne koskee vain kiireettömiä lääkäri- ja hammaslääkäriaikoja, eivätkä mainitut T3-ajat siksi kuvasta hoidon saatavuutta kokonaisuutena. Kiireellisissä tilanteissa päivystysajan saa edelleen samana päivänä (sekä lääkärille että hammaslääkärille). Myös ns. puolikiireellisissä tilanteissa hoito järjestetään tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä, esim. antamalla päivystysaika, hoitamalla asia puhelimitse tai antamalla aika hoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle. Monissa tapauksissa suositellaan muutenkin nykyään mieluummin aikaa hoitajalle, joka sitten tarvittaessa konsultoi lääkäriä. Hoitajalle tai suuhygienistille kiireettömän ajan saa viikon sisällä. Ylilääkäri Anders Mickoksen mukaan lääkäri- ja hammaslääkärijonoja pyritään lyhentämään useammalla keinolla. Työskentelyprosesseja kehitetään jatkuvasti sujuvammiksi ja aikaa säästävämmiksi. Työnjakoa muuttamalla pystytään siirtämään osa käynneistä lääkäreiltä hoitajille ja fysioterapeuteille sekä vastaavasti hammaslääkäreiltä suuhygienisteille. Tarkastuskäyntien tarvetta yritetään vähentää kannustamalla asiakkaita omahoitoon. Arviointikertomus 2014 12 (19)

Osana induktioliesihanketta suunnitellaan myös uusia sähköisiä ratkaisuja työtä tehostamaan. Vuoden 2015 puolella jonoja on saatu hieman lyhennettyä mutta näyttää siltä että jonojen nopea lyhentäminen ei ole tämänhetkisillä resursseilla mahdollista. Lautakunta toivoo, että jatketaan työtä keinojen löytämistä hoitojonojen kutistamiseksi. Digitalisaatio tuo varmasti ajan mittaan uusia apukeinoja. Lautakunta suosittelee, että hoitojonojen lyhentäminen otetaan vuoden 2016 tavoitteeksi, jolloin samalla tulisi ottaa kantaa mahdollisiin lisäresurssitarpeisiin. Lautakunta jakaa ylilääkärin arvion siitä, että tehokkaasti toimiva akuutti- ja kuntoutusosasto tuo merkittävää säästöä erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Lautakunta korostaa, että erikoissairaanhoidon kustannusten jakaumaa eri diagnoosiryhmien tai asiakasryhmien kesken tulisi seurata ja tämän pohjalta tehdä toimenpiteitä perusterveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset tulisi saada hallintaan. 4.3 Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunnan toimialalle oli asetettu 18 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: 1 7 10 Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan 4.3.1 Hallintopalvelut Hallintopalveluiden toimialalle oli asetettu kaksi valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Asiakaslähtöisyys 4.3.2 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden toimialalle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat toteutuneet. Asiakaslähtöisyys katsoo, että tavoite on toteutunut mutta toivoo, että mittarissa olisi asetettu osallistujamäärä kynnysarvoksi. 4.3.3 Koulutuspalvelut Koulutuspalveluiden toimialalle oli asetettu 3 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Osittain toteutunut Toiminnan tehokkuus Osa analyyseista sekä muutosten tekeminen oli vielä kesken vuoden 2014 lopussa. Toiminnan tehokkuus Koko kylä kasvattaa Palvelusetelin käyttöönoton selvittäminen Osittain toteutunut Asiakaslähtöisyys Arviointikertomus 2014 13 (19)

Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu toteutuneeksi. Mittarina oli sähköisten oppimateriaalien käytön seuranta Webmie-seurannan ja ohjelmien lokitietojen kautta. Webmieseurantaa ei ole otettu käyttöön. Vaikka on kehitetty korvaava seurantatyökalu, sitovan tavoitteen mittaria voidaan muuttaa ainoastaan valtuuston päätöksellä. Toiminnan tehokkuus ja hyvinvoiva työyhteisö Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu toteutuneeksi. Lautakunnan mukaan tavoite on kuitenkin vain toteutunut osittain, koska oppilaiden luvattomat poissaolot eivät ole vähentyneet, eikä henkilökunnalle ole tehty hyvinvointiprofiilia. Koko kylä kasvattaa Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu toteutuneeksi. Yhtenä mittarina oleva hyvinvointiprofiili oppilaalle ei kuitenkaan ole täysin toteutunut. 4.3.4 Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalveluiden toimialalle oli asetettu 5 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Toiminnan tehokkuus sekä henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Koko kylä kasvattaa sekä kehitys- ja liikuntarajoitteisten nuorten toiminnan kehittäminen Osittain toteutunut Asiakaslähtöisyys sekä etsivän nuorisotyön toiminnan kehittäminen Mittarina oli, että nuorisotyöntekijä tapaa nuoret viikon kuluessa yhteydenotosta. Kaikkia nuoria ei ole onnistuttu tapaamaan viikon kuluessa. Koko kylä kasvattaa sekä oma-aloitteisen liikunnan mahdollisuuksien parantaminen Mittarina oli, että paikallisten yhdistysten kanssa aloitetaan suunnitelmallinen yhteistyö omaaloitteisen liikunnan edistämiseksi. Tätä yhteistyötä ei ole aloitettu. Liikuntatoimen, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön lisääminen kuntalaisten terveyden ylläpitämiseksi Tavoite ei ole toteutunut, koska toimintasuunnitelmaa ei ole tehty. 4.3.5 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden toimialalle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Asiakaslähtöisyys Selvitetään kurssitarjonnan hyödynnettävyyttä toisen asteen opinnoissa Toiminnan tehokkuus Osittain toteutunut Koko kylä kasvattaa Toimintakertomuksessa tavoite oli arvioitu toteutuneeksi. Lautakunnan mukaan tavoite on osittain toteutunut, sillä suunnitelma (Taidekaava) ei valmistunut vuoden 2014 aikana. Arviointikertomus 2014 14 (19)

4.3.6 Muita havaintoja Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminnan rahoituspohja koostuu valtiolta saadusta perusrahoituksesta (vahvistettuna yksikköhintaan vaikuttaa mm. opetustuntien määrä), mahdollisesta opetus- ja kulttuuriministeriön jakamasta valtionavustuksesta, opiskelijoilta perittävistä kurssimaksuista sekä kunnan omasta rahoituksesta. Lautakunnan mielestä tulisi harkita kansalaisopiston tulojen ja menojen esittämistä talousarviossa ja tilinpäätöksessä omana kustannuspaikkana. Tämä lisäisi avoimuutta ja sitä kautta entistä enemmän kannustaisi oppilasmäärän kasvattamiseen. Toimintakertomuksessa tulisi lautakunnan mielestä myös kertoa kansalaisopiston oppilasyhdistysten toiminnasta ja niiden rahoittamisesta. Vuoden 2014 talousarvion mukaan tavoitteena on löytää asianmukaiset tilat ja toimipisteet Söderkullasta, Nikkilästä ja Talman alueelta. Näin ollen syksystä 2014 kansalaisopiston taideopetus siirrettiin niin kutsuttuun Sikalaan. Muutossa tapahtui kuitenkin viive, ja opetusta ei päästy aloittamaan suunnitellusti. Lisäksi uusissa tiloissa tapahtui myöhemmin uunihuoneessa työtapaturma. Lautakunta pyysi kulttuurijohtaja Anne Laitiselta selvityksen muuton viivästyksestä sekä sattuneesta tapaturmasta. Tapaturman johdosta Sikalaan pyydettiin työsuojeluvaltuutettu sekä palotarkastaja. Palotarkastaja kiinnitti huomiota mm. kiinteistön saavutettavuuteen sekä rakennuslupaan