ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

Transkriptio

1 ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto

2 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina esteelliseksi todettujen yritysten toimivuutta, taloudellista asemaa ja luotettavuutta sekä tiettyjen lakisääteisten velvoitteiden hoitoa. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu, voitaisiinko ulosotossa varattomaksi todetut yritykset poistaa kaupparekisteristä viranomaisaloitteisesti. Selvityksessä havaittiin, että kerran varattomaksi todettu yritys todetaan suuremmalla todennäköisyydellä ulosotossa toistuvasti esteelliseksi, kuin että se jatkaisi työnantajana tai kykenisi kannattavaan liiketoimintaan. Selvityksen perusteella ulosoton varattomuusestettä voidaankin pitää tosiasiallisena vahvistuksena sille, että yrityksen toiminta ei pääsääntöisesti ole kannattavaa ja sen liiketoiminta tulee päättymään lähiaikoina. ULOSOTOSSA ESTEELLISIKSI TODETUT YRITYKSET Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen tavallisessa ulosottomenettelyssä varattomaksi ja palauttaa ulosottoasiat velkojille. Ulosoton vireilläolo päättyy tällöin estetodistukseen. Jos saatavalle ei ole kertynyt täyttä suoritusta, kyseessä on varattomuuseste. Jos myöskään velallisen olinpaikasta ei ole tietoa, kyseessä on varattomuus- ja tuntemattomuuseste. Velkoja voi kuitenkin myöhemmin lähettää saman saatavansa uudelleen ulosottoon. Lisäksi saman yrityksen vastaavassa tilanteessa olevat muut velkojat yrittävät ehkä jossain vaiheessa velkoa saataviaan ulosottoteitse ja useimmiten yhtä huonoin tuloksin. Varattomuusesteen ohella ulosotto voi päättyä suppean ulosoton esteeseen. Suppea ulosottomenettely on velkojalle tavallista ulosottomenettelyä edullisempi ja nopeampi vaihtoehto, koska suppeassa ulosottomenettelyssä ulosottoviranomaisen asian selvittämisvelvollisuus ja -oikeus on huomattavasti tavallista ulosottomenettelyä rajoitetumpi. Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata vain toistuvaistulo tai veroennakon palautus sekä muu valtioneuvoston asetuksella säädettävä omaisuus, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosottomies etsii tällaista omaisuutta tarkastamalla ainoastaan velallisen varallisuustietoja rekistereistä ja suorittamalla muita vastaavia toimia. Vaikka suppeaa ulosottoa koskevan asian vireilletulolla on sama oikeusvaikutus kuin tavallisella ulosottoasialla, varattomuusestetodistuksen sijasta suppeassa ulosotossa annetaan vain estetodistus, jonka mukaan velalliselta ei ole löydetty riittävästi omaisuutta, joka voi olla suppean ulosoton kohteena. Selvityksen yrityksen kohdejoukosta ainoastaan yritykselle oli todettu vain suppean ulosoton este. Selvityksen arvioinneissa ja johtopäätöksissä keskitytäänkin ensisijaisesti varattomaksi todettuihin yrityksiin.

3 3 (5) TALOUDELLINEN LUOTETTAVUUS HEIKKO Yritys määriteltiin selvityksessä toimivaksi, jos se kuului Verohallinnon rekistereistä joko ennakkoperintä-, arvonlisävero- tai työnantajarekisteriin. Näihin rekistereihin kuulumisen perusteella selvityksen kohdejoukon yrityksistä vain alle 11 prosenttia voitiin katsoa toimiviksi. Kohdejoukon liiketoiminnan havaittiin olevan suhteellisen lyhytkestoista. Lyhyen elinkaaren yritysten lisäksi joukossa oli korostuneesti myös verovelkaisia yrityksiä. Koko kohdejoukon verovelkaisten osuus oli 77 prosenttia ja kohdejoukon yritysten verovelan kokonaismäärä oli yli 908 miljoonaa euroa. Noin 10 prosenttia kohdejoukon yrityksistä oli verotarkastettu vähintään kerran. Tästä määrästä yli puolet oli harmaan talouden tarkastuksia. Kirjanpidon havaittiin olevan epäluotettava tai se puuttui yhteensä 36 prosentissa tehdyistä tarkastuksista. Konkurssivaiheita oli lähes neljäsosalla kohdejoukon yrityksistä. Noin 16 prosentissa tapauksista konkurssi oli rauennut varojen puutteessa. VIITTEET RIKOLLISESTA TOIMINNASTA VÄHÄISIÄ Harkittaessa varattomaksi todettujen yritysten poistettavuutta kaupparekisteristä on pohdittava, aiheutuuko mahdollisesta poistomenettelystä riski, että yritysten toiminnassa tapahtuneet rikokset jäisivät helpommin paljastumatta. Arvioinnissa on kuitenkin huomattava, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on rajallinen ja niissäkin tilanteissa, joihin yhteisösakko soveltuisi, rikollinen teko tai laiminlyönti juontuu viime kädessä luonnollisten henkilöiden toiminnasta. Luonnollisten henkilöiden rikosoikeudelliseen vastuuseen taas tekoympäristönä toimineen yrityksen kaupparekisteristä poistamisella ei pitäisi voida olla yhteyttä. Rikosoikeudellista vastuuta rajoittaa myös ajallinen ulottuvuus ja liiketoiminnassa tapahtuneet teot ovat törkeinäkin tekomuotoina tyypillisesti sellaisia, että niitä koskeva syyteoikeus vanhentuu pääsääntöisesti viimeistään kymmenessä vuodessa. Kohdejoukon yrityksissä tavattiin suhteellisen vähän viitteitä rikollisesta toiminnasta. Noin viidestä prosentista kohdejoukon yrityksiä oli tehty rikosilmoitus sellaisessa asiassa, jossa Verohallinto oli asianomistajana. Eniten rikosilmoituksia oli tehty törkeistä veropetoksista ja kirjanpitorikoksista. Muihin yrityksiin tai henkilöihin kohdistuvia petosrikoksia ei selvityksessä käytettävissä olevasta aineistosta johtuen ole voitu tutkia, joten ei ole aukottomasti selvitetty sitä, mikä estevaikutus rekisteristä poistamisella olisi rikoksiin, joita tehdään jo varattomaksi todetuilla yrityksillä. Arvioitaessa rikosilmoituksen ja ulosoton esteen ajallista suhdetta havaittiin, että rikosilmoitus oli tehty ennen ulosottoestettä useimmissa tapauksissa. Ajallista yhteyttä rikosilmoituksen ja ulosoton esteen välillä ei voida pitää tiiviinä, koska näiden toimenpiteiden välillä oli 1-3 vuotta lähes 30 prosentissa tapauksista.

4 4 (5) VARATTOMUUSESTEEN ABSOLUUTTISUUS Varattomuusesteen absoluuttisuutta 1 arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, voiko ulosotossa todettu varattomuus olla jostain syystä ohimenevää. Tässä yhteydessä tulee pohdittavaksi, vaarantuuko todellisuudessa toimintakelpoisten yritysten liiketoiminnan jatkamisen edellytykset vain sattumanvaraisen ja hetkellisen varattomuuden johdosta, jos yritys voitaisiin tällä perusteella poistaa kaupparekisteristä. Selvityksessä ilmeni, että ulosoton varattomuusestettä voidaan pitää tosiasiallisena vahvistuksena sille, että yrityksen toiminta ei ole kannattavaa ja että sen liiketoiminta tulee päättymään lähiaikoina. Selvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella varattomaksi todettu yritys todetaan esteelliseksi toistamiseen huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin että yritys jatkaisi työnantajana tai kykenisi kannattavaan liiketoimintaan. Lähes 60 prosenttia kohdejoukon yrityksistä oli tarkasteluaikana todettu ulosotossa toistuvasti esteelliseksi. Ulosoton este oli todettu yli kuusi kertaa 12 prosentille yrityksistä. Toimivistakin yrityksistä vain alle puolet oli sellaisia, joille ulosoton este oli todettu ainoastaan kerran. Varattomuusesteen toteamisen jälkeen vain 1,7 prosenttia kohdejoukon yrityksistä oli ilmoittanut veroilmoituksessaan palkkatietoja Verohallinnolle. Voitollisia tilikausia Verohallinnolle oli ilmoittanut noin 2,5 prosenttia kohdejoukon yrityksistä sen jälkeen, kun niille oli todettu ulosotossa varattomuuseste. Kohdejoukon yrityksistä alle 15 prosenttia oli sellaisia, joiden ensimmäinen ulosotossa todettu este oli varattomuuseste ja jotka olivat varattomuusesteen toteamisen jälkeen tehneet jotain maksusuorituksia Verohallinnolle. Lähes viidenneksellä koko kohdejoukon yrityksistä ensimmäinen ulosotossa todettu este oli varattomuuseste ja verovelan kokonaismäärä kasvoi varattomuusesteen toteamisen jälkeen. VARATTOMUUSESTE IMPULSSINA VIRANOMAISHARKINTAISELLE KAUPPA- REKISTERISTÄ POISTAMISELLE Yrityksen poistamisesta kaupparekisteristä säädetään tällä hetkellä muun muassa osakeyhtiölaissa ja kaupparekisterilaissa. Poistamisen edellytyksenä oleva prosessi riippuu poistamisen perusteesta, mutta niissä on havaittavissa myös tiettyjä yhtäläisyyksiä. Yhtiön toimielimiin ja sen lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömiseen liittyvien olosuhteiden ohella lainsäädäntö tunnistaa tilanteita, joissa toimimaton tai varaton yhtiö on viranomaisaloitteisesti poistettavissa rekisteristä. Tavallinen ulosottomenettely sisältää jo nyt prosessina osatekijät, joiden perusteella yrityksen taloudellinen asema ja velvoitteiden hoitoon käytettävissä olevien varojen määrä tulee virkavastuulla ja viranomaisen harkitsemassa laajuudessa selvitetyksi. Varattomuusesteen ei olisi tarkoitus automaattisesti poistaa yrityksiä kaupparekisteristä, mutta se toimisi impulssina, joka ohjaisi varattomaksi todetut yritykset 1 Tässä yhteydessä varattomuusesteen absoluuttisuudella tarkoitetaan varattomuusesteen oikeellisuutta, täydellisyyttä ja lopullisuutta.

5 5 (5) erilliseen viranomaisharkintaiseen prosessiin sen selvittämiseksi, täyttyvätkö kyseisessä tapauksessa kaupparekisteristä poistamisen edellytykset. Erillisestä päätöksentekoprosessista johtuen elinkelpoiset yritykset eivät voisi siis jatkossakaan joutua ilman kuulemismenettelyä ja yksittäistapauksellista viranomaisharkintaa poistetuiksi kaupparekisteristä. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään viranomaismenettelyä, joka suoraan sellaisenaan soveltuisi varattomaksi todettujen yritysten poistamiseen kaupparekisteristä. Viranomaisharkinnan sisältö, laajuus ja toteuttamistapa tulisi määritellä myöhemmin erillisen selvityksen perusteella. Samassa yhteydessä olisi pohdittava muun muassa yrityksen kaupparekisteristä poistamisen ja sen konkurssiin asettamisen suhdetta. Mahdollista olisi myös esimerkiksi poistouhan alaisten ja hiljattain poistettujen yritysten siirtäminen erilliseen omaan rekisteriinsä. Tällöin ne voisivat säilyä jonkin aikaa edelleen tietyllä tavoin rekisteröityneinä, mutta ne eivät olisi enää osa samaa kaupparekisteriä, kuin muut yritykset ovat. Jos tällainen erillinen rekisteri perustettaisiin, sen tulisi olla julkinen verovelkarekisterin tapaan, josta liikekumppaneilla ja muilla tahoilla olisi mahdollisuus todeta yrityksen heikentynyt taloudellinen tilanne. Tämä puolestaan edistäisi tervettä liiketoimintaa ja heikentäisi osaltaan harmaan talouden toimimismahdollisuuksia. Ulosotossa varattomaksi todettujen yritysten kaupparekisteristä poistaminen olisi myös omiaan keventämään eri viranomaisten hallinnollista taakkaa, kun toistuvasti tuloksettomiksi osoittautuvilta perintäprosesseilta vältyttäisiin jatkossa. Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh