sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8 10 Hannu Jukola Annamara Pals-Ikonen Tesoman kärsmyste koskettaa jo 30. kerran Svut 12 13 Hannu Jukola 75-vuotas Hautala nautt työstään Svu 14 Rchard Klngspor Mels Jaatsen passo so syvällsest Tampereella Svu 18
2 SILTA 3/2016 PÄÄKIRJOITUS Krs Arkka päätomttaja maalskuu Tampere 2.3.2016 Kokemuksa ja kosketuksa Krkon strategassa puhutaan nykysn yhä enemmän seurakuntalasten osallstamsesta. On ymmärretty, että läheskään kaklle e rtä krkon penkssä stumnen. Mon seurakunnan tapahtuma tuntuu lan valmks tehdyltä ta tarjonta e muuten puhuttele. Krkkoon ja muhn uskonnollsn nsttuutohn suhtaudutaan nykypävänä usen krttsest. Stä huolmatta monlla hmsllä on ssmmässään kapaus pyhään. Muuttuvassa maalmassa mon tuntee kapuuta henklökohtasen uskonelämänsä vahvstamseen sekä halua ankkurotua johonkn pysyvään. Monet hmset ovat myös knnostuneta tekemsestä ja kokemsesta. Tampereen seurakunten tomnnassa on hyvä esmerkkejä seurakuntalasten onnstuneesta osallstamsesta ja merktysten tarjoamsesta. Jokasen Tuomasmessun valmsteluun osallstuu non 70 seurakuntalasta. Yhtesöllsyys rakentuu ana uudelleen, kun väk vahtuu. Myös lähkrkkojen jumalanpalvelusten suunnttelussa ja toteutuksessa on nykysn mukana mona vapaaehtosa seurakuntalasa. Monet Tampereen seurakunten hljasen vkon ja pääsäsen tapahtumat tarjoavat vahvoja kokemuksa, josta mukanaolja vo nautta kakn asten. Atolahden krkossa estetään pääsäsnäytelmä jo vdennen kerran. Kaupungn keskustassa kulkja vo eläytyä hljasen vkon tunnelmn ekumeenslla pysäkellä rstsaaton jalkautuessa jälleen kaupungn katukuvaan. 6.3. Elämän lepä Tänään kerrotaan, kunka penen pojan ressuevästä rtt tuhanslle. (Joh. 6:1 15) 13.3. Maran lmestyspävä Vos tätä kutsua Maran hämmästyspäväkskn. (Luuk. 1:26 38) 20.3. Palmusunnunta Vehnänjyvänkn tulee kuolla, jotta syntyy uutta elämää. (Joh. 12:12 24) 24.3. Krastorsta ott levän, sunas, murs ja anto tänä ltana melle. (Luuk. 22:14 22) 25.3. Ptkäperjanta Rstn ryövärn armo medänkn mahdollsuutemme (Luuk. 23:32 46) ÄÄNIÄ HILJAISELLA VIIKOLLA TULEVAT PYHÄT 2.3. 6.4.2016 26. 27.3. Pääsäsyö Ylösnousemuksen hmeen äärellä (Mark. 16:1 8) 27.3. Ensmmänen pääsäspävä Hauta on jo tyhjä, turha snne on mennä. (Luuk. 24:1 12) 28.3. Tonen pääsäspävä ott levän, ktt Jumalaa, murs levän ja anto sen helle. Emmauksen ten kulkjat tunsvat matkakumppannsa. (Luuk. 24:13 35) 3.4. Rauha telle! Tänään kerrotaan, mks Tuomasta kutsutaan epäljäks. (Joh. 20:19 31) Ihmsjoukon vlnässä ylmpänä huuto hoosanna. Pesuveden solna. Ateralla lausutut sanat, jotka jävät elämään. Tuskaset rukoushuudot puutarhassa. Ylpappen katuparton uhkaavat askeleet. Pelokkaan päättävänen kolmnkertanen kelto. Kukon laulu, joka pehmtt kallon. Hopearahojen klnä temppeln lattalla. Kansan ään: Rstnnaultse! Vasaranskut ja plkkahuudot. Hljanen vkkoko hljanen? Onneks tul kolmas pävä ja tyhjän haudan hljasuus. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallo Vomakas kokemus tuo hljasen vkon tapahtumat holle. Annamara Pals-Ikonen Tesoman lähkrkon Va Dolorosa järjestetään tänä vuonna 30. kerran. Krstuksen kärsmystellä on ollut mukana jo 56 000 kävjää. Seurakuntalasten osallsuus on toteutunut Tesomalla luontevast, sllä vaellus e synny lman soa vapaaehtosten joukkoa. Vaelluksen vahvuuksa ovat havannollsuus, astllsuus ja huolellnen toteutus. Kulkjalle tarjotaan kokonasvaltanen pääsäselämys kakken asten vältyksellä. Vomakas kokemus tuo hljasen vkon tapahtumat holle. PyhnvaellusTampere-retstö on uusn hanke, jolla Tampereen seurakunnat pyrk vastaamaan hmsten kapuuseen. Pyhä on löydettävssä myös arjesta. Tampere on anutlaatunen kaupunk, jonka krkot, kulttuurhstorallset kohteet, kaupunkympärstö ja luonto tarjoavat runsaast mahdollsuuksa pyhnvaellusretten rakentamseen. Retstö rakentuu pkkuhljaa lähkrkolta toselle. Lsäks naapurkunten pyhnvaelluspolut tarjoavat mahdollsuuksa laajentaa verkkoa. Ensmmäset rett ovat valmna Tampereen pävänä lokakuussa ja koko retstö julkstetaan huhtkuussa 2017. Pyhnvaellus- Tampere on samalla yks reformaaton juhlavuoden päätapahtumsta Tampereella. Tavotteena on, että vuoteen 2020 mennessä Tampere tunnetaan valtakunnallsest pyhnvaelluskaupunkna. Elämyksellstä ja koskettavaa pääsästä Sllan lukjolle! HELMI Ssälle hautaan mentyään he näkvät okealla puolella stumassa nuorukasen, jolla ol yllään valkoset vaatteet. He säkähtvät. Mutta nuorukanen sano: Älkää pelästykö. Te etstte Jeesus Nasaretlasta, joka ol rstnnaulttu. Hän on noussut kuollesta, e hän ole täällä. (Mark. 16:5 6)
Slta 3/2016 3 kysymystä Kunten resurssen hekkenemnen lsää odotuksa seurakunten suuntaan. Samaan akaan vanhusten tuen tarve kasvaa. Mstä löytyvät palvelujen tarjoajat, mstä rahat? Kuullaanko seurakunta sote-uudstuksessa? ❶ Onko seurakunta ja krkkoa kuultu rttäväst sosaal- ja terveydenhuollon uudstamsessa, selunhodon asantuntja Vrp Spola krkkohalltuksesta? Seurakunta on tostaseks valtakunnan tasolla otettu nukast mukaan sosaal- ja terveydenhuollon uudstamsta koskevn neuvotteluhn. Pakallsest ja työalakohtasest keskusteluja on tok käyty. Yhtestyön jatkumnen ja yhdessä tekemsen vahvstumnen on tärkeää kaklle tomjolle. ❷ Mllasssa asossa ptäs kuulla? Halltuksen hyvnvonnn ja terveyden edstämsen tavotetta vedään eteenpän vden kärkhankkeen avulla. Palvelut asakaslähtösks -hanke koskee krkon työssä seurakuntatyötä, saraan selunhotoa kotsaraalan, kotsaraanhodon ja palveluasumsen puttessa; perheneuvontaa, kehtysvammatyötä, vttomakelstä työtä ja dakonatyötä laajast. Terveyden ja hyvnvonnn edstämnen sekä erarvosuuden vähentämnen ja laps- ja perhepalveluden muutosohjelma koskevat ennaltaehkäsevää tomntaa. Tällasa työmuotoja ovat perheneuvonta, selunhoto, saraan selunhoto sekä dakonatyö, krkon perhetyö, kasvatustyö, akustyö sekä työ opplatoksssa ja työpakolla. Lsäks on mustettava työnoh jaus, valmus eettsten kysymysten pohdntaan, asantuntjuus ja ymmärrys erlasa kulttuursa ja uskonnollsa taustoja kohtaan sekä sprtualteetn vahvstamnen työyhtesössä. Vuorovakutustatojen merktys korostuu. Kot- ja omashodon kehttämnen haastaa metä krkkona mettmään, mllä tavalla vomme turvata selunhodollset palvelut kotn ja hovapalveluyksköhn, sekä potlalle ja läheslle että henklökunnalle. Vttomakelsten palveluta sote-muutos saattaa parantaa. ❸ Krkko ja julkset palvelut -hankkeen ohjausryhmä knntt huomota myös sote-haastesn. Metnnössään se totes sopmusyhtestyön varmstamsen olevan ertysen tärkeää saraalaselunhodossa, perheneuvonnassa sekä kehtysvammatyössä. Krkolta on kavattu käytännön tomntamalleja ja taloudellsta tukeakn palveluhankketa varten. Mltä ajatus kuulostaa? Metntö kapaa käytännön sovelluksa. Henklökohtasest kysysn hankkessa ja tomnnossa ana stä, kenen ta keden kanssa vosmme toma yhtestyössä, mllä tavalla yhdessä tekemällä aktvosmme hmsä osallstumaan, mten lsäsmme yksttästen hmsten tomjuutta. ❹ Mtä vaadtaan, jotta krkko vo jatkossakn tukea kakken hekommassa asemassa oleva? Krkon tuen täytyy olla matalan kynnyksen tukea, joustavaa ja ajantasasta. Krkon työntekjöden täytyy olla sellä, mssä hmset ovat, lttyä hmsten arksn tomntaympärstöhn. Krkon työssä on jo nyt paljon hmsten hyvnvonta tukevaa tomntaa. Tarvtsemme yhtestyön vahvstamsta kunnssa, monammatllsta yhtestyötä sekä krkon työyhtesössä että nden ulkopuolella. Rohkeaa prorsonta: mten vosmme kehttää työtapoja sten, että ne vahvstasvat krkon tomjuutta? Mstä vosmme luopua, jotta tuls tlaa ajatella uudella tavalla? Mten sallsmme paremmn kokelut, erehdykset ja vrheet? Tarvtsemme enemmän tuumasta tomeen -ajattelua. Krkko pysyy hengssä olemalla läsnä seurakuntalasten elämässä, altstumalla erlaslle ajatukslle ja etsmällä dalogsuutta. ❺ Onko krkolla ja seurakunnl la ollut halua muuttaa tomntaansa yhteskunnan rakenteden muuttuessa? On alueta, jolla tomntaa on lähdetty kehttämään tomntaympärstön muutosten myötä lttyen alueen muhn tomjohn. Tällasa ovat esmerkks Vantaa ja Mkkel. Muutosta tapahtuu koko ajan, mutta se vo vakutuksltaan olla pentä ja tulla näkyvn vasta vuosen kuluessa. Asta Kettunen alueuudstus.f Asta Kettunen Sanna Krook Krkko sa uudet päättäjät Krkolle valttn uudet päättäjät krkollskokousvaalessa 9. helmkuuta. Seuraavalle nelvuotskaudelle krkollskokoukseen valttn 64 maallkkoedustajaa ja 32 pappsedustajaa. Tamperelassta maallkkoedustajsta mukaan valttn Varpu Lpponen ja Elna Karttunen. Papesta läp pääs Ulla Ruusukallo. Tulevan nelvuotskauden akana edustajat pääsevät ottamaan kantaa anakn krkon avolttokästykseen, kun uus tasa-arvonen avolttolak astuu vomaan 1. maalskuuta 2017. Tamperelasedustajsta Varpu Lpponen ja Ulla Ruusukallo tovovat lan muuttavan krkon vhkkäytäntöä tasa-arvosemmaks. Kannatan ajatusta, että krkko vhk eduskunnan päätöksen mukasest sekä samaa että er sukupuolta oleva hmsä. Me kakk olemme samanarvosa Jumalan edessä, Lpponen mustuttaa. Krkon ptää kyetä palvelemaan kakka jäseneks hyväksymään ja avoesteden tutknnan jälkeen vhkkelposa hmsä yhdenvertasest. Eettsest kestävks vahtoehdoks jää joko vhkä kakk krkollsta avolttoa haluavat jäsenet ta luopua vhkokeudesta ja sunata kakk ltolleen krkollsta sunausta haluavat. Jumalan slmssä tasavertasten hmsten täytyy saada olla stä myös krkossa, poht Ruusukallo. Karttusen melestä paras vahtoehto ols, että krkko luopus vhkokeudesta. Melestän krkon ssäsen yhtenäsyyden, koossapysymsen ja tosaalta kakken jäsenten tasa-arvosen kohtelun taka krkko vos luopua avolttolan taka vhkokeudestaan ja van sunata jo avolttoon vhtyt. Loukkaamatonta hmsarvoa ja -okeutta tuls kunnottaa. Karttusen mukaan omantunnonvapaus tuls jäädä papelle. Krkossa täytyy tunnustaa se, että on erlasa Raamatun tulkntoja. Samalla on pdettävä huolta, ette syrjtä erlasa perhemuotoja. Kakk kolme edustajaa tovovat, että aheesta kyettäsn keskustelemaan maltllsest ja tosa kunnottavast. Tampereen hppakunnan krkollskokoukseen valtut maallkkoehdokkaat: Kar Aakula, Auls Ansaharju, Elna Karttunen, Marja-Leena Korpela, Amo Koskelo, Varpu Lpponen, Lef Nummela, Krs Ojansuu-Kaunsto, Rku Rnne ja Pekka Smojok. Pastoresta läp menvät Jar Kemppanen, Hekk Pelkonen, Ulla Ruusukallo, Nlo Räsänen ja Oll-Pekka Slfverhuth. Eva Wäljas Tasa-arvonen avolttolak haastaa krkon avolttokästyksen, joka perustuu tällä hetkellä mehen ja nasen välseen lttoon.
