Asukkaiden Lappeenranta -toiminta Maahanmuuttajien kansalaisraati ajalla

Transkriptio

1 Asukkaiden Lappeenranta -toiminta JULKILAUSUMA Maahanmuuttajien kansalaisraati ajalla Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Kehitysjohtaja Markku Heinonen Lappeenrannan kaupunki Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati on uudenlainen osallistumisen menetelmä, jossa keskeistä on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Kansalaisraadissa käsitellään yhteistä näkökulmaa kaipaavia asiakokonaisuuksia, kuten asuinalueen tai palvelujen kehittämistä. Kun asioiden käsittelyyn annetaan aikaa ja tietoa sekä jokaisen näkökanta kuunnellaan, yhteisen ymmärryksen löytyminen vaikeissakin asioissa on mahdollinen. Kansalaisraati -toiminta tarjoaa ennen kaikkea arvokasta tietoa viranhaltijoille ja päättäjille. Taustaa maahanmuuttajien kansalaisraadista Lappeenrannan kaupungin ensimmäinen asukastoiminnan kansalaisraati toteutettiin Sammonlahden suuralueella loppuvuonna Raadin loppulausumassa pohdittiin muun muassa kysymystä kuinka saada maahanmuuttajat ja kantaväestö kohtaamaan toisensa? Lausumassa todettiin, että niin sanottu kantaväestö ja maahanmuuttajat voisivat olla enemmänkin tekemisissä keskenään. Alueellisten tapahtumien kommentoitiin olevan kätevä tapa tutustua kanssa-asukkaisiin. Ensimmäisen raadin keskusteluissa nousi esiin ajatus maahanmuuttajille kohdistetusta kansalaisraadista, jotta aidon keskustelun kautta saataisiin esiintuotua myös tämän asukasryhmän ajatuksia. Lappeenrannassa asui Tilastokeskuksen mukaan ( ) yhteensä ulkomaalaista. Se on 4,1 % koko Lappeenrannan väkiluvusta. Venäjä Aasia Viro Afrikka hlöä 453 hlöä 235 hlöä 180 hlöä Kaiken kaikkiaan Lappeenrannassa asuu 98 eri kansallisuutta ja puhutaan lähes 73 eri kieltä. Ei kotimaisia kieliä äidinkielinään puhuvia on yhteensä 4.252, mikä on 5,9 % Lappeenrannan väestöstä. Lappeenrannassa asuvien maahanmuuttajien määrä on kasvava. Kasvua on tapahtunut edellisvuodesta noin 120 henkeä. 1/5

2 Maahanmuuttajien eli monikulttuurinen kansalaisraati Maahanmuuttajien eli monikulttuurinen kansalaisraati kokoontui kolme (3) kertaa: 29.4., 21.5 ja Raadin jäseniä etsittiin lehti-ilmoituksin, Momentin ja sosiaalisen median avulla. Mukaan ilmoittautui yhteensä 10 kaupunkiin muuttanutta maahanmuuttajaa. Lisäksi raadin vetäjistä Melanie Matern-Riihelä on itsekin maahanmuuttaja ja toinen vetäjistä Anne-Liisa Lindgren den Oude on ollut itse maahanmuuttajana reilut 20 vuotta Hollannissa. Raati koostui seuraavista kansalaisuuksista: Palestiina, Kiina, Saksa, Kuuba, Egypti, Venäjä, Puola, Hollanti ja Ruanda. Raadin jäsenet osasivat puhua erittäin hyvin suomen kieltä ja olivat asuneet Suomessa jo useampia, jotkut kymmeniäkin, vuosia. Kansalaisraadin aiheena - Kulttuurit yhdessä kaupungin arjessa Lappeenrannan toisen asukastoiminnan kansalaisraadin aihe oli Kulttuurit yhdessä kaupungin arjessa. Monikulttuurisen kansalaisraadin peruskysymyksinä ovat miten Lappeenrantaan muuttaneet maahanmuuttajat kokevat asumisen kaupungissa kuinka maahanmuuttaja haluaisi osallistua Lappeenrannan arkeen. Kansalaisraadin tarkoituksena oli saada aikaan molemminpuolista aktiivista liikehdintää. Tarkoitus oli madaltaa maahanmuuttajan osallistumiskynnystä ja kannustaa ottamaan osaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Tavoitteena oli myös kartoittaa todellisia toimenpiteitä, joihin voitaisiin ryhtyä. Miten maahanmuuttaja kokee asumisen Lappeenrannassa? Raadin jäsenet kertoivat sopeutuneensa hyvin Lappeenrantaan. Lappeenranta koettiin sopivan kokoiseksi kaupungiksi, jossa on hyvä elää ja olla. Lappeenrannassa ollaan avoimempia kuin muissa suomalaisissa kaupungeissa. Kysymykseen, ovatko raadin jäsenet kokeneet vihamielisyyttä / rasistista kohtelua ns. kantaväestön osalta, vastattiin, että on kyllä. Mutta sitä ei ole koettu niinkään fyysisesti pelottavaksi eikä uhkaavaksi. Lähinnä rasistiset kommentit ja huutelut ovat pahoittaneet kohteeksi joutuneen mielen, mutta siitä ei ollut tullut ongelmaa heille. Yleisesti ottaen on koettu suhteellisen vähän rasistista kohtelua. Raadin jäsenet totesivat, että he ovat muuttaneet Lappeenrantaan asumaan syystä tai toisesta, elääkseen täällä ja tehdäkseen työtä oman vointinsa ja elintasonsa eteen. Maahanmuuttajan on todella vaikea saada töitä. Kun työnantaja näkee työnhakulomakkeessa vieraskielisen nimen, ei uskalleta edes pyytää työhaastatteluun, koska ensimmäinen kohtaamispelko koskee kielitaitoa. Raadin jäsenet peräänkuuluttivat lappeenrantalaisilta työnantajilta ennakkoluulottomuutta. Aina voi pyytää haastatteluun, jotta voi tutustua paremmin henkilöön nimen takana. Yrittäjyys on helpompaa kuin mennä muualle töihin tai edes päästä muualle töihin. Maahanmuuttaja haluaa tehdä työtä! 2/5

3 Miten maahanmuuttaja haluaa osallistua Lappeenrannan arkeen? Sopeutuakseen lappeenrantalaiseen yhteiskuntaan tulisi maahanmuuttajien olla aktiivisia ja osallistua niin arkielämään kuin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen uudessa kotikaupungissaan. Aivan kuten tekisivät entisessä kotimaassaankin. Maahanmuuttajan osallistuminen arkeen voi tapahtua aivan yksinkertaisilla tavoilla, osallistumalla esimerkiksi taloyhtiön hallitukseen, urheiluseuran toimintaan tai oman alueen asukasyhdistyksen toimintaan. Arkeen osallistuu kun lähtee omasta kotoa ulos, muiden joukkoon. Tässä todettiin, että yhteiset tapahtumat ovat ehkä se paras keino saada aikaan osallistumista, ainakin alkuun. Raatilaiset halusivat Lappeenrannassa enemmän yhteiskunnallista vaikuttamista maahanmuuttajien osalta maahanmuuttajia koskeviin asioihin. Ulkomaalaisia valtuutettuja ei ole tällä hetkellä yhtään ja edellisestäkin ulkomaalaisesta valtuutetusta on kulunut jo monta vuotta. Todettiin, että Lappeenrannassa on monta erilaista toimikuntaa ja lautakuntaa, kuten nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja lasten parlamentti. Esiin nousi ajatus maahanmuuttajien toimikunnasta tai neuvostosta virallisena toimijana muiden virallisten toimijoiden rinnalla. Suomen kielen osaamisen merkitys Suomen kieli on raatilaisten mielestä todella vaikea kieli. Jokainen on kuitenkin halunnut oppia suomen kieltä, jotta pystyisi elämään ja työskentelemään Lappeenrannassa. Suomen kielen osaaminen koettiin siis tärkeäksi. Raatilaiset kokivat, että Lappeenrannassa on ollut hyvät mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Raatilaiset kannustavat suomalaisia puhumaan heille suomea ja opettamaan myös ihan arjen puhumisen kautta oikeaa tapaa puhua suomea. Raatilaiset kertoivat myös, että suomalaiset puhuvat liian nopeasti. Kun puhutaan maahanmuuttajan kanssa, olisi hyvä hidastaa puhetta hieman, jotta maahanmuuttaja pystyy kuuntelemaan jokaisen sanan kunnolla ja ymmärtämään kuulemansa. Maahanmuuttajan on koko ikänsä opeteltava suomen kieltä, se on haastavaa ja välillä myös väsyttävää. Mutta suomen kielen taidon oppimista motivoi se, että maahanmuuttaja haluaa toimia itsenäisesti, olla riippumaton muista. Maahanmuuttajaperheissä lapset oppivat vanhempiaan nopeammin suomen kielen. Mutta on tärkeää muistaa puhua lapselle myös hänen omaa tai vanhempien äidinkieltä. Maahanmuuttajille on tärkeää säilyttää oma kulttuuri, vaikka asuu toisen kulttuurin vaikutuksen alla. Arvoja & Asenteita Raadin jäsenet peräänkuuluttivat toisen ihmisen kunnioittamista ja toisen kulttuurin kunnioittamista. Suomalaiset koetaan yleisesti ottaen ystävällisiksi ihmisiksi. Todettiin, että ollaan itse avoimia ja otetaan hyviä ihmisiä vastaan. Jos itse on avoin ja ystävällinen muille ja toinen on epäystävällinen so what? 3/5

4 Eli silloin tulee jättää tämä epäystävällinen ihminen omaan rauhaansa. On olemassa parempiakin ihmisiä kuin tämä joka ei kohtele maahanmuuttajaa ihmisarvoisesti. Suomalainen ei luota siihen mitä ei tunne. Maahanmuuttajat ovat monesti törmänneet siihen asenteeseen, että jos suomalainen ei tiedä jotain asiaa tai on tietämätön esimerkiksi jostakin ammattitutkinnosta, hän ei luota siihen eikä hyväksy, että ulkomaalainen osaisi tehdä jotakin oikein. Suomalaisten mielestä heidän toimintatapaansa vastaan toimiminen on väärin, niin ei voida tehdä. Mutta kyllä toki muuallakin maailmalla osataan ja joskus jopa paremmin kuin suomalaisella tavalla tehtynä. Suomalaisen käyttäytyminen ulkomaalaista kohtaan - Suomalainen pelkää ettei häntä ymmärretä oikein. Ei suomalainen maahanmuuttajaa pelkää, vaan että hän tekee maahanmuuttajaa kohtaan jotain väärin. Suomalainen haluaa tehdä kaiken niin täydellisesti. Mistä te tulette? Keskusteltiin suomalaisten tavasta lähestyä ja kysyä maahanmuuttajalta mistä tämä on kotoisin. Maahanmuuttaja kiinnostaa suomalaista, mutta monesti keskustelun aloitus on outo tai hyökkäävä itse maahanmuuttajalle ja saa aikaan negatiivisia tunteita. Kulttuurierot - Puhutaan vertailuajasta. Ei kannata edes alkaa vertailemaan siitä miten kotimaassa oli ja miten Suomessa on. Kun vertaaminen loppuu, niin silloin alkaa sopeutuminen uuteen paikkaan ja uuteen yhteiskuntaan. Miten saadaan ennakkoluuloja vähenemään tapaamalla! Kun tavataan kerta toisensa jälkeen tullaan tutuksi, niin silloin myös ennakkoluulot vähenevät. Yhteiset kaikkia asukkaita koolle kutsuvat tapahtumat voisivat olla yksi keino aktivoida asukkaita, myös maahanmuuttajia, ja mahdollistaa kontaktin kantaväestön kanssa. Kantaväestön tulisi muistaa, että tänä päivänä suomalaisiakin on monennäköisiä. Vaaleiden suomalaisten joukossa on tummia ja ruskeasilmäisiä suomalaisia, jotka ovat syntyneet Suomessa ja ikänsä asuneet täällä. He ovat joko maahanmuuttaja perheen jälkeläisiä ja tai suomalaisen ja ulkomaalaisen vanhemman lapsia. Maahanmuuttaja kansalaisraadin esitykset Lappeenrannan kaupungille: Lappeenrannan kaupungin tulisi perustaa maahanmuuttaja- toimikunta/neuvosto, johon jäseniksi valitaan Lappeenrannassa kirjoilla asuvia ulkomaalaisia. Tämän toimikunnan/neuvoston tehtävä olisi muun muassa miettiä toimintatapoja, joilla kaupunkiin muuttaneet ulkomaalaiset saadaan aktivoitua osallisiksi arkeen ja yhteiskuntaan. Toimikunnan/neuvoston tehtävä olisi myös helpottaa Lappeenrantaan muuttaneiden ulkomaalaisten sopeutumista kaupungin arkeen yhteistyössä Momentin ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. Toimikunnalta/neuvostolta pyydetään myös lausuntoja kuten muiltakin toimikunnilta/neuvostoilta. Lappeenrannan kaupungin tulisi edistää yhteistyössä paikallisten työnantajien ja TE -toimiston sekä muiden työllistämisalan toimijoiden kanssa maahanmuuttajien parempaa työllistymistä. Työllistymisen edistämiseen esitetään myös maahanmuuttajille suunnattuja venäjän kielen kursseja. Kaivataan suomen kielen korkeamman tason intensiivikurssia, oikein kunnollista kielikylpy -kurssia. 4/5

5 Julkilausuman päätös Tämä on Maahanmuuttajien eli monikulttuurisen kansalaisraadin julkilausuma. Edellä esitetyt ajatukset ja ehdotukset toimenpiteiksi, ovat syntyneet aidon keskustelun ja asioiden pohtimisen kautta. Kansalaisraati kokoontui kolme kertaa huhti-kesäkuun 2014 aikana. Kansalaisraati ei ole pysyvä kokoonpano, vaan kun julkilausuma on annettu, ei kyseinen kansalaisraati enää kokoonnu. Dueñas-Parviainen Dunia Armas, Kuuba Eltaher Hassan, Egypti Halabia Ali, Palestiina Hannolainen Edvard, Venäjä Jablonska-Sabuka Matylda, Puola Karels Aarno, Hollanti Nyiramugisha Mediatrice, Ruonda Quentin Wulf, Saksa Taskinen Alla, Venäjä Zhang Lisa, Kiina Melanie Matern-Riihelä, Saksa Multicultural Club Anne-Liisa Lindgren den Oude Pia Haakana moderaattori moderaattori, asukastoiminnan ohjaaja, Sammonlahden asukastila Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry moderaattori, sihteeri, Asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki Kansalaisraadin kanssa mukana alustamassa ja keskustelemassa: Mirka Rahman, suomalaisen maahanmuuttajakokemuksia Yhdysvalloista ja Bangladeshista Elina Ervasti-Mäkelä, suomen kielen opettaja maahanmuuttajille Laura Paukkunen, Liikunta yhdistää -hanke maahanmuuttajille Merja Heino-Kukkurainen, palveluesimies, maahanmuuttajapalvelut, Eksote Ritva Louhiranta, viestintäkoordinaattori, maahanmuuttajapalvelut, Eksote Antti Mielonen, lähiötoimikunnan jäsen, Lappeenrannan kaupunki 5/5