Aikapankit Suomessa HTSY Verohallinto 4.6.2013
Verohallinto 2 (5) AIKAPANKIT SUOMESSA Mikä on aikapankki Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työaikapankkien toimintaperiaatetta ja levinneisyyttä Suomessa sekä arvioidaan työaikapankkijärjestelmän riskiä harmaan talouden näkökulmasta. Työaikapankkijärjestelmän arvonmuodostusperiaatetta on verrattu soveltuvin osin rahajärjestelmän arvonmuodostusmekanismiin. Vertailun avulla on pyritty nostamaan esiin työaikapankin ja rahajärjestelmän keskeiset erot sekä yhtäläisyydet. Aikapankki on käyttäjäkuntansa jäsenten muodostama palveluiden vaihtojärjestelmä, jossa käyttäjät voivat vaihtaa erilaisia palveluja toistensa kanssa ilman rahaa. Vaihdettavat palvelut on hinnoiteltu aikayksiköllä, joita käyttäjät siirtävät toisen käyttäjän tilille hankkiessaan tai tuottaessaan palveluja. Aikayksiköstä käytetään tässä kirjoituksessa nimeä tovi. Suomessa toimii kymmeniä aikapankkeja eri paikkakunnilla. Perusperiaatteiltaan Suomessa toimivien aikapankkien piirteet ovat samanlaisia. Suomessa toimivien aikapankkien toimintaperiaate perustuu pääosin eteläafrikkalaisen Community Exchange Systems Ltd:n (CES) kehittämään konseptiin 1. Aikapankkijärjestelmä on avoin toimintamalli, jota kukin käyttäjäkunta voi muokata vapaasti tarpeidensa mukaan. Aikapankeilla ei ole virallista johtoa tai muuta auktoriteettia tai keskitettyä järjestelmäkehityksestä vastaavaa elintä. Eri aikapankeilla on tyypillisesti paikallisyhteisöjen itse kehittämiä ominaispiirteitä. Aikapankki on tarkoitettu kaikille, yleensä tietyllä alueella toimiville, ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen. Aikapankin toimintaperiaate Aikapankin käyttäjät sitoutuvat järjestelmään liittyessä noudattamaan järjestelmän sääntöjä, jotka noudattavat samaa yleiskaavaa kaikkialla Suomessa. Maksajan roolissa oleva aikapankin käyttäjä luovuttaa toiselle aikapankin käyttäjälle (työsuorituksen tekijä) sovitun mukaisen määrän toveja tämän aikapankkitilille. Toisin sanoen tunnin työsuorituksen perusteella siirretään yksi tovi maksajan tililtä työn suorittajan tilille. Tovi lisätään CES:n kehittämässä järjestelmässä työn suorittajan tilin debet-saldoon ja vastaavasti maksajan Credit-saldoon. Saaja voi käyttää ansaitsemiansa toveja hankkiessaan itse yhteisössä tarjolla olevia palveluja. Työn tilaaja ja suorittaja sopivat keskenään palvelun hinnan, eli kuinka monta tovia suorituksesta merkitään saajan kirjanpitoon. 2 Voidakseen hankkia toveja, on jäseneksi liittyvän sitouduttava itse suorittamaan toveja vastaan työsuorituksia muille yhteisön jäsenille. Alkutilanteessa, jossa käyttäjä ei ole vielä itse ansainnut toveja, voi aikapankin saldo olla miinuksella, mutta tiettyä rajaa pidemmälle velaksi ei voi hankkia palveluja. Negatiivisen saldon rajan määrittelee kukin aikapankki itse. 3 Toveilla hankittavien palvelujen tarjonta ja laatu määräytyy jäsenten ilmoitusten mukaan. Aikapankin käyttäjä voi esimerkiksi tarjoutua leikkaamaan nurmikkoja tai 1 https://www.community-exchange.org/, Luettu 11.4.2013 2 https://www.community-exchange.org/docs/example.htm, Luettu 20.3.2013 3 http://www.aikapankit.fi/?page_id=49, Luettu 17.4.2013
Verohallinto 3 (5) ulkoiluttamaan koiria toveja vastaan. Tovilla voidaan siis hankkia sellaisia työsuorituksia, joita saman yhteisön jäsenet ovat ennakkoilmoituksensa mukaan valmiita toveja vastaan toteuttamaan. Vaikka tyypillisesti tovi vastaa tunnin työsuoritusta, tapahtuu suorituksen hinnoittelu aina tapauskohtaisesti tilaajan ja toteuttajan välisenä sopimuksena. Aikapankin periaate on, ettei toveja voi vaihtaa rahaksi tai rahaa toveiksi. Käyttämättömille aikapankin toveille, positiiviselle saldolle, ei lasketa korkoa. Aikapankkijärjestelmän vertailua rahajärjestelmään Kiinnostus aikapankkeja kohtaan on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Aikapankkiyhteisöt Suomessa katsovat tämän johtuvan mm. siitä, että rahan käyttö vaihdannan välineenä on kallista. Aikapankit korostavat, että toveja syntyy vain palveluja tuottamalla, eikä niistä makseta korkoa tai niiden käytöstä peritä kuluja. Toveja käytetään paikallisyhteisössä, mikä lisää yhteisön taloudellista aktiivisuutta sekä synnyttää yhteisöllisyyttä. Seuraavassa esitellään aikapankkien sivuilla toistuvia teemoja rahajärjestelmän rasitteista palvelujenvaihdannan välineenä. 4 a) Raha on velkaa Aikapankkijärjestelmien kehittäjät ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että modernissa rahajärjestelmässä, kuten euro- ja dollarijärjestelmässä, kierrossa oleva raha on yksityisten liikepankkien liikkeelle laskemaa 5. Esim. eurojärjestelmässä vain kolikot ovat valtioiden liikkeelle laskemia maksuvälineitä. Muu eurojärjestelmän raha on laskettu liikkeelle velkakirjaa vastaan, josta maksetaan korkoa velan myöntäneelle pankille. Korkokannasta riippuen eurojärjestelmän pankit keräävät korkoa kaikesta rahasta riippumatta siitä, miten sitä käytetään. Monet aikapankkien puolestapuhujat pitävät nykyisen finanssijärjestelmän heikkoutena erityisesti sitä, että rahajärjestelmän käyttäjä joutuu koron muodossa aina maksamaan kolmannelle osapuolelle. Aikapankeissa ei tätä ongelmaa synny. b) Inflaatio Inflaation klassinen määritelmä on rahan arvon lasku 6. Arkipäiväisemmin puhutaan hintojen noususta. Inflaatioon vaikuttaa monia tekijöitä, joita laajoissa järjestelmissä on mahdoton hallita. Aikapankkijärjestelmässä eivät käyttäjäyhteisön ulkopuoliset tekijät pääse vaikuttamaan tovien ostovoimaan, vaan se määräytyy aina palvelun ostajan ja tarjoajan välisessä sopimuksessa. Kysyntä ja tarjonta sekä normaalit mikro- tai makroekonomioissa esiintyvät suhdannevaihtelut voivat luonnollisesti vaikuttaa aikapankkiyhteisössä vaihdettavien palvelujen arvostukseen, mutta viime kädessä palvelun arvo noteerataan joka kerta tapauskohtaisesti. c) Ajan vaihtaminen rahaksi Perinteisen talousteorian mukaan työvoima myy (työ)aikaansa työmarkkinoilla ja saa vastineeksi palkkaa, joka suoritetaan rahakorvauksena. Rahalla hankitaan tuotteita ja palveluita sekä maksetaan elinkustannukset 7. Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin runsaasti ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolella, jolloin mahdollisuudet vaihtaa aikaansa ja osaamistaan työmarkkinoilla rahaksi ovat kaventuneet. 4 https://www.community-exchange.org/docs/newmoney.htm, luettu 1.4.2013 5 http://aikaapankista.wordpress.com/2013/03/18/tovi-vs-euro/, luettu 22.1.2013 6 http://www.suomisanakirja.fi/inflaatio, luettu 17.4.2013 7 http://fi.wikipedia.org/wiki/taloustiede, Luettu 12.4.2013
Verohallinto 4 (5) Mikäli rahallinen tulo on niukkaa, vaikeutuu palvelujen hankkiminen rahalla. Tällöin syntyy intressi vaihtaa palveluja päittäin ilman rahaa. d) Tarjolla olevien palveluiden niukka tarjonta Kuten edellä on kerrottu, tarjoavat aikapankkien käyttäjät muille yhteisönsä jäsenille lyhytaikaisia työsuorituksia toveja vastaan. Monet tarjotuista palveluista ovat sellaisia, joita yritysmuotoisessa toiminnassa ei olisi kannattavaa tuottaa. Esimerkiksi tunnin autonvahauksen omalla pihalla olisi teoriassa mahdollista teettää esim. ammattimaisella autonmeikkausyrityksellä. Mutta tällöin tuotantokustannukset nousisivat korkeiksi. Aikapankin avulla työn voi teettää yhteisön sisällä ja vastineeksi voi käydä ulkoiluttamassa koiraa tai luomassa lumet naapurin pihalta. e) Yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden kasvattaminen paikallisyhteisöissä Aikapankkien mielletään lisäävän solidaarisuutta ja yhteisöllisyyttä käyttäjäyhteisössä 8. Monet sivustot korostavat palvelunvaihdannan konkreettista luonnetta ja välitöntä hyötyä sekä palveluvaihdannan palkitsevaa kokemusta. Sosiaalisen lisäarvon ja palveluvaihdannan elämyksellisyyden arvoa on vaikea arvioida objektiivisesti, mutta se voi lisätä järjestelmän kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Barcelonassa toimivassa aikapankissa ovat jotkut elinkeinoharjoittajat jatkaneet palvelujen tarjontaa aikapankissa yritysmuotoisen toiminnan lakattua. Eläkkeelle siirtynyt kampaaja opettaa aikapankin kautta halukkaille hiustenleikkuuta ja hankkii vastineeksi mm. remonttiapua. Aikapankki voidaan nähdä eräänlaisena yhteisön tukiverkkona silloin kun valtio on joutunut säästötoimien vuoksi karsimaan omaa palvelutarjontaansa. 9 Aikapankkien verotuskysymyksiä Vaihtotyö on verotuksen pääsäännön mukaan veronalaista tuloa joka tulee ilmoittaa verotuksessa. Aikapankkien verotuksesta on tätä kirjoitettaessa (2/2013) tekeillä Verohallinnon ohje, jossa aikapankkien verotuskysymyksiä käsitellään laajemmin. Tällä hetkellä vallitseva näkökulma on, että aikapankkien kautta suoritetussa vaihtotyössä muodostuu verotettavaa etuisuutta, joka tulee ilmoittaa verotuksessa. Verotettavaa tuloa ei synny vielä silloin kun aikapankin käyttäjä tekee toveja vastaan työsuorituksen, vaan vasta kun vaihtotyö vastaanotetaan. Verotettavan edun, eli vastasuorituksen, arvo on vastaavan työn arvo silloin kun se ostettaisiin vapailta markkinoilta. KHO:n ratkaisu vuodelta 1969 10 on toistaiseksi ainoa tuomioistuimen päätös, joka ottaa kantaa vaihtotyön verotukseen. Sikäli kun vaihtotyöstä saatava etuisuus on veronalaista tuloa, ovat tulonhankkimiseen käytetyt kulut myös vähennyskelpoisia 11. Jos aikapankkiyhteisön jäsen hankkii esimerkiksi turvavaljaat ja lapion luodakseen lumia muiden jäsenten katoilta, voi hän tulonhankkimisvähennyksenä vähentää tietyiltä osin valjaiden hankintakulut tulonhankkimisvähennyksestä annettujen ohjeiden mukaisesti. Muita kyseeseen tulevia tulonhankkimisvähennyskelpoisia