Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Transkriptio

1 Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS

2 COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio. Open source -ratkaisujen promotoiminen. Jäsenyrityksille palveluita ja hankkeita. Open source -t&k-toiminnan aktivointi. Kansainvälinen kontaktipiste suomalaiseen OS-kenttään. Kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöjen välisen yhteistoiminnan lisääminen.

3 Yksinoikeusohjelma Ohjelman saajalla ei ole täyttä vapautta: käyttää ohjelmaa; kopioida ohjelmaa; levittää ohjelmaa; muokata ohjelmaa; saada ohjelman lähdekoodia haltuunsa.

4 Avoimen lähdekoodin ohjelma Ohjelman saajalla on vapaus: käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa; kopioida ja levittää ohjelmaa; luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä; saada ohjelman lähdekoodi ja hyödyntää sitä; yhdistää ohjelma toisten ohjelmien kanssa.

5 Tietokoneohjelman tekijänoikeus Tietokoneohjelmia suojataan Suomen tekijänoikeuslaissa kirjallisina teoksina. Vain välttämättömät kopiot sallittu. Käänteismallinnus (reverse engineering) on sallittu vain, jos se on välttämätöntä ohjelman saamiseksi toimimaan muiden ohjelmien kanssa. Tekijänoikeuden haltija antaa lisenssisopimuksella ohjelmaan rajoitetun käyttöoikeuden, mutta ei luovu tekijänoikeudesta ohjelmaan.

6 Avoimen lähdekoodin lisenssit Laajentavat käyttäjän oikeuksia teokseen. Lähtökohtana turvata käyttäjälle tietyt perusoikeudet, ei rajoittaa niitä. Vapaa käyttö-, kopiointi-, muuntelu- ja levitysoikeus. Kymmeniä eri lisenssejä. Vain harva lisenssi on yleisessä käytössä. Lisenssiehdot kerran opittuaan tietää, kuinka menetellä ko. lisenssillä lisensoitujen ohjelmien kanssa. Ei erikseen räätälöityjä sopimuksia jokaiselle ohjelmalle.

7 Lisenssien yleisyys SourceForge.net 12/2005

8 Lisenssikategoriat Sallivat lisenssit (Apache, BSD, MIT,...) Eivät aseta mitään tai ainoastaan erittäin lieviä velvoitteita käyttäjälle (nk. lupalaput). Pysyvät lisenssit (MPL, LGPL,...) Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Lisenssi pysyy myös ohjelman muunnelmissa. Tarttuvat lisenssit (GPL, AGPL,...) Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Lisenssi pysyy ohjelman muunnelmissa ja myös tarttuu ohjelmien yhdistelmiin (tarttuvuusehto).

9 LGPL:n vastavuoroisuusehto Kun ohjelmaa muokataan, niin: 2. c) Teos on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.

10

11 GPL:n tarttuvuusehto Kun ohjelmaa muokataan tai se yhdistetään toisiin ohjelmiin, niin: 2. b) Jokainen teos, jonka Lisenssin haltija julkaisee tai levittää edelleen, ja joka kokonaan tai osittain perustuu tai sisältää osia Ohjelmasta, on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.

12

13 Avoin lähdekoodi yrityskäytössä Juridisesti merkitystä on ohjelman lisenssillä ja käyttötavalla. Salliva lisenssi antaa lähes täydet vapaudet hyödyntää koodia omissa tuotteissa ilman velvoitteita. Pysyvä lisenssi sallii yhdistämisen omiin ohjelmiin ilman, että omaa koodia pitää julkaista. Tarttuva lisenssi estää yksinoikeusohjelman tekemisen, mutta tarjoaa muita bisnesmahdollisuuksia. Onko käyttö sisäistä vai liitetäänkö avointa lähdekoodia tuotteisiin ja palveluihin?

14 Käyttö sisäisesti Sisäistä käyttöä on mm. käyttö työpöydillä, verkkopalvelimissa, tuotannossa,... Avoimen lähdekoodin lisenssit sallivat yleisesti ohjelmistojen sisäisen käytön ilman velvoitteita. Jos koodia pääsee levitettävään lopputuotteeseen, niin käyttö ei ole enää sisäistä.

15 Käyttö tuotteissa Käytettäessä avointa lähdekoodia tuotteissa ja palveluissa on otettava lisenssiehdot tarkasti huomioon erityisesti toteutettaessa yksinoikeusohjelmia. Ohjelman levitys voi laukaista lisävelvoitteita. Lähdekoodin julkaisu. Tuotteen lisensointi avoimen lähdekoodin lisenssillä.

16 Verkkokäyttö ja sovellusvuokraus Verkon yli tapahtuva avoimen lähdekoodin ohjelman käyttö ei ole levitystä, vaan se tulkitaan sisäiseksi käytöksi. Myös sovellusvuokraus katsottaisiin todennäköisesti sisäiseksi käytöksi. Jos avoimen lähdekoodin ohjelman laittaa käytettäväksi verkkoon, eikä ohjelmaa fyysisesti toimiteta asiakkaalle, niin levitystä koskevat ehdot eivät laukea. Esimerkiksi Google ja Amazon hyödyntävät verkkopalveluissaan GPL-lisensoituja ohjelmia, mutta eivät ole julkaisseet lähdekoodeja. Tulkintatilanteita voi tulla esim. AJAXsovelluksissa, joissa koodia lähetetään suoritettavaksi asiakaspäähän.

17 Esimerkki yrityksen sisäisistä käyttösäännöistä Avointa lähdekoodia ei saa ottaa käyttöön ilman lupaa; käytön suunnittelusta on aina raportoitava. Ennen käyttöönottoa on tutkittava ohjelman lisenssiehdot ottaen huomioon ohjelman aiottu käyttötarkoitus (loppukäyttö, tuotekehitys). Osa lisensseistä voidaan luokitella valmiiksi hyväksytyiksi (yliopistolisenssit), osa taas vaatii aina tapauskohtaisen tarkemman selvityksen (vastavuoroiset lisenssit). Käyttöön otetuista ohjelmista on pidettävä kootusti kirjaa, josta selviää ainakin ohjelman nimi, oikeuksien omistaja, käyttöönottoajankohta, lisenssi ja käyttötarkoitus. Lähde: Mikko Välimäki, Oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja niiden lisensointi

18 Creative Commons Sisältölisenssejä esim. musiikin, elokuvien, kirjojen, kuvien, www-sivujen ja dokumenttien lisensointiin. Lisenssiehtojen buffet-pöytä: kokoa mieleisesi lisenssi. Lisenssivaihtoehtoja yli 10 kpl, joista kaikki suomennettu ja sovitettu Suomen lainsäädäntöön. Creative Commons lisensseillä luovut osasta tekijänoikeuksiasi ja annat haluamasi vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle käyttää teostasi. (creativecommons.fi)

19 Creative Commons Nimi mainittava Ei kaupalliseen käyttöön Ei jälkiperäisiä Sama lisenssi

20 Yhteenveto Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ei ongelma yrityskäytössäkään. Säilytä lisenssiehdot, vastuuvapauslauseke ja tekijänoikeustiedot levittäessäsi ohjelmaa. Niin kauan kuin ohjelman lähde- tai binäärikoodia ei anneta kolmannen haltuun on kyse sisäisestä käytöstä. Ohjelmien tarjoaminen verkon yli ei yleensä ole ohjelman levitystä. Yrityksessä kannattaa luoda strategia ja kirjata säännöt ja ohjeet avoimen lähdekoodin käytöstä.

21 Kiitos! Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS