Näkökulmia kulmia palautumisesta



Samankaltaiset tiedostot
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Liikunta. Terve 1 ja 2

VALMENTAMINEN LTV

Juoksukoulu (

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus Tomi Konttinen 2008

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

Luennon sisältö VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko , Kauniainen

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Suomen Suunnistusliitto

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Urheilijan ravinto ja syöminen

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto ETM, Anna Ojala

Energiantuottoteoria Koripalloharjoittelun tukitoimet

Nuorten voimaharjoittelu

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Roadshow Peurunka

KESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO

Pelastaja huolla lihaksistoasi

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit.

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

X kestävyysseminaari, Pajulahti PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla Lotta-Sofia Kosonen

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Painonhallinta KVK:lla

KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

Harjoittelun suunnittelu

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Energiaraportti Yritys X

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

EXTEND KOMPRESSIOTEKSTIILIT

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

VASTUU JOUKKUEESSA KATJA SAARI

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus)

psyykkisen suoritusvireen

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula /Arja Lindfors

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Hyvinvointia työstä Juha Oksa. Työterveyslaitos

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Transkriptio:

Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä ja palautumista monessa kohdassa Lihaksen energiavarastojen riittävyys ja palautuminen Lihaksen hermotus, väsyminen ja palautuminen KEHITTYMINEN Harjoittelu heikentää suorituskykyä Palautuminen parantaa suorituskykyä 1

Harjoittelun jaksotus: Palautuminen pitkäll llä aikavälill lillä Kudosten purku ja uudismuodostus, protein turn-over - Valkuaisaineita l. proteiineja muodostuu kehossa n. 400 g/vrk - Osa hormoneista edesauttaa purkamista, osa uudismuodostusta Tasapainon säilyttäminen tärkeää Jatkuva maksimaalinen submaksimaalinen harjoitus kuluttaa ja elimistö voi jäädä purkutilaan. Harjoittelun jaksotus antaa palautumismahdollisuutta, harjoitustyön tuotto esiin. Kova viikko helppo viikko: 1:1 2:1 3:1 Kausijaksotus helpottaa tasapainon säilyttämisessä; PK KVK Kilpailu Urheilijakohtaista, se mikä sopii parhaiten, voi vaihdella harjoitusvuoden aikana Harjoittelun jaksotus: Palautuminen pitkäll llä aikavälill lillä Rakentavia hormoneja mm: - kasvuhormoni (junnut nukkumaan!) - insuliini - testosteroni - kilpirauhashormonit Purkavia hormoneja mm: - kortisoli - progesteroni Vaikuttavat aminohappojen saatavuuteen ja proteiinien muodostukseen edistävästi. Kudosten korjaus ja massan lisäys Purkavat kuluneet osat korjausta ja uudismuodostusta varten. Hormonivasteiden reagointi- ja palautumisajat vaihtelevat suuresti muutamasta sekunnista (esim. adrenaliini) vuorokausirytmi (kasvuhormoni) aina viikko- ja kuukausitasolle (vapaa testosteroni). 2

Liikeketju väsymistä ja palautumista monessa kohdassa Ajatuksesta liikkeeksi Liikeaivokuori Aivoverkosto Selkäydin Ääreishermo Hermolihasliitos Lihas Välitön väsyminen ja palautuminen Happamuus Energiatäydennys Välittäjäaineet Hormonit Muutokset ja heikennykset lepotilaan nähden heikentävät suoritusta joko suoraan tai välillisesti. Mikä tahansa osa ketjusta voi tarvita palautumista Lihaksen väsyminen v ja palautuminen Lihaksen väsyminen tarkoittaa supistusvoiman väliaikaista heikkenemistä, joka johtuu lihastyön pitkästä kestosta tai suuresta kuormituksesta. Usean tekijän yhteisvaikutuksesta syntyvä tilanne - käskytysjärjestelmän väsyminen - lihaksen sisäinen väsyminen Aktiivisten poikkisiltojen lukumäärä vähenee Yksittäisen poikkisillan voimantuotto vähenee Yksittäisen poikkisillan kierto hidastuu Energiahuolto mistä lisää ATP:tä? Kurkistus lihassoluun Poikkisiltakierto ja ATP:n kulutus Sarkomeeri, supistuva yksikkö 3

Lihastyön n teho, kesto ja palautuminen ATP (Adenosiinitrifosfaatti) on ainoa solulle kelpaava polttoaine: Se on painavaa ja vaatii varastotilaa, siksi vain vähän kerrallaan varastossa. ATP:n uudismuodostus hoituu montaa kautta. Eri uudismuodostustavoilla on erilainen tuottoteho, varastojen riittävyys ja palautumisaika. Energian lähde Teho Kesto Palautumisaika ATP KP(kreatiinifosfaatti) - 100% 2s + 8s muutama minuutti, ylikompensointi 30-45min Glykogeeni (anaeobinen) n.70-95% noin 1-2min n. 4min lihaksesta n. 30-60min verenkierrosta Glykogeeni (aerobinen) n. 50-70% noin 45min 1-3 vrk lihaksiin ja maksaan edellyttää ravintoa ja nestettä Rasvat - n.60% ikuisesti. kyllä piisaa, ei tarvitse palautella Sarjojen/vetojen pituus toistot kuormat - tehot välit - lukumäärät Väsymisen kokemisesta, palautuksen tarpeesta Vaikutus lihaksen reaktiivisuuteen ja voimantuottoon Taustaksi: palautuminen nopeus- ja voimaominaisuuksien kannalta TU-LE SUORITUS HERMOSTO HE-VE 4

Rasituksen kokeminen ja palautuminen on monen tekijän n summa - lihastyön luonne - kemialliset muuttujat 30 sekunnin raja Lihas: paikallinen kuormitus - veren CO2-pitoisuus - sydämen työsyke - keuhkojen ja rintaontelon työmäärä Sydän ja keuhkot: systeemitason kuormitus Rasituksen kokeminen ja palautuminen 30 sekunnin raja Systeemitasolla veren CO2-pitoisuus veren ph ja puskurit veren glukoosi (inhibitio) sydämen työsyke keuhkojen ja rintaontelon työmäärä hormonivasteet katekolaminit Keuhkot ja rintakehä: sensorinen syöttö 5

Rasituksen kokeminen ja palautuminen Lihaksen osuus Lihastyön luonne - isometrinen - eksentrinen - konsentrinen Paikalliset pitoisuudet lihaksessa happi hiilidioksidi glykogeeni laktaatti, ATP, ADP, AMP 30 sekunnin raja Kuormittuneisuuden kokemiseen vaikuttavia tekijöit itä Vaikutus hermotukseen Lihastaso 30 sekunnin raja Systeemitaso työn teho työn laatu (k-s-e) työn kesto työtehon progressio harjoitustausta ikä, sukupuoli yksilön luonne ravinto- ja nestetilanne ilmastolliset tekijät lääkkeet/kemikaalit Biologinen kello valvominen ja nukkuminen, vuorokausirytmi syöminen kehon lämpötila ikä (lapsi-nuori-aikuinen) 6

Lihaksen hermotuksesta: väsymyksen vaikutus ja palautuksen tarve Lihasupistuksen aiheuttaja Lihaksen reagointi venytykseen on liikkumisen kannalta varsin oleellinen osa joustavaa säätelyä Palautumista vaaditaan etenkin nopeissa suorituksissa Reagointiherkkyyttä säädellään keskushermostosta Lihassukkula säätelee lihaksen reagointiherkkyyttä venytykselle Vireystilalla suuri merkitys lihaksen reagointitapaan ja -herkkyyteen Vain levännyt ja vireessä oleva hermosto käskyttää terävästi Valmentaja tarkkailee suoritusten terävyyttä. Urheilijan voi olla vaikea tunnistaa palautustarvetta. Valmentajan haasteita palautumisen tarvetta määm ääriteltäessä fysiologian sanelemat rajat yksilön ominaisuudet yksilön sisäiset vaihtelut yksilöiden väliset vaihtelut Sama ohjelma kaikille? Kuinka pitkälle voi ohjelmoida? Oletko valmis muuttamaan jo suunniteltua ohjelmaa? Kuinka paljon voi/pitää kuormittaa? Kuinka paljon pitää palauttaa? Kuinka paljon pitää/voi keventää harjoittelua? Kauanko palautuminen kestää? Kuinka näkyy suorituksessa, vaikkei väsymystä koeta? 7

Maksimaalisen suorituksen vaatimukset levännyt ja vireä keskushermosto täydet energiavarastot (lihakset + maksa + veri) palautuneet kudokset hyvä valmistautuminen ja palautuminen verryttelystä = Kaikkien elinjärjestelmien täysi palautuminen Lopuksi Tieteellistä valmennusta ei ole olemassa. Anatomian ja fysiologian perusasioiden yhdistely valmennuskokemukseen parantaa kuitenkin todennäköisyyttä onnistua valmennusprosessissa. Se myös helpottaa välttämään toiminnan karikoita. Valmennus on monisäikeinen asia. Valmennusyhteistyö oman lajin sisällä ja lajien välillä helpottaa usein kokonaisuuden hallintaa ja tuo uusia näkökulmia omaan valmennustyöhön. Palautuminen on usein vaikein asia valmennuksessa. Treenin osuus vain 2-5 t/vrk, palautuksen osuus 19-22 t/vrk 24/7 -ajattelu: Jos urheilijasi ei ole treenaamassa, hän on palautumassa! 8