Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen sopimuksin Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen sopimuksin 26.2.2004 Teemu Soininen Sopimuksen syntyminen Sopimuksen sitovuus IT-alan sopimukset, erityisesti lisenssisopimukset Sopimusoikeus Sopimus on tärkein velvoittautumisen muoto velvoitteet voivat perustua myös vahingonkorvaukseen tai perusteettoman edun palautukseen Sopimus on kaksipuolinen oikeustoimi Sopimus on tahdonilmaisu Sopimusvapauden periaate Päätäntävapaus (tehdäkö vai ei) Valintavapaus (kenen kanssa) Sisältövapaus (mistä sovitaan) Muotovapaus (miten sovitaan) Periaatteesta on poikkeuksia, esim. hyvän tavan vastaiset sopimukset tai määrämuotoiset sopimukset Sopimuksen syntyminen: tarjous - vastaus OikTL mukaan sopimus syntyy tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta Myöhästynyt tai modifioitu vastaus: uusi tarjous Käytännössä harvoin toimitaan näin kaavamaisesti Sopimuksen syntyminen: Neuvottelut Tavallisesti isommat sopimukset neuvotellaan Tarjousta saattaa edeltää tarjouspyyntö. Neuvotteluprosessi monivaiheinen Sitoutuminen tapahtuu vasta neuvottelujen lopuksi - ei tarjouksessa Varaudu siihen että tarjous hyväksytään sellaisenaan, jolloin se sitoo
Kuka saa tehdä sopimuksen? Oikeustoimikelpoinen ihminen (täysi-ikäinen, ei holhottava) juridinen henkilö (organisaatio esim. ky, oy, ry, valtio, kunta) Esim. Konserniyhtiöt ovat erillisiä oikeushenkilöitä Yhtiön osastot eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä Lakisääteinen edustus, OYL "Hallitus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus toiminimen kirjoittamiseen tai, että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Ilman yhtiöjärjestyksen määräystäkin toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osakeyhtiötä sellaisessa asiassa, joka osakeyhtiölaissa perusteella kuuluu hänen tehtäviinsä." Sopimuksen oikeudellinen sitovuus Sopimus sitoo (Pacta sunt servanda) Sopijapuolten voitava luottaa siihen, että sopimus täytetään Sitoo vain sopijapuolia Kaksi pääelementtiä: luontoissuoritus vahingonkorvaus Luontoissuoritus Oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä Voidaan panna täytäntöön pakkotoimin tuomioistuin ulosottoviranomainen tekeminen tai teettäminen vastaajan kustannuksella uhkasakko Vahingonkorvaus Ns. positiivisen sopimusedun korvaus Sopijapuoli on saatettava siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, mikäli sopimus olisi täytetty Vahingon määrää on toisinaan käytännössä vaikea määritellä Vahingonkorvausvelvollisuutta voidaan sopimuksella rajoittaa Muita seuraamuksia sopimuksen rikkomisesta Oikeus vaatia hinnanalennusta Oikeus vaatia sopimuksen purkamista Sopimussakko Rikosoikeudellinen vastuu Vahingonkorvaus aina liitännäinen
Esisopimus Esisopimus on sopimus sopimuksen tekemisestä Velvoittaa lopullisen sopimuksen tekemiseen, jos ehdot riittävän yksiselitteiset ja täsmälliset Esisopimuksen perusteella voidaan vaatia jo lopullisen suorituksen tekemistä sovitaan erikseen -tyyppiset lausekkeet vaarallisia Aiesopimus Letter of intent, memorandum of understanding yms. Aiesopimus ei ole sopimus, vaan osapuolten välisen yhteisymmärryksen julkilausuma Kannattaa mainita, että aiesopimus ei sido Voi sisältää myös velvoittavaa ainesta, esim. salassapito- ja neuvottelukieltoklausuulit Aiesopimus/esisopimus Sisältö ratkaisee, ei otsikointi KKO 1996:97 Kaupunginhallituksen hyväksymää aiesopimukseksi nimettyä asiakirjaa erään yhtiön osakekannan kaupan osalta pidettiin sitovana esisopimuksena, vaikka kaupunginvaltuusto ei ollut varannut hankkeeseen määrärahaa. Sopimuksen sisältö Mistä sovitaan = sopimuksen tärkein elementti Selkeästi käytävä ilmi, mitä sopimuksen perusteella sopijapuolilta voidaan vaatia Yksiselitteistä ja johdonmukaista kieltä nopea ylläpito / hyvä laatu?? Asiat kuvattava niin, että ulkopuolinen ymmärtää, mistä on kysymys Tietokoneohjelmistoja koskevat sopimukset Atk-sopimukset sopimuksia siinä missä muutkin Atk-projektien omaleimaisuus, lakimiesten asiantuntemattomuus ja alan oikeuskäytännön niukkuus saattavat käytännössä vaikeuttaa sopimusten tulkintaa Ohjelmistoprojektit epätavallisen riskialttiita Erilaisia ohjelmistosopimuksia Käyttöoikeus- eli lisenssisopimukset Projektisopimukset Alihankintasopimukset Jälleenmyyntisopimukset Ylläpitosopimukset Escrow-sopimukset Yhteistyösopimukset Huomaa: sopimuksen nimi ei välttämättä kerro sisällöstä mitään. Esim. projektisopimuksessa voidaan hyvin sopia käyttöoikeudesta ja jälleenmyyntisopimuksessa ylläpidosta.
Sopijapuolet: ohjelmiston käyttäjä (yksityinen/yritys) - toimittaja Kyseessä on useimmiten tekijänoikeuden ns. yksinkertainen (=ei-eksklusiivinen) osittaisluovutus -> käyttäjälle oikeus käyttää ohjelmistoa - tekijänoikeus säilyy toimittajalla Lisensoitavaa tuotetta voi suojata myös jokin muu oikeus kuin tekijänoikeus, esim. tietokantojen suojaoikeus, oikeus valokuvaan tms. Käyttöoikeuden laajuus: esim. käyttäjien määrä, laitteistokohtainen, yrityskohtainen jne. Lisensoitava tuote voi sisältää myös kolmansilta osapuolilta lisensoituja osia. Tällöin on edelleen lisensoinnissa noudatettava kolmannen määrittelemiä käyttöoikeusehtoja Oman tuotteen ymmärtäminen tärkeää, jotta käyttöoikeuden rajat voisi määritellä järkevästi joskus varsin vaikeaa Hinta- ja maksuehdot toimittajan kannalta tärkeimmät ehdot Selkeät hinnat, selkeät eräpäivät ja muut maksuehdot Hintojen muutosmekanismit, mikäli hinta esim. sidottu käyttäjien määrään. IPR infringements -lauseke toimittaja ottaa vastuun siitä, että toimitettu ohjelmisto ei ole piraatti kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka laajasti oikeudenloukkauksista vastataan (esim. US patentit) Tekijänoikeuslaissa pakottavaa sääntelyä: Oikeus ottaa yksi varmuuskopio; oikeus tarkastella ohjelman toimintaa normaalin toiminnan yhteydessä; oikeus kääntää koodi, jos välttämätöntä yhteensovittamista varten Lisäksi oikeus valmistaa sellaiset kappaleet ja tehdä sellaiset muutokset, jotka tarpeen ohjelman käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. Jälleenmyyntisopimukset Hyvin monenlaisia tuotteen myynti hyllystä räätälöinti, VAR OEM jälleenmyyntiketjut, jälleenmyyjän jälleenmyyjät kansainvälinen jakelu Mietittävä huolella oma liiketoimintamalli, tuotteen käsite, arvoketjun muodostuminen jne
Jälleenmyyntisopimukset VAR (Value Added/Adding Reseller) Jälleenmyyjä, joka omalla toiminnallaan tuo hyödykkeelle lisäarvoa Esim. laitteisto osana VAR- jälleenmyyjän kokonaisratkaisua tai ohjelmisto osana VAR- jälleenmyyjän palvelua OEM (Orginal Equipment Manufacturer) Valmistajan komponentti myydään osana toisen elinkeinoharjoittajan tuotetta, viimeksi mainitun tuotenimellä (esim. salausteknologia osana lopputuotetta) Lähtökohta: kunkin valtion alueella sovelletaan ko valtion lakeja. Lähtökohta: vieraassa valtiossa annetut tuomiot yleensä tunnustettava täytäntöönpanovaltiossa ennen täytäntöönpanoa. Sopimuksissa voidaan sopia sovellettavasta laista; ja toimivaltaisesta tuomioistuimesta Edullisin lakiviittaus ja tuomioistuin valittava tapauskohtaisesti Myös välimiesmenettelystä voidaan sopia. Yleisten tuomioistuinten antamia tuomioita koskevat ns. Brysselin ja Luganon sopimukset. Sopimusvaltiot sitoutuneet täytäntöönpanemaan muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot EY-maiden osalta voimassa neuvoston asetus (44/2001) tuomioistuimen toimivallasta ym. - korvaa Brysselin sopimuksen. Välitystuomioita koskee ns. New Yorkin konventio Sopimusvaltiot sitoutuneet tunnustamaan ja täytäntöönpanemaan annetut välitystuomiot.