L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä

Transkriptio

1 L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä Minna Kaila, professori, terveydenhuollon hallinto, HY European Health Management Assn hallituksen jäsen Käypä hoito -suositusten johtoryhmän pj Lääketieteen koulutuksen yhdistys pj

2 Sidonnaisuudet /kaupallinen yritys (ky) & muu /3v Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan - Omistaa ky:n osakkeita - Saanut ky:lta palkkaa/palkkion Suunnitellut koulutustilaisuuden ja saanut ky:lta palkkion Osallistunut kongressiin ky:n osittain tai kokonaan maksamana Osallistunut ky:n hallintoelinten toimintaan Osallistunut terveydenhuollossa vaikuttavan järjestön hallintoelinten toimintaan Luentopalkkioita (Pfizer, Professio) Duodecim kvk pj & hallitus Guidelines International N Board IJTAHC Associate Editor ProMedico hallituksen pj 2011 Vastaanottanut muuta tukea EBMeDS -sähköinen päätöksenteon tuki - hankkeen rahoitus (TEKES)

3 L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä (2013) Otsikko Puhuja Paikka STHJ1 Johdanto & Kehikko terveyspalvelujärjestelmän arviointiin Professori Minna Kaila ma klo Biomedicum LS3 STHJ2 Terveyspalvelujen tuotanto Kaila ma klo Biomedicum LS3 STHJ3 Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen dosentti Hannu Halila Suomen Lääkäriliitto ti klo Biomedicum LS1 STHJ4 Laatu ja potilasturvallisuus EL Klas Winell ti klo STHJ5 Potilastietojärjestelmät Yksikön päällikkö (THL/OPER) Vesa Jormanainen ma klo Hammasklinikka ls1 STHJ6 Tieto ja terveysteknologiat dosentti Ilkka Kunnamo ma klo Hammasklinikka ls1 STHJ7 Terveyttä ja pärjäämistä tehokkaasti STHJ8 Johtaminen ja ohjaus STHJ Tentti Professori (emeritus) Martti Kekomäki ti klo Biomedicum LS3 Kaila ti klo Biomedicum LS3

4 Lukemista.pdf löytyy netistä THL asiantuntijaryhmä Pekurinen M ym. Sosiaalija terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet (sivut 6-72) STM. Terveyttä, turvaa, tasa-arvoa. Katsaus (Tiedoksi. Suomen lainsäädäntö)

5 L1 STHJ Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä (2013) Otsikko Puhuja Paikka STHJ1 Johdanto & Kehikko terveyspalvelujärjestelmän arviointiin STHJ2 Terveyspalvelujen tuotanto Professori Minna Kaila ma klo Biomedicum LS3 Kaila ma klo Biomedicum LS3 *lisensiaattitutkinnossa *WHO: terveyspalvelujen arviointikehikko *yksilö Alma väestö Alma ja *käsitteitä: järjestämisvastuu *terveyspalvelujen tuotantorakenne *rahoitus

6 Lisensiaattitutkinto: johtamistaidot ja hallinto L1 L2 L3 L4k L5 L6s Ammattina lääkäri Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä amanuenssuureihin liittyen Lääkärin oikeudet, velvollisuudet ja vastuu PREVENT -kurssin osa palvelujärjestelmävierailut Vapaaehtoista pakollista Erikoislääkärin tutkintoon kuuluva (HY) lähijohtajakoulutus 30 op Ehdotamme perusopetukseen integroitavaa johtamiskoulutuskokonaisuutta, joka antaa opiskelijalle työkalut omien johtamistaitojen jatkuvaan kehittämiseen osana muuta opetusta. Tarkoitus ei ole luoda irrallista johtamiskurssia vaan kokonaisuus, jossa muutaman teoriaopetuksen lisäksi toivotaan kaikessa opetuksessa otettavan huomioon lääkärin tehtävä hoitotiimin johtajana. SML kannanotto & ehdotus 2012