kuluja ovat mm. matkakustannukset. Edellä kuvattu vaihtotyön verotustapa ei ole täysin ongelmaton. Palveluiden hinnoittelu vapaisiin markkinoihin viitaten on jossain määrin hankalaa mm. sen 8 http://aikaapankista.wordpress.com/2013/04/08/yhteisoista-ja-yksiloista/, Luettu 22.4.2013 9 Helsingin sanomat, Luettu1.10.2012, 10 KHO 69 II 562. ks. http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Palkka/Mika_on_palkkaa(25336) 11 http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/muuttulonhankkimiskulut/
Verohallinto 5 (5) vuoksi, että vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa tapauskohtaisesti hinnanmuodostukseen. Aikapankkien verotuskysymykset ovat kuitenkin vielä linjaamatta. Mikäli aikapankeissa tehtävä vaihtotyö katsotaan verotettavaksi tuloksi, voi sillä olla vaikutuksia aikapankkien houkuttelevuuteen. Esim. tulonhankkimiskulujen vähentäminen verotuksessa edellyttää käytännössä kirjapitoa tai muuta selvitystä tulonhankkimiskuluista, minkä lisäksi toveilla hankitun vaihtotyön euromääräisen arvon laskeminen voi osoittautua hankalaksi aikapankin käyttäjille. Mikäli vaihtotyö katsottaisiin kotityönantajan teettämäksi työksi, lankeaa työn teettäjälle normaalit veronmaksu- ja ilmoitusvelvoitteet. Harmaan talouden riskin arviointia Harmaan talouden tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. lakisääteisten maksujen ja ilmoitusten laiminlyönti niin verojen ja maksujen välttelemiseksi, kuin aiheettoman palautuksen saamiseksi. arvioi, että aikapankkien kautta suoritettu vaihtotyö saattaa jäädä ilmoittamatta Verohallinnolle. Toinen mahdollinen harmaan talouden ilmentymä voisi toteutua silloin jos esim. yksityinen elinkeinoharjoittaja tarjoaisi kirjanpidon ulkopuolella veronalaiseen tulonmuodostukseen liittyviä palveluja aikapankin puitteissa. Toistaiseksi tällaisesta toiminnasta ei ole tehty havaintoja. Teoriassa on mahdollista että kaksi elinkeinonharjoittajaa vaihtaa ammattialansa työsuorituksia aikapankin avulla. Tällaisessa tilanteessa voisi kyseessä olla kirjanpidon ohi tehty veronalainen palvelu. Mittavaa tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei ole havaittu. Eräänä taloudellisia väärinkäytöksiä ehkäisevänä tekijänä voi olla aikapankkien periaate siitä, että toveja ei voida vaihtaa rahaksi eikä niillä voi hankkia tavaroita. Toistaiseksi aikapankkien toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ei ole, vaan säätely ja valvonta ovat aikapankkien itsensä toteuttamaa. Tällä hetkellä ei väärinkäytöksistä ole tehty havaintoja, minkä vuoksi vaatimuksia aikapankkitoiminnan säätelyyn esim. lainsäädännön avulla ei ole esitetty. Aikapankkeja kohtaan suuntautunut kiinnostus on ollut tasaisessa kasvussa perustamisestaan (2009) lähtien. Vaihdettujen palvelujen taloudellista merkitystä on kuitenkin pidettävä marginaalisena rahataloudessa vaihdettuihin palveluihin nähden. arvioi, että vaihtotyö saattaa usein jäädä ilmoittamatta verotuksessa. Laaja-alaista tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei kuitenkaan ole havaittu. Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen 12/2013 Lisätiedot ja ilmiöselvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070