liittyviin kysymyksiin. Myös polttouunien vähimmäissuojaetäisyyksiä on pyydetty selvittämään uuninvalmistajalta. Työsuojeluvaltuutetun huomiot liittyivät mm. uunien käyttöön sekä paloturvallisuuteen. Turvaetäisyydet on sittemmin selvitetty ja luokkaan tehtiin uuneille lukujärjestys niin, että uunit pidetään vuorotellen päällä. Lautakunta toteaa, että tapaturmaan reagoitiin asianmukaisesti, mutta tapahtuma osoittaa sen, kuinka tärkeää on huolehtia siitä, että tilat vastaavat käyttötarkoitustaan. Jos toimintoja siirretään tilasta toiseen, tulisi muutot suunnitella niin, että mahdolliset tilojen käyttötarkoituksien muutokset tulevat tehtyä ja tarvittavat luvat sekä tarkastukset ovat suoritettuina hyvissä ajoin ennen toimintojen alkamista. 4.4 Tekninen valiokunta, Rakennus- ja ympäristövaliokunta Teknisen valiokunnan, Rakennus- ja ympäristövaliokunnan toimialalle oli asetettu 14 valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: 3 11 Osittain toteutunut Ei pystytty arvioimaan 4.4.1 Talous- ja hallinto Yksikölle ei asetettu sitovia tavoitteita 2014. Arviointikertomus 2014 15 (19)

4.4.2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan toimialalle oli asetettu kolme valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Ympäristöministeriön rahoittamaan ja johtamaan SADe-ohjelmaan osallistuminen sähköisellä lupaasioinnilla Rakennus- ja huoneistorekisterin perusparannus, hankesuunnittelu ja käynnistys Uuden selkeän ja kasvua tukevan rakennusjärjestyksen laatiminen, valmistelu ja työn jatkaminen Tavoite ei ole toteutunut, koska rekrytointiongelmat muuttivat tavoitteen priorisoinnin. korostaa, että tavoitetta ei voida muuttaa virkamiespäätöksellä. Lautakunnan mielestä tavoite olisi pitänyt tuoda uudelleen valtuuston käsittelyyn. 4.4.3 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun toimialalle oli asetettu yksi valtuustoon nähden sitova toiminnallinen tavoite, joka ei toteutunut. Ajantasaiset ja selkeät ympäristönsuojelumääräykset Tavoite ei ole toteutunut, koska uusi lainsäädäntö viivästyi. 4.4.4 Katu- ja viheralueet Katu- ja viheralueiden toimialalle oli asetettu kolme valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka toteutuivat seuraavasti: Kustannusten ja toiminnan seurannan kehittäminen vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan vaatimuksia. 10 vuoden investointiohjelma. Katurekisterin täydentäminen vastaamaan suunnitelmallisen ja ennakoivan yllä- ja kunnossapidon vaatimuksia Tavoite ei ole toteutunut. Aikataulu on venynyt päällikön poissaolon johdosta. Työ on aloitettu ja se valmistuu syksyllä 2015. 4.4.5 Vesihuolto Vesihuollon toimialalle oli asetettu kolme valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet. Kustannusten seurantaa kehitetään vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan vaatimuksia Vesihuollon johtamisen kehittäminen 10 vuoden investointiohjelma Arviointikertomus 2014 16 (19)

4.4.6 Toimitilat Toimitilojen toimialalle oli asetettu neljä valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet. Toimitilojen uudet toimintatavat Kustannusten seurannan kehittäminen 10 vuoden investointiohjelma Kiinteistöjen toimenpideohjelman (salkutus) laatiminen ja toimenpiteiden määrittäminen 4.5 Tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa Tuloslaskelmaosaan ei ollut asetettu sitovia toiminnallisia tavoitteita. Investointiosaan oli asetettu yksi ja rahoitusosaan kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet Investointiohjelman mukaisten kohteiden suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien hoitaminen Lainamäärä Laina asukasta kohden on alle 2 800 euroa per 31.12.2014 5. Erityinen arviointikohde Oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävän valtionavustuksen hakematta jättäminen Syksyllä 2014 kävi ilmi, että Sipoon kunta on jättänyt hakematta Oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävää valtionavustusta. päätti selvittää yhdessä kunnan tilintarkastajan kanssa onko tästä aiheutunut kunnalle taloudellista vahinkoa. Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti joulukuussa 2013 haettavaksi avustukset sisäilma- ja kosteusvaurioita sisältävien oppilaitosten ja päiväkotien korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Määräraha oli tarkoitettu myönnettäväksi avustuksina yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin, jotka aloitetaan vuonna 2013 tai 2014. Määräraha on tarkoitus myöntää avustuksina kaikille tukikelpoisille ja ehdot täyttäville hankkeille. Valtioneuvoston oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun asetuksen mukaan avustus voidaan myöntää hankkeisiin, jotka aloitetaan vuonna 2013 tai 2014 ja joiden on suunniteltu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Avustuksen hakuaika päättyi 31.1.2014. Tarkastuslautakunnan selvitys Lautakunta pyrki selvityksessään saamaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin: kenen vastuulla avustuksen hakeminen on ollut kenellä on muutoin saattanut olla tietoa avustuksesta miksi avustusta ei haettu mikäli avustus olisi haettu, kuinka todennäköistä on, että valtionavustus olisi myönnetty. Vastuu ja tiedonkulku Sipoon kunnan Hallintosäännön perusteella vastuu avustusten hakemisesta voidaan katsoa olevan kunkin hallintoalan päälliköllä. Koulutoimen osalta vastuu voi myös olla opetusjohtajalla, mutta koska kunnassa ei siihen aikaan ollut vakinaista opetusjohtajaa, vastuu voidaan katsoa kuuluvan tässä asiassa ylemmälle johdolle, eli silloiselle sivistysjohtajalle. Käytännössä Nikkilän Sydän -hankkeeseen liittyvissä muissa avustushakemusasioissa ovat Arviointikertomus 2014 17 (19)

olleet mukana myös teknisen hallintoalan virkamiehiä. Tietoa mahdollisuudesta hakea avustusta oli tullut kunnan infopisteeseen 16.12.2013 ja se oli välitetty kunnankamreeri Sture Lindqvistille sekä silloiselle sivistysjohtaja Suvi-Päivi Hiipakalle. Tekninen johtaja Ilari Myllyvirta ei ole ollut tietoinen kyseisestä avustuksesta. Päätös hakematta jättämisestä Sivistysjohtaja on kertonut tarkastuslautakunnalle, että avustuksesta keskusteltiin teknisen muutaman virkamiehen kanssa ja päätettiin olla hakematta avustusta, koska sen saamisen kriteerit eivät täyttyneet, kun asiaa on tiedusteltu. Mitään kirjallista päätöstä tai muuta kirjallista materiaalia ei näistä keskusteluista ole saatavilla. Todennäköisyydestä Avustusta voitiin myöntää hankkeisiin, jotka olisi aloitettu vuonna 2013 tai 2014. Nikkilän Sydän - hankkeen projektisuunnittelu lähti siitä, että rakentaminen aloitettaisiin syys- lokakuussa 2014. Käytännössä rakennustyöt käynnistettiin marraskuussa 2014. Tältä osin hanke olisi täyttänyt avustuksen saamiselle asetetut kriteerit. Hakemukseen tuli asetuksen mukaan liittää rakennusterveysasiantuntijan tai muun vastaavan pätevyyden omaavan asiantuntijan lausunto rakennuksen kunnosta ja tehdyistä tutkimuksista sekä sisäilmaongelman tai kosteusvaurion merkityksestä rakennuksen käyttäjille. Lautakunnan tietojen mukaan kuntoarvio oli saatavilla ainakin Sipoonjoen koulun osalta. Asiantuntijalausuntoja ei korvattavasta rakennuksesta vielä ollut, mutta lautakunnan arvio on, että niitä olisi hakemusta varten voitu saada. Näin ollen tarkastuslautakunnan arvio on, että hakukriteerit täyttyivät myös tältä osin. Ratkaisevaksi tekijäksi jää näin ollen se, olisiko Nikkilän Sydän -hanke voinut valmistua vuoden 2015 aikana. Projektisuunnitelman mukaan hanke on suunniteltu valmistuvan elokuun alussa 2016. Lautakunta tiedusteli tekninen johtaja Ilari Myllyvirralta sekä rakennuttajakonsultti Pekka Pussiselta, olisiko tammikuussa 2014 ollut mahdollista esittää suunnitelma, jonka mukaan hanke valmistuisi vuoden 2015 aikana. Teknisen johtajan mukaan rakentamista olisi voitu vauhdittaa maksimissaan kahdella kuukaudella. Hänen näkemyksen mukaan ei olisi voitu laatia sellaista suunnitelmaa, jonka mukaan Nikkilän Sydän hanke tulisi valmistumaan vuoden 2015 aikana. Myös rakennuttajakonsultin näkemys on samankaltainen. Hänestä oli selvä asia, että tällä aikataululla ei olisi ollut mahdollista saada hanketta valmistumaan vuoden 2015 aikana. Hänen mukaansa hankesuunnitteluvaihe olisi siinä tapauksessa pitänyt aloittaa ainakin puolta vuotta aiemmin. Hänen laskelmiensa mukaan rakennusajassa olisi voitu vähentää korkeintaan 1-1,5 kuukautta. Siinä vaiheessa, kun avustusmahdollisuus on tullut vastuuhenkilöiden tietoon, nopeuttaminen ei siis näytä enää olleen mahdollista. Mikäli rakennusaikaa ei voitu nopeuttaa, jääkin kysymykseksi, olisiko hankesuunnitteluvaihe voitu aloittaa aikaisemmin? Hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 10.2.2014, eli vasta sen jälkeen, kun avustushakemuksen määräaika oli mennyt umpeen. Hanke oli syksyllä 2013 haastavassa vaiheessa liittyen ruotsinkielisten ja suomenkielisten toimintojen yhdistämiseen. Tarjouspyynnöt hankkeesta jätettiin 17.7.2014, eli toteutussuunnittelu tapahtui puolessa vuodessa. Rakennuttajakonsultilta saadun arvion mukaan toteutussuunnittelu oli hankkeessa jo nopea - tämän kokoisessa hankkeessa toteutussuunnitteluvaihe vie yleensä vuoden. Kaiken yllä mainitun perusteella tarkastuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että Nikkilän Sydän hanketta olisi voitu nopeuttaa niin, että se olisi voitu suunnitella valmistuvaksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Näin ollen lautakunnan mielestä ei ole riittävää näyttöä siitä, että hakematta jättämisestä olisi aiheutunut kunnalle taloudellista vahinkoa. Lautakunta kuitenkin toteaa, että tapauksesta on asianmukaisesti otettu opiksi ja kunnassa on laadittu suunnitelma siitä, miten avustusrahojen hakemisessa tulee toimia. Suunnitelman mukaisesti johtoryhmä käy kerran kuussa läpi Avustusilmoituspankkiin tulleet avustusilmoitukset sekä päättää, haetaanko avustusta vai ei. Näin ollen mahdolliset hakematta jättämiset myös kirjataan, eivätkä ne jää, kuten tässä tapauksessa, eri henkilöiden muistin ja toiminnan varaan. Arviointikertomus 2014 18 (19)

6. Loppusanat toivoo, että Sipoon kunnan päättäjät sekä koko henkilökunta käyttävät arviointikertomusta apuna työssään kunnan kehittämiseksi. Kiitämme kunnan henkilökuntaa sekä kaikkia luottamushenkilöitä menneestä kaudesta. 7. Allekirjoitukset Sipoossa 12. toukokuuta 2015 Linda Karhinen puheenjohtaja Hans-Peter Lindgren jäsen Vesa Lepistö jäsen Päivi Mäkelä-Bengs jäsen Arviointikertomus 2014 19 (19)