4 SILTA 3/2016 Juss Latnen Tampereen seurakunnat suurmpen joukossa Tampereen seurakunnat ovat seurakuntarakenteen muutoksen seurauksena muokanneet suurmpen seurakunten lstaa. Suurten joukkoon nous tossa vuonna Tampereen Etelänen seurakunta, kun Hervannan, Härmälän ja Vnkan seurakunnat yhdstyvät. Krkkohalltus julkst vme vuoden jäsentedot tammkuun lopulla. Krkossa on jäsenä yl 4 mljoonaa (4 183 245). Suurn seurakunta on Jyväskylä 95 799 läsnäolevalla jäsenellä. Tampereen suomenkelset seurakunnat ovat parnkymmenen suurmman joukossa. 8. suurn on Messukylän seurakunta 41 727, 12. Tampereen Tuomokrkko 38 365, 15. Tampereen Etelänen seurakunta 33 881 ja 21. suurn Tampereen Harju 31 014 jäsenellä. Naapuresta Ylöjärv on 34. suurn 24 649 jäsenellä, Kangasala 36. 23 687 jäsenellä ja Noka 38. 23 584 jäsenellä. Kakkaan Suomessa on yl 400 seurakuntaa. EarthHour @VanhaKrkko Tampereen ev.lut. seurakunnat ja ICCK (The Internatonal Congregaton of Chrst the Kng Tampere) järjestävät tunnelmallsen kynttläehtoollsen Earth Hourn kunnaks Vanhassa krkossa lauantana 19.3. kello 20.30. Krkkohetk kynttlön valastussa krkossa pdetään kakskelsest suomeks ja englannks. Jumalanpalveluksen tomttavat pastor Vlle Aalo ja Anglkaansen krkon Reader Emmanuel Eneh. Vesa Kenonen Tarttolaset Ivo ja Evely Krsaed lotsevat oman seurakuntansa komeaks uustusta krkosta. Taustalla on Kuutt Lavosen maalaama alttarkaapp. Hanna Vhottula Kaupunk ojens auttava käsä Kammarn Tampereen kaupunk ja seurakunten vapaaehtosen vanhustyön keskus Mummon Kammar lähtvät yhdessä kehttämään vapaaehtosta vanhustyötä. Mummon Kammarn avunvältyskeskus on saanut vahvstukseks kaupungn kothodon ja asumspalveluden tuotantoalueelta kaks hotoalan työntekjää. Lähhotaja Tuula Mörö ja perushotaja Eja Rnne jatkavat kaupungn työntekjönä, mutta tomvat Mummon Kammarssa vapaaehtostomnnanohjaajna. Kammarssa on 6,5 seurakunten palkkaamaa työntekjää. Kaupungn tuk tmn on merkttävä parannus, toteaa tomnnanjohtaja Maart Tammsto. Uudstuksella pyrmme entstä paremmn tavottamaan yksnäsä vanhuksa. Myös vapaaehtosten tukemseen sekä kodessa että hotolatoksssa on nyt paremmat mahdollsuudet. Tammsto toteaa yhtestyön tehostumsen vapaaehtosten ja hotoalan työntekjöden välllä kotuvan nn vanhusten kun vapaaehtostenkn hyväks. Samalla hän lotsee kaupungn tuen osottavan vapaaehtosten työn arvostusta. Vuosttan tukea pyydetään kotehn non 3000 kertaa. Lsäks vapaaehtosa käy Koukkunemen alueella ja tehostetun palveluasumsen ykskössä. Vanhusten määrä kasvaa nopeast, ja shen mekn yhdessä jo varaudumme. Asta Kettunen Mummon Kammarn vapaaehtoset käyvät vuosttan non 2000 kodssa juttukaverena, ulkoluseurana, lääkärn saattajna, kauppakaverena ja talkkar pkkarasna. Paavaln seurakunta tom vreäst Tartossa Tampereen seurakuntayhtymällä on ollut vrtyksä Tarttoon jo vuodesta 1994, esmerkks kuoro- ja työntekjäveraluta. Tampereen seurakunnat tuk myös Paavaln krkon korjaustyötä. Olemme tehneet yhtestyötä pääasassa tedän Tuomokrkkoseurakuntanne kanssa, kertoo Paavaln seurakunnan krkkoherra Joel Luhamets. Hän kantaa myös pspan arvonmeä. Sujuvast suomea tatavalle krkkoherralle Tampere on tuttu kaupunk. Kävn vme vuonna puhumassa Tuomokrkossanne Tammsunnuntan krkkojuhlassa. Teltä taas osallstu tuomorovast Oll Hallkanen krkkomme uudelleenvhkmseen. Etsjötä rttää Paavaln seurakuntaan kuuluu non 6 200 jäsentä. Määrä on Vrossa suur, maan asukkasta anoastaan 13 prosentta kuuluu luterlaseen krkkoon. Hengellsen työn lsäks seurakunta vakuttaa kaupungssa monella muullakn tavalla. Esmerkks sen dakonatyö on vahvaa. Myös kulttuurelämässä olemme merkttävä tomja. Uudet urkummekn ovat avan huppuluokkaa, krkkoherra lotsee. Uutta väkeä seurakuntaan tulee muun muassa rppkoulun kautta. Sllä on Suomessa ja Vrossa er merktys. Mellä e ole enää tapaa, jossa suurn osa käluokasta konfrmotasn nuorena. Vastaavast Paavaln seurakunnassa rppkouluun tulee paljon akusakn. Lähes kakk hmsethän uskovat johonkn. Ja vastauksa kysymyksn haetaan monelta suunnalta, Joel Luhamets näkee. Aktvsta pyhäkoulutyötä Myös pyhäkoulutyö on Paavaln seurakunnassa aktvsta. Pyhäkouluhn osallstuu tällä hetkellä non 80 lasta. Usemmat hestä tulevat krstllsstä perhestä, sanoo pyhäkoulunopettaja Katrn Luhamets. Tarttolasseurakunnassa pyhäkoulut pdetään perntesest lauantaaamupävsn. Kyseessä on tärkeä asa nälle lapslle ja nuorlle. He oppvat pyhäkoulussa tuntemaan Jumalaa opetuksen, laulujen ja lekken kautta. Katrn Luhametsn mukaan vrolasperhessä e usenkaan puhuta hengellsstä asosta lasten kanssa. Jotkut tosn opettavat uskonasota kotona, mutta nällekn perhelle pyhäkoulu vo tarjota lsätukea. Krkolla on tovoa Ivo ja Evely Krsaed osallstuvat Paavaln seurakunnan sunnuntan jumalanpalvelukseen. Tarttolasparskunta käy krkossa melko säännöllsest. Evely laulaa krkkokuorossakn. Tällä kertaa pääsmme tulemaan kahdestaan, koska vuoden känen lapsemme jä sovanhemmlle hotoon, Evely kertoo. Krsaedn perhe ol pakalla myös krkon uudelleenvhkmsjuhlassa. Aluks Kuutt Lavosen maalaama, perntesestä pokkeava alttarkaapp yllätt medät. Tateljan ratkasu vakuttaa kutenkn hyvältä, parskunta kttelee. Tarttolasparskunta uskoo krstnuskon tulevasuuteen Vrossa. Vanhempa hmsä tulee krkkoon enemmänkn vanhasta tottumuksesta. Nuoremmlla taas vo olla taustalla jotakn murheta. Ta stten he haluavat valmstautua krkkohähn. Vesa Kenonen
SILTA 3/2016 5 Beatles-krkko tulee taas Setsemäs Tampere Beatles Happenng järjestetään Tampere-talossa 4. 5. maalskuuta. Tähtnä tukkvat Beatallca ja maalman arvostetun Beatles-tutkja Mark Lewsohn. Lauantana 5.3. kello 11 Tuomokrkossa järjestetään suosttu Beatles-messu. Sana-osuudesta vastaa Tapo Pajunen ja musksta Mkko Kangasjärven kokoama yhtye. Soololaulajna ovat Lucreca López Sanz Argentnasta (Nube9), Alyona Yarushna Venäjältä (Back from the USSR) ja Rnger Star Yhdysvallosta sekä Mkko Alatalo ja Juk Levs. Muskkosuudessa ylesö vo yhtyä eslaulajan johtamaan lauluun. Ikärajattomaan Beatles-krkkoon on vapaa pääsy. MCC Sons of Abraham kerää kolehdn vähävarasten tamperelasten lapsperheden auttamseen Suurella Sydämellä -vapaaehtostyön kautta. beatles.f, tampere-talo.f Rnger Star Mljoonat maalman krsttyt naset rukolevat yhdessä Tampereen seurakunnat esttäytyy vdeolla Kalevan krkossa ens perjantana rukolevat naset lttyvät maalmanlaajuseen ketjuun, jossa er krkkojen ja suuntausten naset lttyvät yhteseen rukoukseen 170 maassa. Maalman rukouspävän tlasuutta on valmstellut Tampereen nasten ekumeennen työryhmä, johon kuuluu edustaja non kymmenestä krstllsestä yhtesöstä. Tänä vuonna järjestämsvuoro on Tampereen evankels-luterlaslla. Maalman rukouspävää vetetään vuosttan maalskuun ensmmäsenä perjantana. Suomessa tapahtuma koordno NNKY-ltto. Rukouspävälke panottaa krstttyjen yhtestä vastuuta ja rukousyhteyden vomaa. Pävän akana rukollaan er maden nasten esttämen aheden puolesta ja jaetaan nlle, jotka tarvtsevat taloudellsta tukea. Kullakn vuodella on teema, jonka perusteella jonkn maan, yleensä kehtysmaan, naset valmstelevat aneston. Teemaan lttyen tuodaan eslle nasten elämään lttyvä ongelma ja lonaheta. Evätä lasten elämään Tänä vuonna pävää vetetään kuubalasten nasten laatmen teksten pohjalta. Teemana on Sallkaa lasten tulla mnun luoksen. Suomessa järjestettävssä tlasuuksssa rahankeräyskohteena on Fda Internatonaln Eväät elämään -keräys, joka mahdollstaa muun muassa katastrofn jälkesen koulunkäynnn. Tänä vuonna Maalman rukouspävää vetetään Tampereellakn kuubalasella teemalla. Kuvassa ovat tlasuuden valmsteljosta Tampereen Tuomokrkkoseurakunnan pastor Merv Äyrävänen ja seurakuntalanen Marja-Lsa Laaksonen. Rst srtyy vuosttan vestnä seuraavan vuoden tlasuuden järjestäjlle. Pävän tlasuus alkaa Tampereella perjantana 4. maalskuuta kello 18 Kalevan krkon seurakuntasalssa. Asta Kettunen Lsää kansanvälsestä Maalman rukouspävästä: worlddayofprayer.net Juss Latnen Seurakunnat esttelevät tomntaansa ja arvopohjaansa yhä useammn vdeolla. Nstä saa tetoa vakkapa vapaaehtostomnnasta ja Lasten katedraalsta. Useat julksuudesta tutut ovat tulleet mukaan. Esmerkks Costello Hautamäen tulknta perntesestä Enkel tavaan -laulusta on knnostanut mona. Leku Lejona sekkalee jo monella vdeolla. Koulukästyön pernteset adventttarnat on krjottanut Ks Isotalo. Hlkka Hyötylä lausuu vttomakelellä runon Syksyn aka. Opplatosyhtestyötäkn on tehty. Slta-lehden omlla vdeolla puhuvat Leena Lampela, Paul Hanhnem ja Vlle Lenonen. Tässä on van muutama esmerkkejä. Vdeota löytyy YouTuben hausta sanolla Tampereen seurakunnat, osotteesta youtube.com/user/tampereenseurakunnat ta Tampereen seurakunten Facebook-svulta (facebook.com/tampereenseurakunnat/ vdeos). Olga Korhonen haastattelee Paula Lahta stä, mtä kuurosokean ädn arkeen kuuluu. Avustajana on Senja Loppnen. Vdeon on kuvannut Juss Latnen. APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN Lkunta I Kotapteekk I Kehon tuet I Apuvälneet I Hygena I Haavanhoto I Vrtsankarkalu I Katetrt PYYDÄ ILMAINEN POSTIMYYNTIKUVASTO FENNO MEDICAL OY 09 276 360 asakaspalvelu@fennomedcal.f TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
6 Slta 3/2016 Tuomasmessu on kerännyt väkeä Aleksantern krkkoon jo 25 vuoden ajan. Krkkokahvt ja teejatkot ovat suosttuja tapahtuma messun jälkeen. Tuomasmessusta tul kestävä lmö Krstnuskon levämnen maalman suurmmaks valtauskonnoks on so lmö. Tampereen Tuomasmessuakn vodaan kutsua lmöks. TEKSTI: Prjo Lääper KUVAT: Hannu Jukola Tuomasmessu on kerännyt vuosttan lähes 10 000 kävjää Aleksantern krkkoon jo 25 vuoden ajan Tampereella. Tuomasmessua vodaan tarkastella Ilmön kaava -krjan pohjalta. Ilmön syntymseen tarvtaan knnostava tarna, joka on hmsten kapuu pyhän läsnäolon ja rakastavan yhteyden kokemseen. Tarna ssältää tunnetta ja houkutteleva lupauksa. Tuomasmessun lupausten mukaan se on tarkotettu kyseljölle. Kakk ovat tervetulleta. Kohderyhmänä ovat hmset, jolla e ole knteää suhdetta seurakuntaan. Tuomasmessu on lämpmään syln ottava messu, johon jokanen on tervetullut. Messussa halutaan jakaa loa yhtesestä juhlasta. Sellä myös kuullaan hmsten huokauksa ja ollaan jakamassa taakkoja. Sallvassa lmaprssä vo olla oma tsensä, kuvalee Kalle Mäk, yks Tuomas-aktvesta. Innostus heräs Krkkopävllä Ilmön alkuvaheessa on saatava nnostujat syttymään deaan. Tuomasmessu synty Helsngssä 1988, kun etsttn vahtoehtoa kello kymmenen jumalanpalvelukselle. Seuraavana vuonna Helsngn Tuomasmessun järjestäjät ptvät messun Krkkopävllä Tampereella, ja se herätt nnostuksen alottaa myös Tampereella. Seuraavassa vaheessa tarvtaan vahvstajat, jotta lmö saa hyväksyntää. Tampereen seurakuntayhtymän johto tom nn, että kesken budjettvuotta saatn järjestettyä taloudellset edellytykset tamperelasen krkon yhteselle hankkeelle. Myös meda levtt tetoa Tuomasmessusta. Mäk ol mukana suunnttelemassa ensmmästä Tampereen Tuomasmessua, joka pdettn 1. huhtkuuta 1990. Vuosen mttaan hän on osallstunut messun monn vapaaehtostehtävn ja tom nyt vastuuryhmässä. Ensmmäsessä messussa krkko ol täynnä hmsä, ja se kannust jatkamaan tomntaa, mustelee Mäk. Hekk Kotla krjott Tuomasmessusta Aamulehdessä vuonna 1991: Onko Tuomasmessu lmö, joka kuolee muutamassa vuodessa? Va onko se krkkomme uusmman herätyslkkeen alku? Kotlan epäly Tuomasmessun pkasesta kuolemasta e toteutunut, pänvaston. Ilmö vo hyvn ja on levnnyt monlle pakkakunnlle Suomessa ja lsäks anakn Ruotsn, Saksaan ja Yhdysvaltohn.
