1 (2 ) 2.2.2006 Lapin liitto PL 8056 96101 ROVANIEMI KEMI- TORNIO ALUEEN KANNANOTTO KUNTA - J A PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN - KEMI - TORNIO SEUTUMALLI Kemi - Tornio alueen näkemys uudistukseen on muovautunut kahden seutufoorumin (8.11.2005 ja 18.1.2006), kahden kuntafoorumikierroksen (10.- 17.11.2005 ja 4.- 12.1.2006), Lapin liiton teema - foorumien sekä kuntien kannanottojen ja seutuvaltuuston 16.2.2005 tekemän Kemi - Tornio alueen tavoitetilan pohjalta. Ehdotettuja kolmea mallia on arvioitu oheisissa liitteissä. Kemi - Tornion seutuvaiheen valmistelussa piirimallia ja aluekuntamallia ei ole pidetty seudulle sopivina ratkaisuina. Peruskuntamallia pidetään p arhaimpana vaihtoehtona Kemissä muiden alueen kuntien päättäessä jatkaa itsenäisinä Seutukunnan kunta- ja palvelu rakenteen kehittämistä varten onkin tuo tettu oma Kemi- Tornion seudullinen m a l l i, joka on toteuttavissa toimialakohtaisin kuntayhtymin, monialaisella kuntayhtymällä, s e u t u h a n kk een mukaisella seutuvaltuustolla tai muilla seudullisilla organisoinneilla. Kemi-Tornion seudullinen malli Palvelujen tilaaja Kunnat Poliittinen ja hallinnollinen omistajaohjaus Seudulliset palvelut Palvelujen tuottaja Sosiaali-, terveys- ja erikoissairaanhoito-, koulutus-, kulttuuri-, vapaaaika- ja tekniset palvelut Aluekehittäjä Seutustrategia, elinkeinot ja työllisyys, osaaminen ja innovaatiot Seudun elinvoimaisuus Lähipalvelut Lähi- ja asiakasdemokratia Kansalaiset Suora tai välillinen demokratia Kansalaisyhteiskunnan elinvoima
2 (2 ) 2.2.2006 S e u tu organisaatio vastaa palvelujen tuottamisesta ja toimii seudullisena aluekehittäjänä. Aluekehitystehtävä sisältää seudullisen elinkeinojen, työllisyyden ja osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittämisen. Seudullisen organisaation palvelujen tuotantotavat, mm. tilaajatuottaja malli, ratkaistaan erillisen j a t k o valmistellun pohjalta. Seutukuntamallissa i tsenäiset p e r u sk unnat tilaavat seudulliselta yksiköltä tarvitsemansa palvelut. Poliittisella ja hallinnollisella omistajaohjauksella varmistetaan, että seudullisen yksikön toiminta vastaa palvelun laadulle ja kustannuksille asetettuja tavoitteita ja kriteereitä. Kumppanuuden ja omistaj apolitiikan periaatteiden vahvistamisella luodaan edellytyksiä esimerkiksi perinteisestä kun tayhtymän mallista poikkeavan toimintakulttuurin kehittymiselle. Kuntalaisten kannalta on oleellista, että palvelut voidaan turvata myös tulevaisuu dessa. Lähipalveluista ja seudullista palveluista rakennetaan seudun asukkaiden kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen, toimiva ja taloudellisesti kestävä palvelukokonaisuus. Seudullinen seutuorganisaatio ei tarkoita palvelujen keskittämi s tä, vaan se tuottaa sekä seudullisia että lähipalveluja. Myös peruskunnat tuottavat lähipalveluja, joita ovat kuntalaisten päivittä i n tarvitsemat palvelut: ennalta ehkäisevät palvelut, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, esi- j a perusopetus, yleissivistävä koulutus (lukio), perusliikunta- ja nuorisotoimen sekä kirjasto - ja peruskulttuuripalvelut. Nykyinen kuntien palveluverkosto lu o kin pohjan päivittäisille lähipalveluille. Seudullisiin palvelupisteisiin on tarkoituksenmukaista koota 1 ) palveluja, joiden kysyntä on harvinaista ja joiden saavutettavuudesta ei aiheudu asiakkaalle kohtuuttomia vaikeu k sia tai 2 ) palveluja, jotka edellyt tävät moniammatillista asiantuntemusta tai 3 ) palveluja, joiden tarjoaminen lähipalveluna ei ole mahdollista asiakkaiden vähyyden vuoksi tai 4) palveluja, jotka laitteiden ja välineistön kustannusten vuoksi sitä edellyttä vät. Toimiva peruspalvelupiiri edell yttää, että alueella on korkealaatuiset erikoissairaanhoidon palvelut. Tätä tavoitetta ei saavuteta yhdistämällä Lapin ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirit. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kahdella tasolla. He valitsevat suoralla vaalilla k u n n a n valtuustot. Seudullis ten kuntayhtymi en valtuusto t valitaa n välillisellä vaalilla tai seutuvaltuusto seutuhankkeen mahdollistamalla suoralla vaalilla.. Uusia lähi- ja asiakasdemokratian muotoja kehittä mällä kuntalaisten vaikuttamista ja osallistumista lisätään. Aktiivisia kansalaisia tarvitaan kansalaisyhteiskunnan toimijoina ja koko seutukunnan elin voimaisuuden edistäjinä. Seudullisen mallin kustannushyötyihin vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät: seudullisen organisaation tehtävien laajuus ja siitä saatava etu hallinnon kustannuksissa; päällekkäisorganisoinnin purkaminen eli kuntien ja kun tayhtymien henkilöstön siirtyminen seudullisen organisaation palvelukseen siirrettävien tehtävien suhteessa, toimintojen uudelleen järjestelyissä syntyvät mahdollisuudet (palveluketjujen ja -prosessien avaaminen), syste maattisen ohjaus- ja laatujärjestelmän myötä toiminnan vaikuttavuudesta ja tulo k sellisuudesta on mahdollista saada seudullista tietoa nykyistä paremmin. Kemi - Tornio seutumallin rakentamista t u l laan jatkamaan valtioneuvoston antaman puitelain ja alueen kuntien omien linjausten pohjalta välittömästi helmikuusta 2006 lähtien. KEMI- TORNIO ALUEEN KEHITTÄMISKESKUS Veikko Kumpumäki Martti Ruotsalainen seutuvaltuuston pj. toimitusjohtaja
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKE 2.1 Kemi-Tornio alueen erityspiirteet ja kehityssuunnat Kemi-Tornion alueeseen virallisen seutukuntajaotuksen mukaan kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio. Alueella katsotaan, että myös Haaparannan kaupunki Ruotsin puolelta kuuluu oleellisena osana toiminnalliseen kokonaisuuteen. Erityispiirteet LAPIN TUOTANNOLLINEN KESKUS Kemi-Tornio alue on Lapin teollinen ja tuotannollinen keskus tuottaen 90 % maakuntamme teollisuuden ja 7-8 % maamme kokonaisvientituloista 1. Aluetalouden mittareilla arvioituna seudun asema koko maankin kattavassa vertailussa on vahva ja tämä asema tulee entisestään vahvistumaan metsäteollisuuden investointien ja erityisesti Outokummun terästehtaan vuoteen 2007 mennessä tapahtuvan tuotannon kaksinkertaistumisen myötä. Seutukunnan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä teräs- ja metalliteollisuuden yksiköt työllistävät lähes 6 000 työntekijää. Kaikkiaan seutukunnassa on 23 400 työpaikkaa ja 2 750 yritystä. Lapin maa- ja metsätalouden toimipaikoista Kemi-Tornio alueella sijaitsee vain 16%, mutta nämä tilat tuottavat lähes 50% alan liikevaihdosta Lapissa. Viimeaikaiset kaupan investoinnit tulevat lisäämään alueen painoarvoa myös Lapin kaupallisena keskuksena TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS Kemi-Tornion alueen toiminnalliset rajat määräytyvät selvästi asioinnin-, työssäkäynnin ja asuntomarkkinoiden perusteella. Seutukunnan muodostavat Kemin ja Tornion kaupungit, sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat. Kaupunkikeskukset sijaitsevat vain 25 kilometrin päässä toisistaan ja näiden väliin sijoittuu Keminmaan kuntakeskus. Tiivis kanssakäyminen sekä taloudelliset ja sosiaaliset tunnusluvut osoittavat Haaparannan olevan osa seutukuntaa ja näin ollen Kemi-Tornion elinkeino-ohjelmassa on viittauksia myös Haaparannan kaupunkiin. Seutukunnan väkiluku Haaparanta mukaan luettuna vuoden 2005 lopussa oli noin 72 000. Kemi- Tornion seutukunnan väestön osuus Lapin maakunnasta on lähes 34 RAJAYHTEISTYÖ Kemi-Tornio alueen sijainti Suomen eteläisimpänä maarajana länteen ja vilkas kanssakäyminen rajan yli muodostavat mahdollisuuden useiden eri tyyppisten toimintojen kehittämiseen. Kehittämiskeskuksen tärkein viitekehys on Perämeren kaari ja alueen strategisesti keskeinen sijainti. Kemi-Tornio alue kehittää itseään Oulun ja Luulajan lisäksi kolmanneksi voimakeskukseksi kaaren alueella ja tässä hyödynnetään Tornion ja Haaparannan kokemuksia. KESKEINEN SIJAINTI Kemi-Tornion alue sijaitsee Euroopan pohjoisimmalla suurteollisuuden ja osaamisen keskittymällä. Sijainti liikenteellisessä solmukohdassa tuo Kemi-Tornion alueelle aseman Lapin logistisena keskuksena, mikä korostuu erityisesti Perämerenkaaren yhteistyöalueella, josta on muodostumassa alusta luonnolliselle kasvulle ja yhteistyölle raja-alueen molemmin puolin. Tätä väitettä tukevat alueen hyvät liikenneyhteydet: satamat, lentokenttä, rautatie- ja maantieyhteydet. 1 Alue tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta ja viennistä väkilukuunsa verrattuna noin kolminkertaisen osuuden.
Kehityssuunnat Kemi-Tornio alueen kehityssuunnat ja haasteet voidaan johtaa yleisemmistä valtioita, seutukuntia ja kuntia kohtaavista haasteita sekä alueen sisäisistä tekijöistä. Väestön ikärakenteen muuttuminen tuo mittavia julkisten menojen kasvupaineita ja suuren haasteen erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle. Ilman minkäänlaista muutosta toimintatavoissa ja rakenteissa kuntien talous muuttuu pysyvästi alijäämäiseksi ja velkaantuminen kiihtyy. Taulukot 1 ja 2. Suomen väestö tulee ikääntymään OECD maista nopeimmin siten, että yli 64 -vuotiaiden osuus kasvaa 23 prosentista 37 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutoksen suunnan muuttaminen on jo yksistään suuri haaste Kemi-Tornio alueelle. Vähintään yhtä suuren haasteen alueen kehittämistyölle asettaa poistuma työllisestä työvoimasta vuoteen 2015 mennessä. On arvioitu, että se tulee olemaan kaikkiaan 44 %. Tämä tarkoittaa, että yli 10 000 työpaikalle tulisi löytää uusi työntekijä esitetyssä ajanjaksossa. Toisaalta tämä antaa myös mahdollisuuden sopeuttaa erityisesti julkisen sektorin henkilöstömäärää, jos seudullisia palveluratkaisuja kyetään toteuttamaan kuntien välillä. Taulukot 3, 4 ja 5. Aluerakenteeseen vaikuttavien tekijöiden muutos on nopeutunut ja kuntia suojaava puskurivyöhyke kaventunut. Kehittämistoimiin kuten asumisen mahdollisuuksiin, fyysisen ja toimintaympäristön viihtyvyyteen, laadukkaisiin palveluihin ja elinkeinojen edistämiseen on yhä vaikeampaa irrottaa rahoitusta, koska sosiaali- ja terveysmenot vievät yhä suuremman osan kuntien menoista. Lisäksi globalisaation eteneminen asettaa haasteita sopeutua kansainväliseen työnjakoon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin. Suomen kyvyttömyys houkutella ulkomaalaisia osaajia tai koulutettavia on uhka myös aluetasolla, sillä nykyisin suhteellisen vähän ulkomaalaisia osaajia sijoittuu yrityksiin tai korkeakouluihin. Tällöin Kemi-Tornio alueellakin joudutaan miettimään, kuinka se voi saavuttaa innovaatioympäristöönsä riittävän kriittisen massa, korkeatasoista ammattiosaamista sekä sosiaalisia ja kulttuurisia vetovoimatekijöitä, joilla houkutella asukkaita. Tekninen kehitys puolestaan tuo uusia ratkaisuja sekä käytäntöjä, mutta se edellyttää inhimillisen pääoman kasvattamista, innovaatioita ja niiden laaja-alaista hyödyntämistä. Kunnissa ymmärrys toiminta- ja rakenneuudistusten tarpeesta on olemassa, mutta niiden toteutusmuoto riippuu poliittisista näkemyksistä ja arvoperusteista, jolloin eri tahojen ratkaisut uudistusten synnyttämiseksi voivat olla hyvin erilaisia. Tällöin ratkaistavaksi nousevat mm. sellaiset asiat, että millaisella väestöpohjalla tietty palvelu järjestetään ja millaisia yhteistyömuotoja se kuntien välille vaatii. Ääripäitä tulevaisuuden järjestelyissä ovat uuden kuntayksikön perustaminen, tai se, ettei reagoida muutoshaasteisiin millään tavalla. Tulevaisuuden kehityssuunnat edellyttävät kuitenkin kunnilta yhteistyötä ja koordinaatiota aluetasolla, johon seutukuntataso soveltuu hyvin, koska se muodostuu yhteisestä työmarkkina- ja työssäkäyntialueesta ja soveltuu näin ollen hyvin paikallisten kehittämisstrategioiden laadintaan ja toteuttamiseen.
6 0 0 5 0 0 4 0 0 3 0 0 2 0 0 1 0 0 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lin. (2003) Lin. (1993) - 1 0 0 Kemi-Tornio Varkaus Kokkola Rauma 1993 294,8 387 353,5 449,8 1994 326,3 325,1 337,4 336 1995 194 382,8 219,6 506,7 1996 80,2 197,7 17,7 364,6 1997-11,5 70,2 80,7 202,5 1998 119 144,6 240,7 76,9 1999 82,4 90,8 266,3 289,291 2000 0,3 104,8 164,8 291,3 2001 281,3 189,3 364,5 396,7 2002 381,6 296,7 375,4 536,5 2003-20,3 64,8 283,3 291 Taulukko 1: Seutukuntien vuosikate eräissä teollisissa seutukunnissa.
2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lin. (1993) Lin. (2003) 0 Kemi-Tornio Varkaus Kokkola Rauma 1993 1053 797 691 841 1994 1077 737 602 710 1995 1012 630 530 597 1996 1034 656 508 505 1997 1385 726 605 408 1998 1454 846 731 418 1999 1596 701 737 385 2000 1592 741 644 345 2001 1697 904 629 425 2002 1505 831 691 357 2003 1715 1089 796 299 Taulukko 2: Seutukuntien lainakanta eräissä teollisissa seutukunnissa.
25000 20000 15000 10000 5000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 0-14 15-29 30-44 45-64 65-74 75-84 85- Taulukko 3: Väestöennuste 2006-2015 ikäryhmittäin Kemi-Tornio alueella. 63000 62500 62000 61500 61000 60500 60000 59500 59000 58500 58000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Taulukko 4: Väestöennuste 2006-2015 Kemi-Tornio alueella.
60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 1 alkutuotanto 2 teollinen 3 rakentaminen 4 liikenne 5 postityö 6 maa, tekniikka, rakennus asiantuntija/ johtotyö 7 palvelu, myyntityö 8 toimisto, kirjanpito 9 julkisen/ yksityisen sektorin johtotyö, rahoitus, laki 10 lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät 11 opetus, toimitus, taiteellinen työ 12 poliisit, vartijat, sotilaat 13 tuntematon Taulukko 5: Prosentuaalinen poistuma työllisestä työvoimasta vuoteen 2015 mennessä Kemi- Tornio alueella. Yht. 44%, l. 10 100 henkilöä. 2.2 Kuntien yhteistyöhön liittyvät hankkeet Kemi-Tornio alueen kuntien yhteistyöhön liittyvät hankkeet on toimitettu Lapin liitolle aluevaiheen ensimmäisen jakson aikana.