Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista käsittelevä työryhmä. Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistaminen

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. maaliskuuta 1999 (17.03) 6488/99 LIMITE JUSTCIV 37 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Tanskan valtuuskunta Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista käsittelevä työryhmä Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistaminen - 27 artiklan 2 kohta DG H III 1

2 ILMOITUS 27 artiklan 2 kohdasta Yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohta on eräs sen keskeisimmistä määräyksistä. 27 ja 28 artiklassa määritellään useita perusteita tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytymiselle. Oikeusjärjestys (27 artiklan 1 kohta), toinen tuomio (27 artiklan 3 ja 5 kohta) tai tuomion antaneen tuomioistuimen toimivalta (28 artikla) tulevat kuitenkin kysymykseen vain harvoissa tapauksissa. Yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohta on erittäin tärkeä määräys. Sillä varmistetaan, että yksipuolinen tuomio pannaan täytäntöön toisessa sopimusvaltiossa vain, jos kanne on annettu tiedoksi vastaajalle asianmukaisesti ja hyvissä ajoin ja jos tällä on näin ollen ollut mahdollisuus vastata asiassa. Lyhyesti sanottuna siinä taataan kuulluksi tulemisen perusoikeus. Yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan johdosta yhteisöjen tuomioistuimelle on esitetty useita ennakkoratkaisupyyntöjä, ja näin ollen sillä on ollut tilaisuus antaa ratkaisuja useista 27 artiklan 2 kohtaan liittyvistä näkökohdista. Asiakirjassa JUSTCIV 1 REV 1 olevan, 27 artiklan 2 kohtaa koskevan ehdotuksen tavoitteena näyttää olevan joidenkin yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden kumoaminen. Kyseisissä tuomioissa määritellään kuitenkin oikeudenmukainen tasapaino täytäntöönpanoa hakevan henkilön sekä sen henkilön, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, etujen välillä, eikä 27 artiklan 2 kohtaa tulisi muuttaa. Asianmukainen tiedoksianto Sana "asianmukaisesti" olisi säilytettävä. Muutoin vastaaja on hyvin heikossa asemassa, kuten yhteisöjen tuomioistuin on selvittänyt asiassa C-305/88, Lancray, antamansa tuomion DG H III 2

3 18 22 kohdassa (erityisesti 20 kohdassa): 18. Näin ollen on todettava, että asianmukainen tiedoksianto ja tiedoksianto hyvissä ajoin ovat kaksi erillistä ja samanaikaista suojaa saapumatta jääneelle vastaajalle. Jommankumman suojan puuttuminen on näin ollen riittävä peruste olla tunnustamatta ulkomaista tuomiota. 19. On esitetty päinvastainen näkemys, jonka mukaan asianmukaista tiedoksiantoa ei ole syytä korostaa, jos vastaajalla on joka tapauksessa ollut riittävästi aikaa järjestää puolustuksensa. Tällaisen tulkinnan mukaan asianmukainen tiedoksianto on vain alustava näyttö siitä, että tiedoksianto tapahtui hyvissä ajoin, ja määräajan noudattamatta jättäminen on ainoa todellinen peruste tunnustamatta jättämiselle. 20. Tällaista perustelua ei voida hyväksyä. Ensinnäkin on vaikeaa sovittaa tulkintaa yhteen asiaa koskevan määräyksen sanamuodon tai tuomioistuimen edellä mainitun tuomion [asia 166/80, Klomps v. Michel] kanssa. Toiseksi se tekisi asianmukaisen tiedoksiannon vaatimuksen täysin tehottomaksi. Jos ainoa kysymys olisi, onko vastaaja saanut asiakirjan hyvissä ajoin, kantajat voisivat pyrkiä tietoisesti unohtamaan määräykset, joita on annettu asianmukaisesta tiedoksiannosta, jonka vaatimuksia on joka tapauksessa huomattavasti lievennetty kansainvälisillä sopimuksilla. Tämä johtaisi huomattavaan epävarmuuteen siitä, onko asiakirjat todellisuudessa annettu tiedoksi ja haittaisi näin ollen yleissopimuksen määräysten yhtenäistä soveltamista. Lisäksi vastaaja ei voisi varmuudella tietää, onko oikeudenkäynti, joka saattaa johtaa hänen tuomitsemiseensa, pantu vireille asianmukaisesti ja onko puolustuksen järjestäminen siis tarpeen, ja tällainen tilanne olisi niin ikään ristiriidassa yleissopimuksen tavoitteiden kanssa. 21. On lisättävä, että kuten tuomioistuin totesi asiassa 49/84, Debaecker v. Bouwman, [1985] Kok. 1779, antamassaan tuomiossa, vaikka yleissopimuksen johdanto-osassa tehdään selväksi, että yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa tuomioistuinten tuomioiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien muodollisuuksien yksinkertaistaminen, tavoitteeseen ei voida päästä vahingoittamalla millään tavoin oikeutta tasapuoliseen kuulluksi tulemiseen. 22. Kaikesta edellä sanotusta seuraa, että ulkomainen tuomio olisi jätettävä tunnustamatta, jos tiedoksianto ei ole tapahtunut asianmukaisesti, riippumatta siitä, oliko vastaaja todellisuudessa tietoinen haastehakemuksesta. Tiedoksiantoa koskevat käytännön ongelmat olisi ratkaistava ratifioimalla ja saattamalla viipymättä voimaan tiedoksiantoa koskeva Euroopan unionin sopimus eikä heikentämällä vastaajan suojaa DG H III 3

4 tunnustamis- ja täytäntöönpanovaiheessa. Vastaajan on kyettävä päättämään vaikeuksitta, onko puolustuksen järjestäminen tarpeen. Jos asianmukaista tiedoksiantoa ei vaadita, tämä on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi tuomiota ei koskaan pitäisi antaa yksipuolisesti, jos haastehakemusta ei ole asianmukaisesti annettu tiedoksi. Jos näin tapahtuu, kyseessä on näin ollen aina virhe, eikä tällaisia virheellisiä tuomioita pitäisi panna täytäntöön muissa sopimusvaltioissa, jos virhe koskee perustavanlaatuista menettelyvaatimusta, kuten oikeutta tulla kuulluksi. Tiedoksiantomuodollisuudet eivät ole pelkkiä tyhjiä muodollisuuksia. Ne tarjoavat vastaajalle todellisen suojan. Jos parannuksille on sijaa, muutoksia olisi tehtävä tiedoksiantoa koskeviin sääntöihin, ei täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteisiin. Todettakoon myös, että tiedoksiannon epäkohdat voidaan korjata tuomion antaneessa tuomioistuimessa sovellettavan lain nojalla, mukaan lukien mahdollisesti sovellettavat kansainväliset yleissopimukset (katso yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-305/88, Lancray). Toimimatta jättäminen yksipuolisen tuomion antamisen jälkeen Sellaisissa tapauksissa, joissa vastaaja oli tietoinen yksipuolisesta tuomiosta eikä toiminut, ei pitäisi tehdä poikkeuksia. Asianmukainen ja hyvissä ajoin toimitettu tiedoksianto ennen tuomion antamista ei lainkaan vastaa muutoksenhakumahdollisuutta. Viitataan siihen, mitä yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa C-123/91, Minalmet, antamansa tuomion kohdassa (erityisesti 19 ja 20 kohdassa): 14. Tästä seuraa, että jossakin sopimusvaltiossa yksipuolisesti annettu tuomio on jätettävä tunnustamatta toisessa sopimusvaltiossa, jos haastehakemusta ei ollut annettu asianmukaisesti tiedoksi saapumatta jääneelle vastaajalle. 15. Tätä tulkintaa ei kumoa se tosiasia, että vastaaja oli tietoinen yksipuolisesta tuomiosta ja DG H III 4

5 oli jättänyt hakematta siihen muutosta tuomiovaltion laissa säädetyllä tavalla. 16. Muunlaista johtopäätöstä olisi vaikea sovittaa yhteen Brysselin yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan sanamuodon ja tarkoituksen kanssa. 17. Edellä mainitun määräyksen sanamuodon perusteella haastehakemus on annettava vastaajalle tiedoksi asianmukaisesti ja hyvissä ajoin, jotta tuomio voitaisiin tunnustaa sopimusvaltiossa. 18. Lisäksi, kuten tuomioistuin totesi asiassa 166/80, Klomps, [1981] Kok. 1593, antamansa tuomion 9 kohdassa, Brysselin yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on säilyttää puolustuksen oikeudet ja varmistaa, ettei tuomiota tunnusteta tai panna täytäntöön yleissopimuksen nojalla, ellei vastaajalla ole ollut mahdollisuutta järjestää puolustustaan tuomioistuimessa, jossa kanne on ensiksi nostettu. 19. Tämän osalta on korostettava, että kuten kyseisestä määräyksestä käy ilmi, asianmukainen ajankohta, jotta vastaajalla olisi mahdollisuus järjestää puolustuksensa, on kanteen nostamisajankohta. Mahdollisuutta hakea myöhemmässä vaiheessa laillisin keinoin muutosta yksipuoliseen tuomioon, joka on jo täytäntöönpanokelpoinen, ei voida pitää yhtä tehokkaana vaihtoehtona puolustuksen esittämiselle oikeudenkäynnissä ennen tuomion antamista. 20. Kuten kansallinen tuomioistuin asianmukaisesti huomautti, kun tuomio on annettu ja kun se on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi, täytäntöönpanon keskeyttämisen tullessa kyseeseen se voidaan myöntää vastaajalle vain vaikeammissa olosuhteissa, ja vastaajalla voi olla myös menettelyyn liittyviä vaikeuksia. Poisjääneen vastaajan mahdollisuudet huolehtia puolustuksestaan ovat tässä tapauksessa huomattavasti pienemmät. Tällainen tulos olisi kyseisen määräyksen tarkoituksen vastainen. 21. Edellä mainituista seikoista seuraa, että jossakin sopimusvaltiossa yksipuolisesti annettu tuomio on jätettävä tunnustamatta toisessa sopimusvaltiossa, jos haastehakemusta ei annettu vastaajalle asianmukaisesti tiedoksi, vaikka vastaaja olisi ollut tietoinen tuomiosta ja jättänyt hakematta siihen muutosta laissa säädetyllä tavalla. Yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdalla suojataan oikeutta tulla kuulluksi ennen tuomion antamista. Jos vastaaja ei ole saanut tiedoksiantoa asianmukaisesti ja hyvissä ajoin ennen tuomion antamista, tilanteen korjaamisen ei pitäisi olla vastaajan vastuulla. Toistettakoon, että on virhe antaa tuomio, DG H III 5

6 jos vastaaja ei ole saanut asianmukaista tiedoksiantoa hyvissä ajoin, eikä virheellisiä tuomioita pitäisi panna täytäntöön muissa sopimusvaltioissa, jos virhe koskee perustavanlaatuista menettelyvaatimusta, kuten oikeutta tulla kuulluksi. DG H III 6