7 Aine T ym. Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee. Suom Lääkäril 20/2011 vsk 66

8 Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä Responsiveness Taloudellista kestävyyttä Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

9 Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Kaila Halila Kunnamo Jormanainen Kekomäki Kaila Winell Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä Responsiveness Taloudellista kestävyyttä Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

10

11 Väestö Yksilö Ikä Sairaudet Ennaltaehkäisy Läheiset Akuutti Krooninen

12 80 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä (%) vuonna 2000 ja ennuste vuosille 2025 & 2050

13

14 Kansanterveys: keskeisiä toimia Väestön terveydentilan seuranta Tärkeimpien terveysongelmien tunnistaminen Kansanterveyden kriisivalmius Terveyden edistäminen Terveydenhuollon henkilöstön turvaaminen Terveydenhuollon hallinto ja rahoitus Tiedonkulku ja tiedottaminen Lääketieteellinen tutkimus Health 2020 ohjelmaluonnos WHO 2012 via J Kaprio

15 Yksilö - Alma *astma *ylipainoa *ikä 6 vuotta, koulussa

16 Yksilö - Alma *astma *tupakoi *ylipaino ja metabolinen oireyhtymä *ikä 50 vuotta, töissä

17 Yksilö - Alma *astma *tupakoi *ylipaino ja metabolinen oireyhtymä *nivelrikko polvissa *ikä 75 vuotta, eläkkeellä

18 Väestö Sairaudet Ikä Ennaltaehkäisy Akuutti Krooninen

19

20 "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), momentti

21 Järjestämisvastuu Siis vastuu: - väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä - julkisen vallan käytöstä sosiaalija terveydenhuollossa - sosiaalija terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä - sosiaalija terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta - sosiaalija terveydenhuollon saavutettavuudesta - sosiaalija terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä - tuotannon seurannasta ja valvonnasta - järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta - voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta - sosiaalija terveydenhuollon kehittämisestä Järjestämisestä vastaavan tahon ominaisuuksia: ** itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky **mahdollisuus tuotantotapojen valintaan **mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin **kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön **kyky rahoittaa sosiaalija terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan **riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta **kyky ohjata kokonaisuutta STM työryhmä raportti 2011:7

22 Terveydenhuollon strateginen ja operatiivinen suunnittelu VISIO Perustehtävä Terveyspalvelujen kysyntä Terveyspalvelujen tarve Terveyspolitiikka Muutos STRATEGINEN SUUNNITTELU tehdäänkö oikeita asioita OPERATIIVINEN SUUNNITTELU tehdäänkö asioita oikein Arviointi Hallinnollisesti oikein Ammatillisesti oikein Kokemuksellisesti oikein Mäntyranta ym. 2004

23 Suomen kuntien väestömäärät Kunnan väestöpohja on alle asukasta, 243 kuntaa Kunnan väestöpohja on yli asukasta, mutta alle asukasta, 42 kuntaa Kunnan väestöpohja on yli asukasta, 19 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa

24 Järjestämisvastuu on kunnilla väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaalija terveydenhuollossa palvelutarpeen selvittämisestä yhdenvertaisesta saatavuudesta saavutettavuudesta tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon

25 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2012 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 91 kuntaa, väestöstä 60 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 229, väestöstä 40 % Kuntayhtymiä 33, kuntia 140 Vastuukuntamallin yt-alueita 30, kuntia 89 Terveyskeskukset yhteensä 154 Kuntien 91 Kuntayhtymien 33 Vastuukuntien 30 Terveyskeskukset Alle asukasta 77 Yli asukasta 77 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus

27 Service delivery Palvelujen tuotanto (toimittaminen, jakelu)

28 Alma *astma *tupakoi *ylipaino ja metabolinen oireyhtymä *nivelrikko polvissa *ikä 50 vuotta, töissä

29 VALTIO KUNNAT Normittaa (lait & asetukset) Järjestää Valvira Kela Väestö Valvoo (sosiaali-) vakuuttaa Maksaa *veroja * out of pocket Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

