OULUN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI

OULUN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Kehitysvammaisten Palvelusäätiö / Kipinöitä! -hanke Mervi Väisänen 21.8.2014 Yhteystiedot: Mervi Väisänen, Suunnittelija Kipinöitä! hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Isokatu 47, 90100 Oulu puh. 0207 713 492 mervi.vaisanen@kvps.fi

ESIPUHE... 2 1. KANSALAISRAATI OSALLISTAVAA VAIKUTTAMISTA... 3 2. OULUN KANSALAISRAATI... 5 2.1. Toteuttajataho... 5 2.2. Ohjausryhmä... 5 2.3. Muut yhteistyökumppanit... 6 2.4. Raadin teema... 7 2.5. Raadin jäsenet... 7 2.5.1 Raadin jäsenten rekrytointi... 7 2.5.2. Raadin jäsenten ennakko-odotukset...10 2.6. Fasilitaattorit...11 2.7. Asiantuntijat...11 2.8. Kansalaisraati prosessina...12 2.9. Kansalaisraadin tekemien aloitteiden edistäminen...15 2.9.1. Avustajakortti -kuntalaisaloite...16 2.9.2 Oulun kaupungin vastaukset julkilausumaan...17 2.9.3 Muut toimijat...18 2.9.4 Oulun kaupungin yhdenvertaisuustyöryhmä...21 3. KANSALAISRAADIN JÄSENTEN PALAUTE JA YHTEENVETO...22 LÄHTEET JA LISÄTIEDOT...25 LIITTEET...26 Liite 1. Oulun kansalaisraadin julkilausuma...26 Liite 2. Kuntalaisaloite yleisen avustajakortin kehittämiseksi Oulun kaupunkiin...30 Liite 3. Tiedotussuunnitelma...32 Liite 4. Kansalaisraadin juliste / tiedote...35 Liite 5. Ennakkotiedotus lehdissä...36 Liite 6. Kansalaisraadin jälkeen julkaistut lehtijutut...38 Liite 7. Oulun kaupungin vastaus avustajakortti -aloitteeseen...40 Liite 8. Oulun kaupungin vastaukset kansalaisraadin julkilausumaan...42 Liite 9. Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen vastaus kansalaisraadin julkilausumaan...47 Liite 10. Työ- ja elinkeinotoimiston vastaus kansalaisraadin julkilausumaan...49 Liite 11. VARES -verkoston vastaus kansalaisraadin julkilausumaan...51 1

ESIPUHE Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kipinöitä! hanke (2012 2014) ideoi, etsii ja luo kehitysvammaisille ihmisille aitoja mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin toimintoihin sekä edistää heidän ja muun lähiyhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kipinöitä!-hanke toteutti syys-lokakuussa 2013 neljänä arki-iltana vapaaehtoistoimintaa käsittelevän kansalaisraadin Oulussa. Raadin tavoitteena oli kehittää uusia ideoita vapaaehtoistoimintaan lähiyhteisöissä, joita esimerkiksi Oulun kaupunki sekä vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat yhdistykset, järjestöt ja muut yhteisöt voisivat toteuttaa. Kipinöitä! -hankkeen kannalta kansalaisraadilla haluttiin lisätä kehitysvammaisten ihmisten vaikuttamisen mahdollisuuksia ja yhteistoimintaa muiden lähiyhteisön ihmisten kanssa sekä tukea yksittäisten kehitysvammaisten osallistujien voimaantumista ja sosiaalisten suhteiden laajentumista. Kansalaisraadin avulla saatiin myös arvokkaita kontakteja ja verkostoja hankkeen muuhun toimintaan. Oulun ensimmäinen kansalaisraati koostui 17 raadin jäsenestä. Kaikki ilmoittautuneet henkilöt valittiin mukaan, joten raati ei vastannut täysin kansalaisraati -toimintamallin ideaalia, jossa valitaan jotain tiettyä yhteisöä edustava ryhmä laajasta ilmoittautuneiden joukosta. Kuitenkin mukaan ilmoittautui riittävän suuri ja monipuolinen ryhmä oululaisia, joten raati voitiin toteuttaa. Kansalaisraati tuotti julkilausuman (Liite 1.), joka sisältää kuusi Oulun kaupungille ja vapaaehtoistoiminnan parissa toimiville järjestöille, yhdistyksille ja yhteisöille suunnattua haastetta. Haasteista kahteen ensimmäiseen on vielä erikseen ehdotettu useita yksittäisiä pienempiä käytännön keinoja. Lisäksi kansalaisraati laati kuntalaisaloitteen yleisen avustajakortin kehittämisestä Oulun kaupunkiin edistämään erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Kuntalaisaloite (Liite 2.) luovutettiin Oulun kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajille 4.11.2013. Kansalaisraadin julkilausuma esiteltiin Oulun kaupungintalolla järjestetyssä Vapaaehtoisten päivän juhlassa 4.12.2013. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen kommentoi tuolloin julkilausumaa ja saatteli sen eteenpäin kaupungin viranhaltijavalmisteluun. Tämä loppuraportti kuvaa Oulun kansalaisraadin prosessin, raadin tuottamat kehittämisehdotukset, niihin saadut vastineet ja raadin jäsenten arviot raadin toteuttamisesta. Raadin vaikutuksia arvioidaan tässä raportissa niiltä osin kuin se on tässä vaiheessa mahdollista. Lämpimät kiitokset kaikille raadin jäsenille sekä ohjausryhmän jäsenille, fasilitaattoreille, asiantuntijoille ja yhteistyökumppaneille aktiivisesta osallistumisesta raadin suunnitteluun, toteuttamiseen ja lopputulosten eteenpäin viemiseen. Mervi Väisänen Oulun kansalaisraadin vetäjä Kipinöitä! -hanke 2

1. KANSALAISRAATI OSALLISTAVAA VAIKUTTAMISTA Kansalaisraati -toimintamallina on yksi tapa lisätä tavallisten kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallisuutta yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyyn. Setlementtiliiton Uusi Paikallisuus -hankkeessa on toteutettu useita kansalaisraateja Kemijärvellä, Tampereen Hervannassa ja Vaasan Palosaaressa (ks. http://www.setlementti.fi/uusipaikallisuus/materiaalipankki/ ). Kipinöitä! -hankkeen projektipäällikkö Petteri Kukkaniemi osallistui Tampereen Hervannassa järjestettyyn kansalaisraatiin fasilitaattorin roolissa, mistä lähti liikkeelle idea kokeilla erilaisia kansalaisvaikuttamisen menetelmiä myös Kipinöitä! -hankkeessa. Kansalaisraati toimintamallina pohjautuu keskustelevan (deliberatiivisen) demokratian ihanteeseen, jolloin tavoitellaan kolmen keskeisen säännön toteutumista: 1. edustavuus: osallistujat edustavat kyseessä olevaa yhteisöä 2. keskustelujen laadukkuus: riittävästi aikaa, asiantuntijoiden kuuleminen, pienryhmätyöskentely, yhteinen keskustelu, fasilitointi ja asioiden kirjaaminen 3. vaikuttavuus: yhteinen kannanotto/julkilausuma sekä yhdessä päätettyjen asioiden edistäminen (Raisio & Vartiainen 2011, 13-15; Raisio 2013) Toimintamalli on kehitetty Yhdysvalloissa 1970-luvulla, mistä se on levinnyt laajasti maailmalle. Suomessa on viime vuosina järjestetty lukuisia kansalaisraateja. Menetelmää on tutkittu ja sovellettu Suomen oloihin Vaasan yliopiston Citizen s Voice -projektissa (ks. http://www.uva.fi/en/sites/citizens_voice/ ). Kansalaisraadin toteuttamisen keskeisimmät askeleet ovat: 1. Nousee esiin kysymys, johon kaivataan kansalaisten osallistumista 2. Päätetään toteuttaa kansalaisraati 3. Perustetaan ohjausryhmä 4. Määritellään käsiteltävä teema ja valitaan pohjustajat/asiantuntijat 5. Markkinoidaan kansalaisraatia ja valitaan raatilaiset 6. Järjestetään raatipäivät (3-5 päivää) 7. Julkistetaan lopputulokset 8. Edistetään raadissa päätettyjä asioita ja seurataan vaikuttavuutta (Raisio 2013) Kansalaisraadissa kaikilla raatilaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet tuoda esille omat näkökulmansa ja mielipiteensä taustasta ja asemasta riippumatta. Keskusteluille luodaan 3

turvallinen ja kaikkia kunnioittava ilmapiiri. Keskusteluja tuetaan ryhmänvetäjien / mahdollistajien (fasilitaattori) avulla, jolloin huolehditaan siitä, että kaikki tulevat kuulluksi ja asiat kirjatuiksi. Vaikka kansalaisraadissa haetaan yhteisiä näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia, kaikkien osallistujien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, vaan yhteiseen kannanottoon tulevista asioista voidaan tarvittaessa myös äänestää. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka kaikki osallistujat voivat hyväksyä. (Raisio & Vartiainen 2011, 38, 54-55) Kansalaisraadit kokoontuvat yleensä 3-5 kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa tutustutaan toimintamenetelmään, raadin teemaan, toisiin raatilaisiin, luodaan pohja tulevien raati-istuntojen työskentelylle ja laaditaan kysymyksiä raadin kuultaviksi kutsuttaville asiantuntijoille. Ensimmäisessä tapaamisessa on erityisen tärkeää luoda positiivinen, kannustava ja innostava ilmapiiri, jotta työskentely onnistuu. Raadin toisessa tapaamisessa raatilaiset kuulevat aiheen kannalta merkittäviä asiantuntijoita ja saavat näin monipuolista tietoa tulevien toimenpideehdotusten pohjaksi. Loput tapaamiskerrat varataan keskusteluun sekä yhteisten kannanottojen ja ehdotusten muotoiluun. Lopulta ehdotukset kootaan yhteen julkilausumaksi, joka toimitetaan päättäjille ja muille tahoille, joita käsiteltävä asia koskee. (Raisio & Vartiainen 2011, 54-58) Kansalaisraati toimintamallina sopii erityisen hyvin tilanteeseen, jossa kaivataan kansalaisten/kuntalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia johonkin tiettyyn yhteisöä koskevaan ongelmaan tai kysymykseen. Parhaimmillaan kansalaisraadit toimivat edustuksellisen demokratian (vaaleilla valitut päättäjät) tukena ja rinnalla tuoden monipuolista tietoa ja kokemusasiantuntemusta kansalaisilta/kuntalaisilta päättäjille päätöksenteon tueksi. Kansalaisraatien suurimpia haasteita ovat saada mukaan yhteisöä aidosti edustava kokoonpano, aktivoida mukaan vähemmän aktiivisia kansalaisia/kuntalaisia, joiden mielipiteitä harvemmin kuullaan sekä saada aikaan ja arvioida konkreettisia vaikutuksia. 4

2. OULUN KANSALAISRAATI Kipinöitä! -hankkeen järjestämä kansalaisraati oli ensimmäinen Oulussa järjestetty kansalaisraati. Kipinöitä! -hankkeessa unelmoimme yhteiskunnasta, jossa jokainen voi löytää roolinsa omasta yhteisöstään ja valjastaa voimavaransa lähiyhteisön käyttöön. Ideoimme, etsimme ja luomme erityistä tukea tarvitseville ihmisille aitoja mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin toimintoihin sekä edistämme heidän ja muun lähiyhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä. Kansalaisraadilla halusimme luoda päämiehille (kehitysvammaisille ihmisille) mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhdessä muiden lähiyhteisön ihmisten kanssa. Kehitysvammaisia ihmisiä ei ole perinteisesti nähty yhteisöissä voimavarana, vaan pikemminkin tuen ja avun kohteina. Halusimme kääntää tätä ajatusta päälaelleen ja lähteä pohtimaan, miten erilaiset ihmiset (niin vammaiset kuin vammattomatkin) voisivat tuoda lahjojaan ja vahvuuksiaan erilaisten yhteisöjen käyttöön ja sitä kautta rakentaa toimivia ja välittäviä lähiyhteisöjä. Emme halunneet järjestää pelkästään vammaisten ihmisten kansalaisraatia vaan saattaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti erilaisia ihmisiä toimimaan yhdessä. Kansalaisraatiin kutsuttiinkin mukaan kaikkia yli 16-vuotiaita oululaisia kehittämään vapaaehtoistoimintaa lähiyhteisöissä. 2.1. Toteuttajataho Oulun kansalaisraadin toteutti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kipinöitä! -hanke. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosina 2012-2014. Kehitämme uusia, innovatiivisia tapoja lisätä kontakteja ja oman panoksen antamista lähiyhteisöissä. Sektorirajat ylittävä projekti tukee kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan aktiivisina kansalaisina osana lähiyhteisöään, käyttämään sen palveluita ja antamaan oman panoksensa yhteisönsä eteen. Valtakunnallisella hankkeella on toimintaa kolmella alueella: Tampereella ja Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla sekä Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kansalaisraadin vetäjänä toimi Kipinöitä! -hankkeen suunnittelija Mervi Väisänen, jonka toimialueeseen kuuluu Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa. Vetäjä vastasi kansalaisraatiprosessin suunnittelusta ja toteutuksesta muun hankehenkilöstön tuella. Raadin kokoontumisiin osallistuivat hankkeen työntekijöistä myös projektipäällikkö Petteri Kukkaniemi (Tampere/Pirkanmaa) ja suunnittelija Sirkka Ruikkala (Espoo/Uusimaa). 2.2. Ohjausryhmä Kansalaisraatiprosessissa ohjausryhmän tehtävänä on antaa neuvoja raadin kannalta merkittävissä asioissa, kuten käsiteltävän asian määrittelemisessä, raadin rakenteen ja aikataulun tarkentamisessa ja asiantuntijoiden valinnassa. Tärkeänä tehtävänä ohjausryhmällä on myös tarjota ja pohtia kanavia raadissa tuotettavien aloitteiden eteenpäin viemiseen sekä valvoa ja ohjata raatiprosessia. (Raisio & Vartiainen 2011, 45-47) Ohjausryhmä toimii raadin järjestäjän tukena koko prosessin ajan ja parhaimmillaan edesauttaa aitojen vaikutusten saavuttamista. Näihin tehtäviin peilaten on ensiarvoisen tärkeää saada ohjausryhmään mukaan aiheen kannalta merkittävien sidosryhmien edustajia. Oulussa ohjausryhmään kutsuttiin mukaan 5

vammaisjärjestöjen (Me Itse ry ja Kehitysvammaisten Tukiliitto) edustajia, muiden sosiaalialan järjestöjen sekä vapaaehtoistoimintaa järjestävien ja koordinoivien tahojen edustajia (SOSTE ry, Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES, Oulun Diakonissalaitoksen vapaaehtoistoiminta) ja Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen edustaja. Kipinöitä! -hankkeessa noudatetaan toimintatapaa, jossa kehitysvammaiset ihmiset sitoutetaan aina mahdollisuuksien mukaan kumppaneiksi hankkeen eri toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Me Itse ry:n edustajalla oli merkittävä rooli niin kansalaisraadin ohjausryhmässä kuin asiantuntijapaneelissa. Kansalaisraadin ohjausryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa, kolme kertaa ennen kansalaisraatia ja kerran sen jälkeen. Sivutuotoksena varsinaisten kansalaisraadin tulosten lisäksi ohjausryhmän jäsenet/ jäsenorganisaatiot ovat jääneet Kipinöitä! -hankkeen kumppaneiksi myös hankkeen muussa toiminnassa. Ohjausryhmätyöskentelyn aikana tultiin tutuiksi ja opittiin paljon toistemme toiminnasta, joten yhteistyön tekeminen on ollut luontevaa myös kansalaisraatiprosessin jälkeen. Oulun kansalaisraadin ohjausryhmän jäsenet: Mirva Pekkola (Me Itse ry.), Ritva Still (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.), Marjo Tourula (SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry.), Maarit Niva (Oulun kaupunki), Minna Ruokangas (Oulun Diakonissalaitos), Annukka Oksman-Hiukka (Oulun Seudun Setlementti ry, Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES) 2.3. Muut yhteistyökumppanit Kansalaisraatiprosessissa tehtiin lisäksi yhteistyötä tiedottamisen ja raadin tulosten levittämisen osalta Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoimintojen kanssa. Oulun kaupungissa on kehitetty lähidemokratiaa ja alueellista osallistumista jo pitkään. Voidaankin sanoa, että Oulu on tällä saralla edelläkävijä verrattuna moneen muuhun suureen kaupunkiin. Kaupungin kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta tukee kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista viiden kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorin ja yhteisötoiminnan päällikön voimin. Toiminnan keskiössä ovat alueelliset yhteistyöryhmät (21), jotka ovat avoimia kaikille oman asuinalueensa asioihin vaikuttamisesta kiinnostuneille ihmisille ja yhteisöille. Lisäksi kaupunki tarjoaa puitteet viidelletoista eri kaupunginosissa toimivalle asukastuvalle, joiden toiminnasta vastaavat kolmannen sektorin toimijat, kuten asukasyhdistykset. (ks. http://www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta) Oli luontevaa hyödyntää näitä kaupungin yhteisötoiminnan verkostoja raadin jäsenten rekrytoinnissa ja tiedottamisessa. Jälkikäteen ajateltuna, olisi ollut hyvä kutsua mukaan kansalaisraadin ohjausryhmään kaupungin yhteisötoimintojen edustaja, jolloin olisi saatu linkitettyä kansalaisraati vahvemmin olemassa oleviin kuntalaisvaikuttamisen toimintoihin ja kaupungin päätöksenteon verkostoihin. Tiedottaminen ja raadin jäsenten rekrytointi kuntalaisvaikuttamisen verkostojen kautta luonnollisesti lisäsi riskiä siitä, että raatiin ilmoittautuisi jo muutenkin kunnallisessa vaikuttamisessa aktiivisia henkilöitä, mutta tähän riskiin varauduttiin käyttämällä monipuolisesti myös muita tiedottamisen kanavia (ks. lisää 2.4.1. Raadin jäsenten rekrytointi) Muutoinkaan raadin teeman ja tavoitteen kannalta raatilaisten aikaisemmalla aktiivisuudella ei ollut mielestäni negatiivista vaikutusta, sillä koimme hedelmälliseksi koota yhteen kaupungin eri alueilla aktiivisesti toimivia ihmisiä yhteisen aiheen kehittämisen pariin, ja onnistuimme saamaan mukaan myös kuntalaisia, jotka eivät yleensä osallistu aktiivisesti esimerkiksi asukasyhdistystoimintaan ja alueellisiin yhteistyöryhmiin. 6

2.4. Raadin teema Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on yksi keino yhteisöllisyyden, osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. Perinteisesti kehitysvammaisia henkilöitä ei ole nähty yhteisöissä ja yhteiskunnassa voimavarana vaan pikemminkin tekemisen, tuen ja avun kohteina. Kipinöitä! - hankkeessa tämä ajattelutapa käännetään päälaelleen ja vammaiset henkilöt nostetaan keskiöön aktiivisiksi toimijoiksi etsimään, löytämään ja ottamaan uusia rooleja omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista lähtien. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sopii luontevasti tähän ajatusmaailmaan. Kansalaisraadin kysymys/teema ei saa olla liian laaja, mutta ei myöskään liian suppea. Kansalaisraadin teemaksi valittiin vapaaehtoistoiminta lähiyhteisöissä. Kipinöitä! - hankkeen projektitiimissä ja kansalaisraadin ohjausryhmässä päädyttiin siihen, että aihetta ei haluta rajata liikaa, vaan lähdetään hakemaan avoimesti vapaaehtoistoimintaan uusia ja erilaisia mahdollisuuksia. Ohjausryhmä toivoi erityisesti, että raadissa pohdittaisiin myös ideoiden käytännön toteuttamismahdollisuuksia. 2.5. Raadin jäsenet Ohjausryhmässä todettiin, että raatiin halutaan mukaan mahdollisimman monipuolinen joukko yli 16-vuotiaita oululaisia. Kipinöitä! -hankkeen kannalta oleellista oli, että raatiin saataisiin mukaan myös kehitysvammaisia ihmisiä, jotta hankkeen tavoitteet yhteistoiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäämisestä toteutuisivat kansalaisraatiprosessissa. 2.5.1 Raadin jäsenten rekrytointi Ohjausryhmän linjaukset asettivat omat haasteensa tiedottamiselle ja raadin jäsenten rekrytoinnille. Raadin tiedottamista ja raadin jäsenten rekrytointia varten laadittiin laaja tiedotussuunnitelma (liite 3.), joka täydentyi sitä mukaa kuin tiedotusta tehtiin. Suunnitelma sisälsi tiedotuksen tavoitteet ja eri viestintäkanavien kartoituksen raatilaisten, asiantuntijoiden ja fasilitaattoreiden rekrytointiin, tulosten ja tuotosten esittelyyn sekä arviointiin ja vaikutusten seurantaan. Suunnitelma toteutui pääsääntöisesti muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Suunnitelmaa myös täydennettiin matkan varrella. Kohderyhmästä ja tahosta riippuen kansalaisraadin jäsenten rekrytoinnissa käytettiin sähköpostitiedotetta, Facebook-viestintää, julisteita/ilmoituksia, tapaamisia, mainoslehtisiä, lehtiilmoituksia ja tiedotteita/juttuvinkkejä sekä tapahtumissa mukana olemista. Kansalaisraadin julisteita (liite 4.) lähetettiin Oulun kaupungin toimipisteisiin (kirjastot, terveysasemat, nuorisotilat, museot, liikuntapaikat, työ- ja toimintakeskukset jne.) ja sähköpostitiedotetta lähetettiin monipuolisesti erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen kautta välitettäväksi. Kaupungissa toimiviin tiedotusvälineisiin tarjottiin juttuvinkkejä, joiden pohjalta kulttuuritiedotuslehti Rumputus (No 03/2013) ja Oulu-lehti (28.8.2013) julkaisivat ennakkojutut kansalaisraadista. Kansalaisraadin vetäjä kävi myös Ylen Oulu Radion haastateltavana 24.9.2013, tosin siinä vaiheessa raadin jäsenet olivat jo valitut. Maksullinen ilmoitus julkaistiin joka kotiin jaettavassa Oulun Seudun Setlementti ry:n Opistolainen -lehdessä ja Forum24 -lehdessä. (liite 5.) Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tukiasukkaille lähetettiin henkilökohtaiset kirjeet 7

kansalaisraadista ja kaupungissa toimivia asumisyksiköitä tiedotettiin sähköpostilla. Yhteen asumisyksikköön tehtiin myös henkilökohtainen vierailu. Kansalaisraatiin ilmoittautuneille tehdyn ennakkokyselyn perusteella kolmestatoista vastaajasta kolme oli saanut tiedon lehti-ilmoituksen tai lehtijutun kautta, kolme Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoimintojen sähköpostilistojen kautta, kaksi Facebookin kautta, yksi kumppanuuskeskuksessa järjestetyssä tapahtumassa, kaksi järjestöjen kautta, yksi työpaikan esimieheltä ja yksi henkilökohtaisesta kirjeestä. Tavoitteenamme oli valita kansalaisraatiin ilmoittautuneiden joukosta 20 henkilön ryhmä, joka edustaisi yli 16-vuotiaita oululaisia mahdollisimman kattavasti. Markkinoinnissa kansalaisraatilaisille luvattiin pieni lahja, joka oli Osuuskauppa Arinan lahjoittama lahjakortti, lisäksi kannustimena toimi jokaiseen raadin kokoontumiseen kuulunut yhteinen illallinen. Vaikka erilaisia tiedotuskanavia käytettiin monipuolisesti, raatiin ilmoittautui yhteensä vain 18 henkilöä, joten kaikki ilmoittautuneet valittiin mukaan. Yksi osallistuja perui osallistumisensa myöhemmin. Näin ollen kansalaisraadin ideaali valita jotain tiettyä yhteisöä edustava ryhmä laajasta ilmoittautuneiden joukosta, ei Oulun kansalaisraadin kohdalla toteutunut. Kansalaisraati vaatii osallistujiltaan aika isoa ajallista ja asiantuntemuksellista panostusta, mikä voi karsia osallistujajoukkoa. Kuitenkin mukaan lähteneet ihmiset olivat erittäin motivoituneita ja halukkaita käyttämään jopa sovittua enemmän aikaa kansalaisraatiprosessiin. Alla olevissa taulukoissa kuvataan Oulun kansalaisraadin jäsenten taustat iän, sukupuolen, koulutusasteen ja ammatillisen aseman mukaan. Ikä Raadin jäsenet 16-24 -v 4 25-44 -v 7 45-64 -v 5 yli 65 -v - Ei tietoa 1 Yhteensä 17 Sukupuoli Raadin jäsenet Nainen 8 Mies 9 Yhteensä 17 Koulutusaste Raadin jäsenet 8