Slta 3/2016 7 Uudstuksa luovuuden ja kontrolln rstaallokossa Tuomasmessun käskrjassa kuvataan tarkast messun vastuunkantajen tehtävät. Se on hyvä tuk enskertalaslle, mutta kahltseeko se lkaa tomnnan vapautta? Aluks messussa vallts vapaus tehdä asota uudella tavalla. Nyt tuntuu, että kaava on tukentunut. Sekä papella että ptkään tomnella vapaaehtoslla on vahvat melpteet stä, mten asoden kuuluu mennä. Vakka sanotaan, että messussa e vo tehdä mtään väärn, usen tulee noott jälkeenpän, jos tom tosn, sanoo pastor Ulla Halttunen, joka työskentelee Kansan Raamattuseurassa. Halttunen on tomnut Tuomasmessun lturgna. Valmstelen messua hk otsalla, kun jänntän, teenkö kaken oken. Snä on nn paljon reunaehtoja, että se aheuttaa paplle stressä etukäteen, Halttunen huokaa. Hän on esmerkks saanut palautetta stä, että juhannusmessun ehtoollsastoks evät sov metallset, vaan nden ptää olla savastota. Tarkka ohje annettn myös stä, mssä asennossa kynttlöden kantajen tulee sesoa evankelumn lukemsen akana. Kerran Halttunen laulo messun johdanto-osassa ja pt lyhyemmän puheen, mnkä jälkeen huomautettn, ette se saa olla estys. Vuorovakutusta ja kohtaamsta Tovon Tuomasmessuun vapauden henkeä. Asota vo tehdä joustavammn ja monella tavalla, jotka ovat yhtä hyvä. Jos vaktuset vastuunkantajat olsvat kylln avarasydämsä, e tukolla säännöllä torjuttas uutta hmstä. Tuomasmessu tunnetaan rukousalttarestaan, joden tekjöllä on suur vapaus toteuttaa deotaan. Esrukouspyyntöjen jättämnen on ana mahdollsta Tuomasmessussa. Tuomasmessu on onnstunut esmerkk stä, että seurakuntalaset vovat tehdä muutakn kun stua penkssä ja kuunnella. Jatkuvuus turvataan Ilmön jatkuvuus turvataan luomalla perntetä ja ylläptämällä ydnryhmää. Tuomasmessuja järjestetään nykysn Aleksantern krkossa non kolmen vkon välen el 15 messua vuodessa. Vastuuryhmä huoleht messujen järjestämsestä. Vuosen kuluessa Tuomasmessun tomntamall on kehttynyt ja osallstujen vastuualueet hahmottuneet paremmn krjotetun messukäskrjan ja Rukousalttarkrjan avulla. Lsäks Tuomasyhtesölle on tullut lsää tehtävä, kuten Avon krkko, retket, lähetyskohteet ja Tuomas-jamt. Kyselyden mukaan osallstujat ptävät Tuomasmessun parhana puolna muskka, ehtoollsta ja yhtesöllsyyttä. Mäk odott, että messu tos lsää vuorovakutusta muden seurakunten kanssa ja nssäkn annettasn enemmän vastuuta vapaaehtoslle. Tuomasmessu on onnstunut esmerkk stä, että seurakuntalaset vovat tehdä muutakn kun stua penkssä ja kuunnella. Jokasen messuun toteutukseen osallstuu non 70 vahtuvaa vapaaehtosta. Yhtesöllsyys rakentuu tällön uudella tavalla. Kalle Mäk Halttusen melestä muskk ja rukous ovat nykysessä muodossa tomva. Tovon kutenkn, että saarnassa ols enemmän hmslle puhumsen mennkä. On tärkeää, että syntyy vuorovakutus seurakunnan kanssa, Halttunen poht. Saarnaaja vo olla muukn kun papp. Sanoman ssältö e muutu, mutta muoto vo olla slt vapaa. Jos e synny kohtaamsta, e synny muutakaan. Halttunen tovoo, että Tuomasmessujen suunnttelussa e juututa pkku ykstyskohtn. Ptäs ajatella sommn. Hän kyselee, kunka luodaan uudenlasta luovuuden ja kontrolln rstaallokossa. Uudet avaukset pysähtyvät usen kontrolln. Halttunen odottaa, että nuorten vastuunkantajen kautta tulee uudenlasta ajattelua ja rakkata tuulahduksa. Messun valmstelussa pastor kapaa tedostamsta ja tsetutkskelua stä, onko tämä asa tärkeä. Rukousalttareden tekjöllä on suur vapaus toteuttaa deotaan. Rukousosassakn vo mettä uusa tapoja sen toteutukseen. Halttunen kttelee messun muskka, varsnkn rumpala. Orkestersta ja Tuomas-kuorosta välttyvät lo, rento mennk ja vapaus yhtestyössä. Vahtelua tuovat myös veralevat muskkryhmät. Hän tovoo muuallekn messuun lsää loa. Halttunen on kutenkn valms suosttelemaan Tuomasmessua. Jos joku kyselee mnulta seurakunten tlasuukssta, kerron hänelle Tuomasmessusta. Snne vo lähettää kyseljän turvallsn meln. Nuora mukaan Sar Papunen tul mukaan Tuomasmessuun vuonna 2011. Messun uudstamnen vo herättää pelkoa, että kakk muuttuu. Muutoksa e saa tehdä lkaa, vaan on tehtävä oketa asota. Kokeln tse messussa ylstystanssa, Papunen sanoo. Elokuussa tapahtumen yönä esntynyt Blues Brothers vet krkon täyteen väkeä. Pdn tuon messun vapaudesta. Ihmset tanssvat krkossa ja uskalsvat tulla pos penkstä. Messuun tul nuorta väkeä, joka e sellä muuten käy. Ptkään messussa tötä tehnellä on paljon vastuuta ja stä vo srtää nuorten kannettavaks, Papunen ehdottaa. Parhaalta tuntuu lon ja rauhan kosketus. Koen sellä olevan lähellä stä loa, joka valltsee kerran tavaassa, Mäk kteyttää. Uudstuksa muuttuvn tarpesn Ajan kuluessa knnostus lmöön vo hpua. Seuraajen tarpeet muuttuvat, ja sllon ptää tarkastella, veläkö lmön lupaukset vastaavat kohderyhmän tarpesn. Kalle Mäen mukaan Tuomasmessun perusajatus tom hyvn, mutta kaavan vangks e pdä jäädä, vaan on metttävä, ptäskö asota tehdä tosn. Messuun ssältyy jatkuvan uudstumsen prre. Joka kerralla sen toteuttaa uus porukka, joka tuo rakkautta ja omat elämänkokemuksensa mukaan. Vestkapula on srtymässä nuoremmlle. Iso haaste on sukupolven kohtaamsessa. Tuomasmessussa on lapslle pyhäkoulu ja lasten alttar, mutta vosko lapslle kehttää omantuomaspyhäkoulun, Mäk kyselee. Lsätetoa: Prkko Tuomsto: Elämänmakunen messu, 2012 tampereentuomasmessu.f Aleksantern krkko on Tuomasmessun kot. Ptkäakanen lmö kapaa uudstumsta Ilmön syntymseen tarvtaan knnostava tarna, joka on muodoltaan selkeä ja kerrottavssa eteenpän. Tarna ssältää tunnetta ja houkutteleva lupauksa. Aluks on saatava nnostujat syttymään deaan. He tomvat yhdessä tekemsen ja verkottumsen kautta. Sen jälkeen värvätään vahvstajat, jotka arvovallallaan saavat lmölle hyväksyntää ja vakutusvaltaa. Portnvartjona tedotusvälneet levttävät tetoa. Vasta stten valtaväestö tulee mukaan. Ilmön jatkuvuuden takaamseks tarvtaan juurruttamsta luomalla perntetä ja omaa sanastoa sekä ylläptämällä ydnryhmää. Uudstamsella vastataan ympärstön muuttuvn odotuksn. Ilmö vo olla kaupallnen ta aatteellnen. Se vo olla jokn tuote, esmerkks tetokone ta vrvotusjuoma. Ilmöstä käyvät myös tatelja, vaalkampanja, uskonto ta polttnen aate. Ilmöön syntyy tunnesuhde, ja shen vo lttyä halua ja fantuotteta. Ihmset haluavat hurmaantua muden kanssa esmerkks suoskklaulajan konsertssa. Ilmön kesto vahtelee paljon. Se vo olla lyhytakanen, esmerkks laulaja, joka nousee yhden levyn ansosta suosoon, mutta unohtuu saman ten. Sosaalnen meda levttää tetoa nopeast ja tehokkaast. Knnostus lmötä kohtaan vo räjähtää hetkessä. Ptkäkänen lmö vodaan rakentaa vuosen määrätetosella työllä. Ilmön kestoon vakuttaa, mten stä osataan hotaa ja muuntaa ajan kuluessa. Uusutumnen edellyttää kekseläsyyttä, sllä seuraajat tarvtsevat jatkuvast uudenlasa tarnota, tuotteta ja tekemstä. Ilmön rakentajan on ylläpdettävä hmsten ntoa ja omaehtosta tomntaa. Ajan kuluessa lmö e vo perustua pelkkään uutuudenvehätykseen. Knnostus lopahtaa helpost. Sllon on päätettävä, annetaanko lmön hpua pos va halutaanko se sälyttää. Seuraajen tarpeet muuttuvat, ja sks on tarkasteltava lmön lupauksa. Vastaavatko lupaukset edelleen kohderyhmän tarpesn? Onko syntynyt klpaleva lmötä? Ilmön lupauksa on vrtettävä vastaamaan seuraajen tarpesn paremmn. Samalla on kutenkn pdettävä huolta stä, ette uudstusnnossa hävtetä lmön ydnlupausta ja karkoteta uskollsta seuraajakuntaa. Lähde: Laur Hllaho, Johanna Puoltaval: Ilmön kaava. Talentum 2015 Hannu Jukola
8 Slta 3/2016
SILTA 3/2016 9 KÄRSIMYSHISTORIA PEILAA IHMISYYTTÄ Hljasen vkon kertomus e ole satua ta myytt, vaan kuvaus hstorallssta tapahtumsta, uskon, tovon ja rakkauden näkökulmasta, mett emertuspspa Juha Phkala, joka valmstelee kolmea saarnaansa Aleksantern ahtkrkkohn. TEKSTI: Prjo Slver KUVAT: Hannu Jukola Juha Phkala vlkasee ulos. Ssäphalle pelmahtaa lähesestä päväkodsta luta taaperota keltamustssa huomolvessään. Ovat kun hauska mehläsparv, hyrsee emertuspspa ja yhdeksän lapsen sosä. Työhuoneella kkunan edessä rokkuu lentokone, penosmall. Senllä on krjoja katosta lattaan. Ammattkrjallsuus mahtuu tänne, muut ovat kotona, säntä täsmentää. Tänään on tarkotus keskustella ahtpernteestä, pääsäsestä, hmsestä. Ptkn kevättalvea Phkala on kypsytellyt hljasen vkon puhetaan, koska hän ptää kolmena peräkkäsenä ltana Aleksantern krkossa ahtsaarnan. Ss mnkä? Aht juontaa latnan sanasta act, joka tarkottaa sarjaa tapahtuma ta näytöksä. Ahtkrkot ovat Jeesuksen vmesä pävä kästtelevä jatkokertomus. Kärsmyshstorassa Jeesus on tetenkn keskesn, mutta mukana on mutakn. Tapahtumat ovat samalla kuvaus hmsestä, hänen horjuvuudestaan, särkynesyydestään ja raadollsuudestaan. Asosta puhutaan henklöden kautta, ja jos on rehellnen, jokasen löytää jossakn elämäntlanteessa tsestään. Va votko käs sydämellä sanoa, ettet knä ole ollut kolmest keltävä Petar, petollnen Juudas ta kätensä pesevä Platus? Kakk henklöt ovat ajattomalla tavalla ajankohtasa, lttymäkohta nykyakaan hoksaa helpost. Kukaan e ole fktvnen hahmo. He olvat oketa hmsä okeassa maalmassa, joka ol monessa melessä samankaltanen kun on medän akanamme. Lentokoneta ta kännykötä e ollut, mutta ol esmerkks suurvalta, joka pt knn revrstään ja jonka ssällä ol penä vasallruhtnata. Helle annettn sopvast lkkumatlaa, ja stä tlasta haluttn ottaa kakk rt. Juudaan suu ja vekas kel, keltämset Petarn, julma päätös Kafaankn, Platuksen pelkomel, Herodeksen kopeus, maalman on kuvaus, sanottaa vrs 56 (Tutkmaan o Jeesus auta). Gallean Herodes ol Jerusalemssa pääsäsjuhllla, ja halus omn slmn nähdä, tekskö Jeesus taas jonkn hmeen. Samanlasta kyynstä utelasuutta on helppo tunnstaa tsessään. Kukapa mestä e ajottan odottas pentä hmettä tapahtuvaks, Phkala hymähtää. Jumalan ja hmsen teot Paastonakana on luontevaa pysähtyä permmäsen kysymysten äärelle. Rstn ten tapahtuma kannattaa kääntää ssäänpän, mettä hmsyyttä, sen er ulottuvuuksa, omaa pakkaansa ja oma vakuttmaan, pelkojaan, tovetaan, pettymyksään. Kukates Juudaskn ajautu umpkujaan pettyessään shen, ette Jeesus tomnut rttävän aktvsest. Myös Juudaksesta vo tunnstaa tsensä, vakka harva haluaa, Phkala sanoo. Hljanen vkko lauantahn ast kuvaa, mtä hmnen hyvääkn tarkottaessaan yhteskunnassa joskus tekee, ja mtä hän tekee myös Jumalansa kanssa. Pääsäsaamusta alkaen on Jumalan vuoro. Pääsäsaka avaa, mtä Jumala tekee medän kanssamme ja mtä Hän tekee mellä. Akonaan pääsästä vetettn nykystä pdempään, pääsäspävä ol useta. Kertomusta on aukastu ylösnousemuksesta ja Jumalan tekojen näkökulmasta helluntahn ast, vakke hljasen vkon kaltasta ahttradtota ole ollut. Kukapa mestä e ajottan odottas pentä hmettä tapahtuvaks. Rstn kautta loon Seurakunnssa rttää tlasuuksa pääsäsen edellä, ja krastorsta on vuoden suostumpa krkossakäyntpävä. Joskus on kuulunut soraäänä, ette ptkän pnan päätyttyä jakseta enää täysllä lota, vakka pääsäsaamusta juhla vasta alkaa. Luuplla tarkasteltuna luterlasuudessa ehkä nähdään kärsmyksen korostumsta, ortodoksella ylösnousemuksen loa, mutta kyllä molemmat kuuluvat molemmlle. Luterlanen krkko e ole pelkästään ptkäperjantan krkko, ekä ortodoksnen krkko van pääsäsen krkko. Rstn kautta tulee lo. Koko krstllnen krkkovuos rakentuu ajatukselle, että Jeesus Krstus kanto kaken hmsessä olevan rstlle ja ylösnousemuksellaan avas uuden maalman, uudet mahdollsuudet ja uuden tovon. Juha Phkala suree pkemmn hljasen vkon pernteen ohentumsta kun sen lkaa panottamsta. Raskaat asat täytyy uskaltaa nostaa esn. Myös tämä puol on nähtävä ja hyväksyttävä, muuten emme elä todellsuudessa. Vme vuosna Va crucs -kulkueet ovat er puollla maata vetäneet valtavast väkeä. Elämyksellstä kärsmysnäytelmää estetään sekä ssätlossa että ulkona, Entsakaan kärsmyshstora hljens Suomen myös yhteskunnan näkökulmasta, ja esmerkks huvtlasuudet olvat kellettyjä. Kun alotn 60-luvun lopulla Rhmäellä pappna, hljasella vkolla krkkoon tul paljon väkeä kuulemaan suurta kertomusta stä, mtä hmnen tekee ja mtä Jumala tekee, selttää emertuspspa Juha Phkala ahtsaarnapernnettä. JUHA PIHKALA syntynyt 1942 Teologan tohtor, dosentt Tampereen pspa 1997 2008, stä ennen Krkon koulutuskeskuksen johtajana Järvenpäässä, Tampereen hppakunnan pääshteernä ja seurakuntapappna Rhmäellä ja Lopella Vamo musknopettaja Tuula Phkala, parskunnalla neljä tytärtä
10 Slta 3/2016 ja roolessa on yleensä e-ammattlasa, vapaaehtosa seurakuntalasa. Rstn ten kohtauksn ja tapahtumapakolle jokanen saa mennä mukaan nn paljon kun tse tahtoo, vo myös ptää etäsyyttä ja seurata svusta. Ihmset selväst haluavat välllä pysähtyä ja hljentyä. Sks krkon e pdä hylätä tradtotaan ja korvata stä jollakn kevyemmällä. Hljasen vkon konserttehn tullaan melellään, mutta mnusta tuntuu, että mon tahtoo kuulla myös muulla tavalla, sanallsest. Snä melessä ahtpernteelle vo olla plevää tarvetta. Tästä kertoo epäsuorast se, mllä tavalla kapuuta nyt toteutetaan osallstumalla Va crucs -tlasuuksn. Kaks hupennusta Aleksantern krkon ahten sarja elvyttää vanhaa tradtota. Teologan tohtor Juha Phkala rakentaa nykypävän kuuljakunnan pureskeltavaks kolmen kohtauksen paketn. Jos ajatellaan ahtsaarnojen rakennetta, krastorstan kuulus hstorallsten tapahtumen mukaan ajottua jo edeltävälle vkolle. Nyt kuvataan ensn Jeesuksen kulku rstlle, stten kertomus katkeaa. Krastorstana tulee välnäytös, jossa asetetaan ensmmänen ehtoollnen. Phkalan melestä takautuma ennen ptkäperjantata sop kuvoon. Krjallsuudessa ja elokuvssakn on kohtauksa, jossa palataan hetkeks taaksepän ja sen jälkeen srrytään hupentumaan. Jeesuksen vmesellä vkolla on kaks hupentumaa. Maananta Getsemanessa on ensmmänen, ptkäperjanta rstn tapahtumneen tonen. Kummatkn ovat äärmmäsen latautuneta. Hyvän draaman alussa on ana jotakn melken sydämeen ast käyvää, ja lopussa jotakn velä sen ylttävää. Nän on myös hljasen vkon kertomuksessa. Ptkäperjantan jälkeen lauantaks laskeutuu hljasuus kunnes rävähtää Krstus nous kuollesta, kuolemalla kuoleman vott, tropar, jota mekn messussamme laulamme. Kauhstuttava, järkyttävä tapaus vo kutenkn vapauttaa, luoda uudstumsen kokemuksen. Jos suomalanen pääsänen on jonkun melestä näyttänyt päättyvän ptkäperjantahn, sekn noudattaa antkn tragedan malla. Kauhstuttava, järkyttävä tapaus vo kutenkn vapauttaa, luoda uudstumsen kokemuksen, Phkala mustuttaa. Entä jos Suur Tarna todella loppus ptkäperjantahn? Se tarkottas maalmaa lman Jumalaa, ja tällanen kuva jollakn on slmssään. Eel, eel lama sabaktan? el Jumalan, Jumalan mks mnut hylkäst? Kyllä tämä vo olla monen kokemus. Ta stten se, että Jumala on hylätty, surmattu. Hän on kuollut, kuten Netzsche sanoo. Kun seuraa, mtä er puollla maapalloa parhallaan tapahtuu, ja pelaa shen Raamatun kertomusta, melessä aktvotuu monenlasa asota. Mtä pelkää, mtä tovoo, mhn uskoo? Mtä uskoo sekä tsestään että maalmasta? Kova urakka yhdelle Hautomsta, jyrsmstä, ajatuksenpätkä, Raamatun teksten lukemsta moneen kertaan. Nän Juha Phkala kuvalee tuleven puhedensa valmsteluprosessa. Hljakseen olen muodostanut punasta lankaa, joka mnussa tsessän elää, joka elää tämän hetken todellsuudessa ja joka vos elää mudenkn ssmmässä. Tetenkään asota e koskaan vo srtää toseen. Kuulja kulkee oman tensä, ja saarna rakentuu ana lopullsest kuuljassa. Kolme ahtsaarnaa on yhdelle paplle kova urakka, mutta nän kokonasuus pysyy ehyenä ja yhtenäsenä. Sllon pystyy rakentamaan jatkumoa myös persoonan kautta. Syntyy jatkokertomus, kuten ahten luonteeseen kuuluu. Parhammllaan tämä herättää kuuljakunnassa knnostusta ja odotusta: mtenkäs tämä huomenna jatkuu ja mtä mahtaa ylhuomenna tulla eslle. Hljasen vkon tekstt noudattavat nykyään Luukasta, Johannesta ja Matteusta. Er vuosna ahtehn vo muodostua erlanen lnja, koska joka evankelumlla on oma ertysvestnsä. Kertomuksen tunnstaa samaks, mutta slt on mahdollsta nostaa asota, jotka tuntuvat ajankohtaslta juur tällä hetkellä. Evankelumesta löytyy kakkn akohn lttymäkohta, ne ovat nn rkkata tekstejä. Edellsen kerran Juha Phkala mustaa ptäneensä ahtkrkkoja 1970-luvulla, työskennellessään seurakuntapappna eteläsessä Hämeessä. Rstn pääsänen ja ylösnousemuksen pääsänen ovat kutenkn ana kulkeneet mukana. Pspakaudellan esmerkks saarnasn ptkäperjantana Kalevan krkossa ja pääsäsyönä Tuomokrkossa. Aleksantern krkon hljanen vkko: Ma, t, ke 21. 23.3. klo 18 ahtkrkko, emertuspspa Juha Phkala Muut hljasen vkon tapahtumat Aleksantern krkossa, Rstpysäkt ja katualttart kaupunglla: Lue lsää ltteen svulta 11 ja 13 Pspa Juha Phkala harrastaa penosmalleja ja lentosmulaattorlla lentämstä. Sllon kun tuntuu, ette jaksa mtään ekä päässä lkahda mkään, knntän ohjamet ja lennän jonnekn.
