Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot



Samankaltaiset tiedostot
Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

HUOM! VASTAUKSET TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa)

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän

Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta

SISÄLLYS. N:o 259. Valtioneuvoston asetus. rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa 2016

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E. Vaihtoehtoja pellon käyttöön

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO

YMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / ellon käytön vaihtoehtoja

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

C2-alue Tilatuki 1)

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Johanna Helkimo,

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

SISÄLLYS. N:o 460. Sisäasiainministeriön päätös. kuntajaon muuttamisesta Konneveden ja Laukaan kuntien välillä

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Liite B. Kasviluettelo

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Ympäristösitoumus 2015

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Ympäristökorvauksen vaatimukset ja mahdollisuudet. Ympäristökorvauksen koulutuspäivä 2017

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Riistasiemen- ja riistarehuluettelo

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

MALMGÅRD RIISTASIEMEN

PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Ympäristökorvaus 2016

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Viljelijäinfo Aikataulu ja ajankohtaiset asiat - Uudet asiat - Tukityypit - Sudenkuopat - Tarkennuksia

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Luomutilojen tukikoulutus

Tukihaku Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto Porvoo

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

Transkriptio:

Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot) ei yli 50 % luonnonhaittakorvaukseen kelvollisesta pinta-alasta Luonnonhoitopeltoja saa olla 15 % ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta Tukioppaan 2009 sivulla 45 valaiseva esimerkki Peltotuet 2009(viljatila) Ohra n. 545 /ha Nurmi n. 557 /ha Viherlannoitusnurmi n. 557 /ha LHP-nurmi 558 /ha LHP-riista, maisema, niitty 688 /ha Kesanto 388 /ha

LHP-Monivuotiset nurmipellot Monivuotisten nurmipeltojen vesiensuojelullisena tavoitteena on suojata pitkäaikaisesti pellon pintaa sade-, sulamisja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta, Parantaa peltomaan rakennetta ja koostumusta LHP-Monivuotiset nurmipellot Vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta sekä lisätä maaperän eloperäisen aineksen määrää. Niillä on myös luonnon monimuotoisuutta edistävää vaikutusta. Perustettava viimeistään 30.6 Korkeintaan 20 % palkokasveja

LHP-Monivuotiset nurmipellot Saavat olla myös vanhoja nurmia Säilytettävä pääsääntöisesti vähintään kaksi kasvukautta Niitto ei ole pakollista, mutta niitettävä vähintään joka kolmas vuosi Pensaiden ja puuston kasvu estettävä Niitossa huomioitava eläimet LHP-Monivuotiset nurmipellot Sadon saa korjata Saa laiduntaa Ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita(ei saa lopettaa roundupilla)

LHP-Monimuotoisuuspellot Monimuotoisuuspeltojen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta edistämällä luonnonvaraisten lajien elinolosuhteita ja tarjoamalla luonnonvaraisille eläimille ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja peltoympäristössä. Monimuotoisuuspellot toimivat myös maatalousmaiseman monipuolistajina. LHP-Monimuotoisuuspellot Monimuotoisuuspellot on perustettava niittykasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Kylvö sänkeen ja kotimaisten siementen käyttö on suositeltavaa.

LHP-Monimuotoisuuspellot Maisema- ja riistakasvikasvuston saa päättää kylvöä seuraavana keväänä, niittysiemenkasvuston toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kasvuston päättäminen on tehtävä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla. Viherlannoitus Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko, jonka satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään kyseisenä vuonna korjaamatta ja hyödynnetään lannoitteena seuraavana kasvukautena.

Viherlannoitus Viherlannoitusnurmena ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon. Viljelijän on pyydettäessä osoitettava viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin(lähinnä apilaa) siemeniä. Vihelannoitus Käytetyt siemenmäärät on ilmoitettava kasvulohkolomakkeen kohdassa "lisätietoja". Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta.

Viherlannoitus Saman alan voi ilmoittaa kasvulohkolomakkeella viherlannoitusnurmeksi enintään kahtena peräkkäisenä vuonna. Viherlannoitusnurmi voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla. Kasvuston päättämisessä on otettava huomioon viherlannoitusnurmen tarkoitus. Niittykasvit Seoksessa oltava nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvit = harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,,purtojuuri,puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma. Seoksessa voi olla myös yksivuotisia kasveja

Niittykasvit Useita seoksia, hintahaitari laajaa. Agro-tuonti Oy: lampaannataa 72 %, hunajakukkaa 25 %, päivänkakkara 2 % ruiskaunokki 1 %. Käyttö 5-10 kg/ha. Hinta 10 kg säkki 112,89 Riistasiemen Oy: lampaannata 25 % päivänkakkara 5 %hunajakukka 15 %keltamesikkä20 % ruisvirna35 % Käyttö 10-20 Kg/ha. Hinta 158 Naturcomilla oma seos? Maisemakasvit Seoksessa oltava vähintään kahta seuraavien kasvien siementä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, silkkiunikko, valko ja keltamerikkä. Naturcom : persianapila 6 kg, hunajakukka 3 kg, keltalupiini 5 kg ja silkkiunikko 0,1 kg. n 65 /ha Agro-tuonti Oy: werterwoldinraiheinä 30 % hunajakukka 30 %, ruisvirnaa 30 %, persianapila 10 %. Käyttömäärä 8-12 kg/ha. Hinta 10 kg säkki 68,71

Maisemakasvit Riistasiemen oy: hunajakukka 12,5,%, keltamesikkä 25 %, persianapila 12,5 %, sinimailanen 12,5 % ruisvirna 37,5 %. Käyttö 10-20 kg /ha. Hinta 10 kg säkki 98. Diana seos: ruiskaunokki, kruunupäivänkakkara, keltapäivänkakkara, kesälemmikki, kesämalvikki, öljypellava, maloppi, pioniunikko, silkkiunikko, oopiumunikko ja hunajakukka. Käyttö 8-10 kg /ha. Riistakasvit Seoksessa oltava vähintään kahta seuraavaa kasvia: viljat tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikaat ( rehusokerijuurikas, nattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Naturcom: Rehukaali 1 kg, rehurapsi 2 kg, italianraiheinä 3 kg ja persianapila 4 kg. Hinta n. 50 /ha 50 kg viljaa + 2 kg rehukaalta ja 4 kg rehurapsia.

Riistakasvit Riistasiemen Oy: persianapila 10 %, rehurapsi 25 %,kevätrypsi 10 %, syysrypsi 25 %, öljypellava 15 %, yksivuotinen raiheinä 15 %. Käyttö 8-10 kg /ha. Hinta 64 säkki. Kauris Diana: Yksivuotinen raiheinä, puna-apila, valkoapila, öljypellava,rehukaali, naattinauris, rehunauris, rehurapsi ja turnipsi. Käyttö 10-15 kg /ha Riistakasvit Monivuotinen seos: Seos sisältää 40% seuraavia apilalajeja: puna-apilaa, alsikeapilaa, valkoapilaa ja näiden lisäksi nurminataa, monivuotista raiheinää, ruokonataa ja timoteitä. Käyttömäärä 10-15 kg /ha Hirvi- Diana : Kahta eri rehukaalta ja rehurapsia. Käyttö 3-4 kg /ha. N. 54 /ha ( Sato jopa 100 000 kg /ha )

Riistakasvit Fasaani Diana: Seos sisältää kukkivia hyönteisiä houkuttelevia kasveja kuten hunajakukka, keltasinappi ja kevätrypsi ja lisäksi hyvän suojan antavia kasveja kuten rehukaali, auringonkukka, kevätrypsi ja joista rypsi, punahirssi ja pellava tuottavat lisäksi maittavia siemeniä syksyn ruokavalioon. Annostus 15-20 kg/ha Hinta 160 /ha