Peruskoulu tai kansakoulu 2 Lukio tai ammatillinen tutkinto 10 Korkeakoulututkinto 4 Ei tietoa 1 Yhteensä 17 Ammatillinen asema Raadin jäsenet Työssä 5 Työtön tai lomautettu 3 Opiskelija 3 Eläkeläinen 4 Muu 2 Yhteensä 17 Taulukoissa esitetyistä tiedoista päätellen raatiin osallistui kohtuullisen monipuolinen joukko oululaisia. Ainoastaan yli 65 -vuotiaiden ikäryhmästä emme tavoittaneet yhtään osallistujaa, vaikka kansalaisraadista tiedotettiinkin aktiivisesti eläkeläisjärjestöjä ja muita yhteisöjä, joiden piirissä seniori-ikäiset toimivat. Suurin osa raadin jäsenistä (10) oli suorittanut ns. keskiasteen tai ylemmän (4) koulutuksen, mutta koulutuksesta huolimatta kansalaisraatilaisten ammatillinen asema oli perinteisesti ajateltuna aika heikko. Ainoastaan viisi raadin jäsentä oli kansalaisraadin toiminnan aikana palkkatyössä ja jopa neljä oli eläkkeellä. Eläkeläisten määrää voidaan pitää yllättävänä, koska kaikki raadin jäsenet olivat työikäisiä. Osa raatilaisista oli eläkkeellä kehitysvammasta johtuen ja osa muiden syiden vuoksi. Toisaalta nuorilla eläkeläisillä ja muuten pois työelämästä olevilla on keskimääräistä enemmän aikaan osallistua kansalaisraadin tyyppiseen toimintaan. Raadin teema, vapaaehtoistoiminta, myös koskettaa monia työelämän ulkopuolella olevia. Kipinöitä! -hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta oli tärkeää, että kansalaisraatiin saatiin mukaan kolme päämiestä (kehitysvammaista ihmistä) toimimaan yhdessä muiden oululaisten kanssa. Kahdella päämiehellä oli raadissa mukanaan henkilökohtainen avusta, mutta avustajat osallistuivat päämiesten tukemisen lisäksi raatiin raadin jäsenen roolissa. Oulun kansalaisraadin jäsenet: Hannu Liljamo, Mikko Niemelä, Anna-Maija Saastamoinen, Johanna Nummela, Elina Metsänen, Pauliina Saarela, Vesa Ilola, Niina Jääskeläinen, Esa Paloniemi, Akil Abdulrahim, Marjo Kemppainen, Anne Koivistoinen, Margit Pihlajaniemi, Jani- Matti Tervonen, Jan Hautala, Tuukka Lampela ja Turo Niiranen. 9

haluan vaikuttaa ja vähentää naapuruston ennakkoluuloja 2.5.2. Raadin jäsenten ennakko-odotukset Raadin jäsenille tehdyn ennakkokyselyn perusteella aika monella oli realistinen ennakkokäsitys kansalaisraadista. Sana kansalaisraati toi vastaajille mieleen mm. ruohonjuuritason, kansalaisten keskustelut, vaikuttamisen ja yhteiskunnan pienoiskoossa. Jotkut vastaajat kyseenalaistivat kansalaisraadin tehokkuuden ja aidot vaikuttamisen mahdollisuudet, mutta halusivat kuitenkin kokeilla menetelmää ja tuoda oman panoksensa raatiin. Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut aikaisempaa kokemusta kansalaisraadista. Ennakkokyselyssä kysyttiin, minkä vuoksi vastaaja halusi osallistua kansalaisraatiin. Vastaajien motiivit voidaan vastausten perusteella jakaa kolmeen pääluokkaan: 1. Mielenkiinto vapaaehtoistoimintaa ja sen kehittämistä kohtaan (useilla myös oma osallistuminen vapaaehtoistoimintaan), 2. Ideoiden ja ajatusten vaihtaminen samanhenkisten kanssa ja uusien yhteistyömahdollisuuksien etsiminen, 3. Yhteiskunnallinen osallistuminen, vaikuttaminen ja uteliaisuus menetelmää kohtaan. Monissa vastauksissa nämä motiivit myös yhdistyivät. Informaatioaikana yhden ihmisen on hankalaa olla tietoinen kaikista maailmamme toiminnoista, joten ryhmäkeskustelu on oiva keino vaihtaa todellisuustunneliemme sisältöä. Olen jo melko kauan aikaa ollut mukana vapaaehtoishommissa, kokeillut monia eri lähestymistapoja ja tietynlainen ymmärrys vapaaehtoistoiminnan onnistumisesta on kasvanut. Työn määritelmä tulee kokemaan suuria mullistuksia, vapaaehtoisuus on tulevaisuudessa ehkäpä tärkeimmässä yhteiskunnallisessa roolissa. Raadin jäsenet odottivat kansalaisraadilta hyvää keskustelua, konkreettisia uusia ideoita, toimintaja yhteistyömuotoja, asioiden esille nostamista ja ihmisten hyvinvoinnin parantamista sekä vapaaehtoistoiminnan parissa toimiviin ihmisiin ja yhteisöihin tutustumista. Toivoisin, että saisimme aikaan jotakin konkreettista so. julkilausuman, uusia ideoita ja esim. jonkin uuden toimintatavan vapaaehtoistoiminnalle yms. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla haluaisin keskityttävän kansalaisraadin tehtävien hahmottamiseen ja asiantuntijoiden kuulemiseen. Haluaisin myös kartoitusta ja tietoa käsittelemiemme asioiden nykytilanteesta. Toivon idearikasta ja vilkasta keskustelua. 10

2.6. Fasilitaattorit Ohjausryhmässä päätettiin, että Oulun kansalaisraatiin rekrytoidaan 3-4 vapaaehtoista fasilitaattoria /ryhmänvetäjää tukemaan keskusteluja ja pienryhmätyöskentelyä. Fasilitaattorien tehtävä kansalaisraatiprosessissa on tukea keskustelua, huolehtia, että kaikki saavat äänensä kuuluville ja toimia kirjurina (ks. Raisio & Vartiainen 2011, 44-45). Fasilitaattorien rekrytoiminen osoittautui aluksi melko haastavaksi. Tehtävästä kiinnostuneita vapaaehtoisia haettiin eri oppilaitosten (esim. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun diakoniaopisto ja OAMK) kautta, muiden järjestöjen ja projektien työntekijöiden joukosta sekä Oulun kaupungin verkostokonsulttien pankista. Lopulta mukaan saatiin rekrytoitua innostunut ja erittäin pätevä fasilitaattoriryhmä, johon kuuluivat Anu Alanko, Pirkko Kepanen ja Leena Pääsky. Anu Alanko yliopistotutkijana toteutti fasilitaattorin tehtävien lisäksi raadin jäsenille ennakkokyselyn ja jälkikäteishaastattelut osaksi raadin raportointi- ja arviointiprosessia sekä omia tutkimuksiaan. Tapasimme fasilitaattorien kanssa ennen varsinaisia kansalaisraadin kokoontumisiltoja ja kävimme läpi kansalaisraatiprosessia ja fasilitaattorien roolia siinä sekä suunnittelimme yhdessä työskentelytapoja tuleviin raati-iltoihin. Monipuolisen osallistujajoukon vuoksi pohdimme erityisesti, miten voimme mahdollistaa kaikkien mukana pysymisen ja yhdenvertaisen osallistumisen. Selkeäkielisyys, vaikeiden sanojen/asioiden avaaminen, kiireettömyys, toistaminen, kysymiseen kannustaminen ja liiallisten kirjoitustehtävien välttäminen toimivat tässä hyväksi havaittuina keinoina. Raadin järjestäjän näkökulmasta yhteistyö fasilitaattorien kanssa oli erittäin antoisaa. Jokainen fasilitaattori antoi oman osaamisensa ja persoonansa koko sydämestään kansalaisraadin käyttöön ja omalta osaltaan tuki erinomaisesti raadin onnistumista. Joissain tilanteissa raadin jäsenten ja fasilitaattorien roolit pääsivät hiukan sekoittumaan. Tämä on luonnollista, koska myös fasilitaattorit innostuivat raadin aiheesta ja käydyistä keskusteluista. Fasilitaattorien etukäteisohjeistuksessa olisi ehkä pitänyt kiinnittää enemmän huomiota roolin täsmentämiseen sekä yhteisten menetelmien ja perusteiden sopimiseen. 2.7. Asiantuntijat Ohjausryhmässä pohdittiin, ketä aiheen kannalta merkittäviä asiantuntijoita kannattaisi kutsua kansalaisraadin kuultavaksi antamaan omaa asiantuntemustaan ja tietoa raadin jäsenten työn tueksi. Tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman laajan asiantuntemuksen kokoaminen kansalaisraadin toiseen kokoontumiskertaan suunniteltuun asiantuntijapaneeliin. Lopulta asiantuntijoiksi tulivat Mirva Pekkola Me Itse ry:stä, Minna Ruokangas ODL:n vapaaehtoistoiminnasta, Marja-Leena Kemppainen Oulun vammaisneuvostosta, Jukka Nilivaara Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta, Marjo-Riitta Tervonen SOSTE ry:stä, Anne Kippola Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminnoista ja Tuija Pohjola Oulun kaupunginhallituksesta. Mukaan haluttiin myös arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun asiantuntemusta tuomaan esille rakennetun ympäristön merkitystä yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan edellytysten luomiseen. Valitettavasti ehdotettu aikataulu ei sopinut Oulun yliopiston arkkitehtuurin asiantuntijoille tai Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalveluissa Hiukkavaara -projektin parissa työskenteleville henkilöille. Saimme kuitenkin Hiukkavaara projektin kaavoitusarkkitehti Eini Vasulta sähköpostilla vastauksia raadin jäsenten Hiukkavaaran 11

kaupunginosan yhteisöllistä suunnittelua koskeviin kysymyksiin. Pohjois-Pohjanmaan verotoimistosta pyydettiin raatiin asiantuntijaa vastaamaan vapaaehtoistoiminnan verotuksellisiin kysymyksiin. Valitettavasti verotoimistosta ei saatu ketään raadin kuultavaksi, mutta johtava veroasiantuntija Jukka Puolakanaho vastasi yleisellä tasolla vapaaehtoistoiminnan ja naapuriavun verotuskysymyksiin sähköpostilla. Kansalaisraadin aikana oli juuri meneillään soveltamisohjeiden uudistaminen, jossa linjattiin mm. aikapankkitoiminnan verotusta. Kansalaisraadin kuultavaksi kutsutut asiantuntijat olivat raadin vetäjän ja ohjausryhmän valitsemia. He antoivat raadin jäsenille laaja-alaisesti tietoa muun muassa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisesta merkityksestä, järjestöjen toiminnasta ja haasteista vapaaehtoistoiminnan saralla, erityistä tukea tarvitsevien ihmisten osallistumisen mahdollisuuksista ja haasteista niin työelämässä kuin vapaaehtoistoiminnassakin, kuntalaisille olemassa olevista vaikutusmahdollisuuksista ja yhteisötoiminnasta, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista sekä työttömyyden, työnhaun ja vapaaehtoistoiminnan yhteensovittamisesta. Itse jäin pohtimaan, olisivatko raadin jäsenet valinneet erilaisen asiantuntijoiden joukon, jos olisivat itse voineet vaikuttaa asiaan. Jatkossa olisi varmasti hyvä pohtia mahdollisuuksia osallistaa kansalaisraatien jäseniä asiantuntijoiden valintaan. 2.8. Kansalaisraati prosessina Oulun kansalaisraati kokoontui syys-lokakuussa 2013 neljänä arki-iltana 24.9, 26.9, 1.10 ja 3.10.2013 klo. 16:30-20:00 ravintola Rauhalassa. Ajankohdaksi valikoituivat arki-illat, jotta osallistuminen olisi mahdollista mahdollisimman monelle, myös työssäkäyvälle tai opiskelevalle, raadin jäsenelle. Raati-iltoihin järjestettiin kunnollinen ruokailu, mikä omalta osaltaan toimi osallistumisen houkuttimena ja kiiteltynä taukona / ohjelmanumerona jokaisen illan aikana. Palautteessaan raadin jäsenet kiittelivät kovasti ruokailua, millä koettiin olevan tärkeä sosiaalinen merkitys. Ruokailun aikana keskusteltiin vilkkaasti kansalaisraadin teemasta ja vaihdettiin ajatuksia pienryhmien välillä. Oulun kansalaisraadin prosessi noudatteli varsin hyvin kansalaisraati -toimintamallin kaavaa (ks. Raisio & Vartiainen 2011, 53-58). Ensimmäisenä raati-iltana (24.9.2013) tutustuimme toisiimme, kansalaisraati - toimintamalliin ja raadin teemaan, kävimme läpi aikatauluja sekä laadimme kysymyksiä seuraavaan raati-iltaan osallistuville asiantuntijavieraille. Erityistä huomiota kiinnitettiin tutustumiseen sekä avoimen ja rennon ilmapiirin luomiseen pienten toiminnallisten harjoitusten avulla. Tällä olikin erittäin suuri merkitys raadin onnistumisen kannalta. Tutustumisen jälkeen raadin jäsenet jaettiin pienryhmiin, joissa kussakin oli oma fasilitaattori. Ryhmissä, jotka säilytettiin samoina koko raadin toiminnan ajan, keskusteltiin, mitä lähiyhteisöillä ja vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan ja mitä kansalaisraadilla halutaan saavuttaa. Näin luotiin yhteistä pohjaa ja näkemystä raadin teemasta ja 12

tavoitteista. Lopuksi raadin jäsenet laativat pienryhmissä kysymyksiä, jotka lähetettiin seuraavaan iltaan kutsutuille asiantuntijoille etukäteen pohdittavaksi. Toinen raati-ilta (26.9.2013) alkoi asiantuntijoiden esittelyllä ja asiantuntijapaneelilla. Asiantuntijapaneelissa jokainen asiantuntija piti ensin lyhyen alustuksen omasta näkökulmastaan vastaten ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin. Tämän jälkeen keskusteltiin ja raadin jäsenet saivat esittää lisäkysymyksiä. Fasilitaattorit tekivät muistiinpanoja ja osa asiantuntijoiden alustuksista videoitiin, jotta niihin olisi tarvittaessa helppo palata. Kuvaajana ja havainnoijana toimi ohjausryhmän jäsen Ritva Still Kehitysvammaisten Tukiliitosta. Oulun kaupunginhallituksen edustaja Tuija Pohjola oli estynyt osallistumasta asiantuntijapaneeliin, joten hän vieraili raadin kuultavana vasta viimeisessä raati-illassa. Ruokailun jälkeen raadin jäsenet kävivät yhteistä keskustelua asiantuntijapaneelin annista. Keskusteluissa nousi esille olemassa olevan vapaaehtoistoiminnan pirstaleisuus. Toimintaa ja erilaisia yhdistyksiä/yhteisöjä on paljon. Raadin jäsenet pohtivat, mistä saa tiedon kaikesta sekä miten opitaan hyödyntämään ja tuomaan esille olemassa olevaa toimintaa. Raadin jäsenet kokivat, että olemassa olevan toiminnan/systeemin ja innovatiivisten/kehittämishaluisten ihmisten välillä on kuilu. Ihmiset, joilla on kehittämishalua ja ideoita, eivät välttämättä löydä kanavaa tuoda ajatuksiaan esille. Kansalaisraadin nähtiin täyttävän tätä kuilua. Lisäksi raadin jäseniä puhutti paljon SOSTEn Marjo Riitta Tervosen alustuksessa esille tullut tarve kehittää uuden tyyppistä vapaaehtoistoimintaa projektiorientoituneelle lyhytkestoista toimintaa kaipaavalle vapaaehtoisten uudelle sukupolvelle. Raadin jäsenet äänestivät omasta näkökulmastaan, millainen vapaaehtoistoiminta sopii heille. Lyhtykestoista keikkaluonteista vapaaehtoistoimintaa kannatti kymmenen raadin jäsentä, kun taas perinteisen pidempää sitoutumista vaativan toiminnan kannalla oli kuusi raadin jäsentä. Todettiin, että vapaaehtoistoimintaan osallistuminen lähtee liikkeelle kunkin henkilön omista kiinnostuksen kohteista ja elämäntilanteesta. On oltava monenlaisia toimintamuotoja niin sitoutumista vaativia kuin lyhytkestoisen osallistumisen mahdollistavia. Palautteessaan raadin jäsenet kokivat asiantuntijoiden antaman tiedon tärkeäksi, mutta kritisoivat alustuksiin käytetyn ajan pituutta ja joidenkin isojen vapaaehtoistoiminnan järjestäjien puuttumista asiantuntijoiden joukosta. Asiantuntijoiden vierailut koettiin osittain liian luentomaisiksi, ja paneelissa oli kiireen tuntua. Asiantuntijoiden kuuleminen olisi voitu järjestää jollakin toisella tavalla, esimerkiksi pienryhmäkeskusteluina, jolloin olisi saatu aikaan enemmän vuoropuhelua. Kolmas raati-ilta (1.10.2013) aloitettiin kertaamalla edellisen kerran sisältöä ja pohtimalla erilaisia vaikuttamisen kanavia, joita voidaan hyödyntää kansalaisraadin kehittämisehdotusten eteenpäin viemisessä. Suurin osa illasta käytettiin ideoiden ja ehdotusten työstämiseen ja keskusteluun pienryhmissä. Ryhmissä pohdittiin muun muassa: 13

Mihin halutaan ja mihin kannattaa yrittää vaikuttaa? Mitä voitaisiin tehdä yhdessä tai yhteistyössä muiden oululaisten toimijoiden kanssa? Yhdistykset, yhteisöt, kaupunki, yritykset jne. Mitä halutaan saavuttaa, miten voidaan toteuttaa, kuka/ketkä voisivat toteuttaa? Millaista vapaaehtoistoimintaa tarvittaisiin? Mikä houkuttaisi toimimaan? Millaisessa naapurustossa minä haluaisin elää? Miten erilaiset ihmiset voisivat käyttää kykyjään, lahjojaan ja vahvuuksiaan lähiyhteisöissä? Keskustelut olivat hyvin monipuolisia ja ideoita syntyi paljon. Aiheen ja kysymysten laajuus aiheutti paikoin rönsyilyä ja vaikutti myös raadin laatiman julkilausuman ehdotusten runsaaseen määrään ja pirstaleisuuteen. Toisaalta keskustelun monipuolisuus ja ehdotusten runsas kirjo kertoo myös vapaaehtoistoiminnan kentän laajuudesta ja valtavista mahdollisuuksista. Neljäs raati-ilta (3.10.2013) aloitettiin raadin viimeisellä asiantuntijavierailulla. Raadin kuultavana oli Oulun kaupunginhallituksen jäsen Tuija Pohjola, jolla itselläänkin on paljon kokemusta omalla asuinalueella tapahtuvasta yhteisöllisestä vapaaehtoistoiminnasta. Tapaamisessa käsiteltiin myös kaavoitusarkkitehti Eini Vasun sähköpostilla lähettämät vastaukset raadin jäsenten kysymyksiin. Ruokailun jälkeen keskityttiin ehdotusten kokoamiseen julkilausumaa varten. Työskentelyn aluksi kerrattiin edellisen raati-illan pienryhmätyöskentelyssä esille nousseita ajatuksia. Koska asiantuntijakuulemiseen meni illan alussa paljon aikaa, julkilausuman työstämiselle pienryhmissä sitä ei enää jäänyt. Ideoita kerättiin suoraan post-it lapuille fläppitaululle. Raadin jäsenet saivat antaa kannatusääniä taululle kerätyille ideoille, jotka lopuksi teemoiteltiin ja kerättiin talteen jatkotyöstöä varten. Julkilausuman työstöä jatkettiin verkossa, siten, että raadin vetäjänä laadin ideoiden ja muistiinpanojen pohjalta julkilausumaluonnoksen Google Drive -palveluun, jonne kaikilla raadin jäsenillä oli mahdollisuus käydä kirjoittamassa kommentteja ja ideoita. Hioin julkilausuman lopulliseen muotoonsa näiden kommenttien pohjalta (liite 1.). Raadin jälkeen toteutetuissa haastatteluissa kansalaisraadin jäsenet toivat aiheellisesti esille sen, että työskentelyn siirtyminen verkkoon saattoi joidenkin raadin jäsenten kohdalla toimia osallistumisen esteenä. Julkilausuman työstäminen verkossa ja raadin vetäjän toimiminen lopullisen julkilausuman kirjoittajana ei noudata kansalaisraati -toimintamallin ideaalia, jossa raadin jäsenet laativat julkilausuman yhdessä. Kansalaisraadin kokoavassa päätöstapaamisessa (12.8.2014) todettiin, että julkilausuman yhteiseen työstämiseen olisi tarvittu vielä yksi kokoontuminen tai raadin jäsenet olisivat voineet esimerkiksi äänestää joukostaan pienemmän ryhmän kirjoittamaan julkilausuman valmiiksi tai valita ideoiden joukosta keskeisimmät yhdessä työstettäviksi. Kaiken kaikkiaan raadin jäsenet olivat kuitenkin tyytyväisiä julkilausuman sisältöön. 14

Kansalaisraadin julkilausuma (liite 1.) lukuisine käytännön ehdotuksineen haastaa Oulun kaupungin ja kaikki vapaaehtoistoiminnan parissa toimivat järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt kehittämään Oulusta vapaaehtoistoiminnan edelläkävijää, tukemaan yhteisöllisyyttä asuinalueilla, kehittämään vapaaehtoistoimintaan liittyvää koulutusta, lisäämään tavallisten kaupunkilaisten osallisuutta päätöksenteossa sekä vahvistamaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia työssä ja vapaaajalla. Julkilausumaan kirjattiin, että kansalaisraati tekee Oulun kaupungille kuntalaisaloitteen yleisen avustajakortin kehittämisestä. Kuntalaisaloitetta työstämään valittiin raadin jäsenistä Marjo Kemppainen yhdessä raadin vetäjän kanssa. Kuntalaisaloitteen (liite 2.) allekirjoittivat kansalaisraadin puolesta raadin jäsenet Marjo Kemppainen ja Pauliina Saarela sekä Kipinöitä! -hankkeen suunnittelija Mervi Väisänen. Aloite luovutettiin Oulun kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajille 4.11.2013. Kansalaisraadin ohjausryhmä kokoontui 4.11.2013 käsittelemään kansalaisraadin julkilausumaa ja ideoimaan keinoja viedä raadin aloitteita eteenpäin. Useat aloitteet olivatkin sellaisia, joita ohjausryhmän jäsenet saattoivat viedä itse omissa organisaatioissaan eteenpäin. Ohjausryhmän jäsenet olivat erittäin tyytyväisiä raadin työskentelyyn ja ottivat julkilausuman innolla vastaan. Keskustelu oli vilkasta ja ohjausryhmän jäsenet tuottivat listan tahoja, joille julkilausuma kannattaisi lähettää kommentoitavaksi. Tältä pohjalta jatkettiin varsinaisen raatiprosessin jälkeen julkilausuman levittämistä ja siihen liittyvää vaikuttamistyötä. Kansalaisraadin julkilausuma esiteltiin julkisesti SOSTE ry:n, Oulun Seudun Setlementin Vapaaehtoistoiminnan verkosto VAREKsen ja Kipinöitä! -hankkeen yhdessä järjestämässä vapaaehtoisten päivän juhlassa 4.12.2013 Oulun kaupungintalon juhlasalissa. Oulun kaupunki tuki juhlajärjestelyjä antamalla juhlasalin maksutta järjestäjien käyttöön. Juhlaan osallistui yli 100 vapaaehtoistoiminnassa mukana olevaa tai siitä kiinnostunutta henkilöä. Kansalaisraadin jäsenet Marjo Kemppainen ja Tuukka Lampela olivat merkittävässä roolissa juhlan suunnittelussa ja toteutuksessa. Marjon ja Tuukan lisäksi kansalaisraadin julkilausuman esittämiseen tilaisuudessa osallistuivat Pauliina Saarela ja Hannu Liljamo. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen kiitteli omassa kommenttipuheenvuorossaan kansalaisraatia arvokkaasta työstä ja lupasi viedä julkilausuman ehdotuksia omalta osaltaan eteenpäin. Erityisesti hän nosti esille ehdotukset vapaaehtoistoiminnan huomioimisesta elämänkaarimallin suunnittelussa, kaupunginvaltuutettujen haastamisen vapaaehtoistoimintaan, asukastupien kehittämisen, kuntalaisten osallistumisen mahdollisuudet päätöksentekoon (Oulun raadit) sekä nuorten työllistymiseen liittyvät asiat. 2.9. Kansalaisraadin tekemien aloitteiden edistäminen Kansalaisraatiprosessin yksi keskeisimmistä ja ehkä haastavin osa on kansalaisraadin laatimien aloitteiden ja ideoiden edistäminen. Raadin tuloksista ja Vapaaehtoisten päivän juhlasta 15

lähetettiin ennakkotiedotteita paikallisille tiedotusvälineille. Sanomalehti Kaleva julkaisi pienen jutun kansalaisraadin tekemästä avustajakortti -aloitteesta kaupunginvaltuuston kokousta käsittelevän uutisoinnin yhteydessä 5.11.2013 (liite 6. ). Sanomalehti Kalevan Yhteisö-liitteessä julkaistiin 2.12.2013 kolumni (liite 6.), jossa kerrottiin kansalaisraadista ja sen tuloksista sekä tulevasta vapaaehtoisten päivän juhlasta. Kaleva uutisoi näyttävästi vapaaehtoisten päivän juhlasta 5.12.2013 ilmestyneessä jutussa, jossa mainittiin myös kansalaisraadin julkilausuma ja sen sisältämät haasteet vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi (liite 6.). Kansalaisraadin julkilausuma julkaistiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön verkkosivuilla osoitteessa http://www.kvps.fi/blogit/ajankohtaista/oulun-kansalaisraati-kokoontui-kehittamaanvapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoiminnan wikissä osoitteessa http://verkosto.purot.net/vaikuttaminen. Tämän lisäksi julkilausumaa levitettiin sähköpostilla niille alueen toimijoille (ks. liite 3.), joita aloitteet koskivat ja uutisoitiin toimeksi.fi Puolen Suomen uutisia uutiskirjeessä 5.12.2013. Vapaaehtoisten päivän juhlan lisäksi kansalaisraatia ja sen tuottamaa julkilausumaa on esitelty, Oulun vammaisneuvoston kokouksessa 8.11.2013, Pohjois- Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallinnoiman Viestintä ja vertaistoiminta verkkoon - hankkeen (RAY) päätösseminaarissa 27.1.2014 sekä Oulun Seudun Setlementin vapaaehtoistoiminnan VARES -verkoston järjestämillä vapaaehtoistoiminnan kevätpäivillä 27.5.2014. Tilaisuuksissa sekä kansalaisraati toimintamallina että Oulun kansalaisraadin tulokset herättivät paljon mielenkiintoa ja keskustelua. 2.9.1. Avustajakortti -kuntalaisaloite 4.11.2013 jätettyyn kuntalaisaloitteeseen yleisen avustajakortin kehittämisestä Oulun kaupunkiin (liite 2.) tuli apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhosen allekirjoittama vastaus 7.2.2014 (liite 7.). Vastauksessa todetaan, että kaikkiin kaupungin ylläpitämiin tai tukemiin kulttuuripalveluihin ei ole mahdollista toteuttaa rajoituksetonta ilmaista sisäänpääsyä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden avustajille liikunta-avustajakortilla, johtuen eri palveluiden hinnoitteluperusteista (liite 7). Aloitteessa ei tarkoitettukaan, että liikunta-avustajakortti sellaisenaan kävisi maksuttomuuden perusteeksi, vaan että liikunta-avustajakortin pohjalta kehitettäisiin uudenlainen avustajakortti, joka kävisi muihinkin kuin liikuntapalveluihin. Kaupungin omien kulttuuripalveluiden osalta vastauksessa todetaan esimerkiksi, että pyörätuoliasiakkaan saattaja pääsee Oulu Sinfonian konsertteihin veloituksetta (liite 7). Tällainen linjaus asettaa eri tavoilla vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan, sillä avustajan tarve voi johtua monesta muustakin asiasta kuin liikuntavammasta, ja juuri tätä epäkohtaa paikkaamaan kansalaisraati ehdotti yleisen avustajakortin kehittämistä. Aloitteen tavoite oli mahdollistaa yhdenvertainen osallistuminen vamman näkyvyydestä riippumatta. Esimerkiksi kehitysvammaisten kohdalla vamma ei välttämättä ole näkyvä, mutta avustajan tarve voi olla aivan yhtä merkittävä kuin liikuntavammaisilla. Monesti yhteiskuntamme pienituloisimpiin kuuluvat henkilöt joutuvat maksamaan joistakin palveluista kaksinkertaisen hinnan. Toivoimmekin, että kaupunki käyttäisi yleisen avustajakortin myöntämisen kriteereiden pohjana nykyisen liikunta-avustaja kortin myöntämisen kriteereitä, joihin olisi luontevaa lisätä vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun saajat, jolloin erilaiset vammaryhmät tulisivat yhdenvertaisesti huomioiduiksi. Oulu-opiston kurssien osalta vastauksessa todetaan avustajan maksuttoman osallistumisen kursseille avustettavan henkilön kanssa olevan mahdollista riippuen opettavasta aineesta ja opetustiloista (ks. liite 7.). 16

Joukkoliikenteen osalta vastauksessa todetaan, että resursseja maksuttomien joukkoliikennepalvelujen tarjoamiseen uusille matkustajaryhmille ei tällä hetkellä ole (liite 7). Kaupunki kuitenkin tavoittelee kuljetuspalvelujen kehittämistä siten, että kuljetuspalvelumatkoilla olisi mahdollista hyödyntää avoimen joukkoliikenteen palveluja. Avustajakortin käyttöönotto tätä tarkoitusta varten voisi olla mahdollista vuonna 2015 toteutettavassa joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäuudistuksen yhteydessä. (liite 7.) Joukkoliikenne asioissa Piia Rantala-Korhonen kehotti olemaan suoraan yhteyksissä joukkoliikennejaostoon ja joukkoliikennepäällikkö Minna Soiniseen. Olemmekin kutsuneet Minna Soinisen ja joukkoliikennejaoston varapuheenjohtaja Hanna Sarkkisen vierailemaan Kumppanuuskeskuksessa syksyllä 2014 keskustelemassa järjestötoimijoiden kanssa tulevista uudistuksista ja joukkoliikenteen palvelujen saavutettavuudesta. Kävimme kansalaisraadin jäsenen ja hankkeemme kokemusasiantuntijan Pauliina Saarelan kanssa tapaamassa apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhosta 2.4.2014. Tapaamisessa keskusteltiin kuntalaisaloitteesta ja siihen tulleesta vastauksesta. Pauliina Saarela toi esille erilaisia avustamisen tarpeita. Avustaja voi esimerkiksi toimia joillekin henkilöille sosiaalisten tilanteiden tulkkina. Tapaamisessa keskustelimme yhdenvertaisten osallistumisen mahdollisuuksien ja palveluiden saavutettavuuden edistämisestä kaupungin kulttuuripalveluissa. Laajemman avustajakortin kehittämiseen Piia Rantala-Korhonen kaipasi valtakunnallisia esimerkkejä ja lakisuosituksia, joilla asiaa voisi perustella. Hän lupasi kuitenkin selvittää mahdollisuutta muuttaa kaupungin sisäisiä käytäntöjä siten, että hyvinvointipalveluista annettaisiin pyytämättä henkilökohtaisen avun käyttäjälle todistus avustajan tarpeesta, asiasta tiedotettaisiin kaupungin toimipisteitä (esim. Oulu Sinfonia ja Kaupungin teatteri) ja annettaisiin suositus, että avustaja pääsisi maksutta avustettavan henkilön kanssa palveluihin. Näin mahdollistettaisiin muidenkin kuin pyörätuoliasiakkaiden avustajan maksuton sisäänpääsy. Asian etenemisestä ei ole saatu vielä vastausta tämän raportin valmistumiseen mennessä. Toimme esille, että monissa yksityisissä palveluissa on jo käytäntönä avustajan maksuton sisäänpääsy vamman laadusta riippumatta. Konkreettisena esimerkkinä tästä toimii Oulun Kärpät, joka kansalaisraadin ja erityisesti raadissa toimineiden Pauliina Saarelan sekä fasilitaattori Leena Pääskyn tekemän vaikuttamistyön ansiosta on muuttanut toimintaansa siten, että myös muiden kuin pyörätuoliasiakkaiden avustajat pääsevät maksutta peleihin seisomapaikalle, mikäli avustajan tarve pystytään todistamaan. Todistukseksi on käynyt kaupungin hyvinvointipalveluista annettu todistus henkilökohtaisen avun tarpeesta. 2.9.2 Oulun kaupungin vastaukset julkilausumaan Vapaaehtoisten päivän juhlan (4.12.2013) jälkeen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen saatteli kansalaisraadin julkilausuman kaupungin konsernipalveluihin viranhaltijavalmisteluun, josta vastasi konsernipalvelujen hallintojohtaja Ari Heikkinen. Julkilausuman lukuisista kaupungin eri palvelualueita koskevista aloitteista ja kaupungin hallintokoneiston moniportaisuudesta johtuen viranhaltijavalmistelu kesti yllättävänkin kauan. Vastausten ja kommenttien kokoamisesta eri palvelualueilta vastasi kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Nina Himsworth. Oulun kaupungin vastaukset kansalaisraadin julkilausumaan (liite 8.) käsiteltiin ja hyväksyttiin lähidemokratiatoimikunnan kokouksessa 27.5.2014. Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja merkittävyyden lisäämistä koskevien ehdotusten osalta kaupunki suhtautuu myönteisesti vapaaehtoistoimintaa koskevan tarvekartoituksen tekemiseen esimerkiksi laajemman kyselyn yhteydessä. Vastauksessa todetaan kaupungin olevan mukana 17

erilaisissa tapahtumissa ja tukevan vapaaehtoistoimintaa mm. avustusten muodossa. Kaupunki myös palkitsee kansainvälisesti tai valtakunnallisesti menestyneitä yksityishenkilöitä tai yhdistyksiä. Kaupunginvaltuutettujen haastamiseen osallistumaan/tutustumaan oman alueen vapaaehtoistoimintaan kaupunki suhtautuu myönteisesti, ja vastauksessa kehotetaan vapaaehtoistoimijoita/yhdistyksiä kutsumaan kaupunginvaltuutettuja tutustumaan toimintaansa. Tässä olisi varmasti esim. VARES -verkostolle tai ODL:n vapaaehtoistoiminnalle oivallinen idea lanseerata haastekampanja kaupunginvaltuutettujen parissa. Kouluja koskevien ehdotusten osalta vastauksessa todetaan muun muassa, että 1.5.2014 voimaan tullut laki lasten kanssa työskentelevien vapaaehtoistoimijoiden rikostaustan selvittämisestä helpottaa yhteistyötä ja uusien toimintamallien kehittämistä voidaan käynnistää yhdessä alueen vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Uusi opetussuunnitelmatyö käynnistyy syksyllä 2014, missä yhteydessä tarkastellaan vapaaehtoistoiminnan näkökulmaa opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoistoimijoiden /verkostojen kannattaisikin tässä yhteydessä aktiivisesti tarjota yhteistyötä kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluille. Kansalaisraadin julkilausumassa haastetaan Oulun kaupunkia ottamaan kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa huomioon yhteisöllisyyttä tukevan ympäristön ja osallistamaan kaupunkilaisia asuinalueiden suunnitteluun sekä huomioimaan tilaratkaisuissa ja olemassa olevien tilojen käytössä vapaaehtoistoimijoiden tarpeet ja yhteisöllisyyden rakentumisen kullekin asuinalueelle. Kaupungin vastauksessa (liite 8.) kerrotaan käytössä olevista toimintavoista esimerkiksi virkistys ja ulkoilualueiden riittävyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi sekä asukkaiden asuinalueiden suunnitteluun osallistumisen mahdollistamiseksi. Kaupunki näkee täydennysrakentamisen tuovan paljon mahdollisuuksia yhteisöllisyyden edistämiseen. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden käynnissä olevat kehittämistoimet tähtäävät lisäämään olemassa olevien tilojen hyödyntämistä asukkaiden ja eri toimijoiden käyttöön. Alueiden julkisista tiloista ollaan kehittämässä ns. monipalvelukeskuksia ja -pisteitä, joissa myös järjestöt voivat toimia, ja jotka toimivat alueen asukkaiden kohtaamispaikkoina. Sivistys- ja kulttuuritoimen tilojen vuokrausta ja käytettävyyttä kehitetään tällä hetkellä työryhmässä, jonka esitys valmistuu kevään 2014 aikana. Asukastupien toimintaa kehitetään hyvinvointiluotsien avulla. Kansalaisraati ehdotti kaupungille verkkopalvelujen kehittämistä nykyistä nopeammiksi ja helppokäyttöisemmiksi. Kaupungin vastauksessa (liite 8.) kerrotaan olemassa olevista verkkopalveluista ja Verkkoasiointi -nettisivusta, johon on koottu kaupungissa käytössä olevat verkkoasioinnin palvelut. Kansalaisraadin haasteeseen lisätä tavallisten kuntalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia päätöksenteossa kaupunki vastaa kertomalla esimerkkejä olemassa olevista osallistumisen kanavista (esim. yhteistyöryhmät, nuorten osallisuustoiminta, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja Oulu raati -toiminta) ja toteamalla, että uusia osallistumisen mahdollisuuksia pyritään jatkuvasti kehittämään. 2.9.3 Muut toimijat Oulun kaupungin lisäksi kansalaisraadin julkilausuma lähetettiin sähköpostitse kommentointipyynnön kera useille eri tahoille, joita julkilausumassa esitetyt haasteet ja kehittämisehdotukset koskivat. Esimerkiksi eri oppilaitoksia pyydettiin kommentoimaan ehdotusta vapaaehtoistoiminnan sisällyttämisestä opinto/koulutusohjelmiin ja opintopisteiden tai hakupisteiden antamisesta vapaaehtoistoiminnasta. Vastauksen saimme ainoastaan Oulun 18