30

31

32 VALTIO Normittaa (lait & asetukset) Valvira Valvoo KUNNAT Järjestää Lähete Erikoissairaanhoito Kela Väestö (sosiaali-) vakuuttaa Hoitopa laute Maksaa *veroja * out of pocket Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

33 Hoitoketju? 3. sektori ESH PTH KELA TÄYDENTÄVÄ TYÖTERV www YKSIT YKSITYISSEKTORI www YSTÄVÄ NEUVOLA

34 Hoitoketju? 3. sektori KELA www YSTÄVÄ TÄYDENTÄVÄ www NEUVOLA TYÖTERV ESH YKSIT PTH YKSITYISSEKTORI AIKA TIETO

35 Perusterveydenhuolto Yleislääketiede Työterveydenhuolto (Terveydenhuolto) Kaikki Hoidon tarpeen arviointi Avosairaanhoidossa hoidettava äkillinen Krooniset Vastuu koko ihmisestä Päivystys Akuuttilääketiede Yksityiset tuottajat Lääkehuolto Apteekit Erikoissairaanhoito Anestesiologia ja tehohoito, 46 erikoisalaa Lähetteellä Hoitopalaute (epikriisi) Laitoksessa hoidettava raskas äkillinen Krooniset Vastuu osasta Vaikeutuneet Sosiaalipalvelut

36 Perusterveydenhuolto: (kunnan järjestämää) väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kun niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto tukevat ja täydentävät perusterveydenhuollon toimintaa. Näiden lisäksi kunnan sosiaalipalvelut, yksityiset terveyspalvelut ja kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kansanterveysjärjestöt) ovat käytännössä tärkeimmät perusterveydenhuollon yhteistyökumppanit.

37 Sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2010 Sairaanhoitopiirit: Etelä-Karjala (EK) EKSOTE Etelä-Pohjanmaa (EP) Etelä-Savo (ES) Helsinki ja Uusimaa (HUS) Itä-Savo (IS) SOSTERI Kainuu (KAI) Kanta-Häme (KH) Keski-Pohjanmaa (KP) Keski-Suomi (KS) Kymenlaakso (KYM) CAREA Lappi (L) Länsi-Pohja (LP) Pirkanmaa (P) Pohjois-Karjala (PK) PKSSK Pohjois-Pohjanmaa (PP) Pohjois-Savo (PS) Päijät-Häme (PH) Satakunta (S) Vaasa (V) Varsinais-Suomi (VS) Kokkola KP Kemi LP L Rovaniemi PP Oulu KAI Kajaani SOTEPIIRIÄ? Keskussairaaloiden sijaintikunnat Vaasa V EP Seinäjoki KS PS Kuopio PK Joensuu Ahvenanmaan maakunta Pori S Jyväskylä P Tampere PH KH ES Mikkeli EK IS Savonlinna VS Lahti KYM Lappeenranta KL/JAH Kuntarajat: Tilastokeskus Maarianhamina Turku HUS Helsinki Kotka

38 Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2010 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) L KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) LP OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) PP PP KAI TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) V EP KP KP PS PK TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Vaasa (V) S P KS ES IS Keskussairaaloiden sijaintikunnat KH PH EK VS KYM HUS KL/JAH Kuntarajat: Tilastokeskus

39 Yliopistosairaaloiden saavutettavuus ajallisesti lyhintä reittiä Timo Keistinen Oulun yliopisto Maantieteen laitos

40 Erikoissairaanhoidon rakennemuutos Päivystykset muutoksen eturintamassa Täyden palvelun sairaalat (n=?) Muut päivystyskeskukset Esh perusterveydenhuollon yhteydessä Alueellinen keskittäminen Valtakunnallinen keskittäminen Yhtenäiset hoidon perusteet Vertaisarviointi / Palveluvaaka

41 Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollolla tarkoitetaan (1 ) Sosiaalipalveluja Toimeentulotukea Sosiaaliavustuksia Sosiaalista luottoa Toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

42 Kunnan järjestämisvastuulla oleva sosiaalihuolto (13 ) Sosiaalipalvelujen järjestäminen asukkaille Toimeentulotuen antaminen kunnassa oleskelevalle henkilölle Sosiaaliavustusten suorittaminen asukkaille Ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämi-sestä Sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotus-toiminnan järjestäminen Sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestäminen Sosiaalisen luoton myöntäminen asukkaille

43 Sosiaalipalvelut (17 ) Sosiaalityö Kasvatus- ja perheneuvonta Kotipalvelut Asumispalvelut Laitoshuolto Perhehoito Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten henkilöiden työtoiminta Toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi

44 Valinnanvapaus VALTIO KUNNAT Normittaa (lait & asetukset) Järjestää Valvira Kela Väestö Valvoo (sosiaali-) vakuuttaa Maksaa *veroja * out of pocket Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

45 Hoitoonpääsy terveydenhuollossa Odotusaika lääkärivastaanotolle yli 2 viikkoa, osuus terveyskeskuksista (%) Odotusaika sairaanhoitajan vastaanotolle yli 3 päivää, osuus terveyskeskuksista (%) Osuus (%) potilasta, jotka odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli 6 kk 6,6 5,8 6,4 2,3 1,4

47 Rahoitusjärjestelmiä Vakuutuspohjainen (Bismarck) Yksityinen tai julkinen Sidottu työsuhteeseen Vahva keskusjohto? Niukka varojen uudelleenjako? Keski-Eurooppa, USA Veropohjainen (Beveridge) Paikallinen, alueellinen tai kansallinen Jokaisen oikeus Desentralisoitu, enemmän poliittista kontrollia? Varojen uudelleenjako? Tehokkaampi? Pohjoismaat, UK

48 Terveydenhuoltomenojen rakenne vuonna 2010, % Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskeluja hammashuolto) Suun terveydenhuolto Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Muu terveydenhuolto Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Terveydenhuollon hallintomenot Matkat Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010

49

50

51 Terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2010 hinnoin, milj. euroa Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskeluja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010

52 Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina % Työnantajat Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus Avustuskassat Kela Kunnat Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010

53 The performance of Finnish health care system has been mixed overall Life expectancy above average with women better than men Health inequalities accross socio-economic groups and regions are large Finns are generally satisfied with health system Satisfaction with quality, safety Important weaknesses: access to doctor and dentist OECD 2012

54 Highly desentralized health care system with multiple tracks and parallel financing contributes to inequity end inefficiency The delivery of primary care through three channels contributes to inequalities The organisation of secondary care in numerous hospitals in costly Users choice has been limited but being gradually expanded The parallel financing system contributes to inefficiencies Rising spending pressures call for efforts at improving input use and efficiency The health workforce is fairly small, inexpensive and in short supply Spending on drugs seems to have been brought under control OECD 2012

55 Recommendations Reorganise health care to improve efficiency and quality of care Create incentives for better balance between lower cost primary and more expensive specialised care Increase user choice Develop information flow Invest in prevention and promotion, especially among young and lower socio-economic groups Develope non-institutional long term care further Ensure availiability of an adequate health workforce OECD 2012

56 Mitä tekeillä? Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus meneillään väliraportti annettu keväällä 2010 Vuonna 2010 käynnistetty sosiaalija terveydenhuoltoalueita koskeva kokeilu kokeilulaki (305/2011) voimaan Paras-puitelakiin (169/2007) lisätty 2011 sosiaalija terveydenhuollon eheyttä koskeva säännös sekä valtioneuvoston toimivalta määrätä kunnat yhteistyöhön VOS-lainsäädännön kokonaisuudistus tulossa Kuntauudistus valmisteilla, kuntien lausunnot Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu käynnissä: väliraportti 6/12, loppuraportti 3/13, selvityshenkilöraportti Orpon työryhmä Pääministerin tiedoksianto

57

58

59