Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla



Samankaltaiset tiedostot
Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Kangasmaiden lannoitus

Suomen metsävarat

Kansallispuistojen luokitus

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Tilastotieteellisiä malleja välimatka- ja suhdeasteikollisten preferenssien mittaamiseen. Pekka Leskinen ja Tuomo Kainulainen Metla

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Riittääkö puu VMI-tulokset

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Muutostunnistus ilmakuvilta

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ


Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Hakkuumahdollisuusarviot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Energiapuun mittaus ja kosteus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

ARVO ohjelmisto. Tausta

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

saatavuus energiantuotantoon

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Metsänomistusrakenteen muutos

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Metsäpolitikkafoorumi

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

ARVO ohjelmisto. Tausta

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Suometsätalouden vesistövaikutukset

hinnoitteluun ja puukauppaan

1. Tilastollinen malli??

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Uusimmat metsävaratiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

BORIS2 koulutus Harjoitukset

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

Transkriptio:

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

LOyhdpnt9507_CF VUOSI 1995-1997 1998-2000 2001-2002 2003-2004 2005-2007

Tavoite 1. Liito-oravan elinympäristön rakenteen tilastollinen mallittaminen liito-oravan esiintymispaikannusten ja monilähde-vmi:n avulla 2. Mallien antaman elinympäristön soveltuvuutta liito-oravalle kuvaavan todennäköisyyden laskenta mihin tahansa pisteeseen alueella

Liito-oravan esiintymishavainnot Ympäristökeskuksen havaintorekisteri Pistemäiset paikannukset (1989 lähtien 863 paikannusta) Esiintymisalueen rajaukset (415 aluetta) alueen keskipisteen mukaan Mallituksen mukaan vv 1995-2007 havainnot Osa paikannuksista asutuksessa, pelloilla tmv. eimetsämaalla poistettu Havaintopisteet ja alueiden keskipisteet yhdistetty lähempänä kuin 160 m olevista mukaan geometrisesti keskimmäisin havainto Lopulta 280 LO-havaintopainannusta analyyseissä

Monilähde-VMI ML-VMI perustuu satelliittikuviin (Landsat TM) ja maasto-koealoihin koealoilta mitattujen tietojen perusteella jokaiselle 25 x 25 m alueelle puusto-estimaatit NFI timber volume estimate 0 0-50 51-100 101-150 151-200 >200 House Road Water Agricultural mm. tilavuus, ikä puulajeittain

LO-paikannusten ympäristön rakenne ML-VMI alkuperäiskerroksissa 75 m säteellä Puuston kokonaistilavuus, m3ha-1 totm3nomask VALUE 0 0-25 25.00000001-50 50.00000001-75 75.00000001-100 100.0000001-150 150.0000001-200 200.0000001-1 000 1 000.000001-2 480 2 480.000001-2 490 2 490.000001-2 500 2 500.000001-2 510 2 510.000001-2 520 2 520.000001-2 530 2 530.000001-2 540 2 540.000001-2 550

ML-VMI aineiston luokittelu LO-metsät: puuston tilavuus 175 m 3 ha -1 JA kuusen osuus 60% TAI tilavuus 75 JA lehtipuuosuus 60%

Analyyseissä käytetty maisemaluokitus 1. LO-metsät: puuston tilavuus 175 m3ha-1 JA kuusen osuus 60% TAI tilavuus 75 JA lehtipuuosuus 60% 2. Muut liikkumiseen soveltuvat metsät, 100 m 3 ha -1 3. Aukeat ja nuoret metsät <100 m 3 ha -1 4. Talot, taajamat 5. Pellot 6. Vedet

Maiseman rakenneanalyysit LO- ja satunnaispisteille 250m 500 m 1000 m 2000 m Kunkin luokan osuus, laikkukoko, laikkutiheys ja suurimman laikun osuus = mallituksessa LO:n elinympäristöä selittävät muuttujat

Logistinen regressiomallitus Mallitetaan 1/0 tilannetta 1 = LO-havaintopaikannus 0 = satunnaispiste alueella alueelle arvottiin 209 satunnaispistettä, joiden tuli sijaita metsäksi luokitelluilla alueilla Regressiomalli, jossa selitettävänä tutkittavan tapahtuman riskin logaritmi ln[ P(Y=1) 1-P(Y=1) [ = a+bx+b 2 x 2 +b 3 x 3 +...+b j x j Malli antaa todennäköisyyden liito-oravan elinympäristön hyvyydelle välille 0-1

Parhaan mallin muuttujakombinaatio Muuttuja Estimaatti P 250m, Varttunut metsä, laikkukoko -0.3719 0.0004 250m, Aukeiden osuus -% -0.0457 <0.0001 250m, Vesistöjen laikkukoko -0.1145 0.0160 500m, LO-metsien laikkutiheys 0.0420 0.0165 500m, Varttuneiden metsien osuus -% -0.0994 <0.0001 500m, Vesistöjen laikkutiheys 0.1799 0.0439 2000m, LO-metsien laikkutiheys 0.1066 <0.0001 2000m, Asutuksen osuus -% 0.0570 <0.0001 2000m, Peltojen suurin yhtenäinen ala -0.1310 <0.0001 2000m, Peltojen laikkutiheys 0.2426 0.0097 Kerroin 0.1740 0.7886

Mallin hyvyyden arviointia Ennustaa 77.1 % kaikista oikein LO-havainnot 78.6 % Satunnaishav. 75.1 % C=0.83965

Mallien ennusteet koko alueelle Koko alueelle hilapisteistö 500 m välein Kunkin hilapisteen ympäristön rakennepiirteet 250, 500, 1000 ja 2000 m säteille Logistisen regressiomallin antama esiintymistodennäköisyys laskettiin kullekin pisteelle

Asutus Vedet Pellot Todennäköisyys - 0.5 0.51-0.6 0.61-0.7 0.71-0.8 0 5 10 20 Km 0.81-0.9 0.91 -

Asutus Vedet Pellot Todennäköisyys - 0.4 0.41-0.5 0.51-0.6 0.61-0.7 0 5 10 20 Km 0.71-0.8 0.81-0.9 0.91-1

Mallin informaatio ja muut suunnittelutiedot Tampere_kuviot Asutus Vedet Pellot Todennäköisyys - 0.5 0.51-0.6 0.61-0.7 0.71-0.8 0.81-0.9 0.91 -

Arviointia Tilastollisesti mallin ennustekyky hyvä Talot/taajamat, pellot vaikuttavat voimakkaasti + LO-havainnot ihmisasutuksen/peltojen lähellä Rehevyys -> lehtipuusto, metsien varovaisempi käsittely 0-havainnot kuvaavat metsämaisemaa yleensä, ei otos puuttuvista LO-havainnoista Muu varttunut metsä kuvastaa liito-oravalle sopimatonta habitaattia ennemminkin kuin lisää konnektiivisuutta City-oravien poisto heikentää ennustekykyä Malli kuvaa siis todennäköisyyttä sille, että elinympäristö sopii liito-oravalle EI liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä! Yksittäisen kohteen arvoja tarkasteltava suhteessa ympäristöön konnektiivisuus korkean todennäköisyyden alueisiin tieto liito-oravapopulaatiosta alueella?

Havaintopisteiden lähekkäisyysrajaus