SILTA 3/2016 11 Ammatttatosta ja luotettavaa svouspalvelua tamperelasn kotehn AVOIN KIRKKO Aleksantern krkko arksn ma pe klo 12 18, pakalla pävystävä seurakuntalanen Papp tavattavssa ma pe klo 16 18 Rukoushetk ma ke, pe klo 17 Junnukappel, avomet ovet ma ja ke 13.30 15.30 Raamatunluku- ja rukoushetk t klo 12 Rukolevat ädt t klo 17.30 Ehtoollshartaus to klo 17 Halutaan ostaa LAPSIPERHE ETSII ISOA OK-TALOA (vähntään 5 mh) rauhallsella sjannlla Itä-Tampereelta, ert. Takahuht-Pappla. Vahtoehtosest tontt. OTA YHTEYTTÄ! 0503630880 Palvelumme ssältö ja käyntkerrat sovtaan huomoden asakkaan toveet ja ertystarpeet. Palvelun hnta 31 eur/ tunt ssältäen arvonlsäveron. Jodenkn asakkaden on mahdollsta saada palvelu myös arvonlsäverottomast. Meltä vo tlata lmasen arvontkäynnn kotn. Kysy lsää Maart Juvankosk, puh. 040 5914 824, maart.juvankosk@martnus.f Martnus-palveluden taustalla on Martnus-säätö ja Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä. Martnus-palvelut Oy/ M-Svous Otavalankatu 12 A Tampere www.martnus.f Ihmsen Poka - pääsäsvaellus Palmusunnuntan remusaatosta rstnkuolemaan ja ylösnousemukseen Estykset: ke 23.3. klo 13 ja 18 pe 25.3. klo 13 ja 18 la 26.3. klo 13 Lput 13 Vvamon Raamattukylä Vvamonte 2, 08200 LOHJA Varaukset ja tedustelut: puh. 0207 681 760 vvamonraamattukyla.f Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asantuntemusta kakssa hautaukseen lttyvssä asossa. Arkut, kuljetukset Asakrjat Kukat ja sdontatyöt Mustotlasuudet Ptopalvelut Hautakvmyynt Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331 Kalevan pustote 17 p. (03) 255 4102 Snulle, joka olet menettänyt läheses palveleva perheyrtyksemme PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690 Kauppakatu 12 p. (03) 253 1720 Aleksanternkatu 15 (htsto Vuor) p. (03) 212 2137 Mellä on lähes vuossata hautausalan kokemusta Tampereella. www.tampereenhautauspalvelu.f Luotettava asantuntja yl 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Tetä palvelee Ala ja Kalev Alanen sekä Mkael Salo Nojatuol, joka auttaa ja lkkuu kanssas. Fysoterapeutten suosttelema Arm Aktvtuol Auttaa tuolsta ylös, kun selkä, lonkka ja jalat vavaavat Vahvstaa lhaskuntoa ja tasapanoa Mtotetaan ykslöllseks Useta er kangas- ta nahkaverholuvahtoehtoja Laadukasta suomalasta desgna AKTIIVITUOLI www.arm-aktvtuol.f Kysy lsää: 040 350 7117 ta asakaspalvelu@tamergo.f Tulemme myös esttelemään! Tuomokrkonkatu 26, vastp. Stockmanna, Tampere Asakkallemme maksuton pysäkönt Stockmannn parkkhallssa ja P-Hämpn parkkluolassa Puh. (03) 212 4164 myös lkeajan jälkeen ark. 9 16.30 hautaustomsto.moso@kolumbus.f www.mosonhautaustomsto.f..... Ppla ystavalle www.ppla.f NIMIPAINATUS Kultanen, lahjansaajan nmpanatus nahkakantseen Raamattuun ta vrskrjaan. Tutustu Suomen upesn Pplaseura kansvärehn www. myynt 010 838 6520 pplakauppa.f IKUINEN YSTÄVÄ RIIPUS Itselles ta ystävälle lahjaks hopenen suojelusenkel. 39 ` t myynt@ppla.f www.pplakauppa.f 365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA Lastenraamatussa jännttävä kertomus jokaselle pävälle. 29 BIBLE JOURNALING Leveämargnaalsessa Uudessa testamentssa on värtyskuva ja tyhjä svuja skräppälyyn. 14,90
12 SILTA 3/2016 Va Dolorosa ve ssäselle matkalle pääsäseen Tesoman krkossa valmstellaan jälleen Va Dolorosaa Krstuksen kärsmystetä. Jo lähes 56 000 vaeltajaa on kokenut pääsäsen tapahtumat vuoskymmenen akana lähökrkossa. Tänä vuonna vaellus järjestetään jo 30. kerran. TEKSTI: Krs Arkka KUVAT: Annamara Pals-Ikonen Va Dolorosasta on muodostunut lmö, joka tunnetaan ympär kaupunka. Väkeä vaeltaa Tesomalle hljasella vkolla myös muualta maasta. Se on monlle hmslle pääsäspernne, joka täytyy kokea joka vuos. Myös monet kerho-, päväkot- ja koululasryhmät sekä rppkoululaset ovat löytäneet Va Dolorosan. Vaelluksen yks tavote onkn opettaa lapslle ja nuorlle pyhän kokemusta. Aka on tehnyt tehtävänsä ja samon se, että tapahtuma on järjestetty joka vuos. Ol suur sunaus saada pääsäsvaellus lähöön, sllä se tekee tunnetuks sekä krkkoa että koko kaupungnosaa, myhälee Tesoman kappalanen Jukka-Pekka Ruusukallo. Työryhmä on alottanut juhlavuoden valmstelun hyvssä ajon syksyllä. Helmkusena keskvkkoltana pakalla ovat Ruusukallon lsäks muun muassa seurakuntalaset Leena Salmnen, Arja Tevaala, Ano Ojala ja Tovo Ojala. Työryhmän mukaan Va Dolorosan vahvuus on snä, että se on pysynyt vuodesta toseen lähes samanlasena. Vuosen varrella on tehty van pentä säätöä. Teknkka on parantunut ja asota on votu tehdä käytännöllsemmn. Vaelluksen muodossa on tavotettu jotakn hyvn ajatonta. Vahvuuksa ovat pelkstetty muoto, havannollsuus, astllsuus ja huolellnen toteutus, poht Leena Salmnen, joka on ollut mukana relut parkymmentä vuotta. Vapaaehtosvomn Vaelluksen rakentamnen tuntuu talkoolassta etukäteen rankalta urakalta. Joka vuos jänntetään, saadaanko talkooporukkaa tarpeeks. Myös Jukka-Pekka Ruusukallo myöntää jännttävänsä etukäteen. Samalla kutenkn on vahva luottamus, että kakk onnstuu. Se on suuremmssa kässsä, mett pastor, joka on ollut mukana kuvaelman tekemsessä alusta saakka. Hän alott työnsä nuorena pastorna Tesomalla vuonna 1987. Suur hmettely ja ktollsuus täyttävät Ruusukallon melen joka vuos pääsäsen akaan. Va Dolorosa e synny lman soa vapaa- VIA DOLOROSA TESOMAN KIRKOSSA Kaklle avomet valmstelullat: ke 2.3., to 10.3. ja ke 16.3. klo 18 Rakentamnen alkaa to 17.3. klo 17 Rakentamspävä pe 18.3. klo 10 Hljasuuden ltapävä la 19.3. klo 15 17 Va Dolorosa palmusunnuntasta ptkäperjantahn 20. 25.3. Avonna kaklle: su klo 12 18 ma ke klo 17 20 to klo 17 19.30 (ehtoollskrkko 20) pe klo 11 18 Koululasryhmät pävsn varausten mukaan Purkamnen la 26.3. klo 9 lähten Tesoman krkko, Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6) Tedustelut: Jukka-Pekka Ruusukallo, p. 050 345 1643, Joun Heskanen, p. 040 804 8507 Tesoman krkon hljasen vkon ja pääsäsen rukoushetket sekä jumalanpalvelukset löytyvät tapahtumaltteen svulta 5.
SILTA 3/2016 13 Tuula-Mar Klemettlä ja Eerka Klemettlä kannustavat hmsä lähtemään kärsmystelle. Va Dolorosan jälkeen on mahtavaa vettää remullsta pääsäsjuhlaa! Anna Hukar osallstu lastensa Saaronn ja Joeln kanssa Tesoman pääsäsvaellukselle ensmmästä kertaa vme vuonna. Kokemus ol vehättävä ja turvallnen, tunteta herättävä. ehtosten joukkoa. Kakken apu on tarpeen, kutsuu Ruusukallo ja tovottaa knnostuneet hmset tervetulleks mukaan. Joka vuorossa on oltava non 12 työntekjää, jotta jokaseen rooln on mehtys ja vaelluksen toteutus onnstuu. Kakkaan talkoolasa on runsaat 50. Ruusukallon mukaan jokanen, pennkn tehtävä, on kokonasuuden kannalta tärkeä. Hän kttää vapaaehtosten joukkoa, joka vuos vuodelta jaksaa tulla mukaan rakentamaan, toteuttamaan ja purkamaan kärsmystetä. Joukossa on kakenkästä väkeä lapssta eläkeläsn. Mellä on hyvä yhtestyö esmerkks Tesomajärven koulun kanssa. Saamme seltä avulata enkeletä. Ano ja Tovo Top Ojala ovat hyvä esmerkkejä joustavasta talkooavusta. He asuvat sadan metrn päässä krkolta. Vuoskymmenen varrella parskunta on hälytetty apuun mtä monnasmpn tehtävn el rakentamseen, kettöön, roolehn ja oppaaks. Elämyksä kakn asten Va Dolorosa on ssänen matka koht pääsästä, palmusunnuntan tapahtumsta Jeesuksen ylösnousemukseen. Opas ja hänen lyhtynsä kuljettavat vaeltajaryhmän turvallsest kärsmysten läp. Rett on hljanen, puhetta e ole paljon. Kulkjalle tarjotaan kokonasvaltanen pääsäselämys kakken asten vältyksellä. Slmät lepäävät tadeteoksssa ja kynttlössä, muskk ja lnnunlaulu hvelevät korva. Makuast herää vnrypälellä ja levällä. Ilmassa tuoksuvat lehmuksenoksat ja oraalle noussut ohra. Kärsmystellä on mahdollsuus päästää pääsäsen tapahtumat holle, jos uskaltaa antaa nn tapahtua. Matka ve pääsäsen tapahtumapakasta toseen. Lopuks päädytään hljentymshuoneeseen, jossa kävjä vo vpyä nn kauan kun haluaa. Itkumuurlla on esrukouslaatkko, jonne jokanen vo pudottaa oman pyyntönsä. Kuvaelma on syvä kokemus myös vapaaehtostyöntekjölle. Veraljoden lmeet ja kyyneleet koskettavat. Vaelluksen lmapr on hmeellnen ja vomakas. Joka kerta matkalle lähtee tsekn yhä uudelleen, lkuttuu Ano Ojala. Arja Tevaala on huomannut, että vaellus on joka vuos hukan erlanen. Oma elämäntlanne ja senhetkset tunnelmat vakuttavat shen, mkä retn pysäkk mllonkn puhuttelee tseä enten. Päästä pääsänen holle Anna Hukar osallstu penten lastensa Saaronn ja Joeln kanssa Tesoman pääsäsvaellukselle ensmmästä kertaa vme vuonna. Halusn auttaa lapsa ymmärtämään pääsäsen päätapahtumaa, ja ajatteln vsuaalsuuden, tomnnallsuuden ja osallstumsen olevan hyvä keno. Ädn mukaan lapset olvat knnostuneta. He halusvat kosketella ja kyselvät. Anna Hukar Evätkä pelänneet, vakka mahdollsuudet sellaseen olsvat olleet. Va ol toteutettu nn, ette lasten tarvnnut pelätä. Vaelluskokemus ol vehättävä ja turvallnen, tunteta herättävä. Vakuttavnta ol ryhmässä huutaa rstnnaultse Platukselle. Se ol vakuttavaa, koska sen jälkeen Jeesus rstnnaultaan, mnunkn synten vuoks. Anna Hukar rohkasee hmsä lähtemään pääsäsvaellukselle. Kärsmystellä on mahdollsuus päästää pääsäsen tapahtumat holle, jos uskaltaa antaa nn tapahtua. Mukanaolo rekvstalla petetyssä huonessa, tapahtumen ympärömänä ja masemana vo olla astetta syvemp kokemus kun lukea ja puhua stä. Hukarn perhe käy pääsäsen akaan krkossa useana pävänä. He korstelevat kota ja puhuvat pääsäsen tapahtumasta. Saaron käy seurakunnan kerhoa, joten hänellä on kysymyksä ja oma ajatuksa aheesta. Pääsänen on krstkunnan suurn juhla. Ta sen ptäs olla. Joulu on hanaa akaa, ja Jeesuksen syntymä on oleellnen tapahtuma. Tovosn kutenkn medän krstttyjen panostavan pääsäseenkn jotenkn näkyvämmn. Ilman Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta krstllsyys on tyhjää, mett Hukar. Kapaan vahvempaa tukea ja rakennetta avuksen oppaksen tsekn antamaan pääsäselle sen aseman, mnkä se tarvtsee. Atopakalla tapahtumssa Myös ylöjärveläset Tuula-Mar Klemettlä ja Eerka Klemettlä, ät ja tytär, osallstuvat Va Dolorosaan ens kertaa vme vuonna. Eerka Klemettlä ol tuollon rppkoululanen, jonka pt tehdä muutama tehtävä ennen kesän rpara. Tuula-Mar Klemettlä ol kuullut Va Dolorosasta ja halus tse osallstua vaellukseen. Hän pyys tytärtään mukaan. Vaellus ol han melenkntonen kokemus. Platuksen käsen pesu ol vakuttava, samon koko kärsmyste. Ikään kun ols tse ollut atopakalla seuraamassa svusta tapahtuma. Myös tytär pt vaellusta vakuttavana. Kärsmysten kokemnen tse ol han er juttu kun jokn tavallnen papn saarna, mett Eerka Klemettlä, joka on menossa soseks rpplerlle ens kesänä. Ät ja tytär kannustavat hmsä lähtemään kärsmystelle. Kakk mukaan tänä vuonna. Va Dolorosan jälkeen on mahtavaa vettää remullsta pääsäsjuhlaa! Kunka Tesoman Va Dolorosa sa alkunsa? Lue lsää: sltaleht.f
14 Slta 3/2016 Hyvä tyypp Mauno Hautala pyörälee ympär vuoden. Lukkaus e pelota 75-vuotasta teräsmestä. Kehtysvammasten hmsten koma Mauno Kehtysvammaslle hmslle omstettu elämä. Nän vodaan todeta Mauno Hautalasta. Hän tom velä 75-vuotaanakn ohjaajana Tampereen Kaupunklähetyksen Aleksn ryhmäkodssa. Alotn työskentelyn kehtysvammasten hmsten parssa jo 1960-luvun alussa. Olen sanonut, että enhän mnä valnnut hetä, vaan he mnut, nuorekas mes hymylee. Hautala e tee ylptkää työuraa rahan vuoks. Syyt ovat avan toset. Hän nautt adost työstään. On upeaa auttaa lähmmäsä. En usko, että mllään työpakalla saa rakkautta osakseen nn paljon kun mellä. Töhn tullessa mnua het halataan. En olekaan ryhmäkodn asukkalle mkään henklökunnan jäsen, vaan Mauno. Hautala arvostaa kehtysvammasssa hmsssä enten hedän välttömyyttään. He osottavat ja vastaanottavat rakkautta täysn sydämn. Mauno Hautalan keskenen vomavara on krstllnen usko. Hän tom aktvsest muun muassa Tuomasmessussa. Mes on myös toteuttamassa ertysest kehtysvammaslle tarkotettuja Selkokelsä messuja. Seuraava pdetään 16. huhtkuuta Aleksantern krkossa. Messun er tehtävssä palvelee kehtysvammasa hmsä. Myös Hautalan työpakalla krstnusko on luontevalla tavalla läsnä. Järjestämme esmerkks krstllsten juhlapyhen alla hengellsä tlasuuksa. Hljasella vkolla melle tulee papp kertomaan pääsäsen merktyksestä. Hautalan mukaan kehtysvammasten hmsten kohtaamseen e tarvtse mtään ertystatoja. Seurakunnan ja työn lsäks Mauno Hautala saa elnvomaa pyörälystä. Stä hän tekee läp vuoden. Kelllä e ole mtään merktystä. Joskus kovmmlla lummyräköllä olen tannut olla Hämeenkadun anoa pyöräljä. Teräsmehellä on mano keno pysyä pystyssä lukkammllakn talvkelellä. En vlkule maahan. Parhaten selvytyy, kun nostaa katseen ylöspän. Rohkeast van eteenpän! TEKSTI: Vesa Kenonen KUVA: Hannu Jukola Kaklle avon Selkokelnen messu järjestetään 16.4. kello 11 Aleksantern krkossa. Messun järjestäjnä ovat Tampereen seurakunnat, Martnus-säätö, Tampereen Kaupunklähetys ja Tampereen Kehtysvammasten Tuk ry.
SILTA 3/2016 15 ISO KIRJA KASVAA Lukjalta Mks pakolasten tekemät rkokset evät huolestuta? Mnua hmetyttää tohtor Elna Hankelan kannanotto kosken turvapakanhakjatlannetta (Slta 2/2016). Häntä huolestuttavat rassm, polttopullot ja katupartot. Mks häntä evät huolestuta pakolasten tekemät raskaukset, nasten ahdstelut ja muut rkokset? Mks häntä e huolestuta tlanne esmerkks Saksassa ja Ruotsssa, mssä polskaan e pakon enää halltse maahanmuuttajen rkollsuutta? Mks häntä e knnosta se, että tämä suurmmaks osaks elntasopakolasuus kustannetaan lanarahalla, joka jonan pävänä ptää maksaa korkojen kanssa takasn? Onko Hankelan kannanotto myös Suomen ev.lut. seurakunten melpde? Pekka Lahtnen TEKSTI: Prjo Slver Puden kunngas Stä saa ravntoa, valoa ja rauhaa. Sen luumarjat kuuluvat klasskkoruokn, kuten krekkalaseen salaattn, talalaseen focacco-lepään ja espanjalaselle tapas-lautaselle. Mkä tämä puden kunngas on? Tetenkn olv, josta Raamatussa puhutaan useast, monpuolsena hyötykasvna ja vertauskuvallsest. Vedenpasumuskertomuksessa kyyhkynen tuo nokassaan Nooalle tuoreen olvpuun lehden merkks tulvavesen laskemsesta; Jumala on tehnyt rauhan hmskunnan kanssa. Maalmankartan ympärlle kaartuva olvnoksa on rauhan symbolna myös YK:n lpussa. Jerusalemssa turst saa Öljymäen Getsemanessa halla muhkurasa puuvanhuksa. Jotkut nstä saattovat olla penä tama sllon, kun Jeesus pääsäsateran jälkeen vetäyty puutarhaan rukolemaan. Öljymäk on saanut nmensä rntedensä olvpusta (Olea europaea). Nstä saatu öljy ol jo vuostuhansa stten nn arvostettua, että sllä vodeltn pappeja ja kunnkata. Olvöljy ol myös tärkeä valon lähde. Jerusalemn temppelä valasvat setsenhaarasen lampunjalan, menoran, lekt. Kun roomalaset hävttvät temppeln 70 jkr, he vevät menoran mukanaan votonmerkknä. Vanhan testamentn profeetat nmttvät tulevaa maalman pelastajaa Messaaks. Se tarkottaa Herran vodeltua. Jouluaattona krkossa luetaan Jesajan krjasta profetaa Vapahtajan syntymästä, ja sllonkn puheena on juurvesoja tekevä olv. Isan kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. (Jes. 11:1). Kakkn tulee suhtautua ykslönä Polttopulloskut ja katupartot huolestuttavat, koska nssä on kyse stä, että kakk tetynnäköset hmset nähdään keskenään samanlasna. Tähän tetynnäkösten hmsten ryhmään ltetään negatvsa ja valheellsa stereotypota: he kakk ovat laskoja sosaalpummeja ja väkvaltasa. Tämä e edesauta kotoutumsta vaan luo pohjaa sosaalslle ongelmlle. Myös so osa tämänhetksestä raskauskeskustelusta valtettavast tähtää tämänkaltaseen lemaamseen. Keskustelussa evät ole keskössä nasten okeudet ja turvallsuus, vaan pyrkmys sulkea Suomen rajat. Muuten kantasuomalasten tekemät raskaukset evät ols olleet nn ptkään nn vähäsen julksen huolen kohteena. Jokasella maahanmuuttajalla on oma tarnansa. Sks maahanmuuttajaan, avan kuten kantasuomalaseenkn, tuls suhtautua ykslönä. Uskon, että katupartota ja kauhukuva maalaavaa maahanmuuttokeskustelua motvo pelko. Ihmsten pelkoja tulee voda kästellä rakentavast. Sllon keskustelussa on tärkeätä ptää melessä tämä ykslönäkökulma ja jokasen hmsen hmsarvo. Elna Hankela Krkko e hyväksy rassma ekä väkvaltaa Krkko koostuu hyvn er tavalla ajattelevsta seurakuntalassta ja työntekjöstä. Nätä melptetä on non neljä mljoonaa, ja Elna Hankelan melpde on yks nstä. Turvapakkakysymys on monmutkanen asa nn Suomessa kun muuallakn. Shen lttyy myös levelmötä, jotka huolestuttavat kansalasa, vranomasa ja krkon työntekjötä. Olv on vehnän ja vnn ohella vanhmpa vljelykasveja. Sllä on ollut suur taloudellnen ja sosaalnen merktys hmsten pävttäsessä elämässä Välmeren alueella. Ikvhreän puun supot, snvhreät lehdet ovat alapuoleltaan hopeanhohtoset. Sks olvlehto näyttää tuulessa kään kun lanehtvan. Kasv pärjää kovssakn olosuhtessa, ja velä yl satavuotaana tuottaa hyvn satoa. Olvöljyä on osattu hyödyntää myös honhodossa, ja lääknnässä sllä on levtetty haavakpua. Saraden votelemnen öljyllä on vanha raamatullnen tapa, jonka alkuseurakunta ott käyttöön. Pernne elää yhä tlantessa, jossa seurakuntalanen e enää kykene vastaanottamaan pyhää ehtoollsta. Tapaa on elvytetty muutenkn, esmerkks tuomasmessussa alttarlla vo saada sunauksen ja öljyllä votelun. Lue lsää: sltaleht.f Krkko e hyväksy rassma, raskauksa, härntää, väkvaltaa ekä rkollsta tomntaa. Krkon tehtävänä on julstaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toma krstllsen sanoman levttämseks ja lähmmäsenrakkauden toteuttamseks. (Krkkolak 2 ) Krs Arkka Sllan päätomttaja Tuljat opettavat metä Haluan kttää Anu-Rohma Myllärä hänen kolumnstaan Pommesta pahn näkymättömyys (Slta 2/2016). Hän puhu asasta, mstä me suomalaset kärsmme yhä: yksnäsyydestä ja masennuksesta. Olemme kun muumkrjan näkymättömä lapsa, jotka evät ole saaneet rakkautta ja turvaa rttäväst. Ol koskettavaa lukea bangladeshlasesta tavasta hotaa sarasta. Rakastava hova ol paras lääke. Mten me suomalaset oppsmme lmasemaan välttämstä ja huomaamaan kohtaamamme hmset? Jo tervehtmnen, slmn katsomnen ta hymy merktsee paljon. Tovon, että maahanmuuttajat opettavat melle atoa kohtaamsta. Uskon, että hedät on lähetetty luoksemme, jotta messä vapautusvat kakk hyvät vomat. Maahanmuuttajat ovat stä jo tehneetkn vastaammeko shen? Sol Juntumaa SAARNAVUORO Satu Saarela-Majanen pastor, Etelänen seurakunta Olemme Jumalan katseen losteessa jokasena pävänä Saarnan aheena on enkeln lmestymnen Maralle (Luuk. 1:26 38). Mara saa kuulla, että hän tulee raskaaks ja synnyttää Pojan, jota kutsutaan Korkemman Pojaks. Messumme on runomessu. Saarna vos peraatteessa ss koostua pelkästään runosta. Mellä kutenkn on sekä keskusteleva elementt että saarnaoso. Suomalasten elämässä ajankohtasta on yhä kresemp ja kakenlasta täynnä oleva ark. Myös eläkeläsllä on nykyään nn paljon menoa, että hedänkn arkensa saattaa olla varsn krestä. Puhumattakaan tämän pävän lasten, nuorten ja medän työkästen arjesta. Ark nähdään usen rutnnomasena, tylsänä ja puuduttavana. Arjen sunausta ja turvaa e usenkaan nähdä kreen keskellä. Krsssä hmnen vo alkaa nähdä arjen jopa tavottelemsen arvosena ja sellasena asana, jota hän kapaa. Rutnt ja ark tuovat sllon turvaa ja jatkuvuutta. Vakeuksemme keskellä Mara on melle esmerkknä luottamuksesta Jumalaan. Mhn Maran lmestys juur mnun elämän keskellä laskeutuu? Saako se jonkn merktyksen oman arken keskellä? Saarnan näkökulma tulee arjen keskelle, sllä Jumala on ja tom juur arjessa. Runolja, pspa Irja Askola sanottaa asaa runossaan nän: Laula, kanssan Mara sllon kun kukaan e kuule sanojan, kun toset määrttelevät mnut ja mnä kutstun, käperryn, kellän oman osan Jumalan suuressa suunntelmassa. Snun kanssas kuljen, ssaren Mara, sllon kun kpeäst kapaan sukulasselua, jonka kanssa jakaa hämmennyksen, jonka seurassa takeltelevat sanan kutoutuvat lauseks tukahtuneet kyyneleen valuvat vuolaast, lolle kasvutlaa luoden. Maran lmestyspävän evankelumsta varmast jokanen vanhemp löytää yhtymäkohta omaan elämäänsä, esmerkks sen, kun kuulee saavansa lapsen. Tosaalta evankelum vo herättää hakeutta, kun oma kapaus on jäänyt vastausta valle. Vakeuksemme keskellä Mara on melle esmerkknä luottamuksesta Jumalaan ja shen, että kakessa elämässämme vomme luottaa Häneen. Vakeuksssamme usen purnaamme ja kyselemme hänen tahtoaan, ja shen on joskus elämässä sangen vakea tyytyä. Luotan kutenkn vahvast shen, että elämme koko elämämme Jumalan katseen losteessa. Satu Saarela-Majanen saarnaa runomessussa maranpävänä 13. maalskuuta kello 10 Härmälän krkossa. Hannu Jukola
16 SILTA 3/2016 TIESITKÖ Hannu Jukola KOLUMNI Smo Lahtnen Työtätekevä eläkelänen, valtoteteen lsensaatt ja sydämeltään parantumaton humanst Hannu Jukola Hengellsen ohjauksen pastor Juss Holopanen ve joukon hmsä penelle pyhnvaellukselle Tampereen keskustaan ja Tuomokrkkoon joulukuussa. Tampereesta tehdään pyhnvaelluskaupunk Ihmsten tarve hengellsyyteen e ole vähentynyt, pänvaston. Monet kapaavat elämäänsä merktyksä sekä syvä henksä ja hengellsä kokemuksa, mett Tampereen seurakunten hengellsen ohjauksen pastor Juss Holopanen. Holopanen on huomannut, että vakka mon hmnen e mellä olevansa uskonnollnen, usealla kutenkn on knnostus hengellsn kokemuksn, pyhnvaelluksn ja hljasuuteen. Mon kapaa hengähdystaukoa kreen keskellä sekä työ- ja ykstyselämän yhteensovttamsen haastessa. Hljasuuteen vetäytymnen antaa mahdollsuuden etsä yhteyttä omaan mnään ja Jumalaan. Iso kysymys on, mten krkko pystyy vastaamaan tähän hmsten kapuuseen. Tarvtaan ymmärrettävää hengellstä keltä, joka kytkeytyy hmsten arkeen, yhteskuntaan ja ympärövään todellsuuteen, poht Holopanen, joka on elokuusta lähten suunntellut, mllasta hengellstä ohjausta Tampereen seurakunnat vos tulevna vuosna tarjota hmslle. Ssänen matka hljasuuteen Mukana suunnttelussa on ollut joukko hljasuuden vljelystä knnostuneta hmsä. Synty dea PyhnvaellusTampere-retstön rakentamsesta Tampereelle. Istumsen ja kuuntelemsen sjaan hmset vosvat etsä hengellsyyttä myös kävelemällä. Kun ympärstöä havanno kakn asten ja hljasuudessa, vo se mahdollstaa erlasen ssäsen matkan ja kokemuksen Jumalan läsnäolosta. Holopasen mukaan Tampere on anutlaatunen ja nnostava kaupunk, jonka krkot, kulttuurhstorallset kohteet, kaupunkympärstö ja luonto tarjoavat runsaast mahdollsuuksa retten rakentamseen. Paljasjalkanen tamperelanen uskoo, että PyhnvaellusTampere ols houkutteleva tutustumskohde myös matkaljolle. Vuoteen 2020 mennessä Tampere tunnetaan valtakunnallsest pyhnvaelluskaupunkna, joka vetää pakkakunnalle tursteja, nnostuu Holopanen. Retstö rakentuu pkkuhljaa lähkrkolta toselle. Lsäks naapurkunten pyhnvaelluspolut tarjoavat mahdollsuuksa laajentaa verkkoa. Rett, valms metskelymateraal ja vapaaehtoset ohjaajat avaavat myös lähkrkolle uusa mahdollsuuksa tarjota hmslle hljentymsen kokemuksa, deo Holopanen. Tarkotuksena on, että jokasesta retstä tehdään moblsovellus, josta löytyvät rettohje ja metskelymateraal. Myös sosaalsta medaa hyödynnetään retstön tunnetuks tekemsessä. Ensmmäset rett ovat valmna Tampereen pävänä lokakuussa. Koko retstö julkstetaan huhtkuussa 2017. PyhnvaellusTampere on samalla yks reformaaton juhlavuoden päätapahtumsta Tampereella. Tampereen seurakunnat tarjoaa hengellstä ohjausta edelleen myös perntesten hljasuuden retrtten muodossa. Verkosta löytyvä retrttkalenter täydentyy vuoden edetessä. Samon jatkuvat hengellsen ohjauksen ryhmät sekä arkretrtt. Krs Arkka pyhnvaellustampere.f Lsätetoa: tampereenseurakunnat.f/hengen_ravntoa Gambasta kajahtaa Oln työmatkalla The Gambassa, jossa san nautta paahtavasta helteestä ja parhaasta matkalusesongsta. Afrkan penmmän ja lk köyhmmänkn maan merkttävn venttuote ovat pähknät. Maassa on non 1,8 mljoonaa asukasta. Tällä matkalla hämmästeln, että koulujen päättymsakaan kadut ja maantet olvat tulvllaan koululasa. Maan rkkautta hekn, elle monen nuoren tulevasuutta synkentäs sataprosenttnen työttömyys. Suomeenkn tulee gambalasa maahanmuuttaja, jotka evät vo saada oleskelulupaa. The Gamba on turvallnen maa, jossa muslmt ja krsttyt elävät sovussa. Mnkähän muuttovrran lmastonmuutos saa akaan tästä matalan merenrannan ja leveän joen maasta? Maassa on non 300 000 ympärlekattua tyttöä ja nasta. Tonen hmetyksen aheen ol se, että maan presdentt Yahya Jammeh julst valton slamstseks tasavallaks. Tuokohan se jännttetä uskontojen vällle ta pulma sellä olevlle krstllslle, suomalasllekn opnahjolle? Yks lonaheen on, että parlamentt säät lan, jolla kelletään tyttöjen ja nasten sukupuolelnten ympärlekkaus ja slpomnen. Tekjä saa kolme vuotta vankeutta ja tuntuvan sakon. Mkäl uhr kuolee, rangastus on elnkautnen. Myös teosta tetävä, mutta stä lmottamattoma, rangastaan. Maassa on non 300 000 ympärlekattua tyttöä ja nasta. Kehtys on ollut hdasta, vakka nasjärjestöt ovat vuoskymmenä tehneet valstustyötä tätä luonnotonta, tyttöjen ja nasten koskemattomuutta ja hmsarvoa loukkaavaa tomenpdettä vastaan. Epähygensssä olossa tehtynä se on vaarallnen tomenpde. Puhumattakaan stä, että se rapauttaa tyttöjen seksuaalsuuden kehtyksen. Ympärlekkaus on monssa Afrkan massa maan tapa. Srtymärtt toteutetaan, kun tyttö tulee murroskään, avotuu ta saa lapsen. Elle häntä slvottu jo vauvaässä. Uskonnollset tavat muuttuvat htaast. Medassa keskustelu on käynyt kvaana. Non 42 prosentta maan terveydenhuollon henklöstöstä kannattaa ympärlekkausta. Maaseudulla ympärlekkauksa tekevät vanhemmat naset. Ja vanhoja nasa snä maassa kunnotetaan! SILTA sltaleht.f 3. vuoskerta Kustantaja/ julkasja: Tampereen ev. lut. seurakunnat Tomtus: päätomttaja Krs Arkka, p. 050 381 0970, tomtusshteer Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-post: tomtus@sltaleht.f ja etunm.sukunm@evl.f. Osote: Seurakunten talo, Näslnnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. Kaupallset lmotukset: Medalke, Tampere Ilmotusmyynt ja laskutus: Merv Juutlanen, p. 044 520 5560, merv.juutlanen@medalke.f Ilmotusvalmstus: Tuja Lautanen, p. 044 532 2300, tuja@seema.f Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotmaa.f, p: 020 7 54 2 267 Osotteellnen jakelu: Itella Oy tlaukset: sar.laakso@evl.f, p. 040 804 8066 Tatto: Kotmaa Oy Panosmäärä: 95 000 kpl Pano: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN 2342-0979 (panettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkasu), Seuraavat lehdet lmestyvät: ke 6.4., anesto 11.3. mennessä, 4.5., anesto 18.4. mennessä. Mks kertoa kaukasesta The Gambasta? Pen yhdstys RaTas Krstllsen tasa-arvon puolesta ry on tukenut nasn kohdstuvan väkvallan vastasta aktvsma ja skälästen nasten verkostotumsta. Työtä on tehty kuus vuotta kehtysyhtestyörahotuksen turvn ja ernomasn tuloksn. Eräs nästä nuorsta aktvstesta, syntyperänen gambalanen Abbe Barrow suortt joulukuussa sosonomn tutkntonsa Dakona-ammattkorkeakoulussa. Lopputyön nm on osuva: Deeper than CUT (Syvemp kun vlto). Kommento kolumna: sltaleht.f
SILTA 3/2016 17 Ammattlaset palvelevat Kotapu Asanajaja Petran Kotapu ASIANAJOTOIMISTO Krjakauppoja ARJA LUOMA OY Henklökohtanen hova Svous, pyykt, ruuanlatto, asonnt 32 /h + alv 24% Kysy myös alv:ton apu ja kottalousvähennys Sota 040-5819629 ASIANAJAJA, VARATUOMARI Mm. testamentt, perunkrjotukset, ym. perhe- ja perntöokeudellset asat. Myös rta- ja rkosasat. ma-pe 10-17, la 10-14 GSM 040 585 9957 ARJA.LUOMA@ARJALUOMA.FI Psykoterapapalvelut Rohdnkuja 2 Tarja Kesknen psykoterapeutt (Valvra, Kela) psyk.saraanhotaja, dakonssa puh. 010-2714760 s-post: ajanvaraus@tarjakesknen.f www.tarjakesknen.f Slta, 2016 kevät Korkeus 4,0 cm, Leveys 8,9 cm Jalkahodot Ekokampaamo Jalkahoto kotkäyntnä Kasvvär 80e 50 (Tesko + 5 ) Jalkahodon ammatttutknnon suorttanut saraanhotaja Satu laurell p. 050 558 0232 Hauta- ja mustokvet Käytetään - Slta alk. Lsätetoja, ajanvaraus 040 736 8636 Anja Molanen Pspan palvelukeskus Hovapalvelut Laatukvet kohtuuhntaan www.hautakvhalvemmalla.f KAIKKI APU KOTIIN 156 99 2425 - svouksesta saraanhotoon! 1195 510 960 Meesakatu 2, Lelaht p. 044 987 7815 Puh: 045 109 1809 Emal: hautakv@hautakvhalvemmalla.f www.valkokultahova.f Svouspalvelut Kahtmet KEVÄTTÄ ODOTELLESSA, KOTI KUNTOON. Tlossamme asakaspakkoja 70 hengelle kotsvoukset kangasverholtujen huonekalujen pesut porrassvoukset lattanvahaukset Yl 10 vuoden kokemus! Ptopalvelua myös haluamnne tlohn JUHLAKESKUS Kun on ahetta juhlaan... Mahdollsuus kottalousvähennykseen. mustotlasuudet perhejuhlat rstäset Kalevan pustote 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626 sähköpost: juhlakeskus@mancester.f www.mancester.f Uus Era Palvelut Oy puh. 045 126 6938 www.uuserapalvelut.f Asanajotomsto KOTI KAUNIIKSI Verholemme tedän kettön tuolt, sohvat, nojatuolt. Kankasta hyvät valkomat. Kotesttelyt ja kuljetukset. Tuomokrkonkatu 34 B 24, Tampere p. (03) 3124 2800 www.kuhalak.f Nyyrknte 1, Tampere Puh. 040 739 1822 www.kolumbus.f/tmylhe - okeudenkäynnt - testamentt, perunkrjotukset - avoehtosopmukset - lasten huolto, asumnen, tapaamset, elatus Verholulke Yl-Hekklä Nasten Pankk Tampere järjestää kaks hyväntekeväsyystapahtumaa nasten koulutuksen ja yrttäjyyden tukemseks kehtysmassa. Elävää muskka, krjallsuutta ja teattera! APUA KEHITYSMAIHIN SUUNNITTELU, MITTAUS, ASENNUSPALVELU Kahdn Sampo Verholua 25 vuoden kokemuksella KULTTUURILLA Säle-, rulla- ja puukahtmet Terass- ja kkunamarkst Pmennys- ja paneelverhot Tate- ja pelovet Parvekekahtmet ja pystylamellt Luxaflex-ssustuskahtmet Maranpävän matnea 13.3.2016 Selkä kuntoon Rentouta selkäs! MAALISKUU 19. Lordos-selkälauta 95 Tlaa www.lordos.f ta pokkea Mephsto, Satamakatu 8, Tampere Katso lsää! facebook.com/nastenpankktampere www.nastenpankk.f sltaleht.f Sammonkatu 18, TRE (03) 255 0858, 0400 736 716 ks@ kahdnsampo.fi www.kahdnsampo.fi Asanajajan palvelut Hämeenkatu 3 A 6, 33100 Tampere puh. 03-230 3000 www.lss-oy.com Täyden palvelun asanajotomsto Tampereella Palvelemme myös ruotsn kelellä Yhteydenotot: Jouko Juntunen asanajaja 041-506 2755
18 Slta 3/2016 Johannes-passo vso hmsyyttä Tampereen seudulla asuva on vuos tosensa perään helltty passotulknnolla pääsäsen tenoolla. TEKSTI: Elsa af Hällström KUVA: Marco Borggreve Tänä vuonna kärsmysnäytelmä on mahdollsuus kokea pääsästä edeltävänä lauantana Tampereen tuomokrkossa. Helsngn Barokkorkester kumppaneneen tuo krkkoon J. S. Bachn Johannes-passon. Krkkovuoden tärkemmän juhlan konsertssa on kokoonpano, jolta sop odottaa elämystä. Teoksen tulktsevat Helsngn Barokkorkester, kansanvälset solstt ja ktetty Key Ensemble. Turkulanen Key Ensemble on Teemu Honkasen luotsaamana saanut tunnustusta nn mellä kun vakkapa Yhdysvallossakn. Ktosta antaa barokn kultasormekskn ttuleerattu Helsngn Barokkorkestern tateellnen johtaja. Yks Suomen korkeatasosmmsta kamarkuorosta, Aapo Häkknen tvstää. Oratoron sopraanosolst on Thora Enarsdottr, tenoraarosta vastaa Markus Francke ja bassona on Cornelus Uhle. Alttona on Oslossa asuva mezzosopraano Mels Jaatnen. Olen hyvllä meln mukana, sllä laulan ens kertaa Hebon solstna. Odotan kekkaa ertysellä lolla. Temme evät ole sattuneet kohtaamaan akasemmn, Jaatnen sanoo. Nn kaunt aarat Mels Jaatnen on tuttu kasvo muun muassa Kansallsoopperan Puhdstuksen pääroolsta muutaman vuoden takaa. Parhallaan hän veralee Åbo Svenska Teatern Takahulussa. Jaatnen paljastaa, että Bachn kärsmysnäytelmstä H-mollmessu on hänen lemppassonsa. Johannes-passon laulamsesta on verähtänyt monta vuotta, hän kertoo. Oratoro resono monella tavalla. Snä mennään älyttömän syvälle asassa ja jokaselle on jotakn. Se e jätä kylmäks, mett Jaatnen. Johannes-passo on Bachn ensmmänen suurmuotonen teos, joka koostuu Raamatun henklöden restatvesta. Kuoro laulaa väkjoukkojen tekstt, ja ne ovat suoraan Raamatusta. Koraalessa kuoro saattelee kuuljaa lturgaan. Aarohn Bach on krjottanut kärsmysnäytelmään lttyvä reaktota. Jaatnen ylstää Bachn aarota. Ne ovat uskomattoman kaunta ja ertysen rakkata mnulle. Ne ovat ana kolahtaneet. Ertysest Es st vollbracht (suom. se on täytetty) on vakuttavaa laulettavaa, hän kuvalee. Ols kva, jos vos matkustaa muutama sata vuotta taaksepän ja Helsngn Barokkorkestern reservn kuuluu satakunta muuskkoa. Ydnporukassa sottaja on relu parkymmentä. Haasteemme on välttää muskn kenon vahvat tunteet ja kuvat. nähdä ne laulajat, jolle Bach aaransa krjott. Hekn olvat varmast kaunta, Jaatnen keventää. Vahvat kuvat Helsngn Barokkorkester tarttuu Johannes-passoon ptkästä akaa. Edellsen kerran estmme stä kuus vuotta stten. Se e ole ss vuosttanen standard, mkä on hyvä asa. Antaa mahdollsuuden katsoa stä uudelta kannalta, tuumaa estystä luotsaava Häkknen. Ensemble sukeltaa passon tunnelmn esttämällä Bachn kantaatteja maalskuussa. En ole aemmn esttänyt ntä. Ne tuovat uutta näkökulmaa passon esttämseen. Bach sävels kantaatt ensmmäsellä Lepzgn-kaudellaan juur ennen Johannes-passota. Kantaatt ovat kun kuta ta satelltteja sen ympärltä, Häkknen maalaa. Sama estys nähdään myös palmusunnuntana Helsngssä. Pääsäsvkolla kuoro ja orkester esttävät passon suomalasten solsten kera Turussa. Haasteemme on välttää muskn kenon vahvat tunteet ja kuvat, Häkknen tvstää. Muskk vo olla pel ja se vo antaa vsota omasta hmsyydestä, hän sanoo. Tykätty ten Hebo sa alkunsa opskeljaorkesterna ja on johtajansa mukaan ten-ässä. Häkksen johdolla on edetty Euroopan arvostetumpen perodyhtyeden joukkoon. Intona on laajentaa ohjelmstoa nykystä suurempn kokoonpanohn. Tostojakn vos olla enemmän. 5-6 kertaa on deaal nn muskllsest kun tuotannollsestkn, Häkknen jatkaa. Tomnta on mallllaan, mutta kalentern mahtuu yhä lsää kekkoja, hän sanoo. Orkester käy ulkomalla non 15 kertaa vuodessa, Helsngn Muskktalossa on konserttsarja ja kotmaslla festvaalella ja konserttsarjossa on kekkoja. Ylesö löytää Hebon konserttehn. Tänä syksynä Helsngn vanhan muskn sarjamme konsertt, Monteverdn Poppean kruunaus -oopperan näytökset ja uudenvuoden juhlakonsertt Muskktalossa olvat täynnä, hymylee tomnnanjohtaja Elna Aho-Kuusama. Helsngn Barokkorkester, Key Ensemble Johtaa Aapo Häkknen Tampereen tuomokrkko 19.3. kello 18 Kesto non 2 tunta hebo.f
Slta 3/2016 19 Perät neljännes nykyajan hmskaupan uhresta on alakäsä. Ilmölle tuo kasvot Ncu, jossa hmskaupan uhrks joutunut romanalaspoka krjottaa ädlleen krjettä. Raamattu sarjakuvna Tämä on Raamattu nuorlle sarjakuvan lukjolle. Sarjakuvasta löytyy hahmoja Aatamsta ja Eevasta Jeesukseen ast. Krjan kuvttajalla on oma tyyl kuvata asat. Sarjakuvakrja kertoo kakk tarnat ja eepokset. Tarnat on kerrottu okean Raamatun mukaan kuvtettuna. Ne kerrotaan lyhyest ja ytmekkääst. Tämä sarjakuvakrja on hyvä ensmmästä kertaa Raamattua lukevlle. Suosttelen krjaa lukjolle 10-vuotaasta eteenpän. Arvostelun on krjottanut Nuutt Kallonen, joka ol Tampereen seurakunten vestnnässä Taksvärkk-pävän työssä. Lsätetoa: taksvarkk.f Acton Bblen tekstt ovat Cook Davdn ja kuvtus Carello Sergon käsalaa. Suomentaja on Hel Jaakko ja kustantaja Krstllnen Krja- ja Muskk Kustannus. Krja on lmestynyt vuonna 2014 ja panettu Suomessa. Kertomus kärsmyksestä ja selvytymsestä Maahanmuutto, pakolasuus ja hmskauppa valkokankaalla Tampereen elokuvajuhlen tämän vuoden ohjelmstossa on paljon maahanmuuttoa kästtelevä elokuva. Vdes Mental Nord kokoaa yhteen maahanmuuttoahesa lyhytelokuva Pohjosmasta. Paha saa palkkansa María Reyndaln elokuvassa Yes Yes, jossa thamorsamet antavat sadstselle slantlasmehelle ansonsa mukaan. Omatomsuuteen joutuu turvautumaan myös Flyktng 532:n 12-vuotas Sevko, jota muut pakolaset kusaavat. Krekassa oleleven turvapakanhakjoden tovotonta tlannetta kuvaa dokumentt Xenos: sana tarkottaa muukalasta, vhollsta ta tuntematonta. Hsham Zamann fktossa Bawke sä tekee elämänsä raskamman päätöksen antaakseen pojalleen mahdollsuuden turvattuun elämään. Hamy Ramezann ja Rungano Nyonn monnkertasest palkttu Kuuntele tuo näkyvn, kunka haavottuvasessa asemassa keltadoton pakolanen on yrttäessään saada apua vranomaslta. Ihmskauppa-ohjelmstossa nähdään englantlasen Unchosen-organsaaton tuorempa lyhytelokuva sekä festvaaln tsensä kuratoma näytös. Orjuus e kuulu van menneeseen maalmaan ta kaukomahn. Tyypllsmmn orjuuttamnen tarkottaa seksuaalsta hyväkskäyttöä, pakkotyötä, pakkoavolttoa ta kotorjuutta. Ilmötä vastaan tastelevan Unchosenn deana on hyödyntää elokuvatadetta rston vastaseen kamppaluun. I Want To Be kertoo kulusta pkkutyttöjen tulevasuudenhaaveden ja nasten todellsuuden välssä. Kuten vme vuoden Unchosen-elokuvaklpalun vottaja Yoke Farm osottaa, vo yhden hyvän hmsen tapaamnen muuttaa kaken. Avun tarvtsja ptää van tunnstaa mutta mten? Muun muassa tästä kuullaan keskustelutlasuudessa, joka järjestetään keskvkkona 9.3. het ensmmäsen Ihmskauppa: Unchosen -näytöksen jälkeen Werstaan audtorossa. Tlasuudessa ovat pakalla muun muassa hmskaupan uhren auttamsjärjestelmässä työskentelevä Inker Mellanen, Melssa Blackburn Unchosensta sekä elokuvaohjaajat Tm Keelng ja Payal Seth. Kokonasuuden tonen näytös on Tampereen elokuvajuhlen koostama. Monet snä nähtävstä elokuvsta porautuvat alstajan ja alstetun asemaan ja valtasuhtesn. Eteläkorealanen A Perm kertoo vetnamlasen tuontvamon Loann kampaamokäynnstä uuden anoppnsa kanssa. Netsytmorsankulttuura tutkalee ntalanen Leeches. Ens vuonna Yhtesvastuun kotmaan kohteena on Rkosuhrpävystyksen, Monka-Naset lton, Pro-tukpsteen ja Pakolasneuvonnan yhtestomntahanke Harmaan er sävyt, jossa avun kohtena ovat hmskaupan uhrt. tampereflmfestval.f Perheeseen kuuluu vanhempen lsäks kolme lasta. He asuvat maatlalla ja lapset lekkvät maatalon lekkejä. Pojsta Arttur knnostuu urhelusta. Hän harrastaa pallolulajeja. Urhelusta tulee hänelle kakken tärkentä elämässä. Hän haluaa olla snä paras. Keväällä 2007 huol ja murhe muuttavat perheeseen. Tuollon kymmenvuotas Arttur alkaa saada pakko-oreta ja urhelusta tulee lotonta suorttamsta. Syömsestä tulee jokapävänen tastelu. Mnna Ala- Hekklä: E mtään hyvää mnulle. Kertomus kärsmyksestä ja selvytymsestä (Pävä Osakeyhtö). Krja on lanattavssa Seurakunten krjastosta, Näslnnankatu 26, 5. kerros. Avonna ma pe klo 9.30 15.30 ja ke klo 9.30 17. Tlanne pahenee nopeast syksyyn mennessä. Artturn losuus katoaa ja persoonallsuus muuttuu. Tulee pävä, jollon vanhempen on jätettävä Arttur Lasten psykatrselle osastolle hotoon. Tästä alkaa matka, joka on kestänyt nyt kahdeksan ja puol vuotta. Välllä Arttur on ollut latoshodossa ja välllä kotona. Krjassa Kat Nkal kertoo anoreksan vahesta avomest. Teoksessa kerrotaan myös rajut ja raastavat ykstyskohdat tapahtumsta. Kat ja hänen mehensä Ar osallstuvat kakkeen Artturn hotoon lttyvään yhdessä, kunnes Ar kuol tapaturmasest. Teoksessa haastatellaan myös Arttura, hänen ssaruksaan ja häntä hotaneta henklötä Helsngn Syömshärökeskuksesta. Keskesmpänä teemana tostapahtumsta kertovassa krjassa on ädn syvällnen kasvuprosess. Tämä tarna näyttää, kunka suur myöntenen elämänvoma hmsen ssällä asuu. Tämä on kertomus tovosta. Majatalollat alkavat Messukylässä Messukylän lähkrkko alottaa muskkptoset Majatalollat perjantana 11. maalskuuta. Kysymyksessä on matalan kynnyksen hengellnen lta, jossa myös on mahdollsuus kuunnella hyvää muskka. Tärkeässä osassa on mahdollsuus selunhotoon ja henklökohtaseen esrukoukseen, kertoo aluepastor Tero Matlanen. Ensmmäseen ltaan 11.3. muskkveraks tulevat Lasse Hekklä ja Sala Seurujärv. Tonen lta järjestetään 20.5., jollon muskllsesta annsta huoleht Peter Joukanen. Illan säntänä tom Seppo Lndell ja emäntänä Satu Jok. Illan vastuutehtävssä on mukana laaja joukko Messukylän seurakuntalasa. Tarjolla on myös ltateetä ja lapslle oma puuhanurkkaus. Tlasuuksn on vapaa pääsy. Sala Seurujärv ja Lasse Hekklä mussovat ensmmäsessä Majatalollassa 11.3. Messukylän krkossa.
20 Slta 3/2016 Hannu Jukola Muuskko ja lauluntekjä Peter Joukasen uskon perustus joutu koetukselle teologan opntojen akana. Huomasn, etten pystynyt uskomaan, vakka haluasnkn. Se ol tos terveellnen prosess, stä opn uskon lahjaluonteen. Tlaa surulle ja murheelle Peter Joukanen laulaa nyt surusta. Nuorsomuuskkona hän on sanolla syväsukeltaja kevyen muskn säveln. Vme vuonna järjestetty Lauluja surusta ja kuolemasta -tlasuus näytt tarpeen, ja sks vastaavaa järjestetään uudelleen. Ptkäperjantana mes ja ktara kohtaavat ylesön Vanhassa krkossa kello 17. Ohjelmstossa ovat muun muassa Elega, Elen kun mä tennyt en ja O Herra jos mä matkames maan. Seurakunnssa on huomattu hmsten kapaavan tukea surulleen, vakkevät stä suoraan sanoskaan. Surulle e ehkä kutenkaan ole kulttuurssamme tarpeeks tlaa, vakka metä surumelseks kansaks sanotaankn. Ptkäperjantana on ova tlasuus surra yhdessä. Slt jokanen vo surra oma surujaan, Joukanen huomauttaa. Ja uskon, että suru ja murhe menettävät vomaansa, kun ne kohtaa slmästä slmään. Illan tarkotus on myös lohduttaa. Tunnelmallnen puukrkko antaa shen hyvät mahdollsuudet. Joukanen myöntää, että syväluotaaven ajatusten pohtmnen on välllä vähän raskasta. Onneks Laura-vamon myöntenen luonne tasapanottaa mettetä. Nelvuotaat Vlma ja Lna sekä juur kuus vuotta täyttävä Samul taas palauttavat käytännössä maan pnnalle. Joukanen on työskennellyt Tampereen seurakunten nuorsomuuskkona kolmsen vuotta. Lempäälässä asuva laulaja-lauluntekjä ponnst alkuun Atolahden treenkämpältä. Seurakunten parn hän pääty sostomnnan myötä. Tällanen työ ol haaveena jo relust alle kakskymppsenä. Mtä seurakunten nuorsomuskk hänen melestään on? Mellän sen aka paljolt kevyeks muskks, bändmuskks ta pop-muskks, joka on seurakunnan käytössä. Mnulla on ollut lo kekkalla seurakuntatlasuuksssa paljon yl työalarajojen, el mussakn kun nuorten jutussa. Myös akusväestölle kevyt muskllnen lmasu on tuttu, koska sellasta he ovat nuoruudessaan kuunnelleet ja usen kuuntelevat edelleen. Kevyen muskn ammattlasa on seurakunnssa tössä vähän. Tlausta kutenkn ols, ovathan suuret käluokat kasvaneet bändmuskn parssa. Esmerkks bändsottmet jumalanpalveluksssa evät ole 15-vuotaden juttu, vaan 60 70 -vuotaltakn on tullut lähes pelkästään kttävää palautetta bändn säestämstä messusta, Joukanen huomauttaa. Päällmmäsnä tulevasuuden kuvona ovat muskkrppkoulu Ilkossa ja kolmannen levyn teko. Joukanen on julkassut kaks sooloalbuma, Ehkä kakk selvää (2007) ja Yöks kylmenee (2010). Hänen hallussaan ovat avamet Manse- Gospel-Studolle. Pakka on tarkotettu tamperelasten gospelartsten ja -bänden käyttöön. Asta Kettunen Ens Numerossa: Petra Karjalanen puhuu muskn merktyksestä. Inga Suln eläytyy huutolaslasten elämään krkko-oopperassa. Mummon Kammar tempasee. Kuukauden ekovnkk Valtse arkut ja kukkalatteet, jotka on valmstettu luonnonmateraalesta. Lsää tetoa: sltaleht.f