KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS

KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS Kunnanhallitus 3.6.2013

SISÄLLYSLUETTELO KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT... 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 11 VUODEN 2014 TALOUSARVION- JA TALOUSSUUNNITELMAN KÄYTTÖTALOUSOSAN LAADINTAKEHYS TOIMIELINTASOLLA... 20 TALOUSARVION- JA TALOUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 23

1 KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT (Kuntataloustiedote 1/13) Yleinen taloudellinen tilanne Eurokriisin nykyvaiheita Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka koko maailman bruttokansantuotteen kasvu onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta 2014. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Suomen viennille arvioidaan varsin vaatimatonta kasvua lähivuosina ja suhdannenousu voikin tapahtua näillä näkymin vasta vuonna 2015. Vallitseva epävarmuus finanssikriisin hoitamisen onnistumisesta hidastaa myös Suomessa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. Euroopan talouskehitys on yhä riippuvainen kriisin hoidosta. Euromaiden kokonaistuotanto supistui viime vuonna 0,5 prosenttia. Kasvu hidastui talouksissa, jotka aiemmin ovat vastanneet huomattavasta osasta kasvua. Tänä vuonna euroalueen BKT:n arvioidaan supistuvan saman verran. Kriisin syveneminen viime keväästä alkaen sekä kiristynyt finanssipolitiikka ovat painaneet kasvunäkymiä. Kun käytetään mittarina vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa, Yhdysvallat on sen jo ohittanut. Koko euroalueella ja Suomessa taso on saavuttamatta. Kasvu nopeutunee loppuvuonna, jos rahoitusmarkkinoiden luottamus säilyy ja kriisimaiden vajeet saadaan kestävälle uralle. Kansainvälisen kaupan elpyminen merkitsisi vuoden jälkipuoliskolla tilauksia myös euroalueelle. Kasvuerot euromaiden välillä ovat yhä selkeät. Kriisivaltioiden (Kreikka, Portugali, Italia, Espanja) tuotanto vähenee selvästi. Saksan talous on menestynyt odotuksia paremmin, sillä kotimaista kysyntää on saatu kasvatettua ja taloutta tasapainotettua. Ranskan kehitys aiheuttaa huolta, ja maan odotetaan pitävän kiinni budjettitavoitteistaan. Kriisi on osoittanut euroalueen keskinäisen riippuvuuden, minkä vuoksi EU:n tasolla finanssi- ja talouspolitiikan koordinaatiota ja sääntelyä on pyritty uudistamaan. Maailmantalouden keskeisin riski liittyy EU:n kykyyn saada ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitusjärjestelmä vakautettua. Mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kahtiajaon syventyminen EU:ssa lisää riskejä. Näin ollen myös yhteisymmärryksen saavuttaminen kriisinhoidon välineistä on ollut haasteellista. Julkisesti on kiistelty talouskurin ja elvytyksen suhteesta rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi pitkällä aikavälillä. Syksyllä 2012 Euroopan Keskuspankki ilmoitti ostavansa rajattomasti kriisimaiden lyhyitä velkakirjoja jälkimarkkinoilta ehdolla, että kriisimaa hakeutuu Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoituksen piiriin. Lupaus rauhoitti markkinat, mutta kriisi ei ole ohi. Kriisimaiden on yhä toimittava itse julkisen taloutensa tervehdyttämiseksi. Uusia epävarmuustekijöitä ovat Italian poliittinen tilanne, Kyproksen pankkikriisin jälkihoito sekä euron arvon kehitys. Talouskehityksen arvioinnin ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeätä, ettei velkakirjojen ostolupaus hämärrä varsinaisten talouden indikaattoreiden merkitystä. Viime aikoina on arvuuteltu jonkinasteisen valuuttasodan mahdollisuutta, kun

2 Japanin jenin arvo putosi hallituksen elvytyspyrkimyksien takia. Myös länsimaiden kevyt rahapolitiikka on nähty riskinä. G20-maat ovat kieltäneet valuuttasodan mahdollisuuden. Euron vahvistuminen viime kesän ja alkuvuoden välillä on kuitenkin varjostanut euroalueen vientinäkymiä. Niinpä kevyt rahapolitiikka tuleekin jatkumaan ja lyhyet korot pysyvät matalina, sillä kriisimaat tarvitsevat pitkään myös rahapoliittista tukea. EU:n komissio ennustaa inflaation hidastuvan ja vakiintuvan vuonna 2014 noin 1,7 prosentin tasolle koko EU:ssa ja 1,5 prosenttiin euroalueella, mikä kehitys toteutuessaan myös vähentää korkopaineita. Euroopan ja Suomen paikallissektorin kannalta erityisesti työttömyyden kasvu on suuri uhka. Vuonna 2009 valtiot vielä tukivat kuntia, mutta nyt ei elvytysvaraa ole. Epävarmuus hidastaa työllisyyden kasvua ja siten verotulojen kehitystä. Tämän vuoden työttömyysasteeksi euroalueella komissio arvioi 12,2 prosenttia. Taloudellinen tilanne Suomessa Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa, vaikka kahden peräkkäisen neljänneksen supistumiselta vältyttiinkin. Ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto kasvoi hieman, kun taas toisella neljänneksellä volyymi supistui yli prosentin. Kolmannella neljänneksellä tuotanto lisääntyi hieman. Ennakkotietojen mukaan tuotanto väheni puolella prosentilla viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuussa supistumista tapahtui lähes kaikilla toimialoilla, eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakentamisessa. Metsäteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Taloudellisen kasvun arvioidaan kuitenkin yleisesti olevan Suomessa lähivuonna hidasta. Tänä vuonna tuotanto kasvanee vain puolisen prosenttia. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa ja ajoituksessa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole täysin poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin yksi keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korottaminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja tänä vuonna vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttia. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,1 %. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtynee 2,5 prosenttiin vuonna 2014. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,4 %. Raami-sopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,5 %. Työmarkkina-järjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen -, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisten sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy 28.2.2014.

