Tavaraliikenneluvanhaltijat

Transkriptio

1 Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto

2 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa. Liikenneluparekisterin tietojen mukaan maaliskuussa 2012 Suomessa oli tavaraliikenneluvanhaltijaa 1. tutki tavaraliikenneluvanhaltijoiden luvanhaltijatietoja, Verohallinnon tietoja ja ulosottotietoja maalis-kesäkuussa Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka hyvin nykyiset tavaraliikenneluvanhaltijat täyttivät eräät luvansaannin edellytykset. Lupaedellytyksistä tutkimukseen valittiin luvanhaltijan taloudelliseen luotettavuuteen liittyvät edellytykset: vaadittava vakavaraisuus, vero- ja ulosottovelattomuus 3, oikeustoimikelpoisuus sekä se, ettei luvanhakija tai -haltija ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten nykyiset tavaraliikenneluvanhaltijat täyttäisivät luvansaannin edellytykset, jos verovelattomuuteen ja ulosottovelattomuuteen liittyviä edellytyksiä laajennettaisiin koskemaan myös luvanhaltijoiden organisaatiohenkilöitä. Tavaraliikenneluvanhaltijoista 45 % on osakeyhtiöitä, 35 % yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja 19 % avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä. Valtaosa nykyisistä luvanhaltijoista on päätoimialaltaan kuljetusyrityksiä (68 %). Toiseksi suurin ryhmä (11 %) ilmoittaa päätoimialakseen rakentamisen. Tyypillinen luvanhaltijayritys on työllistänyt alle viisi palkansaajaa eikä ole käyttänyt toiminnassaan juurikaan ulkopuolisia palveluita (alihankintaa). Vuonna 2010 tyypillisen luvanhaltijayrityksen liikevaihto on ollut euroa vuodessa. Tavaraliikenneluvanhaltijayritysten joukko ei kuitenkaan ole yhtenäinen, vaan joukossa on esimerkiksi huomattavan suuriakin yrityksiä: tutkimuksessa esiintyi kahdeksan kuljetusyritystä, joilla oli kullakin yli 250 palkansaajaa. Yli 65 % kaikista tavaraliikenneluvanhaltijayrityksistä on toiminut yli 10 vuotta. Toisaalta nuorten yritysten osuus on tällä hetkellä merkittävästi alhaisempi kuin kaikilla Suomen yrityksillä keskimäärin. Esimerkiksi vuoden 2005 jälkeen perustettujen yritysten osuus tavaraliikenneluvanhaltijoissa on 21 %, kun vastaavanikäisten osuus kaikista Suomen yrityksistä laskettuna on 39 %. Huhtikuussa 2012 kaikista tavaraliikenneluvanhaltijoista 15 %:lla (2 185 yritystä 4 ) oli erääntynyttä verovelkaa. Verovelasta 78 % oli toimivilla 5 yrityksillä. Noin puolella verovelkaisista tavaraliikenneluvanhaltijoista verovelkaa oli alle euroa. Yli euron verovelka oli 8 %:lla kaikista tavaraliikenneluvanhaltijoista ja tällä suhteellisen pienellä osalla oli 98 % kaikesta verovelasta. Verovelan kokonaismäärä oli 68,8 miljoonaa euroa. 1 Luvussa eivät ole mukana Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämät tavaraliikenneluvat eivätkä vain liikennetraktoriluvan omaavat luvanhaltijat. 2 Tavaraliikenneluvanhaltijat (ilmiöselvitys 2/2012) 3 Tavaraliikenneluvan hakijalla tai -haltijalla ei saa olla erääntyneitä verovelkoja tai sosiaaliturvamaksuja eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat hakijan tai haltijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin. (Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä, 8 ) 4 Yrityksellä tarkoitetaan tutkimuksessa tavaraliikenneluvanhaltijaa, joka on joko oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö. 5 Toimiva yritys määriteltiin tutkimuksessa siten, että se kuuluu vähintään yhteen Verohallinnon rekisteriin: ALV-, TA- tai ennakkoperintärekisteriin.

3 Verohallinto 3 (5) Verotarkastukset Verovelkatiedoista voidaan päätellä, että tavaraliikenneluvanhaltijoista 85 % täytti tutkimushetkellä lupakelpoisuuden verovelattomuusehdon suhteellisen varmasti. Yrityksistä 15 %:lla oli verovelkoja, joista kuitenkin noin puolet oli summiltaan sellaisia, että niistä lienee mahdollista selvitä lyhyelläkin ajanjaksolla, jos huomioidaan ainoastaan verovelan määrä. Tavarankuljetuslain mukaan luvanhaltijalla ei saa olla erääntynyttä verovelkaa, joka on luvanhaltijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempi. On todennäköistä että verovelkaisista luvanhaltijoista, joilla verovelka ylitti euroa (1 247 yritystä), kaikki eivät täyttäneet laissa määriteltyä verovelattomuusehtoa. Toimimattomilla osakeyhtiöillä ja yhtymillä, joilla kuitenkin oli voimassa oleva tavaraliikennelupa, oli tutkimushetkellä 11,6 miljoonaa euroa verovelkaa eli 17 % tavaraliikenneluvanhaltijoiden verovelasta. Kohdejoukon yrityksestä, eli tavaraliikenneluvanhaltijoista oli verotarkastettu 722 yritystä (4,9 %) vuosina Tarkastusten yhteydessä harmaata taloutta oli havaittu 11,2 %:ssa kaikista tarkastetuista. Jos tarkastellaan vastaavalla ajanjaksolla ( ) harmaan talouden yritysten kokonaismäärää kaikissa Verohallinnon tekemissä verotarkastuksissa, niin harmaan talouden yrityksiksi oli paljastunut tai tullut luokitelluksi 20,5 % tarkastuskohteista. Ero prosenttiluvuissa ei välttämättä kerro siitä, että tavaraliikenneluvanhaltijoiden joukossa olisi keskimäärin vähemmän harmaan talouden yrityksiä kuin muissa yrityksissä. Alempi prosenttiluku saattaa myös kertoa siitä, että tavarankuljetusalalle ei ole tehty paljon niin sanottuja kohdennettuja tarkastuksia, vaan tarkastusotos on ollut yleisluontoisempi. Tavaraliikennelupahallinnon ja Verohallinnon kaksisuuntaista tietojenvaihtoa ja yhteistyötä lieneekin jatkossa syytä kehittää esimerkiksi juuri verotarkastusten kohdentamisen osalta. Taloudellinen tilanne ja vakavaraisuus Yli puolet kaikista tavaraliikenneluvanhaltijoista oli päätynyt nollatulokseen tai toiminut voitollisesti ajanjaksolla Toisaalta vajaalla puolella tilanne oli ollut taloudellisesti heikompi ja luvanhaltijoiden joukossa oli jopa sellaisia, joilla mainitun viiden vuoden sisällä oli viisi tappiollista tilikautta. Kokonaisuutena tappiollisten luvanhaltijoiden osuus vuositasolla oli noussut vuoden %:sta vuoden 2010 osuuteen 20 %. Tavaraliikenneluvanhaltijoilta edellytetään vakavaraisuutta. Tutkimuksessa ei ollut mahdollista arvioida vakavaraisuutta liikennelupahallinnon edellyttämän niin sanotun voimavaratodistuksen tietojen avulla, vaan vakavaraisuus arvioitiin laskemalla luvanhaltijoiden veroilmoitustiedoista kaksi taloudellista tunnuslukua: velkaprosentti ja nettovelkaantumisaste. Noin puolet osakeyhtiömuotoisista tavaraliikenneluvanhaltijoista oli vakavaraisia (2010) arvioituina velkaprosentin ja nettovelkaantumisasteen kautta. Hyvin velkaantuneiden luvanhaltijaosakeyhtiöiden osuus oli noin 20 %. Negatiivisen oman pääoman osakeyhtiöitä oli vuonna 2010 yhteensä 721. Näistä 164:lla oli ollut peräkkäiset tappiolliset tilikaudet vuosina Osakeyhtiömuotoisten tavaraliikenneluvanhaltijoiden keskuudessa negatiivisen oman pääoman yhtiöiden määrä on kasvanut. Ajanjaksolla negatiivisen oman pääoman yhtiöiden osuus nousi 9 %:sta 12 %:iin.

4 Verohallinto 4 (5) Konkurssit ja ulosottovelat Tavaraliikenneluvanhaltija ei saisi olla konkurssissa 6, mutta tutkimushetkellä huhtikuussa 2012: 38 luvanhaltijaa oli konkurssissa 32 luvanhaltijan kohdalla konkurssi oli rauennut varojen puutteessa kolmen asiat oli siirretty julkisselvitykseen 22 konkurssia oli jo päättynyt varojen jakoon Tavarankuljetuslaissa ei oteta kantaa siihen, onko liikenneluvan hakija tai haltija lupakelpoinen heti konkurssin päättävien konkurssivaiheiden jälkeen. Tavaraliikenneluvanhaltijoista 18 %:lla oli tai oli ollut ulosottovelkoja ajanjaksolla 5/2010 5/2012. Valtaosa päättyneistä ulosottoasioista oli päättynyt ulosottovelan maksuun. Varattomuusesteeseen tai varattomuus- ja tuntemattomuusesteeseen päättyneitä ulosottoasioita oli 6 % kaikista päättyneistä ulosottoasioista. Nämä olivat kohdistuneet 127 tavaraliikenneluvanhaltijaan. Lisäksi osalla luvanhaltijoista toukokuun lopussa 2012 vireillä olleet ulosottovelat olivat niin suuria, ne ylittivät todennäköisesti maksukyvyn. Maksukyvyn ylittäviä ulosottovelkoja omaavat ja ulosotossa varattomaksi todetut eivät täytä tavarankuljetuslain ulosottovelattomuusehtoa. Mainittu lupaedellytys lisättiin tavarankuljetuslakiin joulukuussa Tavaraliikenneluvanhaltijayritysten organisaatiohenkilöt Tavarankuljetuslain meneillään olevan uudistamisen yhteydessä on esitetty, että lupaedellytyksiä laajennettaisiin eräiltä osin koskemaan myös luvanhakija- ja -haltijayritysten organisaatiohenkilöitä 7. Tästä syystä tutkimuksessa selvitettiin myös nykyisten tavaraliikenneluvanhaltijayritysten organisaatiohenkilöt ja heidän verovelkansa, ulosottovelkansa ja liityntänsä konkurssiyrityksiin. Ajanjaksolla 1/2010 4/2012 tavaraliikenneluvanhaltijayrityksiin liittyi yhteensä tunnistettua organisaatiohenkilöä. Näiden henkilöiden joukossa oli henkilöä, joilla oli erääntynyttä verovelkaa kesäkuussa Hieman alle kolmella prosentilla kaikista organisaatiohenkilöistä verovelkaa oli yli euroa. Lisäksi nykyisissä luvanhaltijayrityksissä oli 462 sellaista yritystä, joiden organisaatiohenkilöillä oli organisaatiohenkilöasema toisessa yrityksessä, jolla oli yli euron verovelka. Toukokuun lopussa 2012 vajaalla kolmella prosentilla tavaraliikenneluvanhaltijayritysten kaikista organisaatiohenkilöistä oli vireillä olevia ulosottovelkoja. Näistä 1,7 %:lla (342 henkilöllä) velkojen määrä ylitti euroa. Kahden viime vuoden aikana 11 %:lla kaikista luvanhaltijayritysten organisaatiohenkilöistä oli ollut hoidettavanaan ulosottoasioita. Valtaosa näistä asioista oli päättynyt ulosottovelan maksuun. Organisaatiohenkilöiden konkurssiyrityskytkennät sarjayrittäjyys Yhteensä 322:lla tavaraliikenneluvanhaltijayrityksen organisaatiohenkilöllä oli myös organisaatiohenkilön asema konkurssivaiheyrityksessä, joka ei ollut kohderyhmän tavaraliikenneluvanhaltijayritys (ajanjaksolla 1/2007 5/2012). Henkilöistä 187:llä organisaatiohenkilön asema oli tai oli ollut nimenomaan päätoimialakseen tieliikenteen tavarakuljetukset ilmoittaneessa konkurssivaiheyrityksessä. 6 Konkurssilain (4 ) mukaan konkurssi alkaa, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin eli tämän päätöksen jälkeen velallinen on konkurssissa. 7 Organisaatiohenkilö määritellään laissa Harmaan talouden selvitysyksiköstä (2 ). Tässä laissa tarkoitetaan: organisaatiohenkilöllä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 2 :ssä tarkoitettua henkilöä tai sellaista omistajaa, joka yksin tai yhdessä ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa olevan henkilön, aviopuolison, rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen tai samassa taloudessa asuvan henkilön kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhteisön pääomasta tai heillä on vastaava osuus yhteisön äänimäärästä

