Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Minna Kaila, professori, terveydenhuollon hallinto, HY Lastenallergologian dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, lääkärikouluttajan erityispätevyys etunimi.sukunimi@helsinki.fi Lääketieteen koulutuksen yhdistys pj SLL erikoislääkärien johtamiskoulutus, ohjelmajohtaja

Tavoite ymmärtää *terveydenhuoltojärjestelmän rakenne ja hallinto *järjestelmän kehittymistä

Suomen terveyspalvelujärjestelmä Vahvuuksia Heikkouksia

A health system (WHO) All the activities whose primary purpose is to promote, restore or maintain health

R Rahoittaja vastaa (väestöpohja: mitä suurempi, sen parempi) Riittävän rahoituksen kerääminen Järjestämisen strategisesta ohjaaminen ja valvonta J Järjestäjä vastaa (väestöpohja: min. 200 000) palvelujärjestelmän ohjaus ja kehittäminen yhtenä kokonaisuutena väestön terveyden seuranta ja palveluiden tarpeen selvittäminen voimavarojen tehokas kohdentaminen ja palveluiden riittävyys Palveluiden tuottamisen tavoista päättäminen ja palveluiden tilaaminen palvelutuotannon seuranta ja valvonta (yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus, laatu, kustannustehokkuus) T Tuottaja vastaa (väestöpohja: vaihtelee palveluittain) Palveluiden tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti Vuorenkoski 2014

Järjestämisvastuu Siis vastuu: - väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä - julkisen vallan käytöstä sos ja th:ssa - sos ja th palvelutarpeen selvittämisestä - sos ja th yhdenvertaisesta saatavuudesta - sos ja th saavutettavuudesta - sos ja th tuotantotavasta päättämisestä - tuotannon seurannasta ja valvonnasta - järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta - voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta - Sos ja th kehittämisestä STM työryhmä raportti 2011:7

Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä! Responsiveness Taloudellista suojaa! Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

Perustuslaki "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), 19 3. momentti

Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuolto: (kunnan järjestämää) väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kun niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto tukevat ja täydentävät perusterveydenhuollon toimintaa. Näiden lisäksi kunnan sosiaalipalvelut, yksityiset terveyspalvelut ja kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kansanterveysjärjestöt) ovat käytännössä tärkeimmät perusterveydenhuollon yhteistyökumppanit.

Erikoissairaanhoito

20 sairaanhoitopiiriä 5 ERVA *erikoissairaanhoito Julkinen / Yksityinen Noin 150 terveyskeskusta *perusterveydenhuolto Julkinen / Yksityinen L Työterveyshuolto Rovaniemi LP Kemi PP Oulu KAI Kokkola KP Kajaani Vaasa V EP PS PK Seinäjoki KS Kuopio Joensuu Pori S VS Jyväskylä P Tampere PH KH Lahti ES Mikkeli KYM IS Savonlinna EK Lappeenranta Keskussairaaloiden sijaintikunnat Turku Maarianhamina Ahvenanmaan maakunta HUS Helsinki Kotka KL/JAH 30.12.2009 Kuntarajat: Tilastokeskus

Terveyspalvelualan Liitto *200 jäsentä *300 paikkakunnalla *kuntoutuslaitokset ja terveyskylpylät *yksityiset sairaalat *yksityiset lääkäriasemat *erityislaitokset, kuten SPR ja Työterveyslaitos *terveydenhuollolliset vanhainkodit *muut yksityisen terveyspalvelualan toimijat Attendo Terveystalo Mehiläinen Lääkäripalveluyritykset ry *80 jäsentä *lääkäripalveluja tuottavien yritysten elinkeinopolittiinen edunvalvontajärjestö. *yksityisiä lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaala-, laboratorio- ja kuvantamispalvelutoimintaa harjoittavia yrityksiä. *Hallitus koostuu jäsenyritystemme edustajista. *Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

VALTIO KUNNAT Normittaa (lait & asetukset) Järjestää Valvira Kela Väestö Valvoo (sosiaali-) vakuuttaa Maksaa *veroja * out of pocket Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

VALTIO Normittaa (lait & asetukset) Valvira Valvoo KUNNAT Järjestää Lähete Erikoissairaanhoito Kela Väestö (sosiaali-) vakuuttaa Hoitopa laute Maksaa *veroja * out of pocket Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

Kuntien terveys ja sosiaalipalvelujen henkilöstön lukumäärät 160 000 140 000 120 000 100 000 129 900 121 100 105 300 103 400 137 800 137 000 136 900 125 400 124 000 115 800 111 700 113 200 80 000 60 000 40 000 20 000 0 5 300 4 600 0 0 0 0 1990 1995 2000 2005 2010 2012 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto 30.9.2013 THL

Lääkärien määrä kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa 10 000 lkm 8 890 9 000 8 000 7 190 7 810 6 330 6 000 5 680 4 000 3 340 3 550 3 920 3 790 3 710 3 770 2 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2012 Sosiaalipalvelut Lääkäripalvelut (ml. terveyskeskukset) Sairaalapalvelut Muut th palvelut Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto 30.9.2013 THL 03.10.2011 24

Rahoitusjärjestelmiä Vakuutuspohjainen (Bismark) Yksityinen tai julkinen Sidottu työsuhteeseen Vahva keskusjohto? Niukka varojen uudelleenjako? Keski-Eurooppa, USA Veropohjainen (Beveridge) Paikallinen, alueellinen tai kansallinen Jokaisen oikeus Desentralisoitu, enemmän poliittista kontrollia? Varojen uudelleenjako? Tehokkaampi? Pohjoismaat, UK

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Rahoituslähde KENELTÄ RAHAT KERÄTÄÄN Rahoitustapa MITEN RAHAT KERÄTÄÄN Institutionaalinen rahoittaja KUKA KERÄÄ RAHAT Rahoituksen käyttö MIHIN RAHAT KÄYTETÄÄN Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Valtion verotus Valtio Julkinen terveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Kunnallisverotus Kunnat Julkinen vanhustenhuolto Yritykset Työnantajat Pakolliset vakuutusmaksut Yksityinen vanhustenhuolto Vakuutetut Kansan-eläkelaitos Lääkehuolto Työnantajat Kuntoutus Vapaaehtoiset vakuutusmaksut Vammaispalvelut Vakuutetut Työnantajat Yksityiset vakuutusyhtiöt Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Työnantajien maksut Työnantajat Muut sosiaalipalvelut Asiakasmaksut ja omavastuut Kotitaloudet 18.11.2015 Markku Pekurinen 31 Markku Pekurinen

Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina 1995 2012 % 100 Työnantajat 90 80 70 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus 50 40 Avustuskassat 30 Kela 20 10 Kunnat 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012 3.4.2013

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics on physicians and the health care system 2014

Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2012 vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto 8 000 Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito 6 000 4 000 Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto 2 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012 3.4.2013

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics on physicians and the health care system 2014

Ohjaus

Normiohjaus Taloudellinen ohjaus Tieto-ohjaus (vuorovaikutusohjaus) Laki Kuntien valtionosuus Laatusuositus, viranomaisohje, opas, Kuntainfo Vn asetus Eritysvaltionosuus (EVO) - Koulutus - Tutkimus Näytöllä ohjaaminen: Käypä hoito -suositus, muu hoitosuositus, HTA-raportti STM asetus Kehittämishankkeiden valtionavustukset - KASTE, SADe Vertailukehittäminen: vertailutietokannat, laaturekisterit, Viranomaismääräys Yhteiskehittäminen

Elinajanodote: Kuinka kauan 35-vuotias todennäköisesti elää? 35-vuotiaan todennäköinen elinaika eri tuloluokissa Suurituloisimmat naiset elävät keskimäärin 6,8 vuotta kauemmin kuin pienituloisimmat naiset Suurituloisimmat miehet elävät keskimäärin 12,5 vuotta kauemmin kuin pienituloisimmat miehet 24.3.2015 (Tarkiainen ym. 2012: Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007)

Kuinka pitkä odotusaika on lääkärin vastaanotolle? Maaliskuussa 2014 hieman alle puolet lääkärin avosairaanhoidon ei-kiireellisistä käynneistä toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta. Noin 15 prosentissa käynneistä vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 30 päivää. 18.11.2015 Esityksen nimi / Tekijä 42

Kuinka pitkä odotusaika on hoitajan vastaanotolle? Useimmiten sairaan-/terveydenhoitajan kiireettömälle vastaanottokäynnille pääsi viikon sisällä yhteydenotosta. Seitsemässä prosentissa käynneistä joutui vastaanotolle pääsyä odottamaan yli 30 päivää. Kahdessa prosentissa käynneistä odotusaika hoitajan vastaanotolle venyi yli 90 päivän pituiseksi. 18.11.2015 Esityksen nimi / Tekijä 43

Hoitoonpääsyn toteutuminen hammaslääkärikäynneissä (AvoHILMO-tiedot) Saadun AvoHILMO-aineiston (91 terveyskeskuksesta) mukaan maaliskuussa 2014 hammaslääkärikäynneistä 96 prosenttia toteutui kolmen kuukauden sisällä yhteydenotosta terveyskeskukseen. Neljässä prosentissa kaikista hammaslääkärikäynneistä hoitoonpääsyä odotettiin 91 180 päivää. 18.11.2015 Esityksen nimi / Tekijä 44

Satisfaction in GP services in EU countries in 2007 Proportion of population that considers the quality of GP/ family doctor services as good. > 90 % 85-90 % 80-85 % 75-80 % 70-75 % < 70 % Source: 2007 Special Eurobarometer 283 Health system outcomes

Satisfaction in hospital services in EU countries in 2007 Proportion of population that considers the quality of hospital services as good. > 85 % 75 84 % 65-74 % 55-64 % < 55 % Source: 2007 Special Eurobarometer 283 Health system outcomes

Recommendations Reorganise health care to improve efficiency and quality of care Create incentives for better balance between lower cost primary and more expensive specialised care Increase user choice Develop information flow Invest in prevention and promotion, especially among young and lower socio-economic groups Develope non-institutional long term care further Ensure availiability of an adequate health workforce OECD maaraportti 2012

Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä Responsiveness Taloudellista kestävyyttä Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

Sosiaalihuoltolaki Sosiaalipalvelut: kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta

Sosiaalihuoltolaki 3. luku 11 Tuen tarpeet Sosiaalipalveluja on järjestettävä: 1) jokapäiväisestä elämästä selviytyminen 2) asumiseen liittyvään tuen tarve 3) taloudellisen tuen tarve 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen 8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvä tuen tarve 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen

Sosiaalipalvelut (14 ) 1) sosiaalityö 2) sosiaaliohjaus 3) sosiaalinen kuntoutus 4) perhetyö 5) kotipalvelu 6) kotihoito 7) asumispalvelut 8) laitospalvelut 9) liikkumista tukevia palvelut 10) päihdetyö 11) mielenterveystyö 12) kasvatus- ja perheneuvonta 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.

Kunnallisina sosiaalipalveluina kehitysvammaisten erityishuolto vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet toimeentulotuen antaminen kunnassa oleskelevalle henkilölle sosiaalinen luotto kuntouttava työtoiminta päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvat palvelut omaishoidon tuki lasten ja nuorten huolto lastensuojelun ottolapsineuvonta perheasioiden sovittelu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia päätöksiä ja tehtäviä isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät tehtävät opiskeluhuollon järjestäminen

Väestöllinen huoltosuhde = alle 15-v ja 65 v täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden *2013 lopussa 55,8 *Itsenäisyyden ajan korkein 1917: 67,6 ja alhaisin 1984: 46,7

15.11.2011

Perustuslaki: kaikille riittävät Sisältölait Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Järjestämislaki

Kuntaliitto 2014

Ylöjärven sijainti (vuonna 2004) 1. Länsi-Suomen lääni 2. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 3. Nokian kihlakunta 4. Ruoveden tuomiokunta 5. Tampereen käräjäoikeus 6. Ylöjärven sairausvakuutuspiiri 7. Pirkkalan veropiiri 8. Pirkanmaan Maaseutukeskus 9. Pirkanmaan TE-keskus maaseutuosasto 10. Pirkka-Hämeen piirimetsälautakunta 11. Pirkanmaan teollisuuspiiri 12. Hämeen työvoimapiiri 13. Hämeen työsuojelupiiri 14. Tampereen maanmittauspiiri 15. Hämeen tiepiiri 16. Pirkanmaan seutukaava-alue 17. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 18. Tampereen vesipiiri 19. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 20. Etelä-Suomen maaoikeus Parkano Ikaalinen Lavia Hämeenkyrö Suodenniemi Mouhijärvi Kiikoinen Äetsä Vammala Kihniö Kuru Viljakkala Virrat Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ruovesi Tampere Viiala Valkeakoski Toijala Punkalaidun Kylmäkoski Urjala Keuruu Vilppula Mänttä Juupajoki Kuhmalahti Sahalahti Kangasala Luopioinen Pälkäne Multia Längelmäki Orivesi Jämsä Jämsänkoski Kuhmoinen