3 Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataatuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Tähän viittaavat myös Tilastokeskuksen tiedot työttömyyden kasvusta helmikuussa vuositasolla. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kuntien menot vuosina 2012 2014 Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli viitisen prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,7 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2012 hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä lomapalkka-velan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,4 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee 3,5-4 prosenttiin. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2014, jos kunta-alan palkkaratkaisu on maltillinen ja kustannustason kohoaminen jää ennustettuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Valtion osallistumisen lisääminen toimintamenoihin ja sitä kautta palkkaus- ja henkilöstökustannusten rahoitukseen ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan viime vuoden 3,4 prosentista ja olevan tänä vuonna 2,4 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,5 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2014 2017 on esitetty oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot merkittävästi muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kehyskaudella 2014 17 trendi näyttäisi olevan lievästi aleneva sen johdosta, että työnantajan eläkevakuutusmaksu (KuELmaksu) alenee. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönanta-

4 jan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2014 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa prosenttiluku 2,14. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2013 palkkasumman ensimmäiseen 1990500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kehyspäätöksessä alenevan vuonna 2014 keskimäärin noin 0,14 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,06 %, niin vuonna 2014 sen arvioidaan olevan noin 2,92 %. Päätös työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2014 tehdään syksyllä. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia mm. inflaatiotarkistusten muodossa. Työttömyysvakuutusmaksun kehitys riippuu lähinnä työttömyyden kehityksestä eikä näillä näkymin ole olemassa suuria maksujen korotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2010 2012 samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna keskimääräinen maksutaso on 23,9 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen eläkemaksu alenisi hieman lähivuosina ja olisi ensi vuonna 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Kehys-päätöksen mukaan palkansaajan eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskaudella. Vuonna 2014 palkansaajan keskimääräinen eläkemaksu saattaa kohota lähes puoli prosenttiyksikköä. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja on tämän hetkisen arvion mukaan siten 19,0 vuonna 2014. Työnantajan eläkemaksun lievästi aleneva trendi on odotettavissa aina vuoteen 2017 asti. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,2 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisikin arviolta 2,3 prosenttiin. Ensi vuoden kustannustason muutos lienee samaa luokkaa, mutta kunta-alan kustannustason muutos riippuu olennaisesti vuoden 2014 palkkaratkaisusta. Kuntien verotulot 2012 2014 Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen noin kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin nämä vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat noin 3,5 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti pysynee kuluvan vuoden tasolla. Viime vuonna kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä

5 kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna 2014. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä ansiotuloverotuksen perusteiden muutoksista, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa vuonna 2014. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna noin 3,5 % kuluvaa vuotta enemmän. Talouskehityksen paraneminen vuosina 2010 11 heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna 2011. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitus-ohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina 2014 2015 yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa, mutta kompensointitavasta riippuu kuinka paljon. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tilitetään kunnille 1,35 miljardia euroa vuonna 2014. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä yleisen taloudellisen kehityksen että kuntien jako-osuutta koskevan päätöksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän yli 1,3 miljardia euroa. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne lisäävät arvion mukaan vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiä noin sata miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvanee ensi vuonna kymmenisen prosenttia. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan nelisen prosenttia. Vuonna 2014 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 3,5 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien velkarahoitus Luotonanto on supistunut sääntelyn kiristymisen ja heikentyneen luottokysynnän vuoksi. Tämä on näkynyt heikkona investointikehityksenä koko Euroopassa, erityisesti euroalueella ja myös Suomessa. Suomen kunnilla sen sijaan on mittavat investointitarpeet, joka puolestaan aiheuttaa paineita velkaantumiskehitykselle. Sääntely on otettava huomioon Suomenkin julkisen sektorin EMU-velan hallinnassa ja valvonnassa. Toisaalta olisi tärkeätä, että kunnat osaltaan pitäisivät investointeja yllä ja panostaisivat myös elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyttä tukeviin investointeihin toimivaltansa puitteissa. Suomen vahvuuksia on kansainvälisesti vertaillen alhainen julkinen velka. Velan kasvuun tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Epävarmuutta kuvaa hyvin myös rahoitusmarginaalien kohoaminen enemmän sääntelyn ja rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen vaikutuksesta kuin perinteisten markkinamekanismien heijastuksena. Vaikka korkotaso on edelleen historiallisen matala, myös kuntien korkokustannukset ovat marginaalien nousun myötä selvästi kohonneet. Suomen koko julkisen sektorin varain-

6 hankinnan ja kohtuullisen marginaalitason turvaamiseksi parhaan luottoluokituksen säilyminen on ensiarvoisen tärkeätä. Verotus Kehysriihen veroperustemuutokset Hallituksen kehysriihessä on tehty monia kuntien verotuloihin vaikuttavia päätöksiä. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kehysriihessä tehtyjen päätösten osalta hallitus on kuitenkin esittänyt, että yhteisöveron verokannan laskun ja osinkotulojen verotuksen muutoksen osalta kompensaatiossa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset eikä kompensaatiota laskettaisi staattisesti. Dynaamisten vaikutusten toteutuminen on kuitenkin erittäin epävarmaa. Nyt ehdotettu kompensaatioiden laskentamalli poikkeaa aiemmasta käytännöstä ja pienentäisi kunnille maksettavia kompensaatioita merkittävästi. Kunnallisveroon vaikuttavat muutokset Kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan tehtiin kehysriihessä useampia veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen määrä oli noin 408 milj. euroa. Nyt hallitus on linjannut, että täysin verovapaista osingoista luovutaan kokonaan vuodesta 2014 alkaen, mutta kaikki osinkotulot siirtyvät verottavaksi kokonaan tai osittain pääomatulona. Täten kunnallisveron veropohja alenee yli 400 miljoonaa euroa, jonka on laskettu alentavan kunnallisveron tuottoa staattisesti noin 80 milj. euroa. Valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmissa on kuitenkin otettu huomioon yhteisöverotuksen ja osinkoverotuksen muutosten ns. dynaamiset vaikutukset ja sen perusteella päädytty tulkintaan, että osinkoverotuksen muutos ei alentaisi kuntien verotuloja, koska se mm. lisää taloudellista toimeliaisuutta, siirtää verotettavaa tuloa Suomeen muista maista sekä lisää yrittäjien halua nostaa osa tuotosta palkkatulona. Kehyspäätöksen mukaan osinkotulojen verotuksen muutos kompensoituu kokonaisuudessaan sitä kautta, että yrittäjät nostavat yrityksistä vastaavan määrän palkkatuloja. Tämä taas alentaa osaltaan yhteisöveron tuottoa. Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -9 milj. ). Vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 14 milj. ; aiemmin päätetty vastaavasta rajoituksesta vuodelle 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu -116 milj. vuonna 2014 ja -97,5 milj. vuosina 2015 2017. Vähennysten muutosten aiheuttamat muutokset (-36 milj. v. 2014; -17,5 milj.

7 v. 2015 2017) on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisänä. Ansiotuloina verotettavien osinkojen siirtyminen pääomatuloverotukseen piiriin on esitetty jätettäväksi kompensaatiolaskelmien ulkopuolelle muutokseen liittyvien dynaamisten vaikutusten vuoksi joiden esitetään itsessään kompensoivan kunnille niistä aiheutuva verotulojen menetys. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Valtiovarainministeriö on lisäksi arvioinut, että osinkotulojen verotuksen uudistamisen takia listaamattomien yritysten omistajat nostavat yhtiöistä aiempaa enemmän palkkatuloa, joka pienentää yhteisöveron tuottoa noin 90 milj.. Yhteensä verotulojen menetys olisi siis noin 960 milj. euroa vuodelle 2014. Jos osinkoverotuksen aiheuttamia dynaamisia muutoksia ei huomioida, niin vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Vuosina 2015 2017 yhteisöveron tuoton on ennustettu kasvavan samassa tahdissa kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kanssa joten laskennalliset verotulojen menetykset ovat tällöin vuotta 2014 korkeammat. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan jonka arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 8 milj.. Staattisesti laskettuna käyttäen kuntien vahvistettuja jako-osuuksia nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja 16 milj. vuonna 2014 ja 71 milj. vuonna 2015. Täten kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 235 milj. ja vuonna 2015 noin 192 milj.. Aiemmin hallituskaudella yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on kompensoitu kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Myös nyt tehdyt muutokset kompensoidaan todennäköisesti vastaavasti. Kuten edellä on mainittu, niin yhteisöverokannan alentamisen kompensaation määrään liittyy suurta epävarmuutta. Kehyspäätöksen linjauksen mukaan kompensaation määrää laskettaessa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset, joiden oletetaan nostavan yhteisöveron tuottoa jo vuonna 2014. Verokannan alentamiseen ja yhteisöveron muihin muutoksiin liittyvien dynaamisten vaikutusten on arvioitu tuottavan yhteisöverotuloina takaisin 50 % päätöksien myötä menetettävistä verotuloista. Tällä perusteella on päädytty arvioon, että kunnille kompensoitava menetys olisi noin 180 milj. vuoden 2014 tasossa. Laskentamalli poikkeaa aiemmin käytetystä ja jättäisi kompensoimatta kunnille vuonna 2014 staattisesti laskettuna noin 55 milj.. Kompensaation laskentamalliin ja sen lopulliseen määrään liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Myöhempien vuosien kompensaatioiden määristä ei ollut tässä vaiheessa luotettavaa arviota.

8 Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 55 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin 30 40 vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut ja todellisen ylärajan tulisi olla enintään 50 %. Ikäalennusten ylärajaa alennetaan asteittain niin, että nykyisen 80 %:n sijaan vuonna 2014 se on 70 %, 60 % vuonna 2015 ja 50 % vuonna 2016. Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 5 milj. euroa, 10 milj. euroa vuodelle 2015 ja 15 milj. euroa 2016. Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään myös kaksi muutosta: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 10 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Selvitysten perusteella tonttihinnat ovat kohonneet vähintään 10 % sen jälkeen kuin aluehintoja on viimeksi joltain osin päivitetty. 2. Alueilla joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Maapohjien arvostukseen tehtävien muutosten yhteisvaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kehysriihen linjausten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa, 110 milj. euroa vuonna 2015 ja 125 milj. vuonna 2016.

9 Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kehysriihen 21.3.2013 vaikutus valtionosuuksiin Hallitus sopi 21.3.2013 pitämässään kehysriihessä valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 2017. Hallitus linjasi kehysriihessä 21.3.2013 valtionosuuksiin kohdistuvista satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksista. Leikkausten myötä peruspalvelujen valtionosuuksien taso laskee hallituskaudella 16 % (1,3 mrd. euroa). Kehyskauden loppuun mennessä vuosina 2012 2017 kunnilta jää leikkauspäätösten myötä valtionosuustuloja saamatta yhteensä 6,6 mrd. euroa. Näiden valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus on päättänyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain piirissä olevaan valtionosuusrahoitukseen kohdistuneista leikkauksista, jotka kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Lisäksi vuodesta 2013 alkaen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan valtionosuusrahoitukseen ei tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvaa korotusta ts. indeksikorotukset jäädytetään. Vuonna 2013 jäädytyksen vaikutus kuntatalouteen oli noin 50 milj. euroa ja vuonna 2014 noin 36 milj. euroa. Kehyspäätöksen mukaan kuntien valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta leikataan vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonaa euroa. Tasoksi jää näin ollen 10 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettinen jätti esityksensä valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi 12.2.2013 Selvitysmies korostaa alustavissa linjauksissaan järjestelmän oleellista yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Esityksen mukaan tavoitteeseen pääsy edellyttää sekä järjestelmän rakenteen uudelleen tarkastelua että laskentatekijöiden määrän karsimista ja päällekkäisyyksien poistamista. Valtionosuus-järjestelmän kokonaisuuden kannalta keskeisin selvitysmiehen esitys liittyy valtionosuusjärjestelmän rakenteen muutokseen. Esityksen mukaan valtionosuusjärjestelmään sisältyvää tulopohjan tasauksen painoarvoa kasvatetaan suhteessa kustannuserojen tasaukseen. Teknisesti tämä toteutetaan muuttamalla verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausrajaa 81,96 prosentista täysimääräiseen (100 %). Samalla tasausjärjestelmää muutetaan veropohjan vahvistamiseen kannustavaan suuntaan alentamalla tasausta tasausrajaan saakka täysimääräisestä (100 %) 85 prosenttiin. Myös tasausvähennyksen laskentatapaan esitetään muutosta.

10 Selvitysmiehen esityksessä toinen merkittävä muutos liittyy toisen asteen koulutuksen rahoitukseen. Selvitysmies esittää toisen asteen koulutuksen rahoituksen yhdistämistä ikäluokkaperusteiseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Rahoitus maksettaisiin esitetyssä mallissa edelleen koulutuksen ylläpitäjälle, mikä edellyttäisi kotikuntakorvausjärjestelmän laajentamista myös perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen. Selvitysmies esittää myös muutoksia valtionosuuden määräytymiseen tavoitteena järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Esitys sisältää linjaukset määräytymisperusteiden määrän vähentämisestä, päällekkäisyyksien poistamisesta ml. tiettyjen määräytymistekijöiden poistamisesta (päivähoitokerroin, lastensuojelu, vammaisuus, valtaosa yleisen osan kriteeristöstä), säilyvien kriteerien päivityksestä (sairastavuuskerroin) ja uusien kriteerien lisäämisestä järjestelmään (vieraskielisyyden laajennus koko väestöön, työpaikkaomavaraisuus). Selvitysmies esittää myös valtionosuuslaskennan taustalla olevien hintojen tasojen ja suhteiden päivitystä. Selvitysmies kiinnittää esityksessään huomiota myös avustusten yhdistämiseksi yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen ja kuntaliitosneutraalisuuden lisäämiseen valtionosuuden määräytymisessä. Selvitysmies esittää, että kustannustenjaon tarkistus säilyy osana järjestelmää. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Selvitysmiehen on määrä jättää lopulliset esityksensä vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

11 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2012 tilinpäätös Vuoden 2012 tilinpäätöksen toimintatuottojen määrän muutos vuonna 2012 oli -1,5 % (2011: +2,5 %; 2010: +19,2 %; 2009: +13,6 %) ja toimintakulujen muutos +8 % (2011: +3,7 %; 2010: +2,8 %; 2009: +4,9 %). Toimintatuottojen pieneneminen vuoteen 2011 nähden selittyy osittain sillä, että perusturva sai vuonna 2011 noin miljoonan euron ylimääräisen maksutulon KHO:n päätöksen perusteella. Myös maankäyttösopimuskorvausten vuotta 2011 merkittävästi pienempi kertymä vaikutti toimintatuottojen määrään. Toimintakulujen 8 %:n kasvu oli merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina (2011: 3,7 %; 2010: 2,8 % ja 2009: 4,9 %). Toimintakatteen kasvu oli 10,1 % (2011: 4,0 %; 2010: -0,4 % ja 2009: 3,4 %). Verotulojen kokonaiskertymä, 159,4 milj. euroa (2011: 159,2 milj. e; 2010: 154,6 milj. e; 2009: 140,8 milj. e), kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,2 milj. euroa eli 0,1 %. Kunnallisveron tuotto oli 3,9 milj. euroa edellisvuotta suurempi ja kunnan yhteisövero-osuus 4,1 milj. euroa alle edellisen vuoden tuoton. Kuntien osuudessa oli vuosina 2009-2011 väliaikaisesti kymmenen prosenttiyksikön korotus, joka vuoden 2012 osalta laski viiteen prosenttiin. Valtionosuuksia kertyi 23,7 milj. euroa, mikä oli 5,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) väheni vuoteen 2011 verrattuna -0,6 % (2011: +3,6 %; 2010: +10,6 %; 2009: +1,3 %). Vuosikate heikkeni merkittävästi ja oli vain 4,8 milj. euroa (2011: 23,1 milj. e; 2010: 21,9 milj. e ja 2009: 4,5 milj. e). Vuosikate ei riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuoden tulos oli alijäämäinen -8,3 milj. euroa (2011: +10,4 milj. e; 2010: +8,9 milj. e; 2009: -6,8 milj. e). Vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauserien yhteisvaikutus eli omarahoitusosuus oli vuoden 2012 rahoituslaskelmassa vain 0,3 milj. euroa (2011: 19,6 milj. e; 2010: 13,7 milj. e ja 2009: 2,5 milj. e). Investointimenojen nettorahoitustarve oli 14,2 milj. euroa (2011: 16,5 milj. e; 2010: 13,1 milj. e; 2009: 33,0 milj. e). Merkittävästi heikentyneen vuosikatteen johdosta toiminnan ja investointien rahavirta oli -9,3 milj. euroa (2011: +5,6 milj. e; 2010: +0,6 milj. e; 2009: -30,5 milj. e). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 9,0 milj. euroa. Rahoitustarpeen kattamiseksi nostettiin 12,5 milj. euroa uutta lainaa. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteisvaikutus kunnan rahavaroihin oli -0,5 milj. euroa (2011: -1,1 milj. e; 2010: +20,1 milj. e; 2009: -7,5 milj. e). Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 88,1 milj. euroa ja 2.345 euroa per asukas (2011: 84,8 milj.e, 2.281 e/as; 2010: 92,1 milj. euroa, 2 493 e/as. ja 2009: 75,8 milj. euroa, 2 076 e/as). Kunnan maksuvalmius heikkeni vuoden loppua kohti ja pitkäaikainen laina nostettiin joulukuussa. Kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 32 päivää (2011: 34 pv; 2010: 37 pv; 2009: 3 pv). Rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääomaan korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo jää alle yhden, on kunnan lainanhoitokyky heikko. Lainanhoitokate oli 0,6 (2011: 2,6).

12 Taseen loppusumma pieneni edellisvuoteen verrattuna 2,6 milj. euroa (2011: +8,9 milj. e). Taseen vastaavaa puolella, pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvo lisääntyi vuoden aikana 0,6 milj. euroa (2011: 2,7 milj. e). Vaihtuvissa vastaavissa rahat ja pankkisaamiset ryhmä pieneni vuoden aikana 0,5 milj. euroa, 20,8 milj. eurosta 20,3 milj. euroon (2011: 1,1 milj. e, 21,9 milj. eurosta 20,8 milj. euroon). Taseen vastattavaa puolella oman pääoman määrä väheni tilikauden alijäämän verran eli 8,3 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä lisääntyi yhteensä 5,5 milj. euroa, pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 1,9 milj. euroa ja lyhytaikainen kasvoi 3,6 milj. euroa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee huomattavan suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste heikkeni 45,1 prosentista 41,9 prosenttiin. Vuotta aiemmin omavaraisuusaste koheni 42,0 prosentista 45,1 prosenttiin ja vuonna 2010 omavaraisuusaste heikkeni 43,2 prosentista 42,0 prosenttiin vieraan pääoman kasvun seurauksena. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä lainojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun arvo suureni 2,9 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 53,9 prosentista 56,8 prosenttiin (2011: pieneni 2,7 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 56,7 prosentista 53,9 prosenttiin). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kunnan tunnusluvun arvo asukasta kohti laskettuna heikkeni 1.044 eurosta 814 euroon (2011: vahvistui 770 eurosta 1.044 euroon). Vuosiennuste 2013 Huhtikuun lopun tilanteesta tehdyn alustavan vuosiennusteen laadinnassa toimielinten toimintatuotot ja toimintakulut on arvioitu vuoden 2012 tilinpäätöksen, alkuvuoden toteutuman ja loppuvuoden ennusteen yhteenvetona. Perusturvalautakunnan toimintakate on toimialajohtajalta saadun alustavan arvion perusteella ylittymässä jopa viisi seitsemän miljoonaa euroa. Myös sivistystoimen toimialalla on toimintakatteen ylityspaineita noin puolentoista miljoonan euron verran. Verotulojen kertymäarviota on tarkistettu Kuntaliiton ennakkotietojen perusteella ja tällä hetkellä näyttää siltä, että talousarvion verotulotavoitetta ei saavutettaisi, vaan verotulokertymä olisi noin 1,2 miljoona euroa talousarviota pienempi. Pitkäaikaisten lainojen vähennys on talousarvion mukaisesti 9 milj. euroa ja arvion mukaan uutta pitkäaikaista lainaa nostettaisiin talousarviossa arvioidun mukaisesti 21 milj. euroa. Tämä lainannosto ei kuitenkaan riittäisi rahoitustarpeen kattamiseksi, vaan lainannostotarve olisi lisäksi 8 milj. euroa. Lainanottotarve muodostuisi siis yhteensä noin 29 milj. euroksi. Nettolainanotto olisi näin 20 milj. euroa. Vuosiennusteen vuosikate olisi vain 1,4 milj. euroa ja tilikauden tulos -13,3 milj. euroa. Ennusteen tulos heikentäisi taseen ylijäämää merkittävästi. Verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen käyttötalousosan toimintamenojen kasvu olisi 3,5 % ja toimintakatteen kasvu 4,5 %.

13 Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2012 2016 Kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 2011 talouden tasapainottamisohjelman, jossa vuosille 2012-2014 asetetuilla talouden pidon raja-arvoilla vahvistetaan sitä talouden tasapainotilaa, joka saavutettiin vuoden 2010 positiivisen tilinpäätöksen avulla. Positiivinen vuoden 2011 tilinpäätös vahvisti edelleen talouden tasapainotilaa. Tasapainotilan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi valtuusto asetti vahvistamassaan talouden tasapainottamisohjelmassa Kirkkonummen kunnalle seuraavat talouden hoitoa koskevat raja-arvot, jotka tulee ottaa huomioon talousarvion laadinnassa: Toimintakatteen kasvu saa vuosittain olla kuntatasolla enintään 3,2 %. Toimintakatteen jako toimielimille tapahtuu kunnanhallituksen vuosittain vahvistamien talousarvion ja -suunnitelman reunaehtojen kautta valtuuston vahvistaman tasapainottamisohjelman puitteissa. Vuosikate on vuosittain vähintään poistojen suuruinen. Kunnan lainakanta ei vuosien 2012-2016 aikana ylitä 100 milj. euroa eikä 2.500 euroa per asukas. Nettoinvestoinnit ovat vuositasolla maksimissaan 22,5 milj. euroa. Vuosina 2012-2016 taseen ylijäämä säilyy ennallaan tai vahvistuu. Omavaraisuusaste nousee. Omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 43,2 % ja 42,0 % vuonna 2010. (Tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuuksia selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluvussa oma pääoma ja siihen rinnastettavat erät suhteutetaan taseen loppusummaan korjattuna saaduilla ennakoilla). Vuosi 2012 oli tasapainottamisohjelman ensimmäinen vuosi. Vuoden 2012 tilinpäätös ei toteutunut kunnanvaltuuston vahvistamien taloudenpidon raja-arvojen puitteissa. Toimintakatteen kasvu oli merkittävästi suurempi kuin 3,2 % ja vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Lainakannan ja nettoinvestointien osalta vuosi toteutui raja-arvojen puitteissa. Ylijäämän sekä omavaraisuusasteen osalta rajaarvot eivät toteutuneet, vaan tilinkausi oli alijäämäinen ja heikensi näin taseen ylijäämää. Myös omavaraisuusaste heikkeni.

14 Investoinnit ja poistojen määrän kasvu Vuosina 2008 ja 2009 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Näin vuosina myös kunnan nettoinvestointien määrä oli erittäin suuri (2008: 26 milj. euroa; 2009: 35 milj. euroa). Vuonna 2010-2011 tilanne muuttui ja vuosikate riitti hyvin kattamaan poistot. Nettoinvestointien määrä myös laski edellisistä vuosista, ollen 22 miljoonaa euroa. Vuosikatteen vahvistuminen johtui hyvin kertyneistä verotuloista, erityisesti vuonna 2010 poikkeuksellisen suurista käyttöomaisuuden myyntivoitoista ja vuonna 2011 perusturvalle maksetusta takautuvasta saatavasta sekä maltillisesta toimintamenojen kasvusta. Poistojen määrä oli vuosina 2010-2011 noin 13 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2012 investointien toteutuma jäi reilusti alle talousarviossa suunnitellun. Toimintamenojen merkittävä kasvu aiheutti kuitenkin sen, että vuosikate ei riittänyt enää kattamaan poistoja vaan tilikauden alijäämä muodostui yli kahdeksaksi miljoonaksi euroksi. 40 000 Nettoinvestoinnit ja poistot vuosina 2000-2013 (1.000 ) 35 000 35 023 30 000 26 057 25 000 22 136 20 994 20 000 16 834 18 156 16 246 16 534 15 000 10 000 5 000 12 749 11 474 5 227 4 245 4 024 13 552 11 758 10 856 6 701 7 482 7 723 6 345 8 066 8 911 14 177 15 747 11 371 13 029 12 671 13 111 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TA 2013 Nettoinvestoinnit Poistot Kunnan poistot suhteessa vuosikatteeseen 2000-2013 (1.000 ) 25 000 20 000 15 000 13 029 12 671 13 111 15 747 11 371 10 000 5 000 4 245 4 024 5 227 6 345 6 701 7 482 7 723 8 066 8 911 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TA 2013 Vuosikate Poistot

15 Tuloslaskelma TP TP TP TA ENN TA TS TS (1 000 euroa) 2010 2 011 2 012 2 013 2013 2014 2015 2016 Toimintatuotot 43 469 47 084 51 060 51 672 51 172 Toimintakulut -208 506-216 354-235 380-236 689-243 697 Toimintakate -165 037-169 270-184 320-185 017-192 525-189 849,4-192 697,1-194 624,1 muutos-% 2,4 2,6 8,9 12,1 4,5-1,4 1,5 1,0 Verotulot 154 602 159 222 159 413 167 624 166 462 176 996 184 293 191 546 Valtionosuudet 23 248 25 009 23 702 23 311 23 311 22 511 22 000 21 500 Verorahoitus 177 851 184 231 183 115 190 935,4 189 773,4 199 507,4 206 293,0 213 046,0 muutos-% 10,6 3,6-0,6 7,4 6,7 5,1 3,4 3,3 Rahoitustuotot ja -kulut -1 664-735 -1 737-2 333-2 333-2 753-2 870,2-2 851,0 Korkotuotot 352 370 295 290 290 310 310,0 310,0 Muut rahoitustuotot 502 1 832 582 360 360 550 550,0 550,0 Korkokulut -2 498-2 812-2 532-2 952-2 952-3 563-3 680-3 661 Muut rahoituskulut -20-125 -82-31 -31-50 -50,0-50,0 Vuosikate I 11 150 14 226-2 942 3 586-5 084 6 905 10 726 15 571 Käyttöom. myyntiv. 8 277 3 433 4 409 4 000 4 000 3 700 3 700 3 700 Maankäyttösop.korv. 2 520 5 405 3 291 2 504 2 504 2 500 2 500 2 500 Vuosikate II 21 947 23 065 4 758 10 090 1 420 13 105 16 926 21 771 Poistot ja arvonalentumiset -13 029-12 671-13 111-15 747-14 746-15 950-17 320-18 420 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 8 918 10 394-8 353-5 657-13 326-2 845-394 3 351 Talousarviovuoden 2014 toimintakatteen kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on koko kunnan tasolla 3 %. Taloussuunnitelmavuoden 2015 toimintakatteen kasvuksi talousarviovuoteen 2014 verrattuna laskelmassa on määritelty 1,5 % ja taloussuunnitelmavuoden 2016 kasvuksi 1 %. Kun talousarviovuoden 2014 toimintakatteen muutosta verrataan kuluvan talousarviovuoden 2013 vuosiennusteen toimintakatteeseen, on muutos -1,4 %. Verorahoituksen kasvu talousarviovuoden 2014 osalta verrattuna kuluvan vuoden 2013 vuosiennusteeseen on 5,1 %. Taloussuunnitelmavuosina kasvuprosentit ovat 3,4 ja 3,3 prosenttia. Rahoituserien määrä on suunnittelukaudella noin -2,7 milj. euroa per vuosi. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen, maankäyttösopimuskorvausten ja suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen tilikauden tulos talousarviovuonna 2014 on -2,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuoden 2015 tulos muodostuu -394.000 euroksi ja taloussuunnitelmavuoden 2016 tulos on + 3,4 milj. euroa. Suunnittelukauden tulos on kumulatiivisesti +112.000 euroa.

16 Verotulot Yhteenveto TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 141 889 145 891 151 457 161 272 168 317 176 321 Muutos % 1,9 2,8 3,8 6,5 4,4 4,8 Yhteisövero 10 400 6 390 6 258 6 752 7 004 6 253 Muutos % 28,3-38,6-2,1 7,9 3,7-10,7 Kiinteistövero 6 978 7 359 8 355 8 972 8 972 8 972 Muutos % 0,5 5,5 13,5 7,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 159 266 159 640 166 069 176 996 184 293 191 546 Muutos % 3,3 0,2 4,0 6,6 4,1 3,9 Luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 120,4 123,8 126,4 129,6 132,4 135,0 Kuluttajahintaindeksin muutos 3,3 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 143,1 147,5 151,1 154,6 158,3 162,6 Peruspalv. hintaindeksin muutos 3,3 3,1 2,4 2,3 2,4 2,7

17 Rahoituslaskelma TP TP TP TA ENN TS TS TS (1 000 euroa) 2010 2011 2012 2013 2013 2014 2015 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 21 946,2 23 064,6 4 757,9 10 090 1 420 13 105 16 926 21 771 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -8 233,2-3 432,9-4 408,8-4 000-4 000-3 700-3 700-3 700 13 712,9 19 631,7 349,1 6 090-2 580 9 405 13 226 18 071 Investointien rahavirta Investointimenot -23 068,1-17 643,4-14 350,1-21 736-21 736-22 500-22 500-22 500 Rahoitusosuudet investointimenoihin 931,6 1 109,1 172,7 742 742 Pys. vast. hyödykk. myyntitulot 9 007,6 3 717,5 4 508,1 4 030 4 030 3 730 3 730 3 730-13 128,8-12 816,8-9 669,3-16 964-16 964-18 770-18 770-18 770 Toiminnan ja investointien rahavirta 584,1 6 814,9-9 320,2-10 874-19 544-9 365-5 544-699 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -134,9-1 494,3-9,3-1 416-1 416 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 22 000,0 12 500,0 21 000 29 000 18 000 18 000 16 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 682,6-7 251,3-8 993,9-8 994-8 994-11 206-14 210-16 619 Lyhytaikaisten lainojen muutos -228,6 16 317,4-7 251,3 3 277,5 12 006 20 006 6 794 3 790-619 Oman pääoman muutokset 3 284,3 805,8 5 587,5 Rahoituksen rahavirta 19 466,9-7 939,8 8 855,7 10 590,3 18 590,1 6 794,2 3 789,8-619,2 Rahavarojen muutos 20 051,0-1 124,9-464,5-284 -954-2 571-1 755-1 318 Kehysarvion rahoituslaskelman nettoinvestointimääräksi vuosille 2014 2016 on asetettu 22,5 milj. euroa per vuosi. Tällä investointivolyymillä lainanottotarve on suunnittelukaudella 2014 2016 noin 52 milj. euroa (nettolainanotto n. 10 milj. euroa). Lainamäärä asukasta kohti on suunnittelukauden lopussa, vuonna 2016 n. 3.000 euroa ja lainakanta 118 milj. euroa.

18 Lainamäärän kehittyminen TP TP TP TA ENN TA TS TS 2010 2 011 2 012 2013 2013 2014 2015 2016 LAINAMÄÄRÄ 31.12. (1000e) 92 101 84 850 88 127 100 133 108 133 114 927 118 717 118 098 UUSI LAINA (1000e) 22 000 12 500 21 000 29 000 18 000 18 000 16 000 LYHENNYKSET (1000e) -5 683-7 251-9 222-8 994-8 994-11 206-14 210-16 619 NETTO LAINANOTTO (1000e) 16 317-7 251 3 278 12 006 20 006 6 794 3 790-619 ASUKASMÄÄRÄ 31.12 36 942 37 192 37 583 38 639 38 083 38 531 39 000 39 525 ASUKASMÄÄRÄN LISÄYS 433 250 391 1 447 412 448 469 525 muutos-% 1,2 0,7 1,1 3,9 1,1 1,2 1,2 1,3 LAINAMÄÄRÄ / ASUKAS 2 493 2 281 2 345 2 592 2 839 2 983 3 044 2 988 Lainanlyhennysten määrä kohoaa suunnittelukaudella merkittävästi erityisesti kuluvan talousarviovuoden 2013 lainatarve-ennusteen johdosta. Myös vuonna 2008 nostetun 10 miljoonan euron laina vaikuttaa lyhennysten määrään vuodesta 2015 lähtien, koska sen lyhennysvapaat vuodet loppuvat vuonna 2014. Väestömäärä Väestökehitys vuosina 2008 2012 ikäryhmittäin 31.12. 2008 %-osuus 2009 %-osuus 2010 %-osuus 2011 %-osuus 2012 %-osuus 0-6 v 4 060 11,3 4 075 11,2 4 083 11,1 4 014 10,8 3 954 10,5 7-15 v 4 837 13,4 4 887 13,4 4 942 13,4 5 014 13,5 5 049 13,4 16-19 v 1 834 5,1 1 898 5,2 1 961 5,3 1 972 5,3 1 978 5,3 20-64 v 21 748 60,4 21 941 60,1 21 982 59,5 21 910 58,9 21 987 58,5 65-74 v 2 237 6,2 2 372 6,5 2 558 6,9 2 804 7,5 3 047 8,1 75-84 v 1 006 2,8 1 047 2,9 1 099 3,0 1 160 3,1 1 219 3,2 85 v - 259 0,7 289 0,8 317 0,9 318 0,9 333 0,9 35 981 100,0 36 509 100,0 36 942 100,00 37 192 100,00 37 567 100,00 muutos 840 528 433 250 375 muutos, % 2,39 1,47 1,19 0,68 1,01