5 Verohallinto 5 (5) Kehitysehdotukset Edellä mainitun reilun viiden vuoden sisällä kolme henkilöä oli ollut organisaatiohenkilön asemassa kolmessa konkurssivaiheita saaneessa kuljetusyrityksessä sen lisäksi, että he toimivat organisaatiohenkilöinä joissain tutkimuksen tämän hetkisistä tavaraliikenneluvanhaltijayrityksistä. Tätä laajempia samoihin organisaatiohenkilöihin liittyviä kuljetusyritysten konkurssisarjoja ei tällä aikarajauksella löytynyt. Tavarankuljetuslakiin ja tavaraliikennelupahallintoon liittyviä kehittämisosa-alueita olivat tutkimuksessa todetun mukaisesti: 1. Tavaraliikennelupahallinnon ja Verohallinnon kaksisuuntaisen tietojenvaihdon kehittäminen 2. Ulosotto-, verovelka-, konkurssi-, liiketoimintakielto- ja yrityssaneerausvaihetietojen sekä yksityishenkilön velkajärjestelyvaihetietojen oikea-aikainen huomioiminen tavaraliikennelupavalvonnassa 3. Tavarankuljetuslain täsmentäminen muun muassa tulkinnanvaraisten käsitteiden; olla konkurssissa ja maksukyvyn ylittävä velka, osalta 4. Tavarankuljetuslain säännösten muuttaminen eräiltä osin: Vähintäänkin tarkennusta vaativissa tilanteissa, liikennelupavalvonnan tulisi voida arvioida yrityksen taloudellista tilannetta ja vakavaraisuutta myös yrityksen tilinpäätöstietojen ja/tai veroilmoitustietojen avulla nykyistä laajemmin. Mainittuja tietoja pitäisi voida käyttää hyväksi ja perusteena lupia myönnettäessä, valvottaessa ja peruutettaessa silloin, kun liikennelupaviranomaiset katsovat sen olevan tarpeellista. Tavaraliikenneluvan myöntäminen tai säilyttäminen perustuisi näiltä osin nykyistä enemmän kokonaisharkintaan. Tavaraliikennelupahakijayrityksen tai -haltijayrityksen organisaatiohenkilöiden verovelkatietoja (ja näiden aiemman tai muun yritystoiminnan verovelkatietoja) tulisi voida käyttää hyväksi tehostetussa tavaraliikennelupavalvonnassa. Tehostetulla tavaraliikennelupavalvonnalla tarkoitetaan tässä lupaviranomaisen suorittamia (lähinnä kirjallisen aineiston) tarkastuksia, jotka kohdistetaan esimerkiksi liikennelupavalvonnan tai viranomaisyhteistyön kautta esille nousseisiin yrityksiin (vrt. esim. kohdennetut verotarkastukset). Myös organisaatiohenkilöiden ulosottotietoja, ja näiden aiemman tai muun yritystoiminnan ulosottotietoja, tulisi voida käyttää hyväksi tehostetussa tavaraliikennelupavalvonnassa. Yritystoiminnan ulosottovelkatietojen huomioimisen kautta olisi mahdollista puuttua niin sanottuun konkurssikeinotteluun ja sarjayrittäjyyteen. Tähän voitaisiin puuttua myös laajentamalla tavaraliikenneluvanhaltijan konkurssittomuusvaatimusta koskemaan tavaraliikenneluvanhakijayrityksen organisaatiohenkilöitä ja heidän aiempia organisaatiohenkilöasemiaan (määritellyin asema- ja aikarajauksin). Edellä kuvatun kaltaisesta taloudellisiin kokonaisuuksiin kohdistuvasta tehostetusta lupavalvonnasta ja lupavalvonnan kohdentamisesta ei säädetä tällä hetkellä voimassa olevassa tavarankuljetuslaissa. Laki ei myöskään mahdollista yrityksen taloudellisen tilan ja vakavaraisuuden arvioimista kokonaisharkinnan kautta. Kirjoitus perustuu ilmiöselvitykseen 2/2012 Lisätiedot ja aineistopyynnöt